Halosen taustajoukot öykkäröivät linnan jatkoilla

Oikeastaaan hyvä että neegerpoika riehui, saatiin samalla tietoa ko.
huuhaayhdistyksen älyttömistä puuhista.

Onko täti setä, vai setä täti! Haloskan hallituskauden logo!

Naiskeihäänheittäjistä on liikkeellä paljon lesbojuoruja, mutta niitä ei kannata ottaa vakavasti, sen tietää jokainen, että jos miesheittäjä hauaisi oikein kunnon panon, niin keihäänheittäjäähän siinä olisi saatava. Arto Härkönen ja valmentaja Isänsä joka valmensi myös Tiina Lillakkia, panivat Tiinaa vuotellen. Lääkäri Salmimies kirjoitti Tiinalla ja Artolle ravihevosille tarkoitettuja hormooneja. Pillereinä sellasia luumun kokoisia jotka puhalletaan hevosen nieluun työnnetyn putken läpi tämän ruoansulatukseen. Ei hevonenkaan niitä muuten söisi, mutta Arto Ja Tiina vetivät niitä aamupuron kanssa kuin sattumia.

Kerran kun Arto, silloisen tyttöystänsä kanssa, jota piti ulkoapäin lukitussa huoneistossaan mustasukkaisuuttaan vankina ja jolla hakkasi, siis naisella autonsa tuulilasin raivopäissään hajalle; meni tämän tyttöystävänsä kanssa kylään Vireeneille, jonka huushollin Isäntä Lasse myös tunsi Pekka Salmimiehen eläinlääkityksen vaikutuksen urheilijatehoihinsa, niin sielläpä oli käydä kauheasti kun Arto ja Lasse alkoholia hormoonivereensä sekoittaneena alkoivat jahdata naisiaan kuin hullut hevoset ihan mitä vaan juuri kedolle päästyään ja ryhtyen potkimaan toisiaan. Pävi Vireen ja Arton tyttöystävä piiloutuivat ulkosalla ojaan, Lassen ja Arton etsiessä heitä puisia lyömäesineitä käsissään. Laudan pätkä oli toisella ja toisella jotain yhtä kamalaa, mutta eivätpä Olympiavoittajat löytäneet vaimojaan ja nämä saivat pitää ainakin terveytensä.
Aamulla kun hormonin ja alkoholin yhteisvaikutuksesta ei ollutkaan seurannut ruumiita, olivat miehet kuin toisia ihmisiä. Muistamatta illasta mitään, he puhuivat urheilusta ja nauroivat kaikenlasille jutuille. Päivi Vireen oli hiljaa ja kaikin tavoin tilanteen ulkopuolella.
Arto Härkösen tyttöystävä tiesi joka tapauksessa joutuvansa taas kotona vangiksi ja saavansa varmasti seuraavan puurolautasen jälkeen hirveän pahoinpitelyn. Häntä pelotti koska Arto oli hakannut hänet ja polkennut tämän vatsaa vahvalla jalallaan, niin että tytölle oltiin jouduttu suorittamaan suoliton leikkauksia jo aiemminkin. Hän pelkäsi kuolemaa.
Eräänä yötä tyttö heräsi Miehensä Arton kanssa siihen että kerrotalon alaoven lasi, siis se oven kokoinen lasi lyötiin rikki. Ja sitten soi heidän ovikellonsa. Tiina Lillak seisoi siinä alaoven lasin läpi tulleena. Pariskunnan avattua oven puuskuuti Tiina-"Onko Artolla mitään?" Ja ryntäsi sen jälkeen tämän kaapille ja ahmi kaikkea mitä käteensä sai. Lääkkeitä oli kaikenkaisia ja Tiina meni makaamaan sohvalle, niin teki Aina kotona valmentajansa Isä Härkösem ja Arton kotona. Makasi sohvalla ja pieri sumeilematta. Eläinten hormooneilla vietiin tuoltakin tytöltä koko elämä. Nyt lienevät jo haavat umpeutuneet. Ainakin Härkönen joka siihen aikaa kantoi myös pistoolia, jolla uhkaili Heikki Kinnustakin, on nyt Saarnaaja ja Jumala, seurakunnassa likkuvien juorujen mukaan pelastanut hänet. Tyttö pääsi karkuun lääkistyksestä hulluksi tulleelta ja alkoholilla vielä urheilijan kovia vaatimuksia täydentämään tottuneelta Artolta.

Toisen Arton, Mellerin Arton kanssa puistelimme päätämme tämän jutun tiimoilla ja totesimme että kynällä pärjää, ihan sinällän. Siksi minä kirjoitan. Mellerin Artoa on ikävä. Liian kova kemia vei hänen elämänsä.

Lisää Jussilta: kirjoitti:

Naiskeihäänheittäjistä on liikkeellä paljon lesbojuoruja, mutta niitä ei kannata ottaa vakavasti, sen tietää jokainen, että jos miesheittäjä hauaisi oikein kunnon panon, niin keihäänheittäjäähän siinä olisi saatava. Arto Härkönen ja valmentaja Isänsä joka valmensi myös Tiina Lillakkia, panivat Tiinaa vuotellen. Lääkäri Salmimies kirjoitti Tiinalla ja Artolle ravihevosille tarkoitettuja hormooneja. Pillereinä sellasia luumun kokoisia jotka puhalletaan hevosen nieluun työnnetyn putken läpi tämän ruoansulatukseen. Ei hevonenkaan niitä muuten söisi, mutta Arto Ja Tiina vetivät niitä aamupuron kanssa kuin sattumia.

Kerran kun Arto, silloisen tyttöystänsä kanssa, jota piti ulkoapäin lukitussa huoneistossaan mustasukkaisuuttaan vankina ja jolla hakkasi, siis naisella autonsa tuulilasin raivopäissään hajalle; meni tämän tyttöystävänsä kanssa kylään Vireeneille, jonka huushollin Isäntä Lasse myös tunsi Pekka Salmimiehen eläinlääkityksen vaikutuksen urheilijatehoihinsa, niin sielläpä oli käydä kauheasti kun Arto ja Lasse alkoholia hormoonivereensä sekoittaneena alkoivat jahdata naisiaan kuin hullut hevoset ihan mitä vaan juuri kedolle päästyään ja ryhtyen potkimaan toisiaan. Pävi Vireen ja Arton tyttöystävä piiloutuivat ulkosalla ojaan, Lassen ja Arton etsiessä heitä puisia lyömäesineitä käsissään. Laudan pätkä oli toisella ja toisella jotain yhtä kamalaa, mutta eivätpä Olympiavoittajat löytäneet vaimojaan ja nämä saivat pitää ainakin terveytensä.
Aamulla kun hormonin ja alkoholin yhteisvaikutuksesta ei ollutkaan seurannut ruumiita, olivat miehet kuin toisia ihmisiä. Muistamatta illasta mitään, he puhuivat urheilusta ja nauroivat kaikenlasille jutuille. Päivi Vireen oli hiljaa ja kaikin tavoin tilanteen ulkopuolella.
Arto Härkösen tyttöystävä tiesi joka tapauksessa joutuvansa taas kotona vangiksi ja saavansa varmasti seuraavan puurolautasen jälkeen hirveän pahoinpitelyn. Häntä pelotti koska Arto oli hakannut hänet ja polkennut tämän vatsaa vahvalla jalallaan, niin että tytölle oltiin jouduttu suorittamaan suoliton leikkauksia jo aiemminkin. Hän pelkäsi kuolemaa.
Eräänä yötä tyttö heräsi Miehensä Arton kanssa siihen että kerrotalon alaoven lasi, siis se oven kokoinen lasi lyötiin rikki. Ja sitten soi heidän ovikellonsa. Tiina Lillak seisoi siinä alaoven lasin läpi tulleena. Pariskunnan avattua oven puuskuuti Tiina-"Onko Artolla mitään?" Ja ryntäsi sen jälkeen tämän kaapille ja ahmi kaikkea mitä käteensä sai. Lääkkeitä oli kaikenkaisia ja Tiina meni makaamaan sohvalle, niin teki Aina kotona valmentajansa Isä Härkösem ja Arton kotona. Makasi sohvalla ja pieri sumeilematta. Eläinten hormooneilla vietiin tuoltakin tytöltä koko elämä. Nyt lienevät jo haavat umpeutuneet. Ainakin Härkönen joka siihen aikaa kantoi myös pistoolia, jolla uhkaili Heikki Kinnustakin, on nyt Saarnaaja ja Jumala, seurakunnassa likkuvien juorujen mukaan pelastanut hänet. Tyttö pääsi karkuun lääkistyksestä hulluksi tulleelta ja alkoholilla vielä urheilijan kovia vaatimuksia täydentämään tottuneelta Artolta.

Toisen Arton, Mellerin Arton kanssa puistelimme päätämme tämän jutun tiimoilla ja totesimme että kynällä pärjää, ihan sinällän. Siksi minä kirjoitan. Mellerin Artoa on ikävä. Liian kova kemia vei hänen elämänsä.

Kiitos näistä linkeistä, kirjoituksista. Ilokseen näitä lukee.