Kehä III Tuupakan liittymästä kolmostien liittymään: oikealla kaistalla pahat urat joihin vesi kertyy. Eiköhän tuosta vielä joku kesäautoilija sinkoudu ojaan kovalla sateella.
Tuossa ei olisi mitään ihmeellistä, mutta kun tuo paikka asvaltoitiin viimeksi kesällä tien valmistuessa...
Raskasta kalustoa ei voida syyttää, koska uria on vain 2 kpl, ei siis paripyörien tekemiä.
Kauan eläköön nastarenkailijat! Te teitte sen uudessa ennätysajassa.
Tuossa ei olisi mitään ihmeellistä, mutta kun tuo paikka asvaltoitiin viimeksi kesällä tien valmistuessa...
Raskasta kalustoa ei voida syyttää, koska uria on vain 2 kpl, ei siis paripyörien tekemiä.
Kauan eläköön nastarenkailijat! Te teitte sen uudessa ennätysajassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun muutama tuhat raskasta paripyöräajoneuvoa päivässä ajaa samaa tietä, niin ei ne niin tarkasti pysty ajamaan että paripyöristä jäisi erilliset raiteet näkyviin.
Ne raiteet syntyi jo heti asfaltoinnin jälkeen, joten nastoja on turha syyttää.
Älä viitti lässyttää!
kerro sitten miksi urien raideväli on kapeampi kuin raskaassa kalustossa? henkilöauto sopii noihin uriin..
miten leveällä paripyörällä tehdään henkilöauton renkaan levyinen ura?
Aja pelle autosi paripyörillä olevan raskaan ajoneuvon eteen tai taakse ja mittaa mikä onkaan raideväli henkilöauton renkaiden ja raskaan ajoneuvon sisimmäisten renkaiden kanssa!
Sitten, ota tieliikennelakikirja kätöseesi ja katso kummat renkaat on oltava paripyörissä ne paremmat.... ÄLÄ! No ne akselilla sisemmät pyörät joiden raideväli on sama kuin kevyessä kalustossa.... OOOPPPSSSS...... I DID IT AGAIN..... Hiton kitkapelle joka tapat aivan varmasti jonkun ennemmin tai myöhemmin vähä-älyisyytesi vuoksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Urat on leveemmällä kun mun aven raideväli. Raskaan liikenteen tekemistä urista on kysymys. En missään muuallakaan ole havainnut sellaisia uria mitkä sopisi henkilöauton mittoihin. Pieni painuma ilmestyi aika nopeasti päällystystyön jälkeen ja ave ei niihin sovi.
Normaali raskaan liikenteen aiheuttama alkupainuma, niin kuin yleensäkin siellä missä on runsaasti raskasta liikennettä. Painuma on sen jälkeen pysynyt kyllä hyvin kurissa ja mitään erityista siinä ei ole. Nykyiset hiljaiset asfalttilaadut antaa hiukan enemmän periksi vanhoihin asfalttilaatuihin verrattuna, mutta ero on vähäinen. Tässäkin tapauksessa meluntorjunta oli yksi merkittävä tavoite ja siksi käytettiin hiljaista asfalttilaatua, vaikka vähäinen painuman lisääntyminen oli sen käytöllä odotettavissa.
Kyllä taas yrittää jyrsijät selittää mustaa valkoiseksi.
1) Suomessa ei käytetä ns. desibeliasvalttia, koska jyrsimet tuhoavat sen hetkessä. Kokeiltu on, mm. Kehä I:llä Vallikallion kohdalla. Jäi yhteen vuoteen se kokeilu, sattuneesta syystä.
Jyrsimiä kestää vain ja ainoastaan perinteinen & karkealla kiviaineksella varustettu asvaltti. Joka takaa myös "riittävän" rengasmelun. Huonolaatuisella pinnalla on myös jarrutusmatkat (kesärenkain) pitempiä, mutta ei auta, kun sivistysmaissa käytettävät laadut ei täällä takapajulassa kestä.
http://training.ce.washington.edu/wsdot/Modules/02_pavement_types/02-3_body.htm#open-graded
2) Normaalisti raskaan liikenteen aiheuttamat painumat/kulutus ovat tosiaan hallitsevia ja henkilöautojen osuus niihin verrattuna täysin merkityksetön. MUTTA takapajuloissa, joissa käytetään jyrsimiä, tilanne kääntyy päinvastoin - niin suuri on jyrsimien tuhovoima.
Miljoona jyrsijää raastaa tien pintaan 2,5 mm syvyiset urat. Eli tiellä, jolla ajaa arkipäivisin 40 000 autoa per kaista ja viikonloppuisin puolet vähemmän, uraa syntyy 2,5 mm/kk tahtiin. Siis ihan hyvin kerkiää jo tulla näkyvät jäljet jo syksyllä tietty normaali pinnan muuttuminen karkeaksi, kun jyrsimet hakkaa bitumia pois kiviaineksen väleistä (mistä sitten seuraa tolkuton rengasmelu etenkin kesärenkain).
Ilmiö oli loistavasti näkyvillä mm. viime vuonna Kehä I:llä. Loppukesästä laitettiin uutta asvalttia, joka pysyi alkusyksyn tip top kunnossa, mutta loppuvuodesta alkoi "yllättäen" uraa syntymään. Keväällä urat olivat jo niin syviä, että niissä seisoi sateella vesi paikoitellen asvaltin pinta oli niin pahasti rikki, että siitä irtosi kiviä, joita autot sitten kivasti sinkosivat ilmaan = autoni sai jatkuvaa kivipommitusta, ruuhkaliikenteessä kun ei oikein ole mahdollista pitää 200 m väliä edelläajavaan.
Että kiitokset tästäkin, saatanan vajukit!
Luonnollisesti ne viime vuonna asvaltoidut pätkät jouduttiin tänä vuonna asvaltoimaan uudelleen. Olihan niihin yhdessä ainoassa vuodessa syntynyt parin cm syvyiset urat. Jotka todellakin olivat hlöauton raidevälillä!
Ja muistakaa ajaa aina tarkalleen samoissa urissa.
Kitkarenkaiden välissä olevat suuret kivet tekevät tuhoa yhtä varmasti kuin nastatkin, tästä on tutkittua tietoa mm. VTT:n tutkimusta. Nasta painaa nykyään yhden gramman ja kivet jopa yli kaksi grammaa ja kiviä voi olla lammelissa yli 150kpl per rengas. Tuulilasitkin tykkää kitkoista lenteneistä kivistä, eiks je.
Tämä älyttömäst lisääntynyt suolaus on isoin rapautumista aiheutta kun vesi jää ja sulaa jatkuvasti, siksi asfaltissa olevat kivet irtoavat ihan itsekseen.
Asun maassa, jossa nastarenkaita ei ole, koska ne on täällä kielletty. Myös täällä tiet kuluvat urille. Vilkkaimmin liikennöidyt nopeasti, vähemmän liikennöidyt hitaammin.
Olisi kiva tietää sinun näkemyksesi siitä, miten tämä on mahdollista.
Raskaalla liikenteellä ei ole vaihtoehtoja ajolinjoihin kun kaistaleveys ei oikein anna siihen mahdollisuuksia. Siksi näillä erittäin vilkkailla raskaasti liikennöidyillä väylillä raiteiden muodostuminen jo suhteellisen nopeasti on aika tyypillinen ilmiö.
Siis ajetaan niissä raskaanliikenteen tekemissä urissa, lepuuttajapellet varsinkin, olette te sitten melko veitikoita.
Ei ole mahdollista, että nastat olisi jo kerinneet tuohon. Onkohan asfaltti ollut paskaa tai pohjat pettäneet.