Apua kaivataan.
Olen seurustellut 2kk miehen kanssa, kenen kanssa on tietysti sellainen tunne että tämä kestää läpi elämän :-)
Miehen äidillä on kolmen viikon päästä 50v. syntymäpäivät. Minä en halua mennä.
Minä en halua mennä, koska en ole tavannut hänen vanhempiaan koskaan aikaisemmin, saatikka sitten koko sukua.
Minun mielessäni kummittelee, koska poikaystäväni seurusteli ennen minua pitkään hyvännäköisen urheilijattaren kanssa, hääpäivä oli sovittu ja lapsi tulossa. Epäilemättä kaikki olivat innoissaan häistä ja vauvasta. Viime jouluna tuli kuitenkin keskenmeno ja ero.
Minä olen lyhyenläntä pullero punapää, enkä haaveile hääkelloista tai lapsista tässä vaiheessa. Anoppi ei kuulemma hyväksy esiaviollista seksiä eikä yhdessäasumista, eli painostaa meitä naimisiin, enkä minä halua kiirehtiä.
Eli. Onko tässä vaiheessa sopivaa mennä sukujuhliin, kun edellisestä erosta on vain puoli vuotta, en ole vielä tavannut edes pojan vanhempia? Annanko itsestäni idiootin kuvan jos en mene? Miten selviän henkisestä paineesta, kun en "täytä odotuksia" eli olen aivan vastakohta sille hoikalle, kauniille, hää/lapsihullulle exälle?
Olen seurustellut 2kk miehen kanssa, kenen kanssa on tietysti sellainen tunne että tämä kestää läpi elämän :-)
Miehen äidillä on kolmen viikon päästä 50v. syntymäpäivät. Minä en halua mennä.
Minä en halua mennä, koska en ole tavannut hänen vanhempiaan koskaan aikaisemmin, saatikka sitten koko sukua.
Minun mielessäni kummittelee, koska poikaystäväni seurusteli ennen minua pitkään hyvännäköisen urheilijattaren kanssa, hääpäivä oli sovittu ja lapsi tulossa. Epäilemättä kaikki olivat innoissaan häistä ja vauvasta. Viime jouluna tuli kuitenkin keskenmeno ja ero.
Minä olen lyhyenläntä pullero punapää, enkä haaveile hääkelloista tai lapsista tässä vaiheessa. Anoppi ei kuulemma hyväksy esiaviollista seksiä eikä yhdessäasumista, eli painostaa meitä naimisiin, enkä minä halua kiirehtiä.
Eli. Onko tässä vaiheessa sopivaa mennä sukujuhliin, kun edellisestä erosta on vain puoli vuotta, en ole vielä tavannut edes pojan vanhempia? Annanko itsestäni idiootin kuvan jos en mene? Miten selviän henkisestä paineesta, kun en "täytä odotuksia" eli olen aivan vastakohta sille hoikalle, kauniille, hää/lapsihullulle exälle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
1. onko sua kutsuttu, jos on menet ilman muuta.
2. miehesi tykkää pienestä pullerosta punapäästä,
se on tärkeintä tällä hetkellä.
3. anna mennä anopin puheet toisesta korvasta si-
sään ja toisesta ulos sievästi hymyillen.
4. ajattele mielessäsi samaan aikaan, 'minä elän
omaa elämääni ja hän omaansa'.
5. sinä kestät henkisen paineen omalla itsetun-
nollasi varustettuna.
6. tärkeintä on se mitä te poikakaverin kanssa,
haluatte elämältä, eikä mitä anoppi haluaa,
muista se, elämä on liian lyhyt elettäväksi
anopin mielen mukaan.
Jos sinut on kutsuttu,niin mene syntymäpäiville.Mutta jätä muuten ne miehen äidin puheet omaan arvoonsa ja älä anna miehen äidin painostaa teitä avioliittoon,koska olette niin vähän aikaa seurustelleet. Tutustukaa toisiinne rauhassa ja nauti tästä seurusteluajasta.
Ihan turha sinne on alkaa juhliin itseään tunkemaan. Mun mielestä esittely pitää tapahtua niinkin läheisille sukulaisillle jossain muussa tilanteessa kun koko suvun valvovien silmien alla. Oman kultani (yhessä 4 vuotta) esittelin vasta noin 6 kuukauden seurustelun jälkeen ja silloinkin ohimennen..
No odottahan ihan rauhassa. Minä en ainakaan halua tavat lasteni kavereita heti, ovat niin taajaan vaihtuneet, että en kertakaikkiaan jaksa tutustua.
Kyllä sitä voi rauhassa seurustella ½- vuoden ja sitten tapaa rauhassa.
Vanhemmilta menee aina aikaa sopeutua uusiin tuttavuuksiin.
Nauti se aika omista muista kavereistasi ja muista pitää entiset ystävät mukana elämässäsi.
miehen veljen 50-v päivillä. En suosittelisi kenellekään. Siinäpä olin kuin tarjottimella, ja oli tosi orpo olo. Olimme seurustelleet noin 3kk.
Luulen että anopillesikaan ei ole ollut kovin helppoa se että hän ei saanutkaan sitä odotettua lapsen lastaan eikä hänestä tullutkaan mummu. Ja se että hänen poika ja sen tyttö ystävä erosivat.
Millainen anoppi suhde miesystäväsi vaimolla oli anoppinsa kanssa?
Ei kannata kyllä hätkyilä tapaamisen kanssa!!
Ehtiihän sitä myöhemminkin tapailemaan, ajan kanssa. (=
Uskonpa että ei äidille merkkaa niinkään tulevan miniän ulkonäkö, vaan se! että kuinka mukava ja sopiva ja hyvä miniä on pojallensa, ja että poika on onnellinen! (=
Ehkä sitten olisi hyvä nähdä anoppikin kun olette seurustelleet vähintään sen 6kk:tta....
2kk on niin lyhyt aika..!! tosi lyhyt!!
Ja jos et ole tyytyväinen ulkonäköösi, niin miksi tyydyt valittamaan?? Jos entinen miehesi tyttöystävä oli laiha, niin voit päätellä että miehesi pitää myös laihoista naisista....
mene vaikka painonvartioihin!!!!
saat itseluottamusta ja miltä tuntuisi katsoa itseään peilistä ja pitää itseänsä kauniina ja olla ylpeä omasta ulkonäöstä?
Miltä tuntuisi pukeutua vaatteisiin ja tietävänsä näyttävän niissä hyvän näköiseltä kun ei ole ylimääräistä hölskymässä mistään.
Miltä se tuntuisi kun saisi olla ihan vapaasti, ettei tarvis peitellä mitään häpeillen, vaan voi olla ylpeä littanasta masusta ja silleen....
että jos et ole tyytyväinen ulkokuorees
niin tee hyvänen aika sille jotain!!!!!!
huomaat että itsetuntoa tulee lisää ja olet tyytyväisempi peilikuvaasi!
Siitä, että miehen ex oli laiha, ei missään nimessä voi päätellä, että hän pitää laihoista naisista ja nyt kirjoittajan pitäisi alkaa laihduttaa! Jo se, että mies on alkanut seurustella pehmeämpimuotoisen naisen kanssa, osoittaa sen. Hän pitää sinusta siksi että olet sellainen kuin olet, ei vain ulkomuotosi vuoksi (tai ehkä hän on aina haaveillutkin pehmeämmäntuntuisesta naisesta ollessaan laiheliinin kanssa, mistäs sen tietää?). Älä missään nimessä ala muuttaa itseäsi sen vuoksi, että kelpaisit paremmin muille. Jos joskus laihdutat, siihen saisi olla syynä vain se, että itse itsesi vuoksi haluat tehdä niin. Muiden vuoksi sinun ei tarvitse. Persoonallisuus on kaikkein tärkein, ja yhteensopivuus toisen kanssa.
Niin just. Munkin mieheni seurusteli ennen minua pitkän ja tosi hoikan, minusta kuvankauniin naisen kanssa, mutta sanoi pitäneensä tätä "riukuna", eikä ainoastaan ulkoisesti...
Minä olen ylipainoinen ja isopeppuinen, mutta jo kymmenen vuotta mieheni on lähes joka päivä muistanut ihastella pehmeitä muotojani.
Ne on makuasioita, ole itsestäsi ylpeä, voit olla rakkaasi silmissä naisellinen ja syötävän seksikäs!
Et tietenkään mene jos et muutenkaan ole tavannut vanhempia!Höh...itselleni ei olisi tullut mieleenkään ja jo naimisissa ollessa en ollut sukujuhlista innostunut kun 50v sattui heti häiden jälkeen ja en mennyt kuin käväsemään!
pelkosi, mutta tosiasia on, että miesystävällesi ja hänen exälleen tuli ero. Ja siihen lienee ollut syynsä. Ja nyt mies on sinun kanssasi. Ja siihenkin on syynsä. Älä suotta tunne alemmuudentunnetta exään verrattuna. Olet varmasti vähintään yhtä ihana kuin hän!
olet oma itsesi, etkä muuksi muutu !!! =) ja se on hyvä. ex-tyttöystävä on urheilija ....
so what???
ymmärrän mikset halua mennä, mutta joskushan sinun täytyy heidät tavata... vai mitä??