Tässä on kinkkinen kysymys. Jos kuka ymmärtäisi avomiestäni niin kertoisi minulle. Eli tavatessamme hän kertoi, ettei ole koskaan rakastanut ketään (naista), että olen ensimmäinen jota hän rakastaa. Aina hän sanoo, ettei halua naista riesakseen. Olemme asuneet jo kotvan yhdessä. Hän aina aika ajoin uhkaa muuttaa pois, koska 1) minä olen rasittava ja häiritsen hänen rauhaansa. Hän näyttää pitävän rauhasta ja hiljaisuudesta ja on tyytyväinen jos olen hiljaa 2) sidon häntä ja hän olisi mielestään vapaa jos asuisi yksin (hän saa juosta missä lie enkä paljon perään kysele - kuka nainen antaa näin paljon vapauksia kysyn vaan) 3) kotini ei ole hänen kotinsa 4) voisimme tapailla kerta viikossa ystävinä mikä antaisi meille enempi vapautta 5) hänen on paha olla kun ei saa rauhaa (yksin olisi aina rauhallista). Jos hän käyttäytyisi kuten puhuisi niin uskoisin heti, ettei hän rakasta minua pätkääkään vaan antaisin hänen mennä tältä istumalta. MUTTA...juuri kun hän on uhannut lähteä...niin kuitenkin hän aina palaa KOTIIN. Hän on oikeastaan aika paljon "kimpussani", halailemassa, pussaamassa, läpsimässä, katsomassa että minulla on hyvä olla.
Eli hänen puheensa on täysin ristiriidassa hänen käytöksensä suhteen. En osaa tulkita häntä. En ymmärrä häntä. Kuitenkin rakastan häntä, Hän on kuin osa minua, sydämeni toinen puoli. Siksi on vaikea ajatella elämään ilman häntä.
Eli hänen puheensa on täysin ristiriidassa hänen käytöksensä suhteen. En osaa tulkita häntä. En ymmärrä häntä. Kuitenkin rakastan häntä, Hän on kuin osa minua, sydämeni toinen puoli. Siksi on vaikea ajatella elämään ilman häntä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikävää valtapeliä. Työnnä pois-vedä takaisin. kun tuota jonkin aikaa jatkuu, menetät ison osan itsestäsi ja alat elää miehesi mielenliikkeiden mukaan.
Jos haluat jatkaa miehen kanssa, muuta kuvio. Seuraavan kerran kun lähtee, älä päästä heti takaisin. Sano suoraan, että sinähän lähdit. Kerro, että et pidä tuollaisesta simputuksesta ja pelistä. Että parisuhde ei saa olla peliä, vaan siinä täytyy voida olla rauhassa ja turvallisesti. Jos mies ei hyväksy/ymmärrä, niin sitten sinun on oikeasti parempi joko elää ilman miestä tai sopeutua siihen ajatukseen, että rinnallasi oleva mies on siinä omalla tavallaan.
Tilanne jatkuu tuollaisena tasan tarkkaan niin kauan kun sinä annat sen jatkua. Osa tuolla tavalla käyttäytyvistä on narsisteja(tiedän, sanaa ei saa käyttää liian heppoisin perustein, enkä väitä nyt mitään), mutta narsistit eivät pysty muuttumaan. Ainakaan omin avuin, koska he eivät koe/näe tekevänsä mitään vääriin.
Mieti ihan kunnolla teidän suhteen perustaa. Onko se mielestäsi terve?
Se on sitä normijuttua, sama meikäläiselläkin aina panettamisen välissä ;)