Mulle mies ilmoitti pari viikkoa sitten että haluaa eron ja jottei se pelkästää olisi tullut yllätyksenä, niin vähän sen jälkeen mulle selvis että tilanteeseen liittyy uusi nainen. Sen jälkeen nämä kaksi ovat pitäneet yhteyttä tapaamalla, soittelemalla, tekstailemalla ja facebookissa koska mitään ei tarvitse enää peitellä!
Mies yrittää nyt olla reilu ja on luvannut että voidaan asua niin kauan saman katon alla kunnes saan järjestettyä uuden asunnon itselleni mutta... Tuo yhteydenpito rupeaa riepomaan aina vaan enemmän ja enemmän. Välillä tuntuu että aivan sama mitä tekevät mutta toisinaan taas rassaa hermoja ihan suunnattomasti!
Oon yrittänyt miettiä että olisko parasta jos mies muuttaisi uuden naisensa luokse kunnes itse pääsen muuttamaan vai sinnitelläänkö tässä siihen asti että asunto-asiat selviävät? Kumpikin ratkaisu tuntuu sekä hyvältä että pahalta...
Mies yrittää nyt olla reilu ja on luvannut että voidaan asua niin kauan saman katon alla kunnes saan järjestettyä uuden asunnon itselleni mutta... Tuo yhteydenpito rupeaa riepomaan aina vaan enemmän ja enemmän. Välillä tuntuu että aivan sama mitä tekevät mutta toisinaan taas rassaa hermoja ihan suunnattomasti!
Oon yrittänyt miettiä että olisko parasta jos mies muuttaisi uuden naisensa luokse kunnes itse pääsen muuttamaan vai sinnitelläänkö tässä siihen asti että asunto-asiat selviävät? Kumpikin ratkaisu tuntuu sekä hyvältä että pahalta...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eipä tuossa tilanteessa hyvältä tunnu varmasti mikään, on vain vähän huonompia vaihtoehtoja, valitse se joka tekee vähiten kipeää.
Vaikka näin miehenä toteankin, aijäsi hoiti asian pikkuisen raukkamaisesti.
Kumpikin vaihtoehto tekee kipeää mutta kumpi vähemmin, sitähän mä tässä oon yrittäny miettiä.... Jy kyllä, raukkamaisesti toimi. Kysyin jo heti kun hän ilmoitti mulle erosta, että onko sillä jo joku mutta ei myöntänyt. Itse sain sen selville eikä silloinkaan vielä meinannut myöntää. Sanoi, että oli tarkoitus ollut etten saisi tietää ollenkaan uudesta suhteesta, ehkä vasta sitten kun olisin muuttanut pois taikka vasta kun ero on selvä.
Mihinkäpä sitä kotoaan äkkiä muuttaa, mutta voisit sopia sen äijäs kanssa että hoidetaan asia siististi ja herrasmiesmäisesti, puolin toisin.
Miksi tehdä hommasta vaikeampaa kuin se jo on, ellei sitten toisella osapuolella ole tarkoituskin.
Eipä tuohon oikein muuta voi näin ulkopuolinen sanoa.
Ai miten niin sinun pitää siitä pois muuttaa? Onko hänen omistusasuntonsa? Jos ei, niin jättäjä lähtee.
Ikävä tilanne, koska mies on mennyt jo menojaan eikä valitettavasti kunnioita sinua pätkän vertaa uuden onnensa rinnalla. Olet vain pakollinen hidaste, tai sitten et ole. Eiköhän se mies pian vietä öitäkin uuden rakkaansa kanssa, joten pääset olemaan yksinkin välillä.
Älä ainakaan ota sitä takaisin, kun joskus tulee itkemään uuden naisen hylätessä hänet. Jos ei hylkää, niin ole onnellinen että pääset moisesta raukkamaisesta petturista. Ensin yksi ihmissuhde loppuun ja vasta sitten uudet kuvioihin. Voimia!
Juuri niin se on, miehen asunto johon mulla ei ole osaa eikä arpaa. Ja tänä iltana pistin hänet tekemään ratkaisun josta seurasi että muutti samantien uuden suhteensa luokse... Vaikka hetkeä aiemmin oli sanonut ettei halua samantien hypätä saman katon alle vaan tutustua rauhassa. No, toisin kävi. Sinne lähti ja sanoi vaan näkemiin lähtiessään. Lupasi tulla mun pojalle ilmoittamaan huomenna tilanteen muuttumisesta... Nyt ei oikein osaa tehdä yhtään mitään, niin p****a fiilis!!!
Tosi ikävä asia, voimia! Mulla myös avioero tulossa mieheni toimesta. Hän vaan "yllättäen" kyllästyi. Kaiken piti olla kunnossa, mut ei näköjään. Ei ainakiaan tiedossa, että toista naista liittyisi, mutta sekin mahdollisuuus on toki mielessä käynyt. Mies itse kieltää. On vaan niin loppuunpalanut ja tympääntynyt kaikkeen, eikä jaksa suhdetta hoitaa. Neljänkympin kriisikin mun mielestäni on taustalla.
Että tällänen joulu on tulossa. Vielä toistaiseksi samassa osoitteessa. Raskasta on, mutta positiivisesti katson tulevaisuuteen nyt, kun ensijärkytys on poistunut.
Arla, meillähän vahvasti menee!! Kyllä on hieno joulu tiedossa... Viime yönä kun viimein nukahdin ja parin tunnin päästä havahduin hereille niin samantien mieleen tulvahti mies ja hänen uusi eukkonsa yhdessä omassa lemmenpesässään. Loppu-aamu menikin niitä ajatellessa... En osaa tällä hetkellä edes itkeä tätä pahaa oloa ulos!!! Tuntuu että eläisin tällä hetkellä jonkun muun elämää ja kun jossain vaiheessa havahdun, huomaan että kaikki onkin OK. Siis tajuan kyllä ettei tästä enää mitään paluuta ole, mutta silti... Toivoisin vaan että pääsen tästä mahdollisimman pian yli ja pystyisin jatkamaan uutta parempaa elämää.
Oli varmaan hyvä juttu, että miehesi lähti, pääset tekemään surutyötä kunnolla ja päiväpäivältä se alkaa varmaan helpottaa, kun olet jo alkuun päässyt. Mulla taas ukko ei suostu eroon ja sehän se vasta rankkaa on, kun tiedän, ettei se minusta enää välitä, vaan varmaan ikävöi uuden perään, joka taas valitettavasti lopetti suhteen, kun tajusi, että miehellä on vielä tunteita minua kohtaan. Toivon sinulle voimia, voittaja olet kuitenkin, häntä pystyyn!
Paljon voimia ja halauksia sinulle. Toivottavasti sulla on hyviä ystäviä, joiden kanssa voit keskustella ja jotka ovat hyviä "peilejä" sinulle. Tämä palsta on myös hyvä foorumi tunteiden purkamiseen. Jossain vaiheessa itku varmaan sitten tuleekin, hyvä niin. Itse itkin ensimmäiset viikot, nyt jo helpottaa ja on noussut lähinnä kiukun tunteet ja olen pysytynyt realistisemmin käymään asioita läpi sekä näkemään menneisyyteen. Monia asioita olen uudella tapaa pohtinut ja olen sitä mieltä, että hyvä näin, yksin olen onnellisempi. Enpä olisi jokin aika siitten uskonut näin ajattelevani. Takana niin raskas ja surullinen syksy, ettei mitkään sanat riitä kertomaan. Kun tästä kunnolla yli pääsen, huokasen suuresti helpotuksesta. Toivottavasti ensi syksy on paljon onnellisempi .
Eletty elämä on takana, edessä on tulevaisuus!
Varmaan aika on vähän ankeaa, mutta ei siinä auta jäädä murehtimaan.
Edessäpäin on vielä elämätöntä elämää, uusia ihmisiä ja uusia kavereita.
Alat vaan järjestellä omaa elämääsi yksi asia kerrallaan.
Aloita vaikka siitä, että teet itse jotain, mitä et ole aiemmin voinut tehdä. Huomaat, että onnistut asioissa yksinkin. Aloita vaikkapa asunnon etsinnällä.
Toivotan kaikesta huolimatta Rauhallista Joulua!
Raukkamaista toimintaa mieheltäsi.
Ai mikä?
Että on rakastunut mieluisampaan naiseen?
Pitäiskö koko loppuikä vain nahistua entisen rinnalla, vaikka tunteet on kuollut? Höh!
Sä voit tehdä niin, toiset haluu sentään elääkkin elämäänsä..
läheskään kaikki eivät ole sitä mieltä kuin sinä, että elääkseen
elämäänsä, täytyy erotilanteessa käyttäytyä raukkamaisesti.
Nämä "voittajat" Arla ja Angel-59 eivät tietenkään ole tehneet mitään väärin? Voittajafiilis??
Loozer, sen verran ainakin väärin, että olen ymmärtänyt aivan liian paljon ja ollut liian kiltti. Niitä kadun nyt ja paljon. Liiasta kiltteydestä ja yrittämisestä tulee vain "paskat silmille", niinkun nytkin. Sä taidat olla jostain pahasti katkera? Toivottavasti musta ei tule koskaan sellainen.
Ensiksi täytyisi selvittää entiset asiat ja reilusti erota, ennekuin aloittaa uuden suhteen. Se olisi reilua kaikkia kohtaan. Ihan vain sinulle tiedoksi nimim." älä höpötä siinä!" Asenteesi on todella ikävä ja sovinistinen. Toivottavasti en koskaan tapaa sinunlaistasi ihmistä.
Minulla oli sama tilanne päällä puoli vuitta sitten ja yhäkin osin. Mies jäi kiinni suhteesta ja pillastui laukalle. Mies meni aivan sekaisin ja kävi tekemään kaikkea täysin julkisesti. Hän piti minua syyllisenä suhteemme ongelmiin ja halusi kiihkeästi kokeilla uutta. Sukulaiset ja tuttavat olivat pöyristyneitä ja järkyttyneitä. Lopulta en uskaltanut kertoa heille enää kaikkea miehen toilailuista, koska joudun sinnittelemään asuntoasian kanssa yhteisessä asunnossamme. Miehen tunteen toista kohtaan ovat jo laimenneet.En olisi itse sitä huomannut, mutta terapeutti jonka luona käyn säilyttääkseni oman järkeni teki huomion kertomuksistani. Miten oikein jaksat nyt? Itse olen antanut anteeksi, koska tiedän että mieheni rakastaa myös minua. Olen tiennyt tämän hänen luonteestaan aina, mutta ensimmäisen kerran jouduin katsomaan sitä silmästä silmään.Hänen sukunsa motto on, että kun johonkin aletaan, niin sitä tehdään sitten kunnolla. Tällä kertaa sitä pettämistä. Tiedän että olosi on helvetillinen.