menettekö sängylle makaamaan sikiöasentoon naama seinään päin? Jotain musiikkia taustalle?
Kun itkette yksinäisyyttänne,
qqqqq
8157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En itke enää juuri koskaan, en yksinäisyyttäni enkä muutakaan. Aiemmin osasin itkeä, mutta eräs ihmisryhmä lähestulkoon tappoi minusta sen taidon (arvaatte varmaan mikä ihmisryhmä).
Joskus tunnen oloni yksinäiseksi niin että rintaa puristaa ja kurkkua kuristaa, niin yritän nukkua. Uni tuo pelastuksen, poistaa hetkeksi. Jos en saa unta, niin liikunta tai viina saattaa hiukan helpottaa.
En ole teini.
Minä en ole koskaan itkeskellyt mitään, eikä yksin jäämiseni ole minulle varsinkaan nuorena ollessani ollut huolistani suurimpia. Mutta se on selvä että kakkien elämän vaiheiden kokemukset ja niiden puuttumisetkin ovat minuunkin jättäneet omat jälkensä, ja siis myös tässä sosiaalisessa mielessä vaikka en varsinaisesti missään sosiaalisissa piireissä ole pyörinyt lainkaan.
Nyyh, niin teen, tai touhuan vimmatusti, niin ettei tunnu miltään.
enemmän sitä hävetään
En mene sitä varten sänkyyn, vaan silloin kun asiaa tulee itkettyä olen yleensä jo valmiiksi sängyssä (yrittämässä nukahtaa). Nukun tavallisesti jonkinlaisessa sikiöasennossa, ja musiikkia ei ole taustalla, sillä en nuku musiikki päällä.
Miksi itkisin yksinäisyyttä, enhän itke koskaan muutenkaan. Miehet eivät itke, ämmä.
En itke. Avaudun ja trollaan mieluummin palstalla.