Kysymys!

netissä tavattiin...välimatkaa on tällä hetkellä muutama tuhat kilometriä, mutta toivossa eletään, että vuoden parin päästä viimeistään päästään samaan maahan ja yhteen. melkein vuosi on näin nyt kulunut, aika menee onneksi välillä nopeasti kun järjestelee ja valmistelee sitä suurta muuttoa ja muutosta varten. Pieniä itsesääli hetkiä - että ei me ikinä päästä yhteen,ei tästä mitään tuu - lukuunottamatta kaikki on mennyt hyvin.

tavattiin ja välimatkaa 500 km. Toimii mainiosti! Nähdään usein ja puhelimessa pulistaan päivittäin. Elämä on tätä.

Netissä ensimmäistä kertaa, sitten käväsin lomailemassa hänen luonaan Barcelonassa (joten matkaa on).
Kyllähän tässä vielä kestetään (varmaan siksi koska en ole monessa suhteessa ollut ja siksi ei ole pakko aina olla se nainen vieressä).
Voi kyllä kulua pari vuotta x2 ennenkuin päästään samaan maahan, mutta jos ei pelaa niin ei voi voittaa! :)

Netissä tavattiin...ja välimatkaa on about 250 km...suhun verrattunu VÄHÄN mutta sekin tuntuu välillä LIIAN pitkältä :'( mutta sen ajatuksen voimalla jaksetaan että TOIVOTTAVASTI "pian" asutaan onnellisesti yhdessä saman katon alla :)pävittäin ollaan yhteydessä ja nähdään lomilla yms. :) En kadu mitään...päinvastoin...elämäni on muuttunu PELKÄSTÄÄN parempaan suuntaan sen jälkeen kun tapasin poikaystäväni :) Ja voi sanoa että olen LIIAN onnellinen...välimatkasta huolimatta :) Jaksamisia sulle ja poikaystävällesi! :)

Minulla ja kihlatullani on välimatkaa 400km..Tapasimme internetissä,kissin chatissa..Ensi vuonna on edessä yhteenmuutto..^^

..sitä tavattiin, eräässä chatissa. välimatkaa on 300km, nähdään viikonloppusin ja tietty lomilla. toimii hyvin ;) tärkeintä mun mielestä näissä kaukosuhteissa on se, että molemmat on valmiita panostamaan suhteen eteen tosissaan ja luottaa toisiinsa. kyllähän tässä välillä on tippa linsissä ja epätoivo pyrkii pintaan, mutta sen jaksaa kun tietää, että joskus sitä vielä asutaan saman katon alla ;)

Tapasimme Lappeenrannassa (opiskelimme samassa koulussa) yhteisen tutun kautta. Olimme ensin jotain puol vuotta ystäviä. Nyt ollaan oltu vuosi yhdessä ja siitä ajasta melkein koko ajan mun poikaystävä ollu intissä noin 400 kilometrin päässä. Muutin itse viime syksynä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan ja tunsin itseni monesti tosi yksinäiseksi ja purin sitä sitten mun poikaystävään. Talvella oli kaikkein synkintä aikaa. Muuten ollaan ihmeellisen hyvin jaksettu. Nyt mun poikaystävä pääsee intistä ja on hakenu samalle paikkakunnalle opiskelemaan kuin minä. Yhteinen asunto on haussa. Sitä tässä kovasti odotellaan.

Meilla on 3000km.
Tavattiin kun olin toissa ulkomailla.
Ollaan oltu yhdessa aika kauan ja hyvin menee.Oltiin alussa pari kuukautta yhdessa ja sen jalkeen mun piti palata Suomeen.Pidettiin yhteytta sen jalkeen soittelemalla kerran viikossa.Jo parin kuukauden jalkeen ikava oli kauhea ja piti lahtea takaisin poikakaverin luo.Muutin viereiseen maahan,koska sain toita sielta ja tavattiin sit aina viikonloppuisin.Sita kesti jotain kolme kuukautta.Sit muutin mun kundikaverin luo muutamaksi kuukaudeksi,kunnes piti palata jalleen Suomeen.Olin Suomessa taas kaksi kuukautta ja silla valin poikakaverinikin muutti pois.Nyt asun Hollannissa ja mies asuu taas 3000km:n paassa minusta.
Tilanne tulee kylla muuttumaan,silla tas kuussa olemme menossa naimisiin.Senkin jalkeen tulemme olemaan erossa noin puoli vuotta oleskeluluvan takia,ennen kuin mieheni voi tulla Suomeen.
Mutta kaukosuhteet oikeesti toimii,jos kumpikin niin vain haluaa.
Rakkaudelle pitaa antaa mahdollisuus ja sen eteen pitaa olla valmis tekemaan toita.