Kilahdatko helposti

En
Kamalia

En. Mutta jos kilahdan, maa alkaa järistä, linnut pakenevat hädissään ruokintapaikalta ja naapurin kakrujen lumiukko sulattaa itse itsensä. Lähiseudun töllien ikkunoilla kärähtävät kyntteliköt ja kaupat sulkevat ovensa.

Mutta nyt viettämään vip-ihmisen synttäreitä, ihan leppoisasti..

Aika helposti suhteessa. Ei nyt joka päivä, mutta useamman kerran viikossa. Ehken jossain lomalla, mutta arjessa.

Tunnin riehumisen jälkeen olen ihan rauhoittunut yleensä, pyydän anteeksi ja halin.

Tarviin jonkun kilahduskohteen, koska en kilahda ikinä töissä, kavereille, enkä julkisesti. Ainoastaan kotona, yleensä arjen pikkuasioista, väsymyksen takia.

Noh, äidilleni kilahdan myös, muutaman kerran vuodessa. Kun hän tuppaa liikaa sotkeutumaan mun omiin asioihini. Sitten, kilahduksen jälkeen ollaan taas jotenkin paremmissa väleissä :)

En kovinkaan usein enkä helposti kilahtele. Parisuhteessa tai muutenkaan. Uupumus ja alhainen verensokeri laskee kilahdusrajottimen alemmas. :-) Toki silloin se kilahtaminen tapahtuu tyyliin puff. Mutta menee ohikin melko pian.

Mä olen teräväkielinen ja tujahtelen, kun potuttaa. Olen kyllä sitä ilman potutustakin joidenkin kanssa. Niin metsä vastaa kun..nojoo. Rattoisaa tätä viikkoa.

En, olen niin kamalan kiltti mutta täällä palstoilla täytyy vähän leikkiä kovista ja uhoa :D todellisuudessa olen kiltti ja romanttinen höpsö, joka ei suutu mistään koskaan kenellekään, ja minullekaan kukaan ei kauaa jaksa mököttää :)

Kyllä, aika usein.

Tapellaan, sovitaan, sovintoseksiä.