Usein sanotaan ettei saisi yleistää, jos pettynyt johonkin ihmiseen ja suhteeseen,
eikä jäädä tuleen makamaan.
Entä jos ei pysty näin ajattelemaan ja toimimaan.
Silloin kun minun avioliitoni loppui en pysynyt ajattelemaan uutta suhdetta kenenkään kanssa vaan, katosi kaikki tunteet vastakkaiseen sukupuoleen, enkä edes kuvittellut, että joku kiinnostuisi minusta. Samoin katosi myös seksuaaliset halut, ei edes sooloilu kiinnostanut.
Pitkästi yli 10 vuotta meni näin, panssari piti. Sitten kohtasin ihmisen joka kiinnostui ja kiinnosti, en toisiaan ollut mikään helppo nakki, aloin taas luottamaan ja avautumaan. Ajattelin , ettei sittenkään kaikki ole samanlaisia. Tämä suhde on nyt päättymässä tai jo päättynyt ja tuo sama tunne on tullut taas.
Onko tämä teidän mielestä kiinni luonteesta vai niistä kokemuksista mitä kenelläkin on vastaisesta sukupuolesta?
En pelkää olla yksin ja tiedän ettei tähän kuole, mutta ahdistaa, kun tietää ettei kykene olemaan oma itsensä, muualla pitää olla varpaillaan.
eikä jäädä tuleen makamaan.
Entä jos ei pysty näin ajattelemaan ja toimimaan.
Silloin kun minun avioliitoni loppui en pysynyt ajattelemaan uutta suhdetta kenenkään kanssa vaan, katosi kaikki tunteet vastakkaiseen sukupuoleen, enkä edes kuvittellut, että joku kiinnostuisi minusta. Samoin katosi myös seksuaaliset halut, ei edes sooloilu kiinnostanut.
Pitkästi yli 10 vuotta meni näin, panssari piti. Sitten kohtasin ihmisen joka kiinnostui ja kiinnosti, en toisiaan ollut mikään helppo nakki, aloin taas luottamaan ja avautumaan. Ajattelin , ettei sittenkään kaikki ole samanlaisia. Tämä suhde on nyt päättymässä tai jo päättynyt ja tuo sama tunne on tullut taas.
Onko tämä teidän mielestä kiinni luonteesta vai niistä kokemuksista mitä kenelläkin on vastaisesta sukupuolesta?
En pelkää olla yksin ja tiedän ettei tähän kuole, mutta ahdistaa, kun tietää ettei kykene olemaan oma itsensä, muualla pitää olla varpaillaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Seuraavan kerran pistä ne suhteet toimimaan, niin ei tarvitse erota. Tai sitten vaan opettelet olemaan itsenäisempi. Vaikka se suhde päättyisikin, ei se tarkoita että sun täytyy taas mennä sen kilven sisään, kiusaat vaan itseäsi kun et osaa asennoitua muulla tavalla. Opettele selviytymään. Ja mitä tulee omana itsenä olemiseen, se ei kuulu muille, ja kusipäitten mielipiteet ei merkitse mitään. Elä itsellesi, huolehdi itsestäsi, niin sulla on muillekin annettavaa. Opettele tunnistamaan erilaiset ihmistyypit, niin et joudu vaikeuksiin parisuhteissa tai kaverisuhteissa. Opettele tiedostamaan enemmän, ole valppaampi, ja keskity olemiseen.
Ihan niin, ketään ei voi muuttaa toiseksi aikuisena, mutta itsensä voi ohjata ajattelemaan toisilla radoilla. Minä olen tullut siihen tulokseen että kaikki miehet joita olen tuntenut ovat pohjimmiltaan samanlaisia joten olisi ollut parempi oikeastaan olla yksin, kun on aina se varpailla kulkeminen ajankohtaista. Luulen että meissä naisissa on ehdottomuus muutamiin asioihin niin voimakas että paremp kun on omillaan. Minä rakastan vapautta ja haluaisin kypsän suhteen. mutta se näyttää olevan mahdottomuus ja olen tullut siihen tulokseen että vika on minussa itsessäni ja silloin minun pitää kantaa vastuu siitä.
hyvin sanottu. Minäkin pidän miehistä mutta en voisi elää omana itsenäni ja kuitenkin toisen ihmisen vaimona. Olisin miehelle huono valinta. En voisi palvella miehen halujakaan ellen itse ensin kiihottuisi. Media ja kaikki kummalliset neuvojat kehottavat naisia säännölliseen seksiin miestensä kanssa mutta en tajua miten se onnistuu jos ei kykene kiihottumaan. Naisen kiihottuminen hiipuu herkästi jos hänen persoonaansa loukataan.
Mieluummin olen vapaa. Ihmettelen nuoria naisia jotka unelmoivat miehestä, he eivät vielä ymmärrä että heillä on pelkkä mielikuva joka toteutuu vain hyvin harvoin. En sano ettei koskaan.
Kyllä sitä seksihaluttomia/kyvyttömiä miehiäkin on olemassa. On halvaantuneita, frigideitä,.. Onnea parinhakuun.
Miksi ei saa jäädä olemaan yksinkin, jos ei oikeasti jonkun kanssa halua olla? Onko ne muka toipuneempia ketkä hyppii suhteesta toiseen ja roikkuu toimimattomissa suhteissa? Sekö on merkki siitä, että kyllä on toivuttu, kun heti vaan jonkun ottaa: ehkäpä se vika ei ollut siinä panssarissa 10 vuotta vaan siinä, ettei tullut ketään suhteen arvoista ennen tätä. No, se ei toiminut, kuten suhteilla joskus on tapana, ja aika useinkin. Ei sitä aina voi taata eikä hallita vaikka mitä tekisi eikä kukaan yksinään suhteita toimiviksi saa, ei vaikka kuinka väkisin yrittäisi ja roikkuisi.
Sinä et ihastu siis välttämättä usein etkä helposti. Lakkaa pitämästä sitä vikana. Se on ominaisuus.
Lopeta se itsesi uuteen suhteeseen pakottaminen ja hoputtaminen, niin ei tarvi panssaria eikä olla jotain muuta kun mitä on: sinun ei ole pakko.
Kaikki eivät olekaan samanlaisia, kukaan ei ole samanlainen kuin toinen, silti suhteet voivat tuottaa pettymyksen ja ero tulla: jos siltä aiot suojautua ei ole vaihtoehtona kun olla aina yksin. Mutta miksi? Olit ensin suhteessa, sitten yksin, nyt olit taas suhteessa, voit olla yksin, kunnes tulee joku kiinnostava taas jne. jne.
Sinä tulet pettymään elämäsi aikana, se on varmaa. Elämä on myös pettymyksiä, eroja, etenkin ja koko ajan luopumista jostain. Siihen kuuluu myös suru, ahdistus ja masennus, sinä hyväksyt ne tai elät, tai olet hyväksymättä, mutta ne silti on ja elät miten sitten elätkään.Ja mitä tulee siihen pettymiseen, niin myös sinuun petytään: teet virheitä, olet epätäydellinen, möläyttelet, eristäydyt ja niin edelleen, kuka on opettanutkaan ettei sen kuulu olla niin, on opettanut väärin. Hänkin on siis tehnyt virheen ja osaltaan aiheuttanut pettymystä :)
Kyllä, nämä asiat ovat kiinni luonteesta, kokemuksista, pohjasta jonka olemme saaneet, temperamentista. Myös osittain se on aina säkää, keneen nyt sattuu törmäämään, ihminen ei ole kovinkaan ihana eläin. Jos luet vähääkään historiaa, katsot nykypäivää, niin ei, ihminen ei hyvyydessä kunnostaudu. Tekopyhyydessä, jälkiviisaudessa kyllä, mutta muuten mennään aika heikoilla. Ihminen on melko pieni ja tyhmä eläin, jonka paraskaan ei ole aina kovin hyvä. On hyvä muistaa se, ettei odotukset ole liian korkealla, itselle tai muille.
Ota siis rennosti, sellaista sattuu ja elämä sattuu. Meidän elämämme ihmisinä, ja etenkin täällä on vielä helppoa, joten ei ole mitään hätää, vaikka välillä vähän kolhuja tuleekin. Älä pakota itseäsi olemaan mitään muuta kuin mitä olet. Hyvää joulun odotusta, muista, sitten taas uusi vuosi ja uudet kujeet!
Totuus on se, että läskillä ja rumalla naisella ei tee mitään. Ei muilla virheillä ole merkitystä mihinkään suuntaan jos on hyvännäköinen ja laiha.
Luonteet, kokemukset ja temperamentti on yhtä tyhjän kanssa. Läskit ja ulkonäkö sen määrää. Ja mistään omasta valinnasta ei voi puhua, kun on kyse luonnonvalinnasta, ja miesten alapäällä ajattelusta.
Meinasin alentua nimittelemään miehiäkin. Isomahaisilla rimppakinttuisilla miehillä ei tee mitään. En kuitenkaan nimittele heitä. Ei he varmaan voi ulkonäölleen mitään.
Totuus pöytään
Minulla on ystävä jota sinä nimittelisit läskiksi mutta hän on hyvin kaunis kasvoiltaan ja sairastaa aineenvaihdunta häiriötä, joten ei voi mitään "läskeilleen" mutta hän on Hyvin älykäs nopea toiminen ja taitava vaikka missä asiassa, ja kuule hyvin koulutetut miehet ovat hulluna hänen peräänsä. (ei siis mitkään huorittelija tyypit) Hänen sairautensa ei ole hänen valitsemansa ja ei voi sille mitään. Joten oli nainen minkänäköinen tahansa niin älykkyys ja koulutus painaa paljon vaakalaudalla. Tämä nainen VALITSI lopulta hollantilaisen miehen ja he ovat hyvin onnellisia ja rakastuneita, heillä on kaunis talo ja ihana puutarha ja parhainta että tämä mies näyttää rakkautensa pienillä eleillä koko ajan ja on fiksu. Mutta hänellä onkin korkea koulutus ja hyvät tavat. Siis ei kelvannut ystävälleni mikään huorittelija tyyppi jolla on elämän katsomus omaan napaan tuijottaminen ja viina pullo pöydällä kun viikonloppu saapuu. Joten sinä joka kaipaat sitä laihaa naista, luulen ettei sinun mielipiteillä varustettu ihminen tule saamaan muutakun samanlaisen kun olet itsekkin, saatte sitten yhdessä haukkua kaikkia ihmisiä jotka eivät sovi teidän maailmaanne ja aina huoritella siinä ohimennen niin jo elämä kukistaa.
Muuten minullakaan ei ole suomalaista miestä, ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta edes ajatus sellaisesta, vaikka olenkin laiha.