Tarinani...

Petetty mies

Minun tarinani ei taida olla sieltä tavallisimmasta päästä. Johtuen siitä, että kihlattuni on myös se ihan ensimmäinen tyttöystäväni ja minä olen hänelle ensimmäinen ja ainoa seurustelukumppani. Olemme nyt molemmat 25-vuotiaita.

Tapasin naiseni yläasteella, olimme samalla luokalla. Ihastuimme silloin, aloimme seurustella ja lukiossa olimme jo erottamattomat. Nuoresta iästämme huolimatta olimme sitoutuneita toisiimme, onnellisia siitä, että se oikea tuli vastaan samantien.

Siltä se tuntuu edelleen. Naiseni on minulle täydellinen kumppani henkisesti ja seksielämämme on ollut uskomatonta alusta lähtien. Kokemuksia muista naisista minulla ei ole, mutta en mitään vertailupohjaa tarvikaan. Keskinäinen kemiamme on jotain maagista, en usko että ihan joka nainen esim. laukeaa 6 kertaa peräkkäin tai saa orgasmeja jotka eivät tunnu loppuvan ollenkaan..?

Kaikki olisikin täydellistä, ellei suhdettamme olisi pilaamassa pettämisen musta pilvi.

Kaksi vuotta sitten tyttöystäväni lähti vieraalle paikkakunnalle hyvän ystävättärensä syntymäpäivää viettämään. Matkasta teki erikoisen se, että hän matkusti ystävättärensä luo erään samaan tuttavapiiriin kuuluvan 40-vuotiaan miehen kyydillä, joka oli aiemmin lähestynyt tyttöystävääni kiihkein tekstiviestein ja puhelinsoitoin. Kaikki nämä viestit tyttöystäväni näytti minulle ja kertoi asiasta avoimesti, niinkuin oli kertonut kaikista muistakin miehistä, jotka olivat hänestä olleet kiinnostuneita. Minäkään en koskaan salannut tyttöystävältäni mitään ja suhteemme perustui täydelliselle luottamukselle.

Itse asiassa oli ihan hauskaa nähdä, miten muut miehet naistani yrittivät vokotella. Olin ylpeä kauniista tyttöystävästäni ja mahdollisten ihailijoiden ilmaantuminen oli aina pelkästään piristänyt suhdettamme. Terve molemminpuoleinen mustasukkaisuus tuntui antavan sopivasti kutinaa mahanpohjaan.

Tuollekkin matkalle lähetin tyttöystäväni hyvillä mielin. Iskin silmää ja sanoin, että hauska nähdä, mitä kaikkea se äijä keksiikään yrittäessään päästä naiseni pöksyihin.

Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun minusta alkoi tuntua, että jokin on vinossa. Tiesin, että tuo mies käy naiseeni todella kuumana, olinhan nähnyt hänen lähettämänsä tekstiviestit. Kuitenkaan "uutisia" lähentelystä ei kuulunut. Soitin tyttöystävälleni ja hän vastaili jotenkin ympäripyöreästi... Kertoi lähinnä juhlista ja keitä kaikkia paikalla oli ollut.

Hälytyskellot alkoivat soida, mutta minä idiootti luotin, kuten olin luottanut vuosikaudet aikaisemminkin.

Naiseni viikonloppuvierailu venyi päivällä aiottua pidemmäksi "väsymyksen" takia. Tuossa vaiheessa mustasukkaisuus ja huoli nostivat päätään ja aloin puhelimessa puolitosissani kysellä, oliko naiseni ollut uskollinen.

Hän vakuutti kaiken olevan kuten ennenkin. Tuossa vaiheessa kuitenkin aavistin jo totuuden. Normaalisti olisimme puhelimessa puhuneet miehen lähentely-yrityksistä ja olisimme suunnitelleet mitä teemme yhdessä kun tyttöystäväni palaa kotiin. Nyt hän oli välttelevä ja jotenkin vaisu... Monen yhteisen vuoden jälkeen sen vain kuuli toisen äänestä.

Menin naistani vastaan junalle ja näin että itketty on. Kämpille päästyämme aloin viikonlopusta kysellä, kysyin suoraan, että onko hän ollut uskoton. Naiseni vakuutteli että mitään ei ollut tapahtunut, menimme sänkyyn ja kun aloimme rakastelemaan hän murtui, alkoi itkeä ja kertoi koko jutun.

Vieraan, komean ja vanhemman miehen kiinnostus oli ollut liian imartelevaa ja houkuttelevaa. Kokeilun, tai pitäisikö sanoa kokemisen halu oli ollut syynä ensin pieneen salailuun ja valkoisiin valheisiin. Sitten tilanne oli johtanut kosketteluun... ja lopulta sänkyyn.

:_(

Vaadin saada tietää aivan kaiken. Yksityiskohtia myöten. Ja sainkin kuulla asioita, jotka tulevat ajatuksiini edelleen.

Annoin anteeksi, kärsimme molemmat suunnattomasti petoksen aiheuttamista haavoista, mutta halusimme jatkaa yhdessä...

Kuitenkin minusta tuntuu, että jotain erityistä väliltämme on hävinnyt. Tieto ja ilo siitä, että olemme toistemme ensimmäisiä ja ainoita. Rakastellessamme muistan aina petetyksi tulemisen tuskan, ajattelen vieraan miehen käsiä rakkaani vartalolla jne...

Jotain on mennyt rikki, ehkä iäksi?!

En nauti seksistä enää yhtä paljon kuin ennen, rakastelun jälkeen mieliala on lähes aina maissa... Kun katson naistani, en voi enää vilpittömästi iloita hänen kauneudestaan. Muistan aina, että häneen on kajonnut myös joku toinen.

40-vuotias, täysin vieras mies.

Tuo ajatus tuntuu tekevän minut hulluksi edelleen!

Kaikille parisuhteensa vakavasti ottaville haluan sanoa, ÄLKÄÄ PETTÄKÖ! Aika voi parantaa haavat, mutta arvet eivät häviä milloinkaan.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi, vaikka itkun kanssa sitä toivoisi illasta iltaan.

En ole edes ajatellut kostavani. Se ei tuo minua ja kihlattuani yhtään lähemmäs toisiamme.

Se, mitä meillä oli, oli jotain todella erityistä. Nyt olen yksi petetty mies muiden joukossa.

203

92975

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Arska

      Tuttua on ja niin niin masentavaa mutta aika parantaa kyllä haavat ja kostamalla et todellakaan saavuta yhtään mitään !

      • enkeli

        MUISTA että kostaminen on HUONOIN tapa, mitä voi tehdä!
        -enkei

      • aitonappi
    • ..surua...

      Yritä jatkaa tyttöystäväsi kanssa- aika kyllä parantaa haavat ja rakkaus ei katoa...tutustutte vaan nyt uudelleen, ja ehkä tuo on vaan yksi tapa koetella parisuhdetta.

      Ikävää, että sulle kävi noin- ja hienoa että haluat kuitenkin yrittää...

      Osoittaa että oot kypsä, älykäs ja myätuntoinen ihminen.

      Voimia- ole nyt rohkea ja reipas- itsesääliin uppoaminen ei auta.

      Elämä kantaa eteenpäin.

      • nina

        "rakkaus ei katoa" "hienoa että haluat kuitenkin yrittää" jne. jne. Noin puhuu pettäjä, joka haluu ettei pettäjiä pidettäs niin huonoina ihmisinä...

        Ei tuollaista kannata kuunnella. Sä oot hyvä mies ja ansaitset paremman vaimon itelles :)

      • Eräs petetty ja pettäjä
        nina kirjoitti:

        "rakkaus ei katoa" "hienoa että haluat kuitenkin yrittää" jne. jne. Noin puhuu pettäjä, joka haluu ettei pettäjiä pidettäs niin huonoina ihmisinä...

        Ei tuollaista kannata kuunnella. Sä oot hyvä mies ja ansaitset paremman vaimon itelles :)

        Joku sanoo että kerran pettänyt pettää aina,se riippuu kyllä täysin tilanteesta ja muistakin asioista.Jos parisuhde on terve ja hyvällä pohjalla,ei muut edes kiinnosta,mutta jos et ole kumppanissasi johonkin kohtaan tyytyväinen niin aina kun tapaat jonkin joka täyttää tuon kohdan kiinnostut hänestä jossakin muodossa.Se voi olla vaikka yksinkertaisesti pelkkä hymy.Esim.minun muuten ihana mieheni ei juuri koskaan hymyile ja baarissa tapaamallani miehellä on ihana hymy ja muista hänen ominaisuuksista en välitä koska ne on jo kotona omassa miehessäni paitsi tuo ihana hymy ja niin sitä vain haluaa pienessä sievässä sen hymyn itselleen ja sit se on jo menoa kunnes huomaat tehneesi jotain mitä ei saa tekemättömäksi.Mutta niinkuin monessa muussakin parisuhteessa niin tässäkään se ei ollut terveellä pohjalla.Oma kulta ei mielytäkkään joka osalla,on se sitten puhuminen,seksi,huomaavaisuus,helliminen tai mikä vaan niin jossain vaiheessa se liitto hajoaa.
        Eli tutustutaan,puhutaan ja harrastetaan urheilusta seksiin yhdessä kaikkea ja sit mennään naimisiin ja perustetaan perhe kun ollaan tyytyväisiä itseemme ja toiseen.Ja joskus virheistä oppii ja kantapään kautta oppii parhaiten.

      • N-18
        Eräs petetty ja pettäjä kirjoitti:

        Joku sanoo että kerran pettänyt pettää aina,se riippuu kyllä täysin tilanteesta ja muistakin asioista.Jos parisuhde on terve ja hyvällä pohjalla,ei muut edes kiinnosta,mutta jos et ole kumppanissasi johonkin kohtaan tyytyväinen niin aina kun tapaat jonkin joka täyttää tuon kohdan kiinnostut hänestä jossakin muodossa.Se voi olla vaikka yksinkertaisesti pelkkä hymy.Esim.minun muuten ihana mieheni ei juuri koskaan hymyile ja baarissa tapaamallani miehellä on ihana hymy ja muista hänen ominaisuuksista en välitä koska ne on jo kotona omassa miehessäni paitsi tuo ihana hymy ja niin sitä vain haluaa pienessä sievässä sen hymyn itselleen ja sit se on jo menoa kunnes huomaat tehneesi jotain mitä ei saa tekemättömäksi.Mutta niinkuin monessa muussakin parisuhteessa niin tässäkään se ei ollut terveellä pohjalla.Oma kulta ei mielytäkkään joka osalla,on se sitten puhuminen,seksi,huomaavaisuus,helliminen tai mikä vaan niin jossain vaiheessa se liitto hajoaa.
        Eli tutustutaan,puhutaan ja harrastetaan urheilusta seksiin yhdessä kaikkea ja sit mennään naimisiin ja perustetaan perhe kun ollaan tyytyväisiä itseemme ja toiseen.Ja joskus virheistä oppii ja kantapään kautta oppii parhaiten.

        "jos et ole kumppanissasi johonkin kohtaan tyytyväinen niin aina kun tapaat jonkin joka täyttää tuon kohdan kiinnostut hänestä jossakin muodossa.Se voi olla vaikka yksinkertaisesti pelkkä hymy."

        olin lähellä pettää rakasta poikaystävääni, jonka kanssa olen kestänyt kaukorakkauden kaikki myrskyt viimeisen 2 v. ajan. kiitos sinun, ymmärsin mikä siinä toisessa miehessä veti minua puoleeni. kerroin kaiken poikaystävälleni ja hän ymmärsi.

        olemme nyt muuttamassa yhteen ja hankkimassa koiraa. :) on se vähästä kiinni.

      • kiiku
        nina kirjoitti:

        "rakkaus ei katoa" "hienoa että haluat kuitenkin yrittää" jne. jne. Noin puhuu pettäjä, joka haluu ettei pettäjiä pidettäs niin huonoina ihmisinä...

        Ei tuollaista kannata kuunnella. Sä oot hyvä mies ja ansaitset paremman vaimon itelles :)

        Juu näin se vaan on että jos kerran pettää niin silloin pettää ikävä kyllä aina. Katse vaan rohkeasti eteen päin ja menoksi. Olet vielä niin nuorikin, että varmasti löytyy tästä maailmasta vielä arvoisesi nainen.

      • vain kerran
        kiiku kirjoitti:

        Juu näin se vaan on että jos kerran pettää niin silloin pettää ikävä kyllä aina. Katse vaan rohkeasti eteen päin ja menoksi. Olet vielä niin nuorikin, että varmasti löytyy tästä maailmasta vielä arvoisesi nainen.

        Hyvä petetty. Luottamuksen voi menettää vaan kerran. Olet oikeassa - jotain on peruuttamattomasti särkynyt, eikä se tule enää koskaan ehjäksi. Pettäminen tulee aina olemaan välissänne, eikä keskinäistä luottamusta enää voi syntyä.

        Lähde nyt...aika tekee asiat vielä pahemmiksi. Joka on kerran pettänyt, pettää aina. Kun kerran on sen kynnyksen ylittänyt, tekee sen toisenkin kerran. Vaikka tyttöystäväsi katuu nyt, alkaa hän jonkun ajan päästä muistella, miten ihanaa toisen sylissä oli. Lisäksi tämä, että olette toisillenne ensimmäisiä...halu kokea muitakin suhteita tulee varmasti ennen pitkää. Tyttöystävällesi se tuli nyt, sinulle viimeistä 40-kymppisenä.

        Ei se tietysti paljon lohduta, mutta tiedäthän, ettet ole ainoa. Minun mieheni petti minua kertomansa mukaan ensimmäisen kerran 20:n vuoden avioliiton jälkeen. Panin eron heti vireille ja hän muutti toisen luo. En ole katunut, vaikka vaikeaa on ollut. En koskaan voisi elää ihmisen kanssa, johon en voi 100% luottaa.

        Kaikkea hyvää sinulle.

      • Elämää nähnyt

        Jos ei ole kerran mihinkään sitoutunutkaan, niin miksi sitten vinkua?

      • petetty ja pettäjä
        N-18 kirjoitti:

        "jos et ole kumppanissasi johonkin kohtaan tyytyväinen niin aina kun tapaat jonkin joka täyttää tuon kohdan kiinnostut hänestä jossakin muodossa.Se voi olla vaikka yksinkertaisesti pelkkä hymy."

        olin lähellä pettää rakasta poikaystävääni, jonka kanssa olen kestänyt kaukorakkauden kaikki myrskyt viimeisen 2 v. ajan. kiitos sinun, ymmärsin mikä siinä toisessa miehessä veti minua puoleeni. kerroin kaiken poikaystävälleni ja hän ymmärsi.

        olemme nyt muuttamassa yhteen ja hankkimassa koiraa. :) on se vähästä kiinni.

        Kiitos paljon ja olkaa hyvä,onnea teille.Hyvä että pystyin olemaan avuksi.

    • Korsto

      Joo, miksei suhde kestäkin, itse olisin todennäkösesti hakannut tohjoksi itsestään liikoja luulevan, yli-ikäsen äijän, joka kehtaa kajota toisen muijaan.

      • MIES

        SUNKIN NAISTA ... HAH

    • nina

      se on minun neuvo. sun naiseshan on huora, jakaa kaikille...

      • Petetty mies

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

      • Petetty
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        Tuttu juttu. Sulta on fiilikset menny ja niitä ei saa takasin edes väkinsin.

        Käsittääkseni ainoa tapa on ottaa etäisyyttä ja sitä kautta rakastua uudestaan.

        Toinen isompi juttu on, jos sinun minä-kuva perustui sille, että olette yhdessä ja koskemattomat. Nyt pitää fundeerailla, että kuka sinä olet ja miten riippuvainen ko. naisesta olet.

      • nina
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        sitä en osaa sanoa mistä sen paremman löydät, mutta...

        Annat siis anteeksi koska se oli vain se yks kerta?? Mutta ajattelepa vähän: Sun naises ei silloin ajatellut ollenkaan sinua, se ei välittäny tippaakaan miten teko vaikuttas teidän avioliittoon tai miten surulliseksi sinä tulisit, se halus kokeilla onko joku toinen mies parempi kuin sinä sänkypuuhissa... eli ilmeisesti se ei ole edes tyytyväinen suhun... Se oli valmis riskeeraan koko teidän 9 vuotisen yhdessäolonne, jotta pääsis tän toisen miehen kans hommiin!!! Joo kyllähän hän katui, mutta olis miettiny etukäteen mitä tekee, ei olis unohtanu sua heti kun joku muu mies yrittää iskee...

        Oletko ihan varma että vielä rakastat häntä??? Vai jatkatko hänen kanssaan vain "tottumuksesta". Nimittäin parempiakin naisia on olemassa, sellaisia jotka eivät unohda miestään kun toinen mies lähentelee!

      • Neiti X
        nina kirjoitti:

        sitä en osaa sanoa mistä sen paremman löydät, mutta...

        Annat siis anteeksi koska se oli vain se yks kerta?? Mutta ajattelepa vähän: Sun naises ei silloin ajatellut ollenkaan sinua, se ei välittäny tippaakaan miten teko vaikuttas teidän avioliittoon tai miten surulliseksi sinä tulisit, se halus kokeilla onko joku toinen mies parempi kuin sinä sänkypuuhissa... eli ilmeisesti se ei ole edes tyytyväinen suhun... Se oli valmis riskeeraan koko teidän 9 vuotisen yhdessäolonne, jotta pääsis tän toisen miehen kans hommiin!!! Joo kyllähän hän katui, mutta olis miettiny etukäteen mitä tekee, ei olis unohtanu sua heti kun joku muu mies yrittää iskee...

        Oletko ihan varma että vielä rakastat häntä??? Vai jatkatko hänen kanssaan vain "tottumuksesta". Nimittäin parempiakin naisia on olemassa, sellaisia jotka eivät unohda miestään kun toinen mies lähentelee!

        ... pidä jo pääsi kiinni! Emme ole kiinnostuneita sinun yksioikoisista ja lapsellisista mielipiteistäsi, joten pidä ne omina murheinasi.

        Ja petetylle miehelle sanoisin, että suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte, kun vain muistatte olla avoimia. Älä luota Ninan yleistyksiin, lukaise vaikka hänen aloittamansa keskustelu tuolta aiempaa nimellä "toinen nainen", niin saat käsityksen, millainen valistaja on kyseessä. Yksi virhe ei tee ihmisestä pahaa, etenkin kun naisesi on osoittanut katuvansa tekoaan. Hänelle iski ehkä kokeilunhalu, olettehan toistenne ensimmäiset?

        Anna anteeksi ja yritä unohtaa. Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään; tämä voi olla teille jopa mahdollisuus tehdä siitä entistä ainutlaatuisempaa avoimuudella ja rehellisyydellä! Puhukaa, puhukaa ja puhukaa! Kerro tuntemuksistasi ja ajatuksista rakkaallesi, näytä hänelle vaikka tuo kirjoitus (joka oli todella kaunis ja puhutteleva). Olet ilmiselvästi hyvin empaattinen ja älykäs mies. Varmasti siis ymmärrät, että elämässä kaikki ei aina mene niinkuin pitäisi, mutta se ei ole maailmanloppu... Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa ja jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus.

        Voimia sinulle!

      • Yxs
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        ...on vilpittömästä anteeksi antamisen taidosta. Toisen pitää kyetä antamaan anteeksi toiselle ja pettäjän vielä itselleen.

        Tapauksesi muistuttaa muuten erästä tuttujeni tapausta lähes identtisesti, mutta siinä pettäjänä oli mies. Molemmat olivat seurustelleet lapsuudesta saakka ja yhdellä työmatkalla mies sitten haksahtui vieraaseen naiseen.

        Nainen ei koskaan kyennyt antamaan anteeksi ja noin puoli vuotta eron jälkeen mies kirjoitti jäähyväiskirjeen, jossa vielä kerran pyysi tekoaan anteeksi vaimoltaan sekä kahdelta lapseltaan. Kirjeen suljettuaan mies laittoi haulikon piipun suuhunsa ja sen jälkeen tuska hänen osaltaan oli ohi.

        Itse en ainakaan usko, että sinun koskaan enää tarvitsee pelätä vaimosi haksahtavan vieraaseen, joten tästä eteenpäin pelko kohdistuu pikemminkin sinuun. Sinun tulee siis miettiä jokin sellainen ratkaisu, jonka jälkeen vaimosi tietää hyvittäneensä virheensä, ja sinun antaneen vilpittömästi anteeksi.

        Toisaalta sinulla ei pitäisi olla mitään anteeksi annettavaa, koska vaimosi erehdys antoi sinulle option omaan erehdykseen ja sen kanssa hänen tulee elää koko loppuelämänsä. Samaan aikaan sinä voit vastaavasti elää täysillä joka pirskeissä ja heittäytyä "vaaralle" alttiiksi milloin haluat. Ennätyksenne rikkoonnuttua sinulla on oikeus ELÄÄ!!!

        -Yxs-

      • Yxs
        Petetty kirjoitti:

        Tuttu juttu. Sulta on fiilikset menny ja niitä ei saa takasin edes väkinsin.

        Käsittääkseni ainoa tapa on ottaa etäisyyttä ja sitä kautta rakastua uudestaan.

        Toinen isompi juttu on, jos sinun minä-kuva perustui sille, että olette yhdessä ja koskemattomat. Nyt pitää fundeerailla, että kuka sinä olet ja miten riippuvainen ko. naisesta olet.

        ..mietteitä teikäläisellä. Sitä voisi vielä korostaa, että täydellisyyttä ei ole ja sen varaan ei saisi koskaan perustaa yhtään mitään.

        -Yxs-

      • Yxs
        nina kirjoitti:

        sitä en osaa sanoa mistä sen paremman löydät, mutta...

        Annat siis anteeksi koska se oli vain se yks kerta?? Mutta ajattelepa vähän: Sun naises ei silloin ajatellut ollenkaan sinua, se ei välittäny tippaakaan miten teko vaikuttas teidän avioliittoon tai miten surulliseksi sinä tulisit, se halus kokeilla onko joku toinen mies parempi kuin sinä sänkypuuhissa... eli ilmeisesti se ei ole edes tyytyväinen suhun... Se oli valmis riskeeraan koko teidän 9 vuotisen yhdessäolonne, jotta pääsis tän toisen miehen kans hommiin!!! Joo kyllähän hän katui, mutta olis miettiny etukäteen mitä tekee, ei olis unohtanu sua heti kun joku muu mies yrittää iskee...

        Oletko ihan varma että vielä rakastat häntä??? Vai jatkatko hänen kanssaan vain "tottumuksesta". Nimittäin parempiakin naisia on olemassa, sellaisia jotka eivät unohda miestään kun toinen mies lähentelee!

        Nina, usko jo vanhaa elämänkoulimaa kettua siinä, että tämä maailma ei ole täydellinen ja tämä sun fanaattinen asenne ihmisen heikkouksia kohtaan ei ole inhimillistä.

        Ja mitä tulee petetyn tuskaan niin tässä tapauksessa olen paljon enemmän huolissani pettäjän nykyisestä elämänhalusta. Kaikki pettäjät eivät suhtaudu pettämiseen samalla tavalla kuin ns. tusinapettäjät ja näiden omassa morkkiksessa on varmasti riittävästi rangaistusta. He tietävät tuhonneensa jotain arvokasta, loukanneen rakastamaansa ihmistä ja joutuvat elämään epäluuloisessa suhteessa loppuelämänsä. Kaikki eivät edes pysty jatkamaan litossa tämä taakka harteillaan ja laittavat eron vireille tajuttuaan tekonsa seuraukset.

        -Yxs-

      • nina
        Neiti X kirjoitti:

        ... pidä jo pääsi kiinni! Emme ole kiinnostuneita sinun yksioikoisista ja lapsellisista mielipiteistäsi, joten pidä ne omina murheinasi.

        Ja petetylle miehelle sanoisin, että suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte, kun vain muistatte olla avoimia. Älä luota Ninan yleistyksiin, lukaise vaikka hänen aloittamansa keskustelu tuolta aiempaa nimellä "toinen nainen", niin saat käsityksen, millainen valistaja on kyseessä. Yksi virhe ei tee ihmisestä pahaa, etenkin kun naisesi on osoittanut katuvansa tekoaan. Hänelle iski ehkä kokeilunhalu, olettehan toistenne ensimmäiset?

        Anna anteeksi ja yritä unohtaa. Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään; tämä voi olla teille jopa mahdollisuus tehdä siitä entistä ainutlaatuisempaa avoimuudella ja rehellisyydellä! Puhukaa, puhukaa ja puhukaa! Kerro tuntemuksistasi ja ajatuksista rakkaallesi, näytä hänelle vaikka tuo kirjoitus (joka oli todella kaunis ja puhutteleva). Olet ilmiselvästi hyvin empaattinen ja älykäs mies. Varmasti siis ymmärrät, että elämässä kaikki ei aina mene niinkuin pitäisi, mutta se ei ole maailmanloppu... Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa ja jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus.

        Voimia sinulle!

        neiti x on tainnu pettää kumppaniaan?? Olenko oikeessa?

        "suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte" => Joo, onpa tosi vankka suhde, kun tyttöystävä leikkii toisen äijän kanssa!

        "Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään"
        Kyllä siitä suhteesta ainutlaatuisuus katoaa kun toinen alkaa vieraissa käydä...

        "jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus"
        Onnettomuuspa se hyvinkin oli. Tyttöystävä varmaan kompastu ja tämä 40v mies kompastu sen päälle. Joku oli sitä ennen varastanut heidän vaatteensa ja voi kun se osuikin oikeaan paikkaan... joopa joo...

        Eikä kaikilla tule mitään kokeilunhalua, eihän tällä petetyllä miehelläkään ole tullut? Ei ainakaan jos on kumppaniinsa tyytyväinen...

      • Nainen
        nina kirjoitti:

        sitä en osaa sanoa mistä sen paremman löydät, mutta...

        Annat siis anteeksi koska se oli vain se yks kerta?? Mutta ajattelepa vähän: Sun naises ei silloin ajatellut ollenkaan sinua, se ei välittäny tippaakaan miten teko vaikuttas teidän avioliittoon tai miten surulliseksi sinä tulisit, se halus kokeilla onko joku toinen mies parempi kuin sinä sänkypuuhissa... eli ilmeisesti se ei ole edes tyytyväinen suhun... Se oli valmis riskeeraan koko teidän 9 vuotisen yhdessäolonne, jotta pääsis tän toisen miehen kans hommiin!!! Joo kyllähän hän katui, mutta olis miettiny etukäteen mitä tekee, ei olis unohtanu sua heti kun joku muu mies yrittää iskee...

        Oletko ihan varma että vielä rakastat häntä??? Vai jatkatko hänen kanssaan vain "tottumuksesta". Nimittäin parempiakin naisia on olemassa, sellaisia jotka eivät unohda miestään kun toinen mies lähentelee!

        Mene jo muihin keskusteluryhmiin. Jos sinua ei ole petetty etkä ole pettänyt ketään koskaan ja muutenkin olet virheetön ja kaikin puolin täydellinen ihminen, niin älä viitsi tulla tänne jakamaan neuvoja sellaisesta asiasta, josta et tiedä yhtään mitään.

        Aika hurjaa ruveta huorittelemaan yhtään ketään. Päin naamaa sanottuna voisi olla kyse jo kunnianloukkauksesta.

        Ilmeisesti et itse ole koskaan tehnyt yhtään virhettä elämässäsi.

      • Neiti X
        nina kirjoitti:

        neiti x on tainnu pettää kumppaniaan?? Olenko oikeessa?

        "suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte" => Joo, onpa tosi vankka suhde, kun tyttöystävä leikkii toisen äijän kanssa!

        "Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään"
        Kyllä siitä suhteesta ainutlaatuisuus katoaa kun toinen alkaa vieraissa käydä...

        "jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus"
        Onnettomuuspa se hyvinkin oli. Tyttöystävä varmaan kompastu ja tämä 40v mies kompastu sen päälle. Joku oli sitä ennen varastanut heidän vaatteensa ja voi kun se osuikin oikeaan paikkaan... joopa joo...

        Eikä kaikilla tule mitään kokeilunhalua, eihän tällä petetyllä miehelläkään ole tullut? Ei ainakaan jos on kumppaniinsa tyytyväinen...

        Vastaan yksikertaisesti ja selkeästi (että sinäkin ymmärrät): en ole pettänyt kumppaniani, eikä ole aikomustakaan. Sen enempää selittelemättä, mitäpä minä sinua yrittäisin asiasta vakuuttaa...

        1. Vankka suhde on muutakin kuin uskollisuutta. Eli suhde voi olla vankka, vaikka jompikumpi pettäisi ja taas toisin päin, uskollisuus ei takaa kestävyyttä. Uskollisuus ja luottamus ovat toki tärkeitä asioita, mutta lisäksi suhteeseen tarvitaan rakkautta, ymmärrystä, anteeksiantoa, hyväksyntää, avoimuutta...

        2. Jokainen suhde on ainutlaatuinen, koska siinä on kaksi ainutlaatuista ihmistä mukana. Siitä, kuinka ihmeellisen ihanan suhteestaan haluaa rakentaa, on sen osapuolten vastuulla. Edelleenkin ainutlaatuisuuteen ja onnellisuuteen tarvitaan muutakin kuin tuo uskollisuus, vaikka tärkeää se onkin.

        3. Onnettomuus tarkoittaa tässä yhteydessä epäsuotavaa tapahtumaa. Kuten en kirjoituksessani pilvellä ja hopeareunuksellakaan tarkoittanut taivaalla olevaa, konkreettista pilveä, en tarkoittanut myöskään konkreettista onnettomuutta. Kyseessä on kielikuva, jos ymmärrät mitä se tarkoittaa?

        Koeta ymmärtää kokonaisuuksia, Nina-pieni.

      • pii
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        heppohan se on psykologin toista neuvoa mutta kun itselle tapahtuu ja on tunteessa mukana on aivan avuton eli ei ole suutarin lapsilla kenkiä.
        aika näyttää miten sinun käy jos pystyt antamaan anteeksi ovat mahdollisuudet olemassa muussa tapauksessa ero tulee olemaan tuskainen.
        jos et osaa rukoilla nyt voisit aloittaa harjottelun...
        tänään et ole yksin

      • Vihersilmä
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        Hei Petetty mies!
        Luin muiden tavoin kirjeesi ja olihan se aika vaikuttava. Monellakin tapaa...
        Naisena minuun "kolahti" tai "karhati", kun kerroit naisesi laukeavan 6 kertaa peräkkäin?! Se on aika paljon, kuten itsekkin totesit, jopa ilman vertailupohjaa...Luulisi naisesikin ymmärtävän sen, ilman vertailupohjaa myöskin..
        Itse olen aina ollut ns. helposti laukeavaa tyyppiä ja voin sanoa, että naisesi lienee kuuluu myös tähän ryhmään. En halua tehdä oloasi enää pahemmaksi, tuskin kai voisinkaan, mutta sinun on hyvä tietää, että "me" helposti laukeavat laukeamme helposti lähes tulkoon kenen miehen seurassa/käsittelyssä tahansa. Se on fysiologinen ja henkinen juttu, sitä ei oikein voi itse valita. Niin vain on!
        Yritän tällä nyt sanoa sinulle, että kun naisesi on nyt varmasti kokenut, että muukin mies voi tuottaa hänelle mielihyvää, niin uskon, vaikkakaan en teidän puolestanne toivo, että hän tekee sen vielä tulevaisuudessa uudelleen, montakin kertaa, eri miesten kanssa.
        Sekin on normaalia..valitettavasti..te olette olleet niin kauan aikaa yhdessä, että väkisinkin hän tuolla ominaisuudella etsii itseään, ennen kuin tajuaa, että suhteen tärkein pointti on muussa kuin seksissä, niin tärkeää kuin se onkin. Sinä olet sen ymmärtänyt, mutta naisesi ei.. En usko, että hän on pahalla sinua pettänyt, mutta epäilen, että hänellä on vielä pitkä matka kuljettavanaan, kunnes hän ymmmärtää elämän oikeat arvot.
        Toivotan teille molemmille elämässänne kaikkea hyvää..en neuvo sinua ratkasuissasi, elämä ei aina tunnu reilulta, eikä elämän käänteitä voi aina ymmärtää, niin se vain on.

      • Rogue
        Vihersilmä kirjoitti:

        Hei Petetty mies!
        Luin muiden tavoin kirjeesi ja olihan se aika vaikuttava. Monellakin tapaa...
        Naisena minuun "kolahti" tai "karhati", kun kerroit naisesi laukeavan 6 kertaa peräkkäin?! Se on aika paljon, kuten itsekkin totesit, jopa ilman vertailupohjaa...Luulisi naisesikin ymmärtävän sen, ilman vertailupohjaa myöskin..
        Itse olen aina ollut ns. helposti laukeavaa tyyppiä ja voin sanoa, että naisesi lienee kuuluu myös tähän ryhmään. En halua tehdä oloasi enää pahemmaksi, tuskin kai voisinkaan, mutta sinun on hyvä tietää, että "me" helposti laukeavat laukeamme helposti lähes tulkoon kenen miehen seurassa/käsittelyssä tahansa. Se on fysiologinen ja henkinen juttu, sitä ei oikein voi itse valita. Niin vain on!
        Yritän tällä nyt sanoa sinulle, että kun naisesi on nyt varmasti kokenut, että muukin mies voi tuottaa hänelle mielihyvää, niin uskon, vaikkakaan en teidän puolestanne toivo, että hän tekee sen vielä tulevaisuudessa uudelleen, montakin kertaa, eri miesten kanssa.
        Sekin on normaalia..valitettavasti..te olette olleet niin kauan aikaa yhdessä, että väkisinkin hän tuolla ominaisuudella etsii itseään, ennen kuin tajuaa, että suhteen tärkein pointti on muussa kuin seksissä, niin tärkeää kuin se onkin. Sinä olet sen ymmärtänyt, mutta naisesi ei.. En usko, että hän on pahalla sinua pettänyt, mutta epäilen, että hänellä on vielä pitkä matka kuljettavanaan, kunnes hän ymmmärtää elämän oikeat arvot.
        Toivotan teille molemmille elämässänne kaikkea hyvää..en neuvo sinua ratkasuissasi, elämä ei aina tunnu reilulta, eikä elämän käänteitä voi aina ymmärtää, niin se vain on.

        PAH! Olen täysin eri mieltä. Luulin olevani "fysiologisesti turhan haasteellinen", kun en koskaan saanut orgasmia yhdynnässä. Nykyisen rakastetun avomieheni kanssa saan yleensä 2-6 orgasmia rakastelun aikana - ja sillä on mitä suurimmassa määrin tekemistä sen kanssa, että rakastan häntä, hän rakastaa minua ja että haluamme toistemme nauttivan ja pidämme huolta toistemme nautinnosta ja huomioimme jännitykset, kivut ja stressin. Yhteenkuuluvuutemme on paljon syvällisempää ja siksi voimme jopa nauraa seksin aikana toisillemme -tai jutella hölmöjä- ja juuri se rentous tekee rakastelustamme niin suunnattoman tyydyttävää ja ihanaa.

        Tiedän, etten koskaan pettäisi miestäni. Se, mitä saan häneltä on niin kokonaisvaltaista, ettei kukaan muu voi sitä tarjota. Voisin saada orgasmin varmasti kenen tahansa kanssa, mutta enhän minä pelkällä orgasmilla mitään tee. Parasta rakastelussa on mielestäni se yhteisyyden tunne, rakkaus ja lämpö. Mitään siitä ei olisi mukana, jos olisin jonkun toisen kanssa.

        Mutta minä tiedän tämän, koska minulla on ollut niitä yhdentekeviä kokemuksia. Voin kuvitella, kuinka piinaava houkutus on, jos ei tiedä, kuinka huonosti asiat voisivat olla - jos ei siis ole mitään vertailukohtia. Uskon, että rakkaus on kenelle tahansa ihmiselle kuitenkin tärkeämpää kuin vain seksi. Etenkin, kun seksi ilman rakkautta on aika yhdentekevää, tuskin nautittavaa ja vähintäänkin tuottaa tosi tyhjän olon jälkeenpäin. Anna mennä, anna anteeksi naisellesi. Uskon, että hän on saanut tarpeekseen siitä tyhjyydestä. Voimia.

      • mä vaan
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        pääasia on kuiteskin että kuuntelet sydäntäs:) uskon että hän ei tee sitä enään ikinä..
        hyvää jatkoa teille:)

      • Tarja
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        Miten voit olla varma,että muita kertoja ei ole,kerran pettää,pettää toisenkin ja vielä noin paljon vanhemman kanssa,se kertoo,että tyttöystävällesi kelpaa ketä tahansa.
        Kenkää vaan löydät jostain itsesi arvoisen naisen!

      • joku:)
        Neiti X kirjoitti:

        ... pidä jo pääsi kiinni! Emme ole kiinnostuneita sinun yksioikoisista ja lapsellisista mielipiteistäsi, joten pidä ne omina murheinasi.

        Ja petetylle miehelle sanoisin, että suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte, kun vain muistatte olla avoimia. Älä luota Ninan yleistyksiin, lukaise vaikka hänen aloittamansa keskustelu tuolta aiempaa nimellä "toinen nainen", niin saat käsityksen, millainen valistaja on kyseessä. Yksi virhe ei tee ihmisestä pahaa, etenkin kun naisesi on osoittanut katuvansa tekoaan. Hänelle iski ehkä kokeilunhalu, olettehan toistenne ensimmäiset?

        Anna anteeksi ja yritä unohtaa. Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään; tämä voi olla teille jopa mahdollisuus tehdä siitä entistä ainutlaatuisempaa avoimuudella ja rehellisyydellä! Puhukaa, puhukaa ja puhukaa! Kerro tuntemuksistasi ja ajatuksista rakkaallesi, näytä hänelle vaikka tuo kirjoitus (joka oli todella kaunis ja puhutteleva). Olet ilmiselvästi hyvin empaattinen ja älykäs mies. Varmasti siis ymmärrät, että elämässä kaikki ei aina mene niinkuin pitäisi, mutta se ei ole maailmanloppu... Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa ja jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus.

        Voimia sinulle!

        olen aivan samaa mieltä!!!

      • Jyrki
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        Anna sille jo anteeksi. Kirjoitin jo äsken saman asian. Eli teidän sexikokemuksilla tuo oli odotettavaa. Nyt hän ymmärtää missä kunnon/oikea/rakkaus on, eli sinussa. Erehtyminen on inhimillistä.

      • Pehmo
        Neiti X kirjoitti:

        Vastaan yksikertaisesti ja selkeästi (että sinäkin ymmärrät): en ole pettänyt kumppaniani, eikä ole aikomustakaan. Sen enempää selittelemättä, mitäpä minä sinua yrittäisin asiasta vakuuttaa...

        1. Vankka suhde on muutakin kuin uskollisuutta. Eli suhde voi olla vankka, vaikka jompikumpi pettäisi ja taas toisin päin, uskollisuus ei takaa kestävyyttä. Uskollisuus ja luottamus ovat toki tärkeitä asioita, mutta lisäksi suhteeseen tarvitaan rakkautta, ymmärrystä, anteeksiantoa, hyväksyntää, avoimuutta...

        2. Jokainen suhde on ainutlaatuinen, koska siinä on kaksi ainutlaatuista ihmistä mukana. Siitä, kuinka ihmeellisen ihanan suhteestaan haluaa rakentaa, on sen osapuolten vastuulla. Edelleenkin ainutlaatuisuuteen ja onnellisuuteen tarvitaan muutakin kuin tuo uskollisuus, vaikka tärkeää se onkin.

        3. Onnettomuus tarkoittaa tässä yhteydessä epäsuotavaa tapahtumaa. Kuten en kirjoituksessani pilvellä ja hopeareunuksellakaan tarkoittanut taivaalla olevaa, konkreettista pilveä, en tarkoittanut myöskään konkreettista onnettomuutta. Kyseessä on kielikuva, jos ymmärrät mitä se tarkoittaa?

        Koeta ymmärtää kokonaisuuksia, Nina-pieni.

        Vain pieni kommentti mainitsemallesi: "Vankka suhde on muutakin kuin uskollisuutta. Eli suhde voi olla vankka, vaikka jompikumpi pettäisi ja taas toisin päin."

        VANKKA SUHDE PERUSTUU USKOLLISUUDELLE. Jos jompikumpi tai molemmat pettävät, ei suhde ole vankka, vaan vapaa, ja yleisesti ottaen tuhoon tuomittu.

      • Paavi
        Petetty kirjoitti:

        Tuttu juttu. Sulta on fiilikset menny ja niitä ei saa takasin edes väkinsin.

        Käsittääkseni ainoa tapa on ottaa etäisyyttä ja sitä kautta rakastua uudestaan.

        Toinen isompi juttu on, jos sinun minä-kuva perustui sille, että olette yhdessä ja koskemattomat. Nyt pitää fundeerailla, että kuka sinä olet ja miten riippuvainen ko. naisesta olet.

        Meinaatko katella sitä muijaa loppuelämäsi ja aina rakastellessa pyöritellä päässäsi,kuinka vieras on "rakastasi" räplännyt.....anna sille kyytiä kämpästäsi. Lähde vapauteen....muuten sinusta tulee hullu.
        Pettäminen kun on kertaalleen lähtenyt käyntiin,niin siihen tottuneena sortuu toisenkin kerran.
        Luottamus on mennyt...ajattele sitä....voitko luottaa koskaan enää,kun kumppanisi lähtee juhlimaan muiden mukana.
        Älä ole hölmö....ole MIES.

      • nina
        Paavi kirjoitti:

        Meinaatko katella sitä muijaa loppuelämäsi ja aina rakastellessa pyöritellä päässäsi,kuinka vieras on "rakastasi" räplännyt.....anna sille kyytiä kämpästäsi. Lähde vapauteen....muuten sinusta tulee hullu.
        Pettäminen kun on kertaalleen lähtenyt käyntiin,niin siihen tottuneena sortuu toisenkin kerran.
        Luottamus on mennyt...ajattele sitä....voitko luottaa koskaan enää,kun kumppanisi lähtee juhlimaan muiden mukana.
        Älä ole hölmö....ole MIES.

        hyvin sanottu:

        "aina rakastellessa pyöritellä päässäsi,kuinka vieras on "rakastasi" räplännyt....."

        tuolla menolla voi tosiaan tulla hulluksi

      • yx aikuinen vaimo
        Neiti X kirjoitti:

        ... pidä jo pääsi kiinni! Emme ole kiinnostuneita sinun yksioikoisista ja lapsellisista mielipiteistäsi, joten pidä ne omina murheinasi.

        Ja petetylle miehelle sanoisin, että suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte, kun vain muistatte olla avoimia. Älä luota Ninan yleistyksiin, lukaise vaikka hänen aloittamansa keskustelu tuolta aiempaa nimellä "toinen nainen", niin saat käsityksen, millainen valistaja on kyseessä. Yksi virhe ei tee ihmisestä pahaa, etenkin kun naisesi on osoittanut katuvansa tekoaan. Hänelle iski ehkä kokeilunhalu, olettehan toistenne ensimmäiset?

        Anna anteeksi ja yritä unohtaa. Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään; tämä voi olla teille jopa mahdollisuus tehdä siitä entistä ainutlaatuisempaa avoimuudella ja rehellisyydellä! Puhukaa, puhukaa ja puhukaa! Kerro tuntemuksistasi ja ajatuksista rakkaallesi, näytä hänelle vaikka tuo kirjoitus (joka oli todella kaunis ja puhutteleva). Olet ilmiselvästi hyvin empaattinen ja älykäs mies. Varmasti siis ymmärrät, että elämässä kaikki ei aina mene niinkuin pitäisi, mutta se ei ole maailmanloppu... Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa ja jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus.

        Voimia sinulle!

        Kirjoitit asiaa.
        Mulla itselläni on ongelma. Ollaan oltu jo parikymmentä vuotta aviossa. Viisitoista vuotta meni OK, mutta nyt miestä ei seksi enää kiinnosta. Hän on pyytänyt mua jo pari vuotta käymään vieraissa, kun tietää sen, että haluaisin seksiä. On sanonut "kun kuitenkin sinä haluaisit". En oikein tiedä, mitä tehdä. No, ainakin mulla on lupa, mutta sisimmässä melkoinen ristiriita. Hän välillä jo luule mun käyneen vieraissa. Tää on tosi kinkkinen juttu.

      • aikuinen nainen
        Neiti X kirjoitti:

        ... pidä jo pääsi kiinni! Emme ole kiinnostuneita sinun yksioikoisista ja lapsellisista mielipiteistäsi, joten pidä ne omina murheinasi.

        Ja petetylle miehelle sanoisin, että suhteenne kuulostaa niin vankalta, että tästäkin te selivätte, kun vain muistatte olla avoimia. Älä luota Ninan yleistyksiin, lukaise vaikka hänen aloittamansa keskustelu tuolta aiempaa nimellä "toinen nainen", niin saat käsityksen, millainen valistaja on kyseessä. Yksi virhe ei tee ihmisestä pahaa, etenkin kun naisesi on osoittanut katuvansa tekoaan. Hänelle iski ehkä kokeilunhalu, olettehan toistenne ensimmäiset?

        Anna anteeksi ja yritä unohtaa. Suhteenne ainutlaatuisuus ei ole kadonnut mihinkään; tämä voi olla teille jopa mahdollisuus tehdä siitä entistä ainutlaatuisempaa avoimuudella ja rehellisyydellä! Puhukaa, puhukaa ja puhukaa! Kerro tuntemuksistasi ja ajatuksista rakkaallesi, näytä hänelle vaikka tuo kirjoitus (joka oli todella kaunis ja puhutteleva). Olet ilmiselvästi hyvin empaattinen ja älykäs mies. Varmasti siis ymmärrät, että elämässä kaikki ei aina mene niinkuin pitäisi, mutta se ei ole maailmanloppu... Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa ja jokaisessa onnettomuudessa piilee myös mahdollisuus.

        Voimia sinulle!

        Ymmärrän että sinulla on nyt raskasta käsitellä sitä asiaa mutta usko kun kerron että siitä tosiaan voi hyvinkin päästä yli. Siihen vaan tarvitaan aikaa ja halua jatkaa yhteistä elämää. Minäkin tapasin minun miehen yläaste ikäisenä ja aloimme seurustella ja muutaman vuoden kuluttua menimme kihloihin ja siitä noin kuukauden päästä sain selville että hän oli pettänyt minua erään "hyvän" ystäväni kanssa. Silloin tuntui siltä että maailma romahtaa, mutta kuulin jostain tuon mansikkavertauksen ja ajattelin että kokeilen vielä kerran. Sitten kymmenen vuotta myähemmin mulla itselle kävi samoin kuin miehellenni aikaisemmin. Joten sain omakohtaisesti kokea senkin katumuksen ja pahan mielen. Onneksi mieheni antoi vuorostaan anteeksi. Nyt tilanteemme on ollut jo vuosia tasainen ja meillä on ihana kymmen vuotias ipana. Olemme nyt vanhenneena ja viisastuneina(???) monesti jutelleet kuinka olisi jos emme olisi anteeksi voineet antaa. Aurinkoa ja onnea teille jos päätätte pelastaa sen oman mansikkapeltonne.

      • Tiedän tuskasi
        Petetty mies kirjoitti:

        ..jos naiseni oikeasti olisi huora ja jakaisi kaikille. Mutta kun kyse oli yhdestä, vaikkakin pahasta, erehdyksestä.

        Ja naiseni kärsimys ja katumus on ollut aitoa, sen voi sanoa kun on ollut kaikki ne kyyneleet ja unettomat yöt näkemässä.

        Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

        Niin ja mistäs löydät sen paremman?

        milloinkaan suhde ennalleen. Se on varma. Itse yritin muutaman vuoden unohtaa...kunnes huomasin sen turhaksi. Jotain oli mennyt rikki mitä ei milloinkaan saa enää ehjäksi.

        Vielä vanhana miehenä nuo rumat, ahdistavat muistikuvat palaavat ja vieläpä niin, kuin ne olisivat eilen tapahtunut. Mietipä mitä tyttösi on juuri silloin ajatellut kun hekuman huippu on ollut lähellä tämän "ventovieraan" kanssa. Huh,huh. Jos saisin tietää vastaavaa vaimostani, kestäisi korkeintaan kymmenen minuuttia kun olisin pakannut.

      • martza
        Tarja kirjoitti:

        Miten voit olla varma,että muita kertoja ei ole,kerran pettää,pettää toisenkin ja vielä noin paljon vanhemman kanssa,se kertoo,että tyttöystävällesi kelpaa ketä tahansa.
        Kenkää vaan löydät jostain itsesi arvoisen naisen!

        Muiden viestejä luettuani päätin minäkin rohkaistua ja kirjoittaa omasta elämästäni...

        Itse olen ollut yhdessä tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa kohta kymmenen vuotta. Olen 37 vuotta, vaimoni on minua 4 vuotta nuorempi. Tavatessamme vaimoni opiskeli, yhteen muutimme hänen valmistuessaan juristiksi reilun kahden vuoden seurustelun jälkeen. Menimme naimisiin puoli vuotta tämän jälkeen. Aluksi suhteemme oli täysin normaali. Olen tosin alusta asti kärsinyt suhteessamme eräänlaisesta alemmuuskompleksista. Vaimoni on selvästi minua koulutetumpi ja fikumpi sekä sosiaalisesti kyvykkäämpi. Hän on myös koko työssäoloaikansa ansainnut huomattavasti enemmän kuin minä koskaan. Myös luonteeltaan vaimoni on tosin aina ollut selvästi minua dominoivampi. Olen alusta asti ollutkin suhteessamme enemmän tai vähemmän 'tossun alla'. Lisäksi vaimoni oli tavatessamme selvästi kokeneempi kuin minä. Minulla oli takanani vain yksi pidempi suhde, joka kariutui kun silloinen tyttökaverini muutti vuodeksi ulkomaille opiskelemaan. Jumaloin vaimoani varsinkin suhteeme suhteemme alussa ja olisin hänen pyynnöstään hypännyt vaikka kaivoon.

        Muutettuamme yhteen sovimme, että minä kannan aluksi päävastuun kotitöistä, jotta vaimoni voi muutaman vuoden ajan keskittyä luomaan uraa. Kotitöiden tekeminen ei minua haitannut sainhan näin tehdä jotain naiseni hyväksi. Vähitellen häiden jälkeen vaimoni työpäivät alkoivat venyä. Aloin epäilemään hänellä olevan muitakin kiireitä kuin pelkät työasiat varsinkin kun seksielämämme alkoi samalla menemään alaspäin niin laadullisesti kuin määrällisestikin. En kuitenkaan saanut kysytyksi asiasta suoraan vaan yritin ’ostaa’ hänen rakkautensa olemalla entistäkin kiltimpi ja ahkerampi aviomies. Näin jatkui suunnilleen vuoden. Lopulta sain kerätyksi rohkeuteni. Kysyessäni asiasta vaimoni myönsi epäilykseni olevan totta. Saatuani tietää tämän olin järkyttynyt ja kyynelissä. Ainoa mitä pystyin ajattelemaan oli etten halunnut menettää vaimoani. Sanoinkin tämän hänelle. Vaimoni vakuutti rakastavansa minua. Ongelma oli kuitenkin se etten sytyttänyt häntä seksuaalisesti. Niinpä hänellä oli jo jonkin alkaa ollut suhde työkaverinsa kanssa. Tämä suhde perustui vaimoni mukaan täysin seksille. Työkaveri oli myös naimisissa. Vaimoni mukaan oli hyvä, että asia tuli lopulta esille. Salailu ja valehtelu oli hänestä ollut raskasta. Kun vaimoni sanoi ettei halunnut missään nimessä erota tunsin oloni hyvin helpottuneeksi. Vaimoni sanoi kuitenkin ettei ollut myöskään valmis luopumaan seksistä työkaverinsa kanssa. Minä olin hänen mielestään täydellinen aviomies ja työkaveri taas täydellinen rakastaja. Vaimoni ehdottaessa ratkaisuksi sitä, että hyväksyisin nykyisen tilanteen jatkamisen hyväksyin ratkaisun enempiä ajattelematta. Niille jotka ihmettelevät miten näin voi tapahtua kerrottakoon, että vaimoni oli varmasti huomannut olevansa se joka määrää kaapin paikan. Ehdottaessaan hän todennäköisesti tiesi, että tulen sopeutumaan tilanteeseen. Minä taas olin valmis melkein mihin vain jotta saisin pitää vaimoni. Keskustelimme samalla paljon tulevaisuudestamme ja vaimoni vihjasi samalla olevansa valmis piakkoin hankkimaan lapsia mikäli tämä järjestely toimisi. Lapset olivat olleet suurin toiveeni koko avioliiton ajan. Voin sanoa, että tunteet velloivat sisälläni seuraavien kuukausien ajan. Olin toisaalta helpottunut, että olin saanut tietää totuuden ja että voimme jatkaa yhdessä eikä vaimoni suhde uhannut minun paikkaani. Olin innoissani siitä, että saattaisimme hankkia lapsen. Toisaalta ajatus siitä etten pystynyt täyttämään vaimoni seksuaalisia toiveita vaan siihen tarvittiin toinen mies sai itseni tuntemaan todella epätoivoiseksi ja entistäkin vähäpätöisemmältä vaimoni rinnalla. Lisäksi illlat jolloin vaimoni teki ’ylitöitä’ olivat piinaa. Seksi vaimoni kanssa oli melko laimeaa ja vähäistä vaikka tein kaikkeni miellyttääkseni vaimoani. Noin puoli vuotta myöhemmin vaimoni kertoi yllättäen olevansa raskaana. Hän ei ollut puhunut asiasta enempää käymämme keskustelun jälkeen vaan oli halunnut yllättää minut. Vaimoni sanoi että 'järjestelymme' tuntui toimivan täydellisesti ja hän oli valmis perustamaan kanssani oikean perheen. Olin kuin taivaassa. Vaimoni synnyttäessä pojan hän ehdotti että lopettaisin työt ja alkaisin koti-isäksi ja huolehdin lapsesta, vaimostani ja kaikista kotitöistä. Suostuin ehdotukseen, sainhan näin olla enemmän lapseni kanssa. Seuraavien vuosien aikana elämä jatkui entisellään, minä olen huolehtinut kaikista perheemme juoksevista asioista ja kodinhoidosta. Vaimoni tekee kaikki isommat päätökset ja vastaa raha-asioistamme. Saimme lyhyen ajan sisällä vielä kaksi tyttöä. Kummastakaan vaimoni ei keskustellut etukäteen kanssani vaan ilmoitti asiasta vasta ollessaan raskaana. Tämä toisaalta loukkasi minua toisaalta se on täysin perheessämme käytännön mukaista. Vaimoni ei yleensä kysy minun mielipidettäni tehdessään päätösiä vaan tyytyy ilmoittamaan asiasta minulle. Iltaisin vaimoni viettää aikaa lastemme kanssa ja täytyy sanoa että hän on uraäidiksi aivan loistava äiti. Minä yritän parhaani mukaan hemmotella häntä minkä lasten hoidolta jaksan. Viikonloppuisin olemme joko yhdessä kotona tai tapaamme vaimoni kavereita tai sukulaisia. Nämä yhteiset viikonloput ovat hetkiä jonka vuoksi jaksan toisinaan raskaat ja harmaat viikot. Kun olemme yhdessä vaimoni on kuten sanottua täydellinen äiti mutta myös todella hyvä aviopuoliso ja meillä on todella upeaa yhdessä. Välillä vaimoni haluaa viettää aikaa ystäviensä kanssa ilman minua ja lapsia. Tämä toimii hänen mukaansa hyvänä vastapainona henkisesti raskaalle ja vastuulliselle työlle. Olen halunnut suoda hänelle mandollisuuden ladata akkujaan koska se on selvästi hänelle tärkeää.

        Vaimoni on koko tämän ajan tapaillut samaa miestä yleensä parina arki-iltana viikossa. Puolitoista vuotta sitten vaimoni kertoi rakastajansa eroavan vaimostaan. Tämän jälkeen mies on vaimoni mukaan useasti ehdottanut että vaimoni eroaisi minusta. Vaimoni on kuitenkin helpotuksekseni kieltäytynyt kaikista ehdotuksista ja sanonut rakastajalleen ettei halua syvempää suhdetta tämän kanssa. Kuitenkin he ovat useasti tämän jälkeen viettäneet yhteisiä öitä vaimoni rakastajan asunnolla. Viime talvena he olivat jopa 4 päivän päivän yhteisellä talvilomamatkalla lapissa ja tänä kesänä heidän tarkoitus lähteä viikoksi Kreikkaan. En ole uskaltanut sanallakaan asettua vastustamaan vaimoni ja hänen rakastajansa tapaamisia sillä pelkään todella paljon menettäväni vaimoni tälle miehelle varsinkin kun hän nyt on eronnut vaimostaan ja on selvästi kiinnostunut minun rakkaastani. Olen varma että vaimoni jättäisi minut mikäli vaatisin häntä lopettamaan rakastajansa tapaamisen tai yrittäisin edes vaikuttaa siten että he tapaisivat harvemmin. Vaimoni on tehnyt selväksi miten paljon hän tarvitsee hetkiä rakastajansa kanssa ja miten täydellisestä heidän seksinsä on. Pelkoni ovat vain pahentuneet kun näin miehen ensimmäisen kerran hakiessani vaimoani lentokentältä heidän talvilomamatkansa jälkeen. Hän oli todella komea ja itsevarman oloinen. Teki todella pahaa katsoa kuinka vaimoni katsoi häntä ja suuteli häntä hyvästiksi silmieni edessä. Kaikkein pahinta oli se että nyt kun katson lapsiamme en voi olla ajattelematta miten paljon he mielestäni muistuttavat kaikki tätä miestä. En ole uskaltanut kysyä vaimoltani mitään tästä asiasta ja luulen että koskaan uskallakkaan kysyä peläten vastausta. Lapsemme on minulle itse elämääkin tärkeämpiä. Silti olen yksin ollessamme ajatellut asiaa. Olen ajatellut miten harvoin olimme yhdynnässä ennen lapsieni syntymistä. Muistan ensimmäisen raskauden aikana vaimoni maininneen heidän käyttäneen kondomia aina kun vaimoni ei syönyt e-pillereitä mutta en voi torjua synkkiä ajatuksia mielestäni. Nämä ajatukset vaivasivat mieltäni jo ennen kuin näin vaimoni rakastajan mutta nyt ne ovat lähes päivittäisiä vieraitani. Olen monesti myös miettinyt miksi vaimoni alun perin rakastui minuun ja haluaa vieläkin olla yhdessä kanssani. Uskoisin vaimoni halutessaan vieläkin kolmen lapsen äitinä saavan itseäni huomattavasti tasokkaamman miehen. Joskus asiasta keskustellessamme hän on kertonut, että olin hänen mielestään melko hyvännäköinen minkä tiedän olevan totta. Suurin syy on kuitenkin hänen mukaansa vastuuntuntoinen ja kiltti luonteeni. Vaimoni oli ennen minua ollut seurustellut ja ollut kihloissa muutaman vuoden itseään vanhemman opiskelukaverinsa kanssa. Tämä oli kuitenkin ollut määräilevä luonne joka oli usein aiheuttanut ongelmia, lisäksi mies oli valmistuttuaan halunnut panostaa uraansa ja oli painostanut vaimoani sopeutumaan enemmän perinteiseen naisen rooliin uransa sijasta. Tämä oli ollut viimeinen pisara heidän suhteelleen. Vaimoni kertoi tällöin päättäneensä että etsii itselleen tälle miehelle niin täydellisen vastakohdan kuin mahdollista. Ainoa asia vaimoni ei ollut ottanut huomioon oli seksi. Hän sanoi suoraan ettei liian kiltti ja herkkä mies saanut häntä tuntemaan itseään naiseksi. Lisäksi olin kuulemma vaimoni mielestä liian epävarma sängyssä(kin) ollakseni hänen unelmiensa prinssin. Vaimoni haluaa rakastajansa olevan luonteeltaan huomattavasti minua dominoivamman ja itsevarmemman. Lisäksi vaimoni kertoi että hänet sytyttää menestyvä miehekäs mies joka on sängyssä jopa hiukan kovakourainen eikä pehmeä ja hellä kuten minä. Vaimoni kertoi, että oli suhteemme alussa yrittänyt pettää itseään ja valehdellut itselleen kaiken olevan kunnossa välilämme. Hän oli pettänyt minua ensimmäisen kerran seurusteltuamme noin vuoden ollessaan käymässä kotonaan. Yhdessä pikkusiskonsa kanssa he olivat viettäneet ravintolailtaa jonka aikana vaimoni oli tavannut entisen koulukaverinsa. Seksi ei ollut kovinkaan hyvää mutta jokin oli kuitenkin muuttunut vaimoni ajatuksissa. Hän oli toisaalta ollut häpeissään tapahtuneesta mutta toisaalta ajatus toisesta miehestä oli tuntunut kiihottavalta. Vaimoni ei kuitenkaan pettänyt minua uudelleen ennen kuin olimme jo naimisissa. Hän kertoi nykyisen rakastajansa tehneen hänelle selväksi jo työuransa alussa että tämä oli kiinnostunut muustakin pelkästä työkaveruudesta. Vaimoni oli ollut jo tällöin imarreltu saamastaan huomiosta , olihan tämä mies erittäin miehekäs ja urheilullinen, jo nyt menestynyt vaikka oli vain vuoden vaimoani vanhempi. Häämatkamme oli ollut vaimolleni pettymys ja ensimmäisenä työpäivänä häämatkan jälkeen hän oli suostunut miehen ehdotukseen lähteä vietämään iltaa töiden jälkeen. Vaimoani oli kiihottanut se ettei miehelle ollut merkinnyt mitään se, että hän oli juuri mennyt naimisiin. Vaimoni ei ollut aikonut mennä tämän pitemmälle vaan ainoastaan nauttia saamastaan huomiosta ja hiukan leikkiä työkaverinsa kanssa. Mies oli kuitenkin ollut erittäin päättäväinen ja muutaman drinkin jälkeen asia oli johtanut toiseen. Seksi hotellissa oli heti ensimmäisellä kerralla ollut hyvää ja vain parani kun he oppivat paremmin tuntemaan toisensa. Vaimoni mukaan nykyinen tilanne oli hänelle paras mahdollinen eikä han haluaisi muuttaa sitä, hänellä on unelmiensa aviomies joka tukee häntä ja hänen uraansa sekä unelmiensa rakastaja joka huolehtii hänen halujensa täyttämisestä. Itse en ole ikinä pettänyt vaimoani enkä aio ikinä niin tehdäkään. Emme ole puhuneet asiasta mutta tiedän että saisin maksaa todella kovan hinnan mikäli näin tekisin. Joskus kaipaan vilkkaampaa seksielämää mutta olen oppinut elämään nykyisessäkin tilanteessa. Paljon enemmän kaipaan henkisesti ja muutenkin tasa-arvoista suhdetta. Tiedän että tämä on vaimoni kanssa mahdotonta jo sen takia, että hän on kaikilla tavoilla itseäni parempi, niin sosiaalilta kyvyiltään, koulutukseltaan ja yhteiskunnalliselta ja tadoudelliselta asemaltaan.

        Sanottakoon vielä lopuksi, että rakastan vaimoani ja lapsiani erittäin paljon. Vaimoni myös omistaa yksin asuntomme ja on avioehdolla varmistanut sen säilymisen itsellään. Pelkkä erotilanne olisi itselleni henkinen katastrofi ja tiedän, että vaimoni tulisi pitämään huolen etten saisi tässä tilanteessa mukaani mitään. Kaikki raha-asiat ovat täysin vaimoni kontrollissa ja tiedän etten erotessamme kykenisi neuvottelemaan ehdoista vaimoni kanssa tasa-arvoisesti. Niinpä olisin ilman vaimoani, lapsiani ja asuntoa. Ystäviäni en ole osin vaimoni sanattona painostuksen osin lasten- ja kodinhoitokiireitteni takin tavannut juuri lainkaan ensimmäisen lapsen synnyttyä eli minulla ei olisi ketään joka tässä tilanteessa tukisi minua. Lisäksi joutuisin minimipäivärahastani (en uskoisi löytäväni aivan heti mitään työtä) maksamaan elatusmaksuja vaimolleni kolmesta lapsestamme. Olen joskun leikkinyt eroajatuksella mutta todennnut nykytilanteen olevan kuitenkin huomattavasti eroamista parempi ratkaisu. Epäilen etten yksin saisi elämääni mitenkään edes siedettävään kuntoon. Nyt minulla on kuitenkin vaimoni ja lapseni sekä turvattu toimeentulo sekä tarkoitus elämälleni. Tämä on ’tarinani’. En kaipaa neuvoja koska tiedän tilanteeni ja olen sitä useasti jo pohtinut. Olenkin päättänyt taistella avioliittoni puolesta ja tehdä kaikkeni ettei vaimoni jättäisi minua rakastajansa takia. Yritän hemmotella häntä kaikin mahdollisin tavoin sillä tiedän että tämä on ainoa tapa jolla voin kilpailla vaimostani. Vaikka suhteemme on epätasa-arvoinen haluan uskoa vaimonikin tietävän ettei hänen rakastajansa tulisi kohtelemaan häntä yhtä hyvin kuin minä.

        Halusin vain kertoa oman kohtaloni koska siinä on mielestäni kuitenkin opetus. Niin naisten kuin miestenkin pitäisi pyrkiä alusta alkaen tasa-arvoiseen suhteeseen, koska tilanne yleensä vain pahenee vuosien mittaan ja irtipääseminen muuttuu sekä taloudellisesti että henkisesti vuosi vuodelta vain vaikeammaksi. Itse koen olevani ansassa, elän erittäin epätyydyttävässä suhteessa mutta eroaminen olisi vielä huonompi ratkaisu. Olen ajautunut tilanteeseen jotenkin vähitellen ja uppoan koko ajan syvemmälle omiin pelkoihini ja tunnen itseni erittäin epäonnistuneeksi niin ihmisenä kuin aviomiehenä. Mikäli olisin tarttunut itseäni niskasta heti ensimmäisten ongelmien ilmaantuessa voisi elämäni olla hyvinkin toisenlaista. Nyt tunnen etten edes ansaitse vaimoni kunnioitusta ja parempaa kohtelua. Myös se että elän vaimoni 'siivellä' syö itsekunniotustani ja usein mietin mitä tapahtuu kun lapsemme ovat niin isoja ettei vaimoni enää 'tarvitse' minua. Yritän ratkaista tämän(kin) hellimällä ja hoivaamalla kaikin keinoin.

        Tämän kirjoittaminen tuntuu jotenkin auttavan ajatusteni selvittelyssä ja vievän osan tilanteeseen liittyvästä tuskastani. Kirjoitan tämän vaimoni tietämättä ja tiedän että todellinen helvetti pääsisi irti jos hän saisi tietää tästä kirjoituksesta. Riski että vaimoni tai joku joka voisi meidät tästä tunnistaa on kuitenkin niin pieni että uskallan lähettää viestini.

      • Vihersilmä
        Rogue kirjoitti:

        PAH! Olen täysin eri mieltä. Luulin olevani "fysiologisesti turhan haasteellinen", kun en koskaan saanut orgasmia yhdynnässä. Nykyisen rakastetun avomieheni kanssa saan yleensä 2-6 orgasmia rakastelun aikana - ja sillä on mitä suurimmassa määrin tekemistä sen kanssa, että rakastan häntä, hän rakastaa minua ja että haluamme toistemme nauttivan ja pidämme huolta toistemme nautinnosta ja huomioimme jännitykset, kivut ja stressin. Yhteenkuuluvuutemme on paljon syvällisempää ja siksi voimme jopa nauraa seksin aikana toisillemme -tai jutella hölmöjä- ja juuri se rentous tekee rakastelustamme niin suunnattoman tyydyttävää ja ihanaa.

        Tiedän, etten koskaan pettäisi miestäni. Se, mitä saan häneltä on niin kokonaisvaltaista, ettei kukaan muu voi sitä tarjota. Voisin saada orgasmin varmasti kenen tahansa kanssa, mutta enhän minä pelkällä orgasmilla mitään tee. Parasta rakastelussa on mielestäni se yhteisyyden tunne, rakkaus ja lämpö. Mitään siitä ei olisi mukana, jos olisin jonkun toisen kanssa.

        Mutta minä tiedän tämän, koska minulla on ollut niitä yhdentekeviä kokemuksia. Voin kuvitella, kuinka piinaava houkutus on, jos ei tiedä, kuinka huonosti asiat voisivat olla - jos ei siis ole mitään vertailukohtia. Uskon, että rakkaus on kenelle tahansa ihmiselle kuitenkin tärkeämpää kuin vain seksi. Etenkin, kun seksi ilman rakkautta on aika yhdentekevää, tuskin nautittavaa ja vähintäänkin tuottaa tosi tyhjän olon jälkeenpäin. Anna mennä, anna anteeksi naisellesi. Uskon, että hän on saanut tarpeekseen siitä tyhjyydestä. Voimia.

        Tässähän ei nimenomaan puhuttu mitään rakkaudesta, jos oikein ymmärsin. Enkä minäkään puhunut mitään raukkaudesta vaikka puhuinkin orgasmeista. Orgasmit ja rakkaus kun ei aina kulje käsi kädessä, meillä naisillakaan. Kerroin vain oman mielipiteeni ja omat tuntemukseni asiasta, aivan kuten muutkin tähän kirjoittaneet.
        Elämä olisikin todella auvoista jos kaikki rakastuisivat ensimmäiseen tapaamaansa henkilöön, menisivät naimisiin toistensa kanssa, tekisivät lapsia jne. ja ennen kaikkea olisivat onnellisia yhdessä lopun elämäänsä. Usein ei kuitenkaan käy näin. Ihmiset kasvavat ja toisinaan eri suuntiin. On erilaisia ihmisiä, toiset haluavat pysyä yhdessä, vaikka suhde ei toimisikaan, toiset käyvät vieraissa saadakseen sitä mitä ei kotoa saa ja toisilla riittää resursseja myöntää jos suhde ei ole riittävä ja toteuttaa ero.
        Jos hyvin käy, voi pettämisestä totta kai seurata jotakin hyvää..usein se kyllä jättää arvet ja tämänkaltaisessa suhteessa se voi olla liian syvä.
        Mutta, kuten sanoin, minä en käy ketään neuvomaan, mitä kenekin tulee/kannattaa hyväksyä ja milloin kannattaa erota. Se on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu.
        Totta kai kaikki tuntuu vielä paremmalta, kun siihen kuuluu rakkaus, mutta minä en sitä ymmärrä jos rakkutta on riittävästi, toista petetään vain kokeilumielessä? Voiko näin olla? Voiko suhteessa kaikki olla hyvin jos 15-vuotta vanhempi, varmaankin kokenut mies on sen arvoinen, että kannattaa ottaa riski? En usko, epäilen, että kyseessä on muutakin. Onko suhde sittenkään ollut niin hyvä, kuin petetty mies on luullut?
        Toivon vain, että tässä tapauksessa petetty mies saa arvostaan kohtelua ja pettänyt nainen todella olisi oppinut läksynsä.Aikahan sen vasta sitten näyttää...

      • Horrabin
        Yxs kirjoitti:

        ...on vilpittömästä anteeksi antamisen taidosta. Toisen pitää kyetä antamaan anteeksi toiselle ja pettäjän vielä itselleen.

        Tapauksesi muistuttaa muuten erästä tuttujeni tapausta lähes identtisesti, mutta siinä pettäjänä oli mies. Molemmat olivat seurustelleet lapsuudesta saakka ja yhdellä työmatkalla mies sitten haksahtui vieraaseen naiseen.

        Nainen ei koskaan kyennyt antamaan anteeksi ja noin puoli vuotta eron jälkeen mies kirjoitti jäähyväiskirjeen, jossa vielä kerran pyysi tekoaan anteeksi vaimoltaan sekä kahdelta lapseltaan. Kirjeen suljettuaan mies laittoi haulikon piipun suuhunsa ja sen jälkeen tuska hänen osaltaan oli ohi.

        Itse en ainakaan usko, että sinun koskaan enää tarvitsee pelätä vaimosi haksahtavan vieraaseen, joten tästä eteenpäin pelko kohdistuu pikemminkin sinuun. Sinun tulee siis miettiä jokin sellainen ratkaisu, jonka jälkeen vaimosi tietää hyvittäneensä virheensä, ja sinun antaneen vilpittömästi anteeksi.

        Toisaalta sinulla ei pitäisi olla mitään anteeksi annettavaa, koska vaimosi erehdys antoi sinulle option omaan erehdykseen ja sen kanssa hänen tulee elää koko loppuelämänsä. Samaan aikaan sinä voit vastaavasti elää täysillä joka pirskeissä ja heittäytyä "vaaralle" alttiiksi milloin haluat. Ennätyksenne rikkoonnuttua sinulla on oikeus ELÄÄ!!!

        -Yxs-

        ..on tuo että myös pettäjän pitäisi pystyä antamaan itselleen anteeksi. Tämä mitenkään vähättelemättä petetyn kärsimystä. Kun ovat päättäneet jatkaa eteenpäin ja yrittää karistaa painolastia, tulee mieleen, että nainen ei ehkä pure haulikon piippua ihan niin herkästi, kuin mies. Sen sijaan saattaa arvottomuuden tunteissaan alkaa 'rangaista' itseään pyrkimällä tuntemaan itsensä vielä arvottomammaksi heittäytymällä sänkyyn jokaisen vastaan tulevan puliveivarin kanssa. Eli tavallaan likaa itseään vain enemmän, kun tuntee itsensä likaiseksi. Olen joskus nähnyt tällaisenkin tapauksen.

      • dude
        Neiti X kirjoitti:

        Vastaan yksikertaisesti ja selkeästi (että sinäkin ymmärrät): en ole pettänyt kumppaniani, eikä ole aikomustakaan. Sen enempää selittelemättä, mitäpä minä sinua yrittäisin asiasta vakuuttaa...

        1. Vankka suhde on muutakin kuin uskollisuutta. Eli suhde voi olla vankka, vaikka jompikumpi pettäisi ja taas toisin päin, uskollisuus ei takaa kestävyyttä. Uskollisuus ja luottamus ovat toki tärkeitä asioita, mutta lisäksi suhteeseen tarvitaan rakkautta, ymmärrystä, anteeksiantoa, hyväksyntää, avoimuutta...

        2. Jokainen suhde on ainutlaatuinen, koska siinä on kaksi ainutlaatuista ihmistä mukana. Siitä, kuinka ihmeellisen ihanan suhteestaan haluaa rakentaa, on sen osapuolten vastuulla. Edelleenkin ainutlaatuisuuteen ja onnellisuuteen tarvitaan muutakin kuin tuo uskollisuus, vaikka tärkeää se onkin.

        3. Onnettomuus tarkoittaa tässä yhteydessä epäsuotavaa tapahtumaa. Kuten en kirjoituksessani pilvellä ja hopeareunuksellakaan tarkoittanut taivaalla olevaa, konkreettista pilveä, en tarkoittanut myöskään konkreettista onnettomuutta. Kyseessä on kielikuva, jos ymmärrät mitä se tarkoittaa?

        Koeta ymmärtää kokonaisuuksia, Nina-pieni.

        kun sä se jaksat luoda sitä uutta uskoa petetylle miehelle.

        Tajuutsä, että aina kun petetty mies rakastelee sitä omaa pettäjä narttuansa, aina kun petetty mies päästää sen nartun viikonloppuisin juhlimaa jonnekkin ja aina kun se narttu yleensäkkin on jossain petetystä miehestä erossa, niin petetty mies ei pysty olemaan edes vahingossakaan ajattelematta omaa muijaansa, että pettääkö se uudestaa. Ja kun se vieras mies on pannut petetyn muijaa, niin se tekee tästä äijästä varmasti hullumman mitä enemmän se asia tulee äijälle mielee.

        Joten jätä ne sun paskan jauhamiset uudesta uskosta pois, koska hänen naisensa täysin tietoisena tekemisestään petti miestään ja nainen voi sen tehdä uudestaankin kun hän taas haluaa kokea jotai todella hurmaavaa miestä. Tämä petetty mies ei enää ikinä voi olla varma hänen naisensa touhuista, vaikka sitä kuinka katuis tai kuinka nainen sanoin rakastavansa miestään.

        Vaikka se suhde ennen pettämistä olis ollu kuinka täydellinen, vankka ja luottamus pohjainen, paluu uuteen uskoon on hyvin epätodennäköinen.

        Se on vähän niinkuin pudottaisi atomipommin sinne minne on rakennettu suhteen perus elementit. Tämä atomipommi tuhoaa kaiken ja radioaktiivisuus jättää jäljet menetetyistä elementeistä, eikä se radioaktiivisuus poistu vaan se jää sinne pitkäksi aikaan ja pilaa kaiken tieltään jatkossakin. Tämä nainen oli tarinassa pommikoneen ohjaaja. Mies on selviytyjä joka haluaa rakentaa tekemänsä perustukset uusiksi, mutta mies epäröi uskaltaako hän rakentaa uudestaan samat perustukset tutulle alueelle ja luottaako hän ettei naisensa enää lähde lentelee pommikoneella vai siirtyykö mies jonnekkin missä on turvallisempaa ja LUOTETTAVAMPAA.

    • Yxs

      ...suosittelen ammattiauttajan (avioliittoneuvojan) pakeille kääntymistä. Kukaan täällä ei pysty teitä tapaamatta sanoa yhtikäs mitään, ja ilman kunnollista tietoa teidän molempien persoonista, on mahdotonta sanoa mihin tuo pettäminen lopulta johtaa.

      Sen verran osaan kuitenkin sanoa, ettei avioliiton pitäminen pystyssä täydellisyyden tai sen kaltaisen ennätyksen tavoittelemisen nimissä ole mikään hyvä "pidäke" pitkän päälle. Ainakin itse katson sen olevan pikemminkin mustan varjon kaltainen kirous kuin ylläpitävä voima.

      Omasta kokemuksesta tiedän, että liian lyhyt nuoruus ennen seurustelua rassaa mieltä vaikka joitain jutskia oliskin takana. Nykyään katselen jatkuvasti vieraiden naisten perään (ajatuksena seksi heidän kanssaan) ja vaimoni (todennäköisesti) kokeneempana paheksuu silmäpeliäni kuin tuomari konsanaan.

      Joo, paha mun on sua tämän enempää auttaa, kun itsekin tarvitsisin ammattiauttajan neuvoja...

      -Yxs-

      PS. Voimia veliseni ja anna palaa! Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, eikä sitä voi keneltäkään edellyttää ja se koskee myös sinua.

      • Kerran mokannut....

        on video joka teidän kannattaa katsoa. Joskus tilanteet vain riistäytyy käsistä... tarkoitus ei liene ollut niin paha kuin teko.Ja kun vanhemmiksi kasvatte niin huomaatte että ei ne vehkeet siitä kulu...

        Jos jotain tyhmiä tekee niin omantunnontuskat kannattaa kestää itse, ei syyttömän niskaan kannata vuodattaa... siinä sitä rangaistusta jo onkin. Harva nimittäin jaksaa oman kullan ripittäytymistä kuunnella ja vielä synninpäästöä antaa..

    • kuulla

      Hoh hoi!!
      Ikävä kuulla tollasia tarinoita mutta omasta kokemuksesta sanon että paluuta ei ole. Mulla oli melkein samanlainen tilanne enkä ikinä siitä päässyt yli. Ensi rakkaus ja ensimmäinen nainen. Nainen petti ja tuntui tosi pahalta! En itse kuvitellutkaan sellaista tapahtuvan. Luulin kai että se on sitten suhteessa normaalia (nuori ja tyhmä kun olin) ja itse tein samalla lailla... ja vielä useita kertoja. Erosimme sitten tämän naisen kanssa ja uusia tuli. Petin kaikkia koska en osannut tuntea huonoa omaatuntoa, koska luulin edelleen sen olevan normaalia.
      Meni useita vuosia ennenkuin sain pääkoppani sellaiseen järjestykseen että ymmärsin todellisen suhteen merkityksen ja toisen arvostamisen. Nyt erittäin hyvä nainen kyljessä ja hyvä ja rauhallinen olla. Nyt ymmärrän olla pettämättä.
      Sääli että tällä tavalla olen saattannut varmasti useita ihmisiä surulliseksi mutta aloitus ei ollut niitä parhaita.. ja elämää piti miettiä vuosia ennenkuin valkeni ;)

      • minä vain

        voisit nina oikeesti olla hiukan aikaa hiljaa! "Jätä se, se on huora, ansaitset paremman". PRKL kun et ymmärrä että voi rakastaa silti vaikka on pettänyt. Itse petin miestäni vaikka rakastin ja rakastan edelleen mielettömästi!! Minulle mieheni oli myös ensimmäinen, ehkä etsin jotakin kokemusta, millaista se on toisen kanssa, mutta se ei merkinnyt mulle mitään. Olen itkenyt ja itkenyt ja kadun tekoani syvästi!! En ymmärrä miten olen tehnyt rakastamalleni ihmiselle jotain sen kaltaista! Mieheni kanssa yhdessä itkettiin. Mieheni antoi anteeksi, sanoi että ei halua menettää mua. Ei kukaan voi ymmärtää kuinka kadun!! Sinulle petetty mies, en voi ymmärtää tuskaasi. Tuntui sanoinkuvaamattoman pahalta nähdessäni oman mieheni niin onnettomana. Yritä jaksaa.

      • Voivoi!

        Sinä petät heti kun tulee niin hyvä tilaisuus, että et voi vastustaa sitä. Ja se tulee.

    • jep..otan osaa..

      se että vaikka sun eukkos ois ollut kuinka lujaa humalassa ei selitä sitä miksi hän teki sen...on kauhee ajatella että tässä elämän karussa karuselissa on jotain kaunista ja ihanaa mutta ikinä ei kehenkään voi luottaa paitsi itseensä..ja se kauneinkin ruusu on aina piikkinsä paljastava
      kostaa ei kannata, mutta se hyvä puoli sulla on että sun eukko myönsi pettäneensä.mä en tiedä mitä mun parempi puoliskoni tai pitäisikö kutsua peremman näköinen puoliskoni on tehnyt..se oli viikonloppuna jonkun äijän luona yötä ja sano että me nukuttiin vaan.baarista mentiin jatkoille ja sit nukuttiin vaan vierekäin..mitä olenko mä vihanen mä soitin sille ja se ei halunnut tulla ees kotiin ja haistatti vaan vitut ihme juttu ja kaikki oli ennen sen baari reissua ihan ok..ei mitää tappeluita..rakastelu sessiot vallan mahtavia..mutta niin se vieras vetää.uskoiskohan ton..no mun vahojen kokemusten perusteella muista naisista siellä tapahtui kaikkea muuta kun nukutiin..ja se että se poras ja vollotti seuraavana päivanä että älä jätä mua! vittu mun piti lähtee mutta en vaan pystynyt oleen niin kylmä..no nyt on hyvin asiat luotamus mennyt mä sanoin että onko nyt kiva lähtee johkiin kun mä epäilen aina..en voi luottaa..se on tärkein monu mentti kaikessa sillä epäily tuhoaaa kaiken.. no mulle on ihan yks vitun maku enää kaikki kaunis on jo tuhottu..mutta sen äijän mä haluisin nähdä ja kysyä siltä että mitä tapahtu..koska eukkooni en tässä tapauksessa voi luottaa..no se ei kuulemma tiedä ees sen nimeä..juupa juuu..hehe..se ei vaan uskalla kertoa sitä mulle kun se pelkää että mä meen ja loppasen siltä pään irti..ja kyllä mielikin tekis muttan se ei taas ole sen arvoista..saatana kun epäilyttää ja vituttaa..ja niin kyllä se äijä näki mun eukon kihalasormuksen mutta vittu se siitä välitä kunhan saa vaan pillua..kyllä mä olen nyt tehnyt selväksi itselleni että jos poikamieheks jään niin varattuja naisia en pane..en perkele..ja nyt jos näkisin sen äijän en vois taata ettenkö vetäis sitä lärviin sillä tää suunnaton viha velloo mun sisälläni ja pelkäään oikeasti milloin se purkautuu..se siitä senkin naisen seesteisyydestä...teidän että mikään enää palaa ei ennalleen..jotenkin sitä vaan kuviteli löytäneensä täydelisen kuppanin johon vois luottaa mutta ei taaskaan..ei perkele...anteeksi voin antaa mutta luottaa en enää ikinä voi..voitko sä?

      • jyrki

        Kyllä sun muijas todennäköisesti on antanut. Sulla on kaksi vaihtoehtoa:antaa anteeksi, koska erehtyminen on inhimillistä. Tai miettiä että eihän se järvikään soutamalla kulu. Tai kolmaskin on, ole hieman välinpitämätön, aikaa kuluu ja muijas tulee mustasukkaiseksi sinusta jolloin alatte jutella.

    • Eveliina

      ja siitä mitä olet joutunut kokemaan. Petetyksi tuleminen on aina rankkaa, tiedän, kokemuksia on tullut ajan mittaan itsellekin. Harva meistä selviää kolhuitta elämästä ja suhteista, ei ole olemassa mitään "suhdeidylliä", joka olisi automaattisesti taattu sillä, että takana on pitkä ja tiivis suhde.

      Varsinkin pitkissä suhteissa (etenkin kun olette toistenne ensimmäisiä kumppaneita) on yleistä, että jossain vaiheessa jompi kumpi kiinnostuu myös muista ihmisistä, toiset henkisesti ja toiset seksuaalisesti (kumpi lienee pahempi?). Kokeilunhalu yllättää usein jokaisen ja omista periaatteistaan joutuu tinkimään/niitä joutuu tarkistamaan useinkin elämän aikana.

      Harmi että naisesi päätyi valehtelemaan sinulle, sillä luottamusta on todella hankala saada takaisin.

      Kumpi sinusta on pahempaa, se että naisesi valehteli/jätti kertomatta sinulle tapahtuneesta vai se, että toinen mies koski häneen? Voisitteko mahdollisesti yrittää kokeilla ensi kerralla yhdessä asioita?

      Voisit ehkäpä yrittää katsoa asiaa myös toiselta kannalta ja ehkä jopa nauttia siitä tavallasi, mitä tyttösi on kokenut. Tai kuten sanottu, voisitte kokeilla yhdessä tulevaisuudessa jotain seksuaalisessa mielessä.

      Olen ollut 6 vuotta erittäin rakkaassa ja rehellisessä suhteessa mieheeni, mutta nyt on kuvioihin astunut toinen mies joka kiinnostaa minua kovin paljon nimenomaan seksuaalisessa mielessä. En vain voi sille mitään, enkä olisi ikinä uskonut että joudun moiseen tilanteeseen. Olen aina ollut yhden miehen nainen ja sitä olen jatkossakin, enkä tule koskaan pettämään ketään.

      Olen ollut avoin ja rehellisesti kertonut miehelleni missä mennään, kertonut tästä toisesta ja mitä haluaisin hänestä, kysynyt mieheltäni mitä hän on mieltä asiasta. Mieheni on ollut siinä mielessä aivan ihana, että hän antoi minulle vapaat kädet tehdä niin kuin sydämeni sanoo. Vielä en ole kuitenkaan tehnyt mitään, enkä tiedä teenkökään.

      Elämä ei ole liian vakavaa, eikä täällä eletä ikuisesti. Tähän havahduin seuratessani muutamia syöpään kuolevia tuttujani ja sukulaisiani. Seksi toisen kanssa ei ole kuitenkaan siinä mielessä maailmanloppu, valehtelu ja salailu on kymmenen kertaa pahempaa.

      Toivon sinulle hyvää jatkoa, yrittäkää selvittää asianne, eritoten puhukaa ja puhukaa toiveistanne, huolistanne ja murheistanne toisillenne.

      • minä

        olen itse aivan samanlaisessa tilanteessa... jotenkin kivi vierähti sydämeltäni nähtyäni, etten ole yksin tunteideni kanssa... sinulle, petetty mies, toivon voimia ja olen todella pahoillani kokemastasi. mutta kuten olen itsekin havainnut: elämä heittää eteen mitä omituisempia tapahtumia ja koettelemuksia. minä olen juuri tilanteessa missä naisesi: rakastan miestäni yli kaiken, meillä on ollut hyvä avioliitto jo kohta kymmenen vuotta.... aivan yllättäen ilmestyi toinen mies, joka ensimmäisestä vilkaisusta sai kaiken sekaisin... milloinkaan elämässäni ei ole käynyt vieras mielessä.... mutta nyt on... en tiedä mitä tämä on, onko muuta kuin valtavaa seksuaalista vetovoimaa, mutta tunne on molemminpuolinen, sen tiedän... enkä halua silti loukata miestäni, mutta en haluaisi luopua myöskään tästä räjähtävästä tunteesta, joka minut on yllättänyt.... itse olen umpikujassa, yritän ratkaista asiat oikein... ehkä tämä on koettelemus, joka avioliittomme pitää kohdata. ehkä se on niin teilläkin... vasta todellisessa kriisissähän suhteen raamit koetellaan.....

      • Petetty mies
        minä kirjoitti:

        olen itse aivan samanlaisessa tilanteessa... jotenkin kivi vierähti sydämeltäni nähtyäni, etten ole yksin tunteideni kanssa... sinulle, petetty mies, toivon voimia ja olen todella pahoillani kokemastasi. mutta kuten olen itsekin havainnut: elämä heittää eteen mitä omituisempia tapahtumia ja koettelemuksia. minä olen juuri tilanteessa missä naisesi: rakastan miestäni yli kaiken, meillä on ollut hyvä avioliitto jo kohta kymmenen vuotta.... aivan yllättäen ilmestyi toinen mies, joka ensimmäisestä vilkaisusta sai kaiken sekaisin... milloinkaan elämässäni ei ole käynyt vieras mielessä.... mutta nyt on... en tiedä mitä tämä on, onko muuta kuin valtavaa seksuaalista vetovoimaa, mutta tunne on molemminpuolinen, sen tiedän... enkä halua silti loukata miestäni, mutta en haluaisi luopua myöskään tästä räjähtävästä tunteesta, joka minut on yllättänyt.... itse olen umpikujassa, yritän ratkaista asiat oikein... ehkä tämä on koettelemus, joka avioliittomme pitää kohdata. ehkä se on niin teilläkin... vasta todellisessa kriisissähän suhteen raamit koetellaan.....

        ..sanoa jotain Sinulle. Älä petä miestäsi!

        Räjähtävä ja huumaava tunne menee ohi. Jos todella rakastat miestäsi, ainakin pettämisen jälkeen jäljelle jää vain tyhjä olo ja syyllisyyden hellittämätön tuska.

        Pettämisen sijaan kerro miehellesi tunteistasi. Nyt heti, mitään salaamatta. Tunteesi varmasti loukkaavat miestäsi, mutta hän varmasti osaa arvostaa avoimmuuttasi ja ehkä ymmärtääkin tilanteesi ja ajatuksesi.

        Olen varma, että kun olet puhunut asiasta miehesi kanssa, ei tuo kielletty hedelmä houkutakaan enää yhtä paljon. Toisen miehen osoittama kiinnostus asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Sen todellinen merkitys Sinun elämällesi paljastuu. Tuolloin ymmärrät varmasti, että sen huumaavan tunteen rinnalla se, mitä jaat miehesi kanssa on paljon arvokkaampaa. Korvaamatonta.

        Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että vaikeista asioista ja salatuimmista tunteistasi puhuminen on suurin rakkauden ja uskollisuuden osoitus, jonka voit miehellesi antaa!

        Olen varma, että jos puhutte asian halki ja vältytte uskottomuudelta, saa suhteenne uutta voimaa ja kipinöintiä!

        Siinä vaiheessa varmasti olet todella onnellinen siitä, ettet koskaan pettänyt miehesi luottamusta!

        Toivon teille molemmille kaikkea hyvää!!!

      • Ei saa pettää
        minä kirjoitti:

        olen itse aivan samanlaisessa tilanteessa... jotenkin kivi vierähti sydämeltäni nähtyäni, etten ole yksin tunteideni kanssa... sinulle, petetty mies, toivon voimia ja olen todella pahoillani kokemastasi. mutta kuten olen itsekin havainnut: elämä heittää eteen mitä omituisempia tapahtumia ja koettelemuksia. minä olen juuri tilanteessa missä naisesi: rakastan miestäni yli kaiken, meillä on ollut hyvä avioliitto jo kohta kymmenen vuotta.... aivan yllättäen ilmestyi toinen mies, joka ensimmäisestä vilkaisusta sai kaiken sekaisin... milloinkaan elämässäni ei ole käynyt vieras mielessä.... mutta nyt on... en tiedä mitä tämä on, onko muuta kuin valtavaa seksuaalista vetovoimaa, mutta tunne on molemminpuolinen, sen tiedän... enkä halua silti loukata miestäni, mutta en haluaisi luopua myöskään tästä räjähtävästä tunteesta, joka minut on yllättänyt.... itse olen umpikujassa, yritän ratkaista asiat oikein... ehkä tämä on koettelemus, joka avioliittomme pitää kohdata. ehkä se on niin teilläkin... vasta todellisessa kriisissähän suhteen raamit koetellaan.....

        Olen samaa mieltä "Petetyn miehen" kanssa. Tietysti asiasta puhumisen seuraukset riippuvat myös miehesi luonteesta (mustasukkaisuus?), mutta lienee sekin paljon parempi ratkaisu kuin pettäminen.

        Jos toinen houkuttaa, niin tulee kyllä mieleen, että omasta suhteestasi puuttuu jotain. Sen oivaltaminen ja siitä keskustelu voisi avata aivan uusia ulottuvuuksia suhteeseenne. Tietenkin se edellyttää, että ne asiat sopivat hyvin myös miehellesi.

        Siis jos suhteessa on kaikki niin hyvin kuin vain toivoa voi, niin mistä muusta sitten enää edes tarvitsee unelmoida? Luulen, ettei itse pettäminen (tekona) ole kenellekään se haave, jonka haluaa toteuttaa, vaan taustalla on oltava jotain muuta.

    • Rane

      Jos menetät vain rakkautesi niin sinulla on elämä jäljellä.

      Toivottavasti mies ei ollut tummaihoinen! Heidän keskuudessaan HIV:kin on tavattoman yleistä, kuten ehkä muistatkin Ruotsissa julkaistun selvityksen: maahanmuuttajat tuovat suurimman kasvun osan hiv:in leviämiseen.

      • Yxs

        ...sitä tietää josko niitä tummia miehiä kävi asialle useampikin samalla kertaa, eiks vaan Rane boy?

        Just joo, joillain täällä on hauskaa lyödä lyötyä, mutta kyllä toi paska osuu omaan nilkaan ennemmin tai myöhemmin.

    • done that

      ja suhde poikki.Pilalla mikä pilalla.Ei koskaan unohdu.

      • nina

        done that on oikeessa, teet viisaasti kaikkien kannalta jos panet suhteen poikki. Pettäjät ei ansaitse toista mahdollisuutta. He ovat itsekkäitä.

      • Nainen
        nina kirjoitti:

        done that on oikeessa, teet viisaasti kaikkien kannalta jos panet suhteen poikki. Pettäjät ei ansaitse toista mahdollisuutta. He ovat itsekkäitä.

        asiasta, josta et tiedä mitään. Mitä SINÄ tiedät muka viisaudesta? Kaikki ihmiset ansaitsevat toisen mahdollisuuden ja kuka tai mikä sinä olet heittämään ensimmäisen kiven!

      • Tyttöystävä
        nina kirjoitti:

        done that on oikeessa, teet viisaasti kaikkien kannalta jos panet suhteen poikki. Pettäjät ei ansaitse toista mahdollisuutta. He ovat itsekkäitä.

        Kuules nina, voisitko pitää sen suuren suusi edes vähän aikaa kiinni!!!! Kun noi sun juttus ei kiinnosta ketään.

      • mies 29
        nina kirjoitti:

        done that on oikeessa, teet viisaasti kaikkien kannalta jos panet suhteen poikki. Pettäjät ei ansaitse toista mahdollisuutta. He ovat itsekkäitä.

        miettikää, miten paljon maailmassa olisi yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä jos kukaan ei saisi virheitään anteeksi?

        vasta sitten, kun TODELLINEN suru koskettaa, voidaan puhua anteeksiannosta. pettäminen tuskin kaikessa hirveydessään kuitenkaan on niin suuri suru, ettei sen yli pääsisi!

        life is hard and then we die..

    • Nainen

      vielä kerran ja anna naisellesi mahdollisuus. Kukaan ei ole virheetön ja kuka määrittele mikä virhe on pahempi kuin toinen? Ehkä itsellesikin joskus iskee kokeilunhalu, ehkä ei. Älä missään tapauksessa heitä hyvää suhdetta yhden virheen takia menemään! Ja todellakin, tuon Ninan jutut voit jättää omaan arvoonsa (kts. aiemmat viestit).

    • Jippo

      Ja kun kaikki meni kerralla niin tuli uutta tilalle. Kymmenen vuotta on tapahtuneesta. Eletty on mutta katkera mieli tilaisuuden tullen johtaa siihen että annan itselleni uudestaan ja uudestaan luvan pettää.

      En koe tuskaa ja katumusta. Nautin siitä hetkestä toisen kanssa, en lupaa uskollisuutta, en tulevaisuutta, en lupaa mitään. Kumma kyllä että naisia tuo juuri tuntuukin kiihottavan ja kiinnostavan. Ehkäpä juuri se tietoisuus siitä että tuo herra ei perään huutele, ei tunteile pitempään kuin sen hetken, eikä aiheuta säröjä perhe'epäonneen' saa naiset kaatumaan alleni ja nousemaan päälleni.

      Näin se vaan on. Kaunista ja neitseellistä aikaa vain muistellen, kunnes arkirealismi kaiken vei.

      Ainut mitä kadun jälkeenpäin on se että sinisilmäisyyttäni en jättänyt naistani tuolloin. Jatkoin yhteistä elämääni silloisen kihlattuni kanssa, tulevan vaimoni ja lasteni äidin kanssa.

      Hän sai itkemällä ja rukoilemalla minut vakuuttuneeksi siitä että tulisi olemaan ensimmäinen ja viimeinen kerta jos en häntä jättäisi. En kuitenkaan luota siihen enää. Sanoin hänelle että kun petät, älä koskaan jää siitä kiinni tai tule minulle itkemään huonoa omaatuntoasi tai paskaa panoa ja pidä huoli siitä että tieto ei kantaudu korviini eikä silmiini.

      Nyt elän tuon petetyksi tulleen miehen elämää loppuun saakka ja petän itseäni ja vaimoani siinä sivussa.

      tsemiä kohtalotovereille

      • minä vain

        Niinpä, mistä sinä voit tietää mitään pettämisestä, pettäjistä tai petetyksi tulemisesta kun kerran elät niin täydellistä elämää!! Mene vaikka sen ihanan miehesi kanssa keskustelemaan, oikein kunnolla haukkumaan meitä petettyjä ja pettäjiä!! Mitä muuten edes teet uskottomuus sivulla jos et muuta osaa kuin huoritella ja arvostella KAIKKEA!?! Mene ennemmin jonnekin missä voit rauhassa toisten kanssa puhua täydellisestä elämästäsi (harmi vain että tuollaisia toisia täydellistä elämää omaavia ja virheettömiä ihmisiä ei ole)!!

      • lepsuko

        Meidänkin pitkä avioliitto alkoi olla hiipumaan päin, toisesta ei välittänyt tai sen tekemisistä kiinnostunut. Lapset lähentelee rippikouluikää...
        Itse kiinnostuin chatista ja perhe-elämä kärsi. Eräänä päivänä vaimoni vaan ilmoitti haluamansa erota. Tottakai se oli surullista mutta jos ei yhdessä voi jatkaa niin ei. Eroon se ei johtanut mutta päätettiin aloittaa alusta paremmalta pohjalta jossa otamme toisemme huomioon ym. Hyvin menikin kunnes eräänä yönä kännykkä pirahti ja vaimoni narahti vieraasta miehestä. Siitä alkoi eron teko, hän muutti kaverinsa luo ja minä jäin lasten kanssa kunnes asunto löytyisi. Siitä myös alkoi suhteemme selvittely ja puhuminen ja puhuminen. En halunnut eroa. Etsittiin yhdessä vaimolle auto, etsittiin tilapäinen asunto kunnes saisimme omamme myytyä. Päätin jo olla ottamatta paljoakaan tavaraa mukaani, paljon möimme jo kirpparilla. Emme tunteneet toisiamme kohtaan vihaa, vaan rakkautta. Itselleni oli järkytys huomata edes että vaimoni kävi miehen kanssa treffeillä vaikkei mitään seksiä kuulema tapahtunutkaan. Pyysin vaimoani takaisin päivää ennen kun olisi saanut asuntonsa ja hän tuli.
        Sovimme ettemme asiaan enään puutu edes jos riitaa tulee ja se toimii.
        Voin sanoa ettei lähes 20- vuotta jatkunut liittomme ole voinut paremmin kuin nykyään. Ei elämä ole niin sinisilmäistä ja kaikkea voi sattua elämän matkalla. Rakkauteen mahtuu niin kaikenlaisia tapahtumia, ei heti kannata luovuttaa.

      • jippo
        lepsuko kirjoitti:

        Meidänkin pitkä avioliitto alkoi olla hiipumaan päin, toisesta ei välittänyt tai sen tekemisistä kiinnostunut. Lapset lähentelee rippikouluikää...
        Itse kiinnostuin chatista ja perhe-elämä kärsi. Eräänä päivänä vaimoni vaan ilmoitti haluamansa erota. Tottakai se oli surullista mutta jos ei yhdessä voi jatkaa niin ei. Eroon se ei johtanut mutta päätettiin aloittaa alusta paremmalta pohjalta jossa otamme toisemme huomioon ym. Hyvin menikin kunnes eräänä yönä kännykkä pirahti ja vaimoni narahti vieraasta miehestä. Siitä alkoi eron teko, hän muutti kaverinsa luo ja minä jäin lasten kanssa kunnes asunto löytyisi. Siitä myös alkoi suhteemme selvittely ja puhuminen ja puhuminen. En halunnut eroa. Etsittiin yhdessä vaimolle auto, etsittiin tilapäinen asunto kunnes saisimme omamme myytyä. Päätin jo olla ottamatta paljoakaan tavaraa mukaani, paljon möimme jo kirpparilla. Emme tunteneet toisiamme kohtaan vihaa, vaan rakkautta. Itselleni oli järkytys huomata edes että vaimoni kävi miehen kanssa treffeillä vaikkei mitään seksiä kuulema tapahtunutkaan. Pyysin vaimoani takaisin päivää ennen kun olisi saanut asuntonsa ja hän tuli.
        Sovimme ettemme asiaan enään puutu edes jos riitaa tulee ja se toimii.
        Voin sanoa ettei lähes 20- vuotta jatkunut liittomme ole voinut paremmin kuin nykyään. Ei elämä ole niin sinisilmäistä ja kaikkea voi sattua elämän matkalla. Rakkauteen mahtuu niin kaikenlaisia tapahtumia, ei heti kannata luovuttaa.

        Ehkä osaltaan annoin väärän kuvan koko 10:stä vuodesta. Kyllä elämään on mahtunut paljon hienoja asioita yhdessä vaimoni kanssa. Yksi hienoimmista tienkin yhteinen seksielämämme.
        Mutta hänen tekonsa raunioitti minut samalle asteelle.
        Ennen tapahtunutta olin erittäin jyrkkä pettämisen suhteen. Tuo kuitenkin laittoi arvoni uuteen järjestykseen. Sulatin pettämisen ja petetyksi tulemisen joten tavallaan annoin myös itselleni luvan pettää.

      • vetäse

        vetäse turpaan, niin helpottaa ainakin vähän.

      • 55 mies
        vetäse kirjoitti:

        vetäse turpaan, niin helpottaa ainakin vähän.

        Tulihan se sieltä sumalaisen uroon kommentti sulle nainen on vain esine luulisin?

    • vaimo

      kaikessa kovuudessaan! tarinanne ansatsee jatkoa.. yritä kestää, elämää tämä vain on, ja olette niin kovin nuoria..

    • *kyllikki*

      olipa uskomaton juttu..
      voimia sinulle ja jaksamista asian kanssa.
      tiedän miltä sinusta tuntuu..
      minulle on 2 kertaa tehty sama juttu.
      itse en moiseen lankea vaikka mitä tulis eteen
      olen yhden miehen nainen.
      aurinkoa ja valoa päiviisi
      toivottelee kyllikki

    • Suvituuli

      ...mutta niihin ei tarvi sortua.
      Varmasti jokainen pitkässä parisuhteessa elävä ihastuu toiseen jossain vaiheessa ja tilaisuuksia tulee, mutta kaikkiin tilaisuuksiin ei pidä tarttua.
      Itse olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo kymmenen vuotta ja vaikka olen periaatteessa yhden miehen nainen, niin kiusauksia on tullut. Aina olen kuitenkin pitänyt housut jalassa ja vieraan miehen kanssa voi ihan vain nukkua vierekkäin, oikeasti!
      Tällä hetkellä tekstiviesteilen vieraan miehen kanssa ja suunnittelen tapaamista. Tapaaminen ei välttämättä johda mihinkään. Todellisuus saattaa olla karua ja juttu loppua siihen.
      Kaikki on kiinni itsestään, järki päässä ja housut jalassa.
      Mutta jos joskus tulen itse petetyksi, niin en halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei satuta.
      Kukaan ei tosiaan ole täydellinen. Ymmärrystä ja anteeksiantoa ihmiset!

      • nina

        miehellesi että suunnittelet tuollaisia tapaamisia ja voit nukkua vieraiden miesten vieressä!! Jos hän tietää jo ja asian hyväksyy, se ei tietenkään ole pettämistä, mutta jos hän ei tiedä tai hyväksy tuommoista, se on PETTÄMISTÄ vaikka "mitään ei tapahtuisi".

      • Suvituuli
        nina kirjoitti:

        miehellesi että suunnittelet tuollaisia tapaamisia ja voit nukkua vieraiden miesten vieressä!! Jos hän tietää jo ja asian hyväksyy, se ei tietenkään ole pettämistä, mutta jos hän ei tiedä tai hyväksy tuommoista, se on PETTÄMISTÄ vaikka "mitään ei tapahtuisi".

        Minun mielestä pettämistä on se, että menee naimaan jonkun toisen kanssa. Se, että ajattelee syntisiä ajatuksia, ei ole pettämistä. Ja voihan sitä suunnitella tapaamista vaikka kenen kanssa! Onko sun mielestä pettämistä se, että laivalla mies kaverinsa kanssa viettää aamuyön vieraiden tyttöjen hytissä juttelemassa, kun niiden raskaana olevat vaimot ovat nukkumassa omassaan.
        Ja eihän kukaan voi tietää, mitä toinen tekee. Ei olla vahtimassa puolisoitamme jatkuvasti.
        Kyynistä, tiedän, mutta edelleen sitä mieltä, että jos ei kerro, ei satuta.
        Suomi24 treffeillä on varattuja miehiä pilvin pimein vonkaamassa seikkailuja. Mistä tiedät, ettei omasi ole siellä...

      • nainen
        Suvituuli kirjoitti:

        Minun mielestä pettämistä on se, että menee naimaan jonkun toisen kanssa. Se, että ajattelee syntisiä ajatuksia, ei ole pettämistä. Ja voihan sitä suunnitella tapaamista vaikka kenen kanssa! Onko sun mielestä pettämistä se, että laivalla mies kaverinsa kanssa viettää aamuyön vieraiden tyttöjen hytissä juttelemassa, kun niiden raskaana olevat vaimot ovat nukkumassa omassaan.
        Ja eihän kukaan voi tietää, mitä toinen tekee. Ei olla vahtimassa puolisoitamme jatkuvasti.
        Kyynistä, tiedän, mutta edelleen sitä mieltä, että jos ei kerro, ei satuta.
        Suomi24 treffeillä on varattuja miehiä pilvin pimein vonkaamassa seikkailuja. Mistä tiedät, ettei omasi ole siellä...

        Voimia.. minusta.. No jos oma mieheni kajoaisi toiseen naiseen, en ikinä voisi antaa sitä anteeksi. Mutta naisesi on onnellinen kun voi mitää noin hyvä sydämmisen miehen.
        En usko että antaa enään kenenkään koskea tai kajota toiseen mieheen jos rakastaa sinua todella.
        Kysy häneltä.

      • sir hopea

        just joo oot todella tyhmä muija.
        suunnittelet tapaamista, eikä se välttämättä johda mihinkään, ...... veikkaan et oot löytänyt tämän uuden miehesi jostain sätistä.
        toivottavasti miehesi tajuis satuttaa suakin, toivottavasti se sattuu vaikka joskus botskille meidän kans samaan aikaan ja vetää kaks ykkösellä jotai muijaa vaikka mun kaa.
        toivottavasti en koskaa tapaa sua , et varmaan ees kauniskaan

    • Erkki

      Tuttu kokemus vuosikymmenien takaa.

      Koska kyseessä on ensi rakkaus ja luottamus, haava ei parane koskaan. Väittäkööt akat ja ukot mitä tahansa.

      Se haava on syvä ja kirvelevä ja aukeaa jatkuvasti uudelleen, mikäli jatkat saman naisen kanssa.

      Ne, jotka väittävät muuta, suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi ja vailla tunnepohjaa.

      Surullista, mutta totta .

    • susa_

      Voin uskoa miltä sinusta tuntuu ja miltä naisestasi tuntuu, sillä olen itse pettänyt ja tullut petetyksi (vaikkakin eri suhteissa). Kun petin silloista miestäni kerroin sen hänelle heti seuraavana päivänä. Ahdistus painoi rintaani ja minun oli pakko kertoa, sillä rakastin miestäni enemmän kuin mitään muuta. Mieheni sanoi antavansa anteeksi, mutta jos teen sen vielä hän lähtee ja jättää minut. Sanoin ettei niin tule tapahtumaan. Eikä tapahtunutkaan. Pettämiseni jälkeen suhteestamme tuli ihan erilainen. Kummatkin pelkäsivät koko ajan, että toinen olisi uskoton ja niinpä mustasukkaisuus vain kasvoi molempien sisällä ja suhde ajautui karikolle riitojen takia. Sitten tapasin (tai ainakin luulin tapaavani) sen oikean. Olimme hyvin onnellisia, mutta tämä mies ei tiennyt minun pettäneen edellisessä suhteessa, enkä halunutkaan kertoa, sillä pelkäsin. Olimme hyvin rakastuneita ja onnellisia. Kaikki näytti hyvältä, kunnes mieheni ja minun yhteinen ystävätär alkoi puuttua meidän väleihin. Hänen miesystävänsä oli jättänyt hänet ja hän tarvitsi tukea. Tietenkin molempien ystävänä me molemmat tuimme häntä. Eräänä päivänä tämä ystävättäremme tuli kertomaan, että oli keskustellut mieheni kanssa hyvin vakavasti. Mieheni oli sanonut, että pelkää, koska luulee että en halua kertoa hänelle kaikkea. Hän luuli että olin uskoton. Minulla on paljon miespuolisia ystäviä, mutta he ovat vain ystäviäni. Yritin vakuuttaa miehelleni sitä. Ja kerran erään tuttavapariskunnamme tupaantuliaisissa (pienessä humalassa) kerroin miehelleni, että olin pettänyt aiemmassa suhteessani ja tiedän kuinka pahalta se tuntuu, jos rakastaa toista ja että en tekisi sitä ikinä uudelleen, vaikka joutuisin kuolemaan. Mieheni tuntui ottavan asian kamalan kevyesti ja ajattelin, että kaikki olisi hyvin. Viikko näiden juhlien jälkeen miesystäväni muutti pois. Hän oli pettänyt minua ystävättäremme kanssa jo pidemmän aikaa. Mieheni muutti ystävättäremme luokse ja he seurustelivat jonkin aikaa, kunnes heidän suhteensa meni poikki ystävättäremme uskottomuuden takia. Ystävättäremme yritti saada anteeksi minulta, mutta minä vihasin häntä. Olimme olleet monta vuotta ystäviä jo ennen tuota miestä. Ajan kanssa annoin ystävälleni anteeksi. Yritin saada miestäni kaikin tavoin takaisin. En ole koskaan itkenyt niin paljon. Masennuin täysin. Yritin kaikin keinoin päästä erosta yli. Kävin jopa terapeutin luona. Se tuntui yhtä pahalta, kuin se kun olin itse pettänyt. Se on niin kamala tunne, ettei sitä osaa edes kuvailla. Vihaa itseään ja vihaa puolisoaan. Vihaa pettäjän kanssa pettänyttä. Hyvät ihmiset! Olen samaa mieltä. Älkää koskaan pettäkö, jos ette halua vihata itseänne, koko loppuelämäänne!

    • nina

      Oletko jo tehnyt päätöksen? Annatko anteeksi vai...? Sun kannattaa ehkä ennemmin kuunnella itteäs kuin tän palstan neuvoja, eikä sun mikään pakko ole "inhimillisyyden vuoksi" antaa anteeksi jos tuntuu ettet pysty siihen. Itse en ainakaan pystyisi...

      • Petetty mies

        ..suhteen jatkumisesta on tehty yhdessä. Olen antanut anteeksi, tuskallista on vain se, että koskaan en voi kokonaan unohtaa.

        Paljon tuskasta kannan sisälläni yksin... Synkkiä ajatuksia ja muistoja, joilla en halua enää pahoittaa rakkaani mieltä. Hän kärsii teostaan edelleen, ilman asiasta muistuttamistakin.

        Ennalleen suhteemme ei kai koskaan palaa... Mutta voisinko saada jotain parempaa jonkun toisen kanssa? Itse en siihen usko. Olen rakkaani kanssa saanut aikuistua yhdessä, kokea kaiken ensimmäistä kertaa. Niitä muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kukaan muu ei voi tarjota.

      • toinen samanlainen
        Petetty mies kirjoitti:

        ..suhteen jatkumisesta on tehty yhdessä. Olen antanut anteeksi, tuskallista on vain se, että koskaan en voi kokonaan unohtaa.

        Paljon tuskasta kannan sisälläni yksin... Synkkiä ajatuksia ja muistoja, joilla en halua enää pahoittaa rakkaani mieltä. Hän kärsii teostaan edelleen, ilman asiasta muistuttamistakin.

        Ennalleen suhteemme ei kai koskaan palaa... Mutta voisinko saada jotain parempaa jonkun toisen kanssa? Itse en siihen usko. Olen rakkaani kanssa saanut aikuistua yhdessä, kokea kaiken ensimmäistä kertaa. Niitä muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kukaan muu ei voi tarjota.

        Mulla oli aika samanlainen juttu, nainen petti, yritettiin uudelleen, mutta kun kerran pettää se on helppo tehdä uudelleen ja tietämättä kuinka monesti loppujen lopuksi hän minua petti, eroon me päädyttiin.

        Ja vaikka naisesi nyt vannookin uskollisuutta ja väittää oppineensa virheestään, hän on ihminen siinä missä muutkin ja ihminen JANOAA AINA LISÄÄ!

      • Annuska
        Petetty mies kirjoitti:

        ..suhteen jatkumisesta on tehty yhdessä. Olen antanut anteeksi, tuskallista on vain se, että koskaan en voi kokonaan unohtaa.

        Paljon tuskasta kannan sisälläni yksin... Synkkiä ajatuksia ja muistoja, joilla en halua enää pahoittaa rakkaani mieltä. Hän kärsii teostaan edelleen, ilman asiasta muistuttamistakin.

        Ennalleen suhteemme ei kai koskaan palaa... Mutta voisinko saada jotain parempaa jonkun toisen kanssa? Itse en siihen usko. Olen rakkaani kanssa saanut aikuistua yhdessä, kokea kaiken ensimmäistä kertaa. Niitä muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kukaan muu ei voi tarjota.

        Meitä ihmisiä on niin erilasia, kuten näistäkin kirjoituksista hyvin selviää...Jotkut pettävät aina, jotkut sillon tällöin kun tilaisuus ja sopiva ehdokas vaan osuu kohdalle, toiset taas eivät voi ollenkaan sietää pettämistä. Minä kyllä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään, tuntuu kamalalta ajatella että se mies, jota rakastan, pettäisi. Sitä en voisi ikinä antaa anteeksi! Kahden ihmisen keskinäinen rakkaus on jotain niin ihanaa ja kaunista, miksi kukaan haluaisi murskata sen kaiken pieniksi palasiksi vain jonkin yhden yön huvin vuoksi?
        Sen jälkeen mikään ei ole enää ennallaan, miten voisikaan? Minä en ainakaan pystyisi unohtamaan, saatikka antamaan anteeksi. Eihän se ihminen ole rakkautesi arvoinen, jos rakastelee toista! Sitä mielikuvaa en ainakaan minä saisi koskaan pois mielestäni!
        Voi olla, että jonkun mielestä olen vanhanaikainen ja säälittävä. Sitä en todallakaan omasta mielestäni ole, elän ja olen etsinyt sellaisen kumppanin jonka haluan ja jota rakastan ja arvostan. Kaikkein ihaninta on, että tiedän myöskin hänen arvostavan ja rakastavan minua. Meillä molemmilla on samanlaiset periaatteet elämästä.
        Siinä mielessä meillä on jotain yhteistä sinä
        -Petetty-, että myös minä ja kihlattuni olemme toistemme ensimmäiset, yhteistä seurustelua takana jo 5 vuotta. Ensimmäisen kertamme koimme 17-vuotiaina. Olimme ja olemme siis edelleen toistemme Suuri Rakkaus ja kunnioitamme ja arvostamme toisiamme todella paljon. Ja seksi on ihanaa:) Minusta se on kaunista, että olemme toistemme ensimmäiset ja edelleen yhdessä vaikka aikaa on kulunutkin!
        Sinun tilanteesi -Petetty- on vaikea, mieti tarkkaan mitä haluat ja mitä päätät, se on ihan omasta sielunmaisemastasi kiinni. Sanoit, että parempaakaan (naista) et voi löytää? Voi olla, että sinä olet löytänyt juuri sen rakkauden mitä olet etsinytkin, että sinulla on nainen jonka olet aina halunnut etkä halua häntä menettää...Ja haluat antaa anteeksi niin vaikeaa kuin se onkin. Oletko selvillä miksi tyttöystäväsi teki niin, eikö hän rakastanut ja arvostanut sinua tarpeeksi...?

        Oli miten oli, sinä itse teet lopullisen päätöksen, toivotan onnea ja menestystä sinulle jatkossa!!!

      • N-18
        Petetty mies kirjoitti:

        ..suhteen jatkumisesta on tehty yhdessä. Olen antanut anteeksi, tuskallista on vain se, että koskaan en voi kokonaan unohtaa.

        Paljon tuskasta kannan sisälläni yksin... Synkkiä ajatuksia ja muistoja, joilla en halua enää pahoittaa rakkaani mieltä. Hän kärsii teostaan edelleen, ilman asiasta muistuttamistakin.

        Ennalleen suhteemme ei kai koskaan palaa... Mutta voisinko saada jotain parempaa jonkun toisen kanssa? Itse en siihen usko. Olen rakkaani kanssa saanut aikuistua yhdessä, kokea kaiken ensimmäistä kertaa. Niitä muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kukaan muu ei voi tarjota.

        luin tarinaasi, ja huomasin, että on näemmä muitakin joilla on samanlainen suhde kuin minulla ja poikaystävälläni. tapasimme riparilla ja olemme nyt seurustelleet 2 vuotta. erona taitaa olla vain se, että asumme 400km päässä toisistamme. Koska tapaamme vain kerran kuussa, ajatus pettämisestä on houkutellut kumpaakin.

        Itse asiassa eräänä aamuna poikaystäväni soitti minulle ja selitti jotain ympäripyöreitä. Olin jo tottunut siihen että hän nukkuu välillä parin tyttökaverinsa kanssa yönsä, koska ikävä on silloin helpompi kestää. tällä kertaa hän kuitenkin vastasi vältellen kysymyksiini. hän oli tuonut baarista vanhemman naisen mukanaan kotiinsa ja halusi nyt pitää taukoa.

        hän selitti, että voisimme sitten palata yhteen kun hän olisi ensin kokeillut millaisia muut naiset ovat. syyllisyys kuitenkin esti heitä päätymästä sänkyyn ja poikaystäväni palasi luokseni. olen siitä iloinen, vaikka asian läpikäyminen oli todella rankkaa. kostoksi jopa harrastin puhelinseksiä erään chatista löytämäni pervon kanssa. kun soitin itkuisena poikaystävälleni, hän vain sanoi "mä tulen sinne".

        itkimme ja halasimme toisiamme vaikka kuinka kauan, mutta pysyimme yhdessä. nykyisin kumpikin on unohtanut asian. se ämmä paljastu myöhemmin idiootiksi ja me kumpikin vihaamme häntä. tarkoitus olisi muuttaa yhteen ja elää loppuelämä onnelisesti yhdessä.

        onnea ja jaksamista teille. Naisesi on kuitenkin aina pohjimmiltasi sinun, sitä ei yksikään vanha ukko voi muuttaa.

      • Been there...
        Petetty mies kirjoitti:

        ..suhteen jatkumisesta on tehty yhdessä. Olen antanut anteeksi, tuskallista on vain se, että koskaan en voi kokonaan unohtaa.

        Paljon tuskasta kannan sisälläni yksin... Synkkiä ajatuksia ja muistoja, joilla en halua enää pahoittaa rakkaani mieltä. Hän kärsii teostaan edelleen, ilman asiasta muistuttamistakin.

        Ennalleen suhteemme ei kai koskaan palaa... Mutta voisinko saada jotain parempaa jonkun toisen kanssa? Itse en siihen usko. Olen rakkaani kanssa saanut aikuistua yhdessä, kokea kaiken ensimmäistä kertaa. Niitä muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kukaan muu ei voi tarjota.

        Muistot sulle jää joka tapauksessa. Ei kannata itkeä sellaisen perään mitä olisi voinut olla vielä tulevaisuudessa. On tapahtunut jotain joka muuttaa tulevaisuutta arvaamattomasti. Se vanha tulevaisuus ei koskaan tule takaisin.


        Ehkä kannattaa iloita siitä mitä oli, eikä itkeä sitä mitä olisi voinut olla. Joka tapauksessa erkaantuminen toisesta ihmisestä tulee jossain vaiheessa, jos ei muuten niin kuolemassa viimeistään.


        Mekin teimme aikoinaan päätöksen "jatkaa yhdessä". Turhaan. Älä käytä vuosia sellaisen korjaamiseen mitä et pysty korjaamaan. Minä käytin ja kaiken turhaan.

        Time to move on.

    • yks vaan....

      Luin ton jutun en tiedä ees oikeestaan miksi..alotin enkä voinu lopettaa....Mähän en toisaalta ole mikään sulle neuvoja antamaan mut pyydän silti et älä katkeroidu...mä tiedän miltä tuntuu kun se johon eniten luotit satuttaa sua...
      älä rakenna ympäriilles muuria joka estää ketään pääsemästä lähelle se suojelee mut se myös hajottaa ja satuttaa....musta tuntuu että mun ympärille se muuri on jo kasvanu...ainakin osaksi....

    • mies25

      Aika veemäisen tempauksen teki naisesi... Itse en enää pystyisi edes katsomaan toista jos hän pettäisi. Enkä myöskään olemaan hänen kanssaan. Vaikka kuinka kipeää se tekeekin, sanoisin näin että laita tuommonen naikkonen kiertoon. Itsellesi aiheutat sellaista mitä et ole ansainnut olemalla hänen kanssaan. Jättämällä kihlattusi teet vain itsellesi asiat helpommaksi.

      Mutta, mikä minä olen sinua neuvomaan, tuo on vain se, mitä minä teksin. Ajattele asioita, ja mieti niitä. Tee se, minkä itse koet parhaaksi.

      Ei muutakun pää pystyyn, ja "Anna palaa Frank!"

    • R.o.P

      paha juttu.. mutta älä ajattele sitä ni siitä pääsee parhaiten yli..

    • Tellu

      Hei,

      olen tekemässä gradua uskottomuudesta petetyn näkökulmasta. Haluaisitko tulla graduuni haastateltavaksi? Yhteensä tutkimukseeni tulee noin 15 haastateltavaa. Tutkin uskottomuusprosessia petetyn näkökulmasta. Erityisen kiinnostunut olen selvittämään, miten uskottomuus on vaikuttanut parisuhteeseen.

      Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseeni, ota yhteyttä sähköpostitse:

      [email protected]

      Myös muut vastaavassa tilanteessa olevat voivat ottaa yhteyttä!

      • Nainen40+

        Olet uskomattoman kypsästi ja viisaasti prosessoinut asiaa. Se on ollut varmastikin vaikein asia nuoressa elämässäsi ja en voi kuin ihailla tapaa, jolla pohdit ja käsittelet sitä. Puhut kauniisti ja selkeästi tunteistasi ja tuo syvä ymmärrys ja kypsyys, joka tekstistäsi näkyy, tekee vaikutuksen. Se voi olla myös mahdollisuus selviämiseesi. Sillä olen varma, että sinä selviät kaiken yli. Älykkyytesi on niin ilmeisen laaja, että vaikkei asiaa voikaan hyväksyä, voit aina prosessoimalla päästä sen yli ja eteenpäin. En kehoita sinua unohtamaan, kuten tuossa joku sanoi, sillä sitä ei ole mahdollista unohtaa. Toivotan sinulle vain vilpittömästi voimia ja valoa tulevaisuuteen.
        Olet uskomattoman ihana ihminen, tiesitkö sen?

      • Petetty mies
        Nainen40+ kirjoitti:

        Olet uskomattoman kypsästi ja viisaasti prosessoinut asiaa. Se on ollut varmastikin vaikein asia nuoressa elämässäsi ja en voi kuin ihailla tapaa, jolla pohdit ja käsittelet sitä. Puhut kauniisti ja selkeästi tunteistasi ja tuo syvä ymmärrys ja kypsyys, joka tekstistäsi näkyy, tekee vaikutuksen. Se voi olla myös mahdollisuus selviämiseesi. Sillä olen varma, että sinä selviät kaiken yli. Älykkyytesi on niin ilmeisen laaja, että vaikkei asiaa voikaan hyväksyä, voit aina prosessoimalla päästä sen yli ja eteenpäin. En kehoita sinua unohtamaan, kuten tuossa joku sanoi, sillä sitä ei ole mahdollista unohtaa. Toivotan sinulle vain vilpittömästi voimia ja valoa tulevaisuuteen.
        Olet uskomattoman ihana ihminen, tiesitkö sen?

        ..kauniista sanoistasi. Pakko myöntää, että menin hämilleni...

        Kannustavat sanat tuntuvat hyvältä ja auttavat uskomaan parempaan huomiseen. Vaikka onkin totta, ettei tapahtunutta voi koskaan unohtaa, toivon ettei se estä meitä nauttimasta yhteisestä elämästämme.

      • Heli
        Petetty mies kirjoitti:

        ..kauniista sanoistasi. Pakko myöntää, että menin hämilleni...

        Kannustavat sanat tuntuvat hyvältä ja auttavat uskomaan parempaan huomiseen. Vaikka onkin totta, ettei tapahtunutta voi koskaan unohtaa, toivon ettei se estä meitä nauttimasta yhteisestä elämästämme.

        Luin kirjoituksesi ja unohduin seuraamaan myös siitä virinnyttä keskustelua. Itse olen myös tullut petetyksi ja tiedän kuinka kovaa se sattuu... Itse annoin anteeksi mutta unohtamaan en koskaan pysty. Kyllä siitä jää elinikäiset arvet vielä kun tiedän kuka tuo nainen on.
        Mutta toivotan onnea ja voimia teille molemmille.

    • Ihmettelijä

      Onko tuskasi takana omistamisehalu joka kohdistuu kihlattuusi? Onko hän esine jonka omistat johon muut urokset eivät saa koskea?
      Jos rakastaisit todella kihlattuasi, soisit hänelle tuon kokemuksen ja unohtasit omistushalusi.
      Ja eikö tärkeintä kuitenkin kannaltasi ole se, että kihlattusi jäi kanssasi?
      Olisko tuskasi suurempi, jos hän olisi sinut jättänyt?

      • Minä vain...

        Ihmettelijä: Eikö kahden ihmisen välinen rakkaus sano sinulle mitään? Siihen ei kuulu pettäminen ja uskottomuus. Siihen kuuluu luottamus, rehellisyys ja uskollisuus.

        Petetty mies: Olen pahoillani siitä, mitä olet joutunut kokemaan. En tiedä miltä sinusta tuntuu, ei sitä voi kuvitella. Toivon vain, että jaksaisitte kaikesta huolimatta.

      • Ihmettelijä
        Minä vain... kirjoitti:

        Ihmettelijä: Eikö kahden ihmisen välinen rakkaus sano sinulle mitään? Siihen ei kuulu pettäminen ja uskottomuus. Siihen kuuluu luottamus, rehellisyys ja uskollisuus.

        Petetty mies: Olen pahoillani siitä, mitä olet joutunut kokemaan. En tiedä miltä sinusta tuntuu, ei sitä voi kuvitella. Toivon vain, että jaksaisitte kaikesta huolimatta.

        Joskus uskollisuus itselleen vaatii uskottomuuden toiselle.
        Miksi toisen ihmisen rakastaminen ehdollistetaan uskollisuudella?
        Eikö voisi toista rakastaa ilman että haluaa hänet omistaa kuin esineen?
        Sillä eihän rakkaus häviä vaikka tulee petetyksi vaan ego saa kolauksen korvaamattomuuden illusion särkymisestä.

      • Minä vain...
        Ihmettelijä kirjoitti:

        Joskus uskollisuus itselleen vaatii uskottomuuden toiselle.
        Miksi toisen ihmisen rakastaminen ehdollistetaan uskollisuudella?
        Eikö voisi toista rakastaa ilman että haluaa hänet omistaa kuin esineen?
        Sillä eihän rakkaus häviä vaikka tulee petetyksi vaan ego saa kolauksen korvaamattomuuden illusion särkymisestä.

        Kyllä rakkaus voi silloin hävitä. Et ehkä uskalla enää rakastaa, jos rakkaasi on sinua pettänyt. Silloin pitää vain luottamuksen olla niin kova, että ei luovuta.

        Ihmistä rakastetaan ihmisenä, ei esineenä. Siinä on ero.

      • m23
        Ihmettelijä kirjoitti:

        Joskus uskollisuus itselleen vaatii uskottomuuden toiselle.
        Miksi toisen ihmisen rakastaminen ehdollistetaan uskollisuudella?
        Eikö voisi toista rakastaa ilman että haluaa hänet omistaa kuin esineen?
        Sillä eihän rakkaus häviä vaikka tulee petetyksi vaan ego saa kolauksen korvaamattomuuden illusion särkymisestä.

        ajatuksesi "uskollisuus itselleen vaatii uskottomuuden toiselle" toteutettuna on vastuuttomuudessaan myös toisen ihmisen esineellistämistä. pettäminen on kohteena olevan ihmisen oikeuksien ottamista omiin käsiin siinä missä ylikorostunut omistushaluinen käyttäytyminen toista kohtaan. riskinä esimerkiksi on että pettäjä mahdollisesti välittää tietämättään sukupuolitauteja, jolloin hän vaarantaa myös kumppaninsa terveyden. jokaisella on oikeus elää lain rajoissa olevalla ja haluamallaan tavallaan; kuten myös meillä uskollisilla, ilman petetyksi tulemista. jos vapaa rakkaus kiinostaa, kannattaisi siitä ilmoittaa ennen suhdetta toiselle tai edes suhteen aikana ennen pettämistä.

    • Rose

      Hienoa, jos jaksat yrittää, minä en enään, kahteenkin otteeseen yritin, mutta kun se luottamus mennyt... Näin olen ajatellut jotta mulla on vain kuitenkin yksi elämä, elän toiveessa; kohtaan ihmisen joka arvostaa minua, eikä tarvi itsetunnonkohotukseen "toista".
      Tiedän, tunteet ei häviä kovinkaan helposti.
      Mutta hyvää jatkoa, asiolla on tapana lutviutua, suuntaan tai toiseen!

    • Vaihtoehtoja

      Ajatellaanpas tilanne jossa et olisi antanut anteeksi kihlatullesi vaan olisit jättänyt hänet.
      a) olisit jäänyt yksin rakastamisen tunteesi kanssa ilman että tunteittesi kohde olisi läsnä
      b) olisit joutunut tavalla tai toisella "tappamaan" tunteesi häntä kohtaa pysyäksesi jatkamaan elämääsi
      c) olisit verrannut häntä kaikkiin tapaamisisi naisiin syystä ja siitä että et ehtinyt elää suhdetta ns.loppuun hänen kanssaan
      d) olisit antanut ihannenaisesi suosiolla jollekin toiselle miehelle

      Mitä saitkaan kun annoit anteeksi:
      a) mahdollisuuden elää rakastamasi ihmisen kanssa
      b) nauttia elämisestä tuskan sijaan
      c) kasvoit taas askeleen ihmisenä
      d) annoit kihlatullesi mahdollisuuden edelleenkin elää,rakastaa ja nauttia elämästä sinun kanssasi

    • Pöljä

      Onneksi olet noin nuori, en olisi pitempää elämäntarinaa jaksanutkaan lukea.

    • kokemusta on

      Tommonen suhde voi olla jo aika kypsä laittaa poikki. Raakasti ero vaan ja sit uutta matoa koukkuun ;) Alkaa taas elämä voittaan =) Yhtä oikeeta ei oo olemassa, niitä oikeita on paljon.

    • artsi.

      Tarinasi on koskettava. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten ainoa vaihtoehto on katsoa tulevaisuuteen. Ydinkysymys lienee siinä, pystytkö elämään naisesi kanssa ja kantamaan tuota asiaa samalla loppuelämän. Ellet pysty, silloin ero tulee väistämättä jossain vaiheessa eteen. Voimia sinulle ja suhteeseen.

    • Yliviisas

      Tottakai kaikki naiset laukeavat vähintään 6 kertaa / yhdyntä, vaan mistäs sinä sen voisit tietää ;)

    • Petetty nainen -75

      Tapahtumasta on ilmeisesti kulunut kovin vähän aikaa, mutta klisee on , että aika parantaa haavat niin hullulta kun se vielä tossa vaiheessa kuulostaakin.

      Oma tarinani noudattelee sinun tarinaasi. Olin silloin 21-vuotias seurustellut nykyisen mieheni kanssa kolme vuotta ja elämä kukoisti. Suhde oli hyvällä pohjalla ja kaikinpuolin kunnossa. Seksielämä oli ihanaa jne..

      Eräänä iltan eräs tuttavapariskunta (sukulaisia) oli meillä istumassa iltaa (juotiin ihan kunnolla). Tästä lähdimme diskoon ja siitä yömyöhään tulimme kotiin. Minä ja tuttava mies menimme nukkumaan kun silloinen poikaystäväni ja tämä "tuttava nainen" jäivät vielä istumaan iltaa....

      Aamulla kaikki näytti olevan ok. Tosin ihmettelin kuka oli polttanut yöllä vielä askin tupakkaa. Sillä muistin elävästi, että avasin sen vielä yöllä ennenkun menin nukkumaan. tuttavapariskunta myös lähti aamulla poikettua tapaa aikaisemmin kotimatkalleen.

      Poikaystävän käytös vaikutti seuraavina päivinä jotenkin etäiseltä jolloin aloin ihmettelemään tätä asiaa. Asiaa tiedustelin, mutta vastausta en saanut... Yhtenä iltana hän repesi ja kertoi kaiken... se oli isku vasten kasvoja..vieläkin kauhistuttaa..

      Tapahtumasta on nyt kulunut kahdeksan vuotta ja naimisiin mentiin ja kaksi lasta ollaan yhdessä myöhemmin saatu. Oli todellä lähellä ettei erottu, mutta hyvä suhde oli pohjalla ei se kuitenkaan siihen kaatunut vaikkakin katkolla se silloin oli muutaman kuukauden...

    • Vaimo 28v

      .......

    • freddy

      joo elämä potkii päähän...sellasta sattuu...mä en ymmärrä mitä sä vielä kitkuilet siinä suhteessa..naurettavaa ruikutusta, meressä on paljon muitakin kaloja..rakkaus on kaunis asia, mut ei ihminen oo sun arvonen jos tekee tollasta...tai miten ois jos kokeilisit ite käydä pukittelee jotain isorintasta kaunista blondia...T:itekki petetty

    • So...

      Kihlattusi teki sinulle hyvin julmasti,mutta ainakin hän katui ja paljasti asian lopulta, ole onnellinen siitä.Koita unohtaa tuo hirveä asia,uskon ettei se ole helppoa!mutta yritä mikäli vielä haluat nauttia elämästä kihlattusi kanssa.Suhteenne kuulosti hyvin täydelliseltä,harmi että noin pääsi käymään.Ole sinä uskollinen,kihlattusikin olisi pitänyt olla..mutta hyvä että olet itsekin sitä mieltä ettei kannata kostaa.Voimia sinulle!

    • enkeli

      en anna minun sähköpostiosoitettani, koska minun mielestä on turhaa että vastaat. et tarvitse sitä. Se on kauheeta kun nainen pettää, olen itse nainen ja miheni on pettänyt minua, suhde jäi siihen. Mutta haluan vain sano sinulle että sinä et ollut idiootti kun ajattelit että naisesi ei pettäisi sinua, olit pelkästään rakastunut, se tarkoittaa että et itse koskaan voisi pettää tyttöystävääsi. Naisesi on idiootti kun meni tekemään niin. Mutta joskus ei ole aina omaitsensä, voi tapahtua mitä tahansa. Ehkä hänellä oli niin ikävä sinua että hän tuli surulliseksi ja etsi seuraa muilta miehiltä, ja juuri tämä mies oli kiinnostunut hänestä.
      Suhde ei voi tietenkään toimia hyvin jos sinulta tuntuu pahemmalta kuin ennen rakastella, rakastelu jälkeen tuntuu masentavalta ja et pidä yhtä paljon hänen katselemisesta. Suhde ei ole enään entisensä. Mieti tarkasti haluatko jatkaa suhdetta. Jos olet tehnyt päätkösen että lopetat suhteen. Älä jää suremaan. Se voi viedä sinut masennukseen. Massennukseen voi joutua hyvin helposti, ja sieltä ei yleensä pääse pois. Suret pari päivää ja jatkat elämääsi sen jälkeen, VAIKKA se voi olla todella vaikeaa...Jooko? t.enkeli

    • hutsut on hutsuja

      Hutsu se on. Nymfomaanit yms sellaiset naiset on hyvää panoseuraa, ei muuta.

      • Heli

        Musta on jännä että jos nainen pettää sitä aletaan heti haukkua huoraksi. Jos mies pettää tuntuu että sen pinnat vaan nousee siitä??!!
        En millään lailla puolustele pettämistä, koska se on pahinta mitä voi toiselle ihmiselle tehdä, mutta tuota asiaa olen vain joskus ihmetellyt..

      • Mika
        Heli kirjoitti:

        Musta on jännä että jos nainen pettää sitä aletaan heti haukkua huoraksi. Jos mies pettää tuntuu että sen pinnat vaan nousee siitä??!!
        En millään lailla puolustele pettämistä, koska se on pahinta mitä voi toiselle ihmiselle tehdä, mutta tuota asiaa olen vain joskus ihmetellyt..

        pettäviä miehiäkin esim. sioiksi, mutta miehet eivät yleensä välitä haukkumisista siinä määrin kuin naiset, joten se naisten huorittelu huomataan paremmin.

        "Pinnojen noususta" sen verran, että on olemassa sellaisia miehiä, jotka keskenään kilpailevat siitä kuka on ollut useamman naisen kanssa, mutta harvemmin he edes seurustelevat.

      • nina
        Heli kirjoitti:

        Musta on jännä että jos nainen pettää sitä aletaan heti haukkua huoraksi. Jos mies pettää tuntuu että sen pinnat vaan nousee siitä??!!
        En millään lailla puolustele pettämistä, koska se on pahinta mitä voi toiselle ihmiselle tehdä, mutta tuota asiaa olen vain joskus ihmetellyt..

        että miesten pinnat jotenkin nousis pettämisestä!!!!!! Siis haluuko joku ihan tosi nimenomaan miehen joka pettää???? Voisko joku perustella, miksi haluu pettävän miehen, kun minä en oikein tajuu????

      • minä
        nina kirjoitti:

        että miesten pinnat jotenkin nousis pettämisestä!!!!!! Siis haluuko joku ihan tosi nimenomaan miehen joka pettää???? Voisko joku perustella, miksi haluu pettävän miehen, kun minä en oikein tajuu????

        Miesten pinnat nousee nina kulta toisten miesten silmissä kun he pettävät..siis joissakin tapauksissa, ei aina. tätä kirjoittaja tarkoitti.

      • nina
        minä kirjoitti:

        Miesten pinnat nousee nina kulta toisten miesten silmissä kun he pettävät..siis joissakin tapauksissa, ei aina. tätä kirjoittaja tarkoitti.

        tarkoittiko kirjoittaja homoja? että toisia miehiä pettävä homomies on suosittu muitten homojen keskuudessa??

      • Ansula
        nina kirjoitti:

        tarkoittiko kirjoittaja homoja? että toisia miehiä pettävä homomies on suosittu muitten homojen keskuudessa??

        Mistähän kummasta sinä homot tähän vedit? No kyllä varmaan homoistakin löytyy pettäjiä, mutta tässä tapauksessa (varmaankin) tarkoitettiin sitä, että naisiaan pettävien heteromiesten pinnat nousevat muiden heteromiesten silmissä. Tottahan toki on olemassa miehiä (heteroita, homoja ja bi-seksuaaleja), jotka eivät hyväksy pettämistä, mutta löytyy myös niitä, jotka sen valitettavasti hyväksyvät.

      • nina
        Ansula kirjoitti:

        Mistähän kummasta sinä homot tähän vedit? No kyllä varmaan homoistakin löytyy pettäjiä, mutta tässä tapauksessa (varmaankin) tarkoitettiin sitä, että naisiaan pettävien heteromiesten pinnat nousevat muiden heteromiesten silmissä. Tottahan toki on olemassa miehiä (heteroita, homoja ja bi-seksuaaleja), jotka eivät hyväksy pettämistä, mutta löytyy myös niitä, jotka sen valitettavasti hyväksyvät.

        eihän heteromiehet oo kiinnostuneet miehistä? Niin mitkä pinnat siinä sitten nousee? Niin ja luulen hyvin HARVA mies hyväksyy pettämistä!!

      • Ansula
        nina kirjoitti:

        eihän heteromiehet oo kiinnostuneet miehistä? Niin mitkä pinnat siinä sitten nousee? Niin ja luulen hyvin HARVA mies hyväksyy pettämistä!!

        Voi nina, kun sulle pitää vääntää kaikki rautalangasta. Tässä ei ole missään vaiheessa puhuttu seksuaalisesta kiinnostuksesta. Kun (hetero)mies pettää, niin hänen niin sanotut "arvostuspinnat" nousevat niiden keskenkasvuisten (hetero)miesten silmissä, jotka luulevat, että mies on kova jätkä, mitä enemmän hän naisia panee, vaikka hänellä olisikin tyttöystävä/vaimo. Mutta onneksi tosiaan on myös miehiä (ja naisia), jotka eivät näitä pettäjämiehiä ja -naisia arvosta.

      • minä
        nina kirjoitti:

        tarkoittiko kirjoittaja homoja? että toisia miehiä pettävä homomies on suosittu muitten homojen keskuudessa??

        uskoakseni kirjoittaja tarkoitti, että pettäjän pisteet (miehen) voivat nousta joidenkin hänen kieroutuneiden kavereidensa silmissä

      • minä
        minä kirjoitti:

        uskoakseni kirjoittaja tarkoitti, että pettäjän pisteet (miehen) voivat nousta joidenkin hänen kieroutuneiden kavereidensa silmissä

        tarkoitin siis että erityisesti heteromiesten silmissä, ja se jonka pisteet nousee, on myös hetero...

      • Mies
        Ansula kirjoitti:

        Voi nina, kun sulle pitää vääntää kaikki rautalangasta. Tässä ei ole missään vaiheessa puhuttu seksuaalisesta kiinnostuksesta. Kun (hetero)mies pettää, niin hänen niin sanotut "arvostuspinnat" nousevat niiden keskenkasvuisten (hetero)miesten silmissä, jotka luulevat, että mies on kova jätkä, mitä enemmän hän naisia panee, vaikka hänellä olisikin tyttöystävä/vaimo. Mutta onneksi tosiaan on myös miehiä (ja naisia), jotka eivät näitä pettäjämiehiä ja -naisia arvosta.

        Tuo on täyttä paskapuhetta ja pelkuruutta, piiloudutaan naiseuden taakse ja selitetään miten juujuu mutta kun ne miehet on vielä kauheempia. Vaikka tosiasiassa tutkimusten mukaan Suomessa naiset pettävät miehiä enemmän!

      • nina
        Ansula kirjoitti:

        Voi nina, kun sulle pitää vääntää kaikki rautalangasta. Tässä ei ole missään vaiheessa puhuttu seksuaalisesta kiinnostuksesta. Kun (hetero)mies pettää, niin hänen niin sanotut "arvostuspinnat" nousevat niiden keskenkasvuisten (hetero)miesten silmissä, jotka luulevat, että mies on kova jätkä, mitä enemmän hän naisia panee, vaikka hänellä olisikin tyttöystävä/vaimo. Mutta onneksi tosiaan on myös miehiä (ja naisia), jotka eivät näitä pettäjämiehiä ja -naisia arvosta.

        Eikö mies oo silloin kumminkin paljon "KOVEMPI" jätkä kun on löytänyt niin hyvän vaimon, ettei tarvi pettää sitä? Ainakin mun miehelle on (mieheni kertoman mukaan) joku sanonu että kateeksi kuulema käy...

    • Särkynyt

      Tiedän mitä joudut käymään läpi.
      Sain kaksi kuukautta sitten tietää miehelläni olevan suhteen itseään vanhempaan naiseen.
      Olen alle kolmekymppinen, mieheni minua pari vuotta vanhempi. Olemme olleet yhdessä 12 vuotta.
      On talot, lapset, työpaikat, kaikki olisi ollut täydellistä.
      Heidän "sikailunsa" kesti n.3 kk.
      Kapakka reissuja, tekstiviestejä, paneskelua.
      eräänä yönä kävi käry, kun huomasin naiselta tulleen viestin. vyyhti lähti purkautumaan ja sain tietää kaiken. Nainen jopa soitti minulle ja haukkui. Kertoi kaiken likaisia yksityiskohtia myöten. Voi kuinka rikki meninkään. En voinut syödä, nukkua,tehdä mitään.
      Katkeruus, pettymys, ja ihan aito vitutus on nyt osana arkipäivää. Mieheni katuu tekoaan. Haluaa yrittää päivän kerrallaan. En ole vielä(kään) päättänyt pitäisikö erota vai antaa anteeksi.
      Yritämme kyllä olla yhdessä, minä lasten takia.
      hänestä en tiedä.Hän sanoo kyllä rakastavansa minua, mutta en tiedä voinko koskaan saada takaisin edes osaa siitä luottamuksesta mitä joskus oli.
      Mutta sinun naisesi kohdalla oli kyse "vain" yhdestä kerrasta. Omalla kohdallani ajattelin että yksi kerta tai yhdenillanjuttu olisi ollut
      vielä siedettävää. Olisi mennyt erehdyksen piikkiin. Yritä antaa anteeksi. Kipeää se tekee mutta jospa se olisi sen arvoista.
      Itse taidan vielä jatkaa harkintaa...

    • Haukotus

      Toivottavasti tämä on jonkinlainen huumoriheitto. Jos ei, olen hieman myötätuntoinen puolesta. Jokatapauksesssa jos mustasukkaisuuden olotunne ei hellitä siedettävälle tasolle, heitä pyyhe kehään. Se mikä on menetettyä ei takaisin tule. Turhaan heität aikaasi hukkaan ja pyörittelet asiaa mielessäsi.

    • psykopaatti

      Olen joskus törmäillyt kaltaisiisi ja ihan lohdutuksesi voin kertoa että pystyt vielä luottamaan naiseesi, tosin se vie hiukan aikaa:) Ja ihan kaikille tiedoksi tässä palstalla kirjoittaneille että elinikäinen suhde on täysin mahdollista toisin kuin jotkut luulevat...

      Hyvää kesää vaan:)

    • Rouva

      Huomaatteko, että sellainen malli, jossa yksi mies elää yhden naisen kanssa koko elämänsä, ei kertakaikkiaan toimi! Sellaista ei ole. Onnellista sellaista. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua asiat ovat toisin: seksi ja rakkaus ovat eronneet myös käytännössä kuten nyt ovat eronneet jo teoriassa. Voi rakastaa ja kunnioittaa kumppania yli kaiken, mutta nauttia seksistä enemmän jonkun toisen kanssa. Ajatelkaa hyvät ihmiset, miten paljon vähemmän olisi kärsimystä suhteessa, jos lakattaisiin unelmoimasta kaiken antavasta PARIsuhteesta. Sellaista harvoin on.

      • erkki

        Totuus tuli tämän rouvan suusta ??

        Parisuhteesta viis, seksinautinto on kaiken a ja o.

        Vaikka oma liitto olisi väljähtynyt, pitää saada seksiä muualta ? Ajattelevatko (ja toimivatko) kaikki naiset näin ?

        Nyt kaivataan naisten mielipiteitä ja kokemuksia.

        ROUVA HYVÄ:

        1) Tahtoisitko kertoa ikäsi ja..
        2) Kauanko olet ollut vakituisessa suhteessa (pisin aika)
        3) Oletko ajatellut "turvallisuuden tunnetta ja lämpöä" silloin, kun et enää kelpaa kenenkään seksipartneriksi ?? Miten toimit silloin ???

        Kysyypi, Erkki 40

      • Rouva
        erkki kirjoitti:

        Totuus tuli tämän rouvan suusta ??

        Parisuhteesta viis, seksinautinto on kaiken a ja o.

        Vaikka oma liitto olisi väljähtynyt, pitää saada seksiä muualta ? Ajattelevatko (ja toimivatko) kaikki naiset näin ?

        Nyt kaivataan naisten mielipiteitä ja kokemuksia.

        ROUVA HYVÄ:

        1) Tahtoisitko kertoa ikäsi ja..
        2) Kauanko olet ollut vakituisessa suhteessa (pisin aika)
        3) Oletko ajatellut "turvallisuuden tunnetta ja lämpöä" silloin, kun et enää kelpaa kenenkään seksipartneriksi ?? Miten toimit silloin ???

        Kysyypi, Erkki 40

        Erkki oli tulkinnut viestiäni varsin vapaasti ja oman mielensä mukaan.

        Parisuhde on tietenkin se turvallinen suhde, jossa kasvatetaan lapset. Seksinautinto Ei ole kaiken A ja O, mutta kyllä, jos omassa liitossa ei sitä ole, se hankitaan muualta. Monet, sekä miehet että naiset toimivat juuri niin. Liiton ei silti tarvitse olla väljähtynyt. Elämä ei ole niin yksioikoista.

        Ja suoria vastauksia:

        Olen 57-vuotias, tasapainoinen ja elämääni tyytyväinen virkanainen.
        Naimisissa 30 vuotta, 4 upeaa lasta maailmalla
        Tiedän hyvin, mitä turvallisuus ja lämpö tarkoittavat: olen saanut ja antanut niitä.
        "Kelpaan" kyllä seksipartneriksi niin kauan kuin haluan. Kovin yksisilmäisesti miehinen näkökanta puhua "kelpaamisesta".

    • Been there...

      Niinpä.

      Olen mies, kolmekymppinen. Takana pari pidempää parisuhdetta, yhteensä 6 vuotta. Toinen päättyi siihen, että nainen tuli baarista, jonne oli lähtenyt pikku vastoinkäymisen koettelemana (ei minuun tai parisuhteeseeni liittyvään), joskus 7 aikaan aamulla eikä voinut oikein kieltääkään tapahtunutta joten myönsi kaiken. Erohan siitä tuli. Sääli koska tulimme hirveän hyvin toimeen oikeastaan kaikilla tasoilla.


      Jälkimmäinen parisuhteeni päättyikin sitten samantyyppisesti kuin kohtalotoverin. Vanhempi mies vokotteli, imarteli jne kunnes kiinnostus oli suurempi kuin kiinnostus parisuhteeseemme. Kerrottuaan jutusta ja halustaan erota käytimme käytännössä turhan vuoden yrittäen paikata tilannetta. Jossain vaiheessa vuoden aikana sisälläni särkyi jotain peruuttamattomasti. Yritin uskotella itselleni, että kyllä se korjaantuu kunhan tässä yritetään jne.
      Nope. Njet. Mikä on lopullista, on lopullista.


      Aika mennyt koskaan ei palaa. Niin se vain on.


      Paikalleen ei kannata jäädä, sitä vain halvaantuu. Kuolee pystyyn.


      Tapasin muuten juuri baarissa todella mukavan naisen. Parhaimmat huulet mitä ikinä on tullut naisia vastaan. Suudelma oli täydellinen päätös kivalle illalle.


      Meri on kaloja täynnä. Vältä silti riistokalastusta.

    • tarza

      Niinpä niin. Olitte sitoutuneet loppuelämäksenne täydelisen avoimuuden ja samalla täydellisen toisen hallinnan ja kahlehdinnan malliin. Missä oli kummankin oma yksilöllisyys, inhimillisyys, kasvu ja kehittyminen ihmisenä. Ette voi ja pysty vaikka kuinka väkisin vääntäisitte, elämään samaa yhteistä elämää, samoin ajatuksin, arvoin ja asentein. Kokemus tuo muutosta. Ehkä menneestä kokemuksesta voisi oppia suhtautumaan elämään ja toiseen, rinnallasi elävään yksilöön toisin.

      Ja pitkä selibaatti, tai ehkäpä erillään asuminen antaisi uutta perspektiiviä. Voisit tehdä valintasi siitä haluatko aloittaa toisaalla uudestaan. Anteeksi antaminen ja unohtaminen on todella vaikeaa. Vaikeaa on myöskin luopua jostakin tavasta tai ajatuksesta, riistäytyä irti. Se vaatii ihan aktiivista työtä, ajatuksia ja pohdintaa. Ja aikaa.

    • Ehkä myös petetty!

      KIIMA ON KAMALA ASIA!

    • Wanhapoika

      Kuten otsikkoni kertoo, oikeudenmukaisuus kunniaan! Tee kuten sinulle on tehty, rauhan saat vasta silloin, tai ainakin vähän paremman olon, kun olet saanut tehdä sen, mitä sinulle on tehty...!

      • *itkee*

        "Kuten otsikkoni kertoo, oikeudenmukaisuus kunniaan! Tee kuten sinulle on tehty, rauhan saat vasta silloin, tai ainakin vähän paremman olon, kun olet saanut tehdä sen, mitä sinulle on tehty...!"

        Niinkö luulet..? Jos todella rakastaa toista ihmistä ja on kokenut petetyksi jäämisen tuskan ja on nähnyt tuskan jonka pettäjä saa osakseen, niin ei halua satuttaa itseään ja rakastamaansa ihmistä... Jos pystyt niin tekemään, et rakasta toista tarpeeksi.

      • kuka

        ..maailman huonoin neuvo. minua petettiin joten mieleeni tuli "kostaa".en koko elämässäni ole tehnyt yhtä pahaa virhettä, olo ei parantunut yhtään itseasiassa se huononi moninkertasesti!

    • narnia

      Itsellene käynyt melkeimpä samoin.. Olen alkanut seurustella nykyisenkin avomieheni kans 16- vuotiaana. Nyt meillä 1 lapsi ja toinen tuloillaaan..Nyt olemme 29- vuotiaita.

      Muistan kuinka hän petti minua oltuamme yhdessa n. 5 vuotta. Se tunne mikä siitä tuli, kun se tapahtui täytenä yllätyksenä, oli oikeasti täysin musertava.. Itse olin niin maassa ja pettynyt ja surullinen että en osaa oikeastaan sanoin kuvailla sitä tunnetta.. Ja minun kohdallani se tunne ei mennyt ohi, se tuli mieleeni aina kun katsoin häntä ja etenkin silloin ku rakastelimme..

      Itse en voinut jatkaa seurustelua.. Joten päätimme ota aikalisän, tai ennemminkin minä päätin tehdä niin.. Ja sitten lapsellisesti ajattelin parantaa oloani kostamalla.. Mikä ei tosiaankaan helpottanut tilannetta, pahensi vain..

      En oikein tiedä mitä yritän selostaa, mutta jossakin vaiheessa kitenkin päätimme koittaa yhdessäola ja ajan kanssa olokin parani. Mutta tulin siihen tulokseen ettei asiat aina vaihtamalla parane vaan kaikessa täytyy yrittää, antaa anteeksi ja välillä myös unohtaa. Ja teidän varmaan kannaattaa yrittää koska suhteenne muuten kuulostaa melkein täydelliseltä. Ja tyttöystäväsikin varaan oppi läksynsä. Kaikkea hyvää sulle ja myös hellullesi. :) Kyllä aika parantaa haavat, joistakin jää arpia mutta nekin haalistuu.

      • Paavi

        Turha luulo,etteikö arpi vielä ratkea.
        Kun sulla on 40 mittarissa ja pohdit elämääsi,
        varmaan arpi purskahtaa avoimeksi.
        Siitä et pääse koskaan pois.
        Muille voit uskotella kaiken pelastuneen.
        Mutta mieltäsi se rassaa kuitenkin aina.
        Se hiertää rakkauttasi....pois et pääse...

    • Jaakko

      mutta ketään ei voi omistaa. Olet vielä hyvin nuori. Kaikkea hyvää jatkossa!

      • Paavi

        Kumpikaan suhteen osapuoli ei voi
        omistaa toistaan,mutta....
        ....Luottamus pitää omistaa......
        Muuten et voi omistautua.

    • 60v

      Voisin tähän antaa pienen kommenti.
      Nyt se on alkuu päässyt,Ei se siihen jää.
      Ota ajoissa ero tai vähän välimatkaa,tulet muuten pettymään todella,ÄLÄ OLE SINISILMÄINEN.
      Kohta kaverisi ei pidä sitä minään ja kirkkain silmin voi sulle vadehdella,tulee vielä sinusta mustasukkaiseksi.NÄET VIELÄ
      KOKEMUKSELLA:.

      • Sarah

        On pettäjiä, jotka ovat pettännet kerran ja on pettäjiä jokta tekevät sitä toistamiseen.
        Yksi kerta voi olla myös pettäjälle niin kamala kokemus katumuksineen, että se jää siihen.

      • M75
        Sarah kirjoitti:

        On pettäjiä, jotka ovat pettännet kerran ja on pettäjiä jokta tekevät sitä toistamiseen.
        Yksi kerta voi olla myös pettäjälle niin kamala kokemus katumuksineen, että se jää siihen.

        Hei,

        Olet kirjoitustyylistäsi päätellen ajatteleva ihminen - hyvä niin. Mielestäni ongelmanne on seuraava: Ihmismieli janoaa uusia ärsykkeitä ja kokemuksia, ja se jatkaa kehittymistään läpi elämämme, meiltä - pieniltä poloisilta - lupaa siihen kysymättä. On erittäin hienoa, ettet uhoa tai sinänsä syyllistä häntä. Mitä se auttaisikaan. Sinä tai hän itsekään ei voi mitään sille tosiasialle, että hän tahtoi hypätä kielletyn aidan yli, kokea jotain uutta. Toki voimme syyllistää naisen petturiksi. Mutta mikäli hän tahtoi kokea jotain uutta ja ihmeellistä (tietämättä onko se sitä), olisiko hänen tullut pettää itsensä ja jättää tuo kokemus kokematta. En tiedä tähän oikeaa vastausta, kuten ei voi kukaan muukaan tietää ellei sitten ole se kuuluisa 'herra ja suuri'. Sinänsähän hän on ollut sinulle niin rehellinen kuin vain voi - oltuaan myös omalle mielelleen rehellinen, niin ironista kuin se onkin. Hänhän kertoi sinulle totuuden! Petollisinta olisi ollut kertomatta jättäminen.

        Me elämme täällä vain kerran. Kaikille rakkaille ihmisille tulee olla lojaaleja ja ystävällisiä. Mutta emme saa unohtaa - kaikesta moralisoinnista huolimatta - sitä, että ensisijaisesti ihmisen tulee olla rehellinen itselleen, ja omille tuntemuksilleen. Jos et ole itsellesi täysin rehellinen, niin voitko olla muillekaan 'täysin' rehellinen.

      • 60v
        Sarah kirjoitti:

        On pettäjiä, jotka ovat pettännet kerran ja on pettäjiä jokta tekevät sitä toistamiseen.
        Yksi kerta voi olla myös pettäjälle niin kamala kokemus katumuksineen, että se jää siihen.

        HÖPÖ;;;;:::HÖPÖ !!!!!!!!!!!!!!!

    • Tyttö -80

      Mun oli ihan pakko lukee sun kirjotus. Olen tosi pahoillani,että noin on sattunut käymään. Itseäni on joskus petetty ja vielä paraskaverini oli siinä osallisena. Silloin olin kyllä tosi paskana. Onneksi pääsin siitä yli ja tajusin kuinka sika se jätkä oli. Kaverilleni annoin anteeksi,koska hän on ollut hyvä ystäväni ala-asteelta asti. Luottamus kaveriin ei kuitenkaan ole enään 100%:nen. Josta hän välillä joutuu kärsimään,kun päätän laukaista suuttuessani asiasta jotain. Nyt olen juuri löytänyt uuden ihanan miehen joka välittää musta ja hänen kanssaan voi puhua ihan mistä vaan. Tapahtumien takia en ole enään uskaltanut näyttää tunteitani toista kohtaan. Mutta nykyisen kanssa kaikki on toisin. Hän kun näyttää omansa niin avoimesti. Tämä mies asuu Turussa ja itse asun Helsingissä joten luottamus on tärkeää. Toivottavasti en joudu koskaan pettymään. Sitä en kyllä usko,koska häntä on petetty edellisessä suhteessa ja olemme puheneet siitä tosi paljon. Mutta toivon että kaikki siellä menee hyvin!
      Terveisin Hesan likka

    • Sarah

      Heips! Olen todella pahoillani siitä surusta mitä joudutte molemmat suhteessanne kokemaan.

      Olen itse ollut molemmisa rooleissa.
      Ensimmäisessä pitkässä liitossani, joka oli myös alkanut jo teinivuosina, jouduin petetytksi monen vuoden yhdessäolon jälkeen.Se tuska oli helvetillinen.Pettäminen ei kuitenkaan päättynyt vaan jatkui monta vuotta.Miksi en lähtenyt?
      Koska olin rakastunut tähän ihmiseen. Uskoin ja luotin, että hän ymmärtäisi miten väärin tekee.
      Näin jälkeenpäin ajatellen se suru kait ajoi jut johonkin ihmeelliseen kuiluun, jossa ajattelin, että kuka nyt yh-äitiä huolisi, joten pakko tässä on olla.(yksi lapsi)Myöhemmin yritin erota, mutta mis vainosi mua ympäriinsä, mutta se taas ei kuulu tähän.Viiden vuoden jälkeen olin kuitenkin eronnut lopullisesti.

      Monta vuotta myöhemmin tapasin yhden aivan ihanan nuoren miehen.Hän soitteli alussa, emme niinkään tavanneet, mutt puhui niin, että jalat meni alta.
      Sitten ei kuulunut mitään, ei hiiskaustakaan yli kahteen viikkoon.Koska olimme juuri tavanneet ja sitten ei mitään kuulu, ajattelin, että luultavasti hän ei sitten nähnytkään mussa sitä jotain.Yhtenä iltana menin ravintolaan ja otin sieltä yhden tutun mukaani ja sänkyynhän se ajautui.
      Seuraavana päivänä tämä unelmieni mies ottikin yhteyttä ja hänellä oli hyvä syykin, miksi ei ollut ottanut yhteyttä.En voinut olla kuitenkaan kertomatta tästä jutusta ja hän oli sitä mieltä että olen pettänyt häntä ja suhteemme loppui siihen. Koska olin kuitenkin jo todella ihastunut tähän mieheen, itkin silmät päästäni.
      Kahden viikon kuluttua hän otti yhteyttä ja sanoi, että antaa anteeksi. Seurustelimme, menimme kihloihin ja muutimme yhteen.Päällisin puolin kaikki vaikutti loistavalta, mutta pinnan alla kyti.Vuosien varrella hän käytti todella julmaa henkistä väkivaltaa, töni, heitteli huonekaluja, tutki kassini jne. Suihkuun en saanut mennä niin että laitan oven kiinni jms.
      Kaupassa en saanut olla 10 minuuttia kauempaa, muuten mulla oli suhde lihamestarin kanssa ja takahuoneessa tietenkin kävin jo.Elämä oli yhtä helvettiä.Koskaan ei tullut mieleen, että pettäisin häntä uudemman kerran, ei edes silloin kun meillä meni huonosti.Yritin kaikin tavoin rakentaa luottamusta takaisin ja osoittaa hänelle kuinka hänestä välitän, mutta mikään ei auttanut.
      Loppujen lopuksi suhteemme kaatui tähän, sairaalloiseen mustasukkaisuuteen.

      Nykyisen mieheni kanssa olen ollut 8 vuotta, eikä meistä kumpikaan ole toista pettänyt.Ensimmäisen suhteeni vuoien petetyksi tuleminen, näkyi vielä nykyisessäkin liitossani.Näin vuosia painajaisia, että tämä nykyinen tekee ne ihan samat jutut kun ensimmäiseni.

      Maksoin pettämisestäni kovan hinnan ja silti kadun, että tein niin toiselle ihmiselle.

      Jos jäät suhteeseesi, joudutte tekemään molemmat suuresti töitä sen eteen, että luottamus ja ilo palaa.Sitä on haluttava molempien osapuolien.
      Petetty tuntee surua, vihaa ja tuskaa, mutta halusin tuoda myös tämän puolen esille, että se voi mennä överiksikin.Tapaa millä ja miten suhdetta rakentaa uudelleen kannattaa todellakin miettiä.

    • Pertsa

      osaa! Minulle kävi muutama vuosi sitten samanlailla kuin sinulle, jopa lähtökohdatkin olivat samanlaiset.

      Yhdessä kyllä ollaan edelleen, mutta suhteesta kyllä hävisi jotain tärkeää, jota ei varmaan saa ikinä takaisin.Luottamus toiseen on ainakin yksi niistä asioista.
      Pettämisen voi kyllä antaa anteeksi, mutta ei sitä ikinä unohda.Sen kanssa vain on opittava elämään. (Mikä kyllä tuntuu vaikealta vielä näin useiden vuosien jälkeen). Joka tapauksessa voimia sinulle ja toivottavasti saatte asiat kuntoon!

    • Stallion

      Mitä tunteita tytölläsi on siihen 40-kymppiseen kun hyppäsi mukaan, vaikka tiesi että hän tulee lähentelemään..?

      Loukkaavaa lienee myös se että tuo toinen äijä ei välittänyt siitä, että puolisosi oli varattu vaan silti piti sinua pilkkanaan tuolla lailla...sikamaista, pistä virolaiset perään...

    • minä..

      elämää ei voi aina ymmärtää..

      itse tapailin miestä vuoden ja rakastin häntä paljon..rakastan häntä varmaan vieläkin.. paras ystäväni tiesin kaikki suhteen kiemurat vuoden ajalta kun kerran sitten päätin näyttään hänet sille, noh sehän oli vika tikki!!

      ex-paraskaverini alkoi lähetellä viestejä "miehelleni" ja tämähän oli siittä imarreltu ja kertoi mulle että kamuni lähetteli sille viestejä! kysyin kamulta miksi teki niin? ei muka tarkoittanut mitään.


      mutta mun luottamus meni kumpaankin, enkä ole yhteydessä kumpaankaan enkä koskaan halua tietää mihin heidän suhteensa johti.


      en olisi uskonut että kaverini tekisi tätä mulle koska tiesi kuinka paljon olin kärsinyt jo miehen takia.. ja kuinka hänestä välitin.

      toisaalta voisi ajatella että loppuihan suhde nyt lopullisesti (ja pääsen kärsimyksistäni) mutta ystävyyttä en olisi halunnut näin menettää enkä kyllä sitä miestäkään.. :(

    • nina

      Luin ton tarinasi tarkemmin ja huomasin että tyttöystäväsi oli jo pitemmän aikaa saanut kiihkeitä tekstiviestejä tuolta mieheltä!!! Siis ei kai kukaan ala noin kovasti lähenteleen jos toinen ei anna mitään vastakaikua??? Oletko varma ettei jotain pientä ollu tapahtunu jo aikaisemmin? Myönnetään että mulla ei ole asiasta kokemusta mutta jotenkin vaan tuntui oudolta. Mun puhelinnumeroa ei edes tiedä kukaan muu mies kuin oma mies, isäni ja 2 veljeäni! Numeroni on lisäksi salainen.

    • Jyrki

      Ottaen huomioon teidän sexikokemukset muiden kanssa, tuo oli täysin odotettavaa. Mielestäni nainen rakastaa vain sinua kun pystyi asian kertomaan ja haluaa olla edelleen yhdessä. Pettäminen on osa ihmisluontoa. Erehdys on inhimillistä. Jos sitä tapahtuu usein, silloin se ei enää olekaan erehdystä ja silloin on monon paikka.

    • Babez*

      Minut ja Mieheni pettäminen toi lähemmäksi toisiamme. Sen jälkeen kaikki on sujunut todella hyvin ja kadun tietenkin mitä tein kullalleni. '

      Älkää ikinä sanoko että ihmiset eivät voi pettää toisiaan, en olisi ikinä itsestänikään uskonut. JA oho niin siinä kävi.. Ei kannata .Heikkoudelle ei mahda aina mitään.
      Luulen että mieheni on päässyt yli siitä, minä otan itseeni aina välillä. Hän sanoi että se on syventänyt meidän 1,7 v suhdetta.Meillä on kypsä suhde noin muutenkin.

      Onneksi otti takaisin minut ..vooihh

    • Saman kokenut 55

      Elä välitä et ainoa jolle on känyt saman lailla kuten sanoit kyllä se ajan kanssa ohi menee.Katkeruus vain pahentaa asiaa pääpystyyn:

    • simer

      Oot vissiin saanu paljo palautetta tosta tarinasta... kyl toi pistää oikeesti miettimään asioita vaikka oonki vielä ihan pieni tyttö... tosi kiva ku laitoit ton jutun nettii et ihmiset voi ite ajatella asiaa. Mut haluun vaan kiittää siitä, et laitoit sen nettiin kaikkien nähtäväks ja kaikki varmaan miettii tota ees heken itekki...

    • girlie85

      oletteko te vielä yhdessä?minulle tuli mielipaha kun luin tuon tekstisi....yritä selviytyä kokemastasi jollain tavalla...ja kaikkea hyvää sinulle...

    • Petetty, jätetty, loukattu

      Mutta tollasta ei unohda koskaan!!! Ei koskaan! Ja
      jos pettää kerran, pettää toisenkin. Karu totuus!

    • Tiuhti

      En tiedä yhtään mitä sanoa. Niin monet kerrat olen miettinyt, mitä kumppanini uskottomuus minulle aiheuttaisi ja taisin vihdoin löytää vastauksen. Me vietämme tiistaina 4v päivää, myös me olemme toisillemme ensimmäsiä.

      Toivon sinulle paljon voimia. Uskon, että olosi alkaa pikkuhiljaa parantua, kunhan jaksat vain odottaa ja hoitaa itseäsi. Anteeksi antaminen on varmasti vaikeaa, mutta sitä kannattaa harkita. Kaikki teemme virheitä ja luulen kihlattusikin sitä katuvan.

    • Terapeutti

      Kirjoitus osui silmääni ja ajattelin kirjoittaa kommentin. Olen terapeutti ja työskennellyt lukuisten ihmisten kanssa joilla on samoja ongelmia. Yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. On tärkeää antaa anteeksi sillä me kaikki teemme virheitä ja ilman lähimmäisten anteeksiantoa elämä ei ole mahdollista. Sitähän rakkaus juuri on. Ja myös virheiden kautta opimme elämää, niiltä ei välty kukaan. MUTTA on suuri ero antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta tai antaa anteeksi ja erota ystävinä. Voi antaa anteeksi vaikka ei suhdetta enää jatkaisikaan. Se, kumpaan vaihtoehtoon päätyy löytyy vain petetyn sydämestä.
      Joskus kiintymys ja tunteet johtaa harhaan. On niin vaikeaa päästää irti kun rakas itkee ja muistelee hyviä aikoja. Mutta on myös mahdollista että jatkamalla voi löytää toisensa uudestaan ja olla onnellisia.

      Pettäjiä on monenlaisia. On niitä jotka päätyvät isemurhaan, sillä syyllisyys ja rakkaan haavoittaminen toivat niin suuren tuskan että elämää ei voinut jatkaa. Näitä tapauksia on joten pettäjän tuskaa ei pidä aliarvioida. MUTTA on myös niitä jotka itkevät ja katuvat ja hairahtuvat uudestaan. Ja on ihmisiä tästä välimaastosta. On siis mahdollista että pettäjä saa niin kovan kolauksen että koko elämä muuttuu eivätkä he enää ikinä tekisi sitä uudelleen ja katsovat rakkautta aivan eri pohjalta mutta on myös ihmisiä jotka vilpittömästi uskovat muuttuneensa mutta myöhemmin huomaavat että olivat sekaisin itsensä kanssa ja löysivät itsensä ja todelliset tunteensa vasta vuosien päästä.

      Petetyn puolelta useimmiten anteeksiannosta huolimatta pitkäänkin avioliitossa olleet henkilöt ovat sanoneet että petoksen jälkeen seksielämä ei palautunut koskaan enää entiselleen. Tämä on usein karu totuus. Valitettavasti kun luottamuksen menettää kerran on sitä vaikea saada koskaan takaisin vaikka pettäjä sen ansaitsisikin olemalla rehellinen ja uskollinen. Elämä on kova ja aina tulee vaikeita tilanteita. Liian monet hairahtuvat liian helposti. Kokemuksella voin sanoa että on aivan upeeta kun löytää elämänkumppanin johon voi luottaa ja jonka kanssa suhde on rehellisellä pohjalla. Aina on vaikea päästää irti ja aina tuntuu että parempaa ei voi löytää. Se ei ole kuitenkaan totta. Paremman voi löytää.

      On siis mahdollista että tyttöystäväsi katuu aidosti ja ansaitsee uuden mahdollisuuden. Mutta kysymys on siitä mitä itse haluat ja miten itse tunnet? Haluatko kumppanin joka on rehellinen alusta alkaen, aina, johon voit luottaa vaikeinakin aikoina sillä niitä tulee kaikille vai haluatko antaa anteeksi ja yrittää rakentaa suhteenne uudelleen tyttöystäväsi kanssa? Naisena voin sanoa että kun on korvia myöten aidosti rakastunut niin silloin ei tule mieleenkään pettää miestä, ei vaikka olisi vaikeaa. Mutta elämä ei ole aina näin mustavalkoista. Voin vain puhua omista ja ystävieni tunteista. Kaikki naisystäväni sanovat että heidän rakkaus miehiinsä on niin suuri että ei voisi koskaan edes harkita pettämistä. Aito rakkaus on niin syvällä. Olette kuitenkin vielä niin nuoria että on mahdollista että rakkautenne pääsee sille tasolle tämän kokemuksen myötä. Mutta luottamusta on vaikea saada takaisin kun sen kerran menettää. Sen eteen täytyy tehdä töitä.

      Huomasin yhden asian kommenteistasi, kun sanoit:

      Vaikea on katkaista suhde, kun rakastaa toista varauksetta sydämensä pohjasta ja kun takana on yhdeksän vuotta tiivistä yhdessäoloa.

      Niin ja mistäs löydät sen paremman?

      Viimeinen kysymys kertoi aika paljon tunteistasi.
      Harvoin elämänkumppanin löytänyt henkilö kysyy mistä löytäisi sen paremman? Sitä tietää sydämessä että parempaa ei ole mahdollista löytää. Mieti kysymystäsi. Paremman voi aina löytää, kysymys on haluatko sen löytää? Vai pidätkö nykyistä tyttöystävääsi elämäsi rakkautena? Itse olen ollut saman kysymyksen edessä ja lähdin pois enkä ole katunut sitä päivääkään. On ihanaa elää ihmisen kanssa johon voi luottaa. Mutta on myös tarinoita missä rakkaus löydettiin uudelleen. On mahdollista että tyttöystäväsi kanssa sen voisit vielä löytää, mutta sitä ei voi kukaan tietää. Jos laitat tunteesi sivuun hetkeksi ja mietit mikä on unelmanaisesi niin vastaus löytyy sydämestäsi. Älä pelkää elämää, asioilla on tapana järjestyä jos uskallat hypätä virran vietäväksi. Korkeimman rakkauden voi saavuttaa jos siihen uskoo tarpeeksi paljon. Ensin vain pitää päättää mitä elämältä haluaa ja sen jälkeen uskaltaa antaa palaa.

      • Petetty mies

        ..vastauksestasi!

        Se antoi ajattelemisen aihetta.

        Se, mitä olen itse miettinyt monta murheellista yötä, liittyy asiaan josta puhuit kirjoituksessasi:

        "Naisena voin sanoa että kun on korvia myöten aidosti rakastunut niin silloin ei tule mieleenkään pettää miestä, ei vaikka olisi vaikeaa.

        ..Kaikki naisystäväni sanovat että heidän rakkaus miehiinsä on niin suuri että ei voisi koskaan edes harkita pettämistä. Aito rakkaus on niin syvällä."

        Olen todellakin miettinyt, rakastaako kihlattuni minua samalla tavalla kuin minä häntä? Tilaisuuksista huolimatta en ole itse koskaan edes halunnut pettää. Saatikka että olisin siihen PYSTYNYT.

        Sen tyttöystäväni on minulle myöntänyt, että hänen rakkautensa ja tunteensa ovat pettämisen ja surutyön jälkeen muuttuneet. Hän on muuttunut ihmisenä. Vasta nyt hän ymmärtää pettämisen todelliset seuraukset. Hän ei edes voi puhua pettämisestä yleisellä tasolla alkamatta itkeä...

        Väkisinkin tunnen katkeruutta siitä, etten saanut rakkauteni ja uskollisuuteni vastineeksi sitä, mihin uskoin. Uskoin tyttöystävääni TÄYSIN, kun hän katsoi minua silmiin ja vakuutti, ettei minun KOSKAAN tarvisi pelätä joutuvani petetyksi.

        Luulen, että myös tyttöystäväni uskoi tuohon lupaukseensa tuolloin. Hänen uskollisuutensa ei vain ollut jotunut todelliseen testiin.

        Nyt paininkin vaikean kysymyksen kanssa. Onko kihlattuni minulle nyt uskollinen, koska hän tietää pettämisestä aiheutuvan murheen määrän?

        Vai onko hän uskollinen siksi, että rakastaa minua niin paljon, ettei voi edes ajatella pettävänsä?

        Eli saanko rakkauteni vastineeksi sitä mainitsemaasi AITOA rakkautta?!

      • nina

        toi on niin hyvä!!! hyvä terapeutti!!!

        "Naisena voin sanoa että kun on korvia myöten aidosti rakastunut niin silloin ei tule mieleenkään pettää miestä, ei vaikka olisi vaikeaa. "

        Ehkä tuon terapeutin kirjoituksen jälkeen joku ymmärtää minuakin??

      • Terapeutti
        Petetty mies kirjoitti:

        ..vastauksestasi!

        Se antoi ajattelemisen aihetta.

        Se, mitä olen itse miettinyt monta murheellista yötä, liittyy asiaan josta puhuit kirjoituksessasi:

        "Naisena voin sanoa että kun on korvia myöten aidosti rakastunut niin silloin ei tule mieleenkään pettää miestä, ei vaikka olisi vaikeaa.

        ..Kaikki naisystäväni sanovat että heidän rakkaus miehiinsä on niin suuri että ei voisi koskaan edes harkita pettämistä. Aito rakkaus on niin syvällä."

        Olen todellakin miettinyt, rakastaako kihlattuni minua samalla tavalla kuin minä häntä? Tilaisuuksista huolimatta en ole itse koskaan edes halunnut pettää. Saatikka että olisin siihen PYSTYNYT.

        Sen tyttöystäväni on minulle myöntänyt, että hänen rakkautensa ja tunteensa ovat pettämisen ja surutyön jälkeen muuttuneet. Hän on muuttunut ihmisenä. Vasta nyt hän ymmärtää pettämisen todelliset seuraukset. Hän ei edes voi puhua pettämisestä yleisellä tasolla alkamatta itkeä...

        Väkisinkin tunnen katkeruutta siitä, etten saanut rakkauteni ja uskollisuuteni vastineeksi sitä, mihin uskoin. Uskoin tyttöystävääni TÄYSIN, kun hän katsoi minua silmiin ja vakuutti, ettei minun KOSKAAN tarvisi pelätä joutuvani petetyksi.

        Luulen, että myös tyttöystäväni uskoi tuohon lupaukseensa tuolloin. Hänen uskollisuutensa ei vain ollut jotunut todelliseen testiin.

        Nyt paininkin vaikean kysymyksen kanssa. Onko kihlattuni minulle nyt uskollinen, koska hän tietää pettämisestä aiheutuvan murheen määrän?

        Vai onko hän uskollinen siksi, että rakastaa minua niin paljon, ettei voi edes ajatella pettävänsä?

        Eli saanko rakkauteni vastineeksi sitä mainitsemaasi AITOA rakkautta?!

        Ymmärrän katkeruuden tunteesi siitä että et saanut vastineeksi sitä rakkautta jonka luulit saavasi. Kuitenkin uskon että tyttöystäväsi rakasti sinua niin paljon kuin sillä hetkellä kykeni ja oli vilpitön tunteissaan ja sanoissaan jolloin lupasi olla koskaan pettämättä. Näissä sanoissa on kuitenkin suuri vastuu ja olen huomannut että toiset ihmiset ovat vahvempia ja seisovat lupaustensa takana jopa vaikeinakin aikoina paremmin kuin toiset. On hyvin vaikeaa sanoa mitä tyttöystäväsi tunsi ja miksi näin kävi keskustelematta hänen kanssaan asiasta. Mutta voin kertoa omia kokemuksiani jotka ovat hyvin samantapaisia ja joiden kautta opin paljon itsestäni, rakkaudesta ja elämästä yleensä. Ehkä se vastaa joihinkin kysymyksiisi.

        Kävin nuorena läpi rakkaussuhteen joka oli tasapainoinen ja onnellinen. Paljon kuvaamasi suhteen kaltainen ennen kokemaasi petosta. En olisi ikinä kuvitellut rakastavani ketään enempää kunnes eräänä päiväni elämääni käveli mies joka vei jalat alta. En ollut kuitenkaan uskoton vaan jouduin kovan kysymyksen eteen ja päädyin siihen tulokseen että jos pystyn rakastumaan toiseen mieheen niin minun tulisi erota poikaystävästäni ja olin rehellinen ja erosimme. Vasta kuukausien jälkeen erostani aloitin suhteen toisen miehen kanssa josta tuli elämäni suurin rakkaus. Niin ainakin luulin. Aika kului ja meille tuli riitoja. Koin että mies ei huomioinut minua tarpeeksi, olimme molemmat stressaantuneita ja jätin hänet. Tajusin heti tehneeni virheen ja pyysin anteeksi ja pyysin että jatkaisimme. Mies oli kuitenkin liian ylpeä ja siitä huolimatta että olin hänen elämän rakkautensa hän oli liian loukkaantunut jatkamaan suhdetta. Maailmani romahti. Elin vuosia suoranaisessa helvetissä ja tuskassa ja ajattelin että en enää koskaan kykenisi tuntemaan näin syvää rakkautta. En ymmärtänyt kuinka mies pystyi eroamaan. Rukoilin jumalaa antamaan anteeksi erehdykseni. Olisin tehnyt mitä tahansa saadakseni tekoni tekemättömäksi vaikka kyseessä ei ollutkaan petos. Olisin tehnyt ja uhrannut mitä tahansa saadakseni rakkautemme takaisin. Vuodet kuitenkin kuluivat ja uskomusteni vastaisesti selvisin erosta ja rakastuin uudestaan. Muutuin kuitenkin tämän kokemuksen kautta ihmisenä. Ymmärsin kuinka suuresti ihminen voi muuttua ja katua menetyksen myötä. Ymmärsin kuinka paljon rakkaus voi kasvaa kun menettää toisen. Jos olisin saanut tämän miehen silloin takaisin olisin arvostanut ja rakastanut häntä tuhat kertaa enemmän kuin ennen erehdystäni. Joten ymmärrän todellakin anteeksiantamisen tärkeyden ja virheiden tekijän tuskan. Ihminen voi muuttua virheiden kautta ja rakkaus kasvaa. Mutta vasta vanhempana ymmärsin että en tehnyt mitään väärin. Mies sen sijaan ei pyynnöistäni huolimatta keskustellut ja huomioinut minua ja oli liian ylpeä taistelemaan rakkautemme puolesta. Mies siirtyi seuraavaan suhteeseen hyvin pian ja oli jopa valehdellut minulle vaikka rakastikin minua enemmän kuin ketään koskaan. Jälkeenpäin olen ollut onnellinen että sain kokea tämän tuskan ja että emme päätyneet miehen kanssa yhteen sillä hän ei ollut valmis taistelemaan rakkauden puolesta ja vaikeana hetkenä oli jopa hypännyt toisen naisen matkaan. Ilman tätä riitaa ja ns."tulitestiä" en olisi koskaan saanut ymmärtää että miehen rakkaus minua kohtaan ei ollut niin suuri kuin rakkauteni häntä kohtaan. Ja menetetyistä vuosista ja tuskastani huolimatta kiitin jumalaa että totuus tuli ilmi.

        Vuodet vierivät ja koin suuren rakkauden uudestaan. Mies usein itki edessäni ja sanoi kuinka ei voisi ikinä pettää vaan rakasti niin paljon. Jaoimme ilomme ja surumme ja elämä oli täydellistä. Sain myöhemmin kuitenkin tietää että mies oli pettänyt minua. Tuntui että maailmani murtui uudestaan. Mies vakuutteli, itki ja aneli ja meni jopa terapiaan tunnemaailmansa vuoksi ja sanoi että ei voisi koskaan enää valehdella jos antaisin mahdollisuuden että vasta nyt ymmärtää tekojensa seuraukset yms. Jatkoin suhdetta ja vuosi myöhemmin matto vedettiin täysin jalkojen alta saadessani tietää että mies oli pettänyt jälleen. Katkeroituminen oli lähellä mutta selvisin asiasta kuitenkin ystävieni tuella enkä kohdistanut vihaani yleisesti miehiin.

        Kävin vielä muutaman muunkin petollisen suhteen läpi jonka aikana opin maailman julmuuden ja joskus ajattelin että en jaksa enää elää. Kuinka voisin koskaan enää luottaa kehenkään? Vuosien myötä kuitenkin katsoin taaksepäin ymmärtäen kuinka nämä koettelemukset opettivat ihmisistä, rakkaudesta ja kuinka niiden kautta vasta löysin todellisen rakkauden. Näiden tuskien kautta löysin todellisen minäni, ymmärsin elämää ja tulin vahvaksi naiseksi joka ei antaisi tunteiden johdattaa ja uskoa harhaanjohtavaa vaan tunnistaisi todellisen rakkauden ja ottaisi vastaan vain sen mikä on aitoa ja oikeaa rakkautta. Sen vuoksi haluan sanoa että tuska ja petokset voivat viedä kohti syvempää, aitoa ja tulista rakkautta koska vain tuska ravistaa ihmistä niin paljon että siitä selvittyään rakastaa tuhat kertaa syvemmin ja aidommin.

        Olen huomannut että miehet joita on petetty ja jotka ovat käyneet tunteensa ja vihansa läpi eivätkä katkeroituneet ovat erittäin kypsiä ja pystyvät solmimaan erittäin syviä rakkaussuhteita. Monet naiset sanovat että mies jolla on vaikeita kokemuksia ja pettymyksiä takana ymmärtää elämää ja on monen naisen mielestä upea kumppani. On myös miehiä jotka katkeroituvat ja heistä ei voi sanoa samaa.

        Itse pystyin uskomaan rakkauteen lukuisten selkään puukotusten jälkeenkin. Se oli vaikeaa mutta se oli sen arvoista. Opin näistä asioista kuitenkin sen että rakkaudessa luottamus on tärkeintä. Yksikin valhe ja suhde on osaltani ohi. Rakkaus ei valehtele eikä petä. Rakkaudessa tehdään virheitä, satutetaan, annetaan anteeksi mutta jos niistä ei olla avoimia ja rehellisiä ei suhteella ole pohjaa minkä päälle rakentaa. Sanoit myös että et tiedä perustuuko tyttöystäväsi rakkaus pettämisen seurauksiin vai siihen että rakastaa niin paljon että ei voisi pettää? Itse opin sen että näihin kysymyksiin saa vastauksen omasta sydämestä. Aidossa rakkaudess näihin kysymyksiin vastaus tulee itsestään, sen TUNTEE. Toinen saa sinut tuntemaan sen ja jos et tunne niin asiasta täytyy voida keskustella LUOTTAEN siihen että toinen vastaa sydämestään. Jos kumppanilta ei voi kysyä hänen tunteistaan saaden rehellistä vastausta, ei suhteella ole oikeanlaista pohjaa. On myös mahdollista että tyttöystäväsi on sekaisin omien tunteidensa kanssa eikä osaa itsekään hahmottaa minkälaista rakkautta kokee sinua kohtaan.

        Itselläni meni vuosia ennenkuin opin ymmärtämään mitä haluan mieheltä ja ilman näitä kovia kokemuksia en olisi oppinut koskaan sitä mitä aito suhde on. Aito suhde on sitä että voi luottaa ja tietää ilman sanojakin mitä toinen tuntee. Ja jos on epäselvyyksiä niin niistä voi keskustella LUOTTAEN että toinen on rehellinen. Itse sain nuorempana niin monta vannottua rakkauden ja rehellisyyden osoitusta jotka olivat valheita, mutta joiden kautta sydämeni oppi tunnistamaan sen aidon ja rehellisen rakkauden. Ja kun se tulee vastaan niin sen tunnistaa, usko pois! Petetyksi aikoinaan tulleet ystävättärenikin aina sanoivat että tunnetta ei voi selittää mutta sen vain tuntee kun toiseen voi luottaa ja rakkaus on aitoa. Se on totta, sitä ei voi sanoilla kuvata, sydämesi on ainoa joka voi sen kertoa sinulle.

        Naisille annetaan terapiamaailmassa yksi ohje kun he kysyvät pitäisikö antaa miehelle anteeksi pettäminen ja mistä tietää onko mies tosissaan ja ymmärtänyt rakkauden. Neuvo on se että jos pettäjä tekee sinusta elämänsä tärkeimmän asian ja on valmis menettämään mitä tahansa puolestasi ja taistellakseen sinusta tosissaan. Eli koetko olevasi kumppanisi elämässä tärkeintä? Tekeekö hän kaikkensa taistellakseen rakkautenne puolesta? Itse petosten keskellä kun mies vannotti rakkauttaan sain vastauksen kysymyksiini juuri tällä kysymyksellä. Muistelin omia tunteitani kun menetin suuren rakkauden ja olisin ollut valmis tekemään mitä tahansa taistellessani rakkaani puolesta. Siinä on monet ihmiset laulanu serenadeja, mennyt lasin läpi tai tehneet itsensä naurun alaisiksi sillä he ovat olleet valmiit tekemään mitä tahansa taistellessaan rakkaansa takaisin. Siinä rakkauden ja menettämisen tärinässä ei aivot toimi kun sydän vaan pistää tekemään tekoja mitä ei olisi IKINÄ voinut kuvitella tekevänsä. Tällaisia tapahtuu elokuvissa mutta myös oikeassa elämässä! Itse olin näissä tärinöissä ja tuskissa aikoinani ja olisin ollut valmis taistelemaan jopa vuosia. Myöhemmin sain vastaukseni kysymykseeni petollisten miesten kohdalla. He eivät olleet yhtä tuskissaan tai taistelleet rakkautemme puolesta. Kun jätin heidät, he jatkoivat elämäänsä ja löysivät uudet naiset rinnallensa. Tällä en tarkoita sitä ettäkö laittaisi kumppaninsa tahalleen juoksemaan perässään, ei tietenkään se on typerää. Mutta sen kyllä tuntee millä tavalla toinen päästää irti. Jatkaako hän elämäänsä vai päädyttekö takaisin yhteen. Tosi rakkaus kestää myrskyt eikä vuoden taukokaan pysty sitä tuhoamaan. Toki ihmisissä on eroja. Toiset ovat intohimoisia ja toiset vetäytyvät kuoreensa. Mutta silti todellisessa rakkaudessa ei luovuteta vaikeallakaan hetkellä.

        Vaikeaa rakkaudessa on kuitenkin se että ihmiset kokevat rakkauden eri tasoilla. Toiset kokevat syviä ns."elokuvarakkauksia", toiset saattavat kokea rakkautta mutta ei niin syvää. Itse koin nuorempana suhteita jossa miehet eivät olleet käyneet läpi niin syviä rakkaussuhteita ja tunteita kuin minä. Mutta sitten kun löytää sen kumppanin jonka kanssa eletään samalla rakkauden tasolla on tunne sanoinkuvaamaton. Ja sen aidon rakkauden tuntee sydämessään. Ja jos vastaus ei tule heti niin aika sen näyttää sillä rakkaus voittaa vaikka oltaisiin erossakin jonkin aikaa. Toiset käyvät toisia parisuhteitakin välissä läpi ja päätyvät takaisin yhteen ymmärtäen paremmin toisiaan ja rakkautta epäonnistuneiden suhteiden myötä.

        Kuulostaa siltä että tyttöystäväsi rakasti sinua aidosti ja syvästi mutta ei sillä "taju lähtee" tunteella jossa pettämistä ei voisi ikinä edes harkita. Koska olitte toistenne ensimmäisiä ja ainoita, saattoi vanhemman miehen huomio viehättää ja hän lankesi siihen. Kuitenkin huomaten että ei ruoho olekaan vihreämpää aidan toisella puolella. Uskon että hän on muuttunut ja katuu ja tuntee syvää ja aitoa rakkautta sinua kohtaan nyt tämän kokemuksen myötä. Mutta vaarana on kuitenkin se että onko hän löytänyt todellisen minänsä vielä. Siihen voi mennä aikaa ja tälläisten tunnemyrskyjen keskellä saattaa olla tunne että tunteista ei ole epäselvyyttä mutta usein välimatka ja etäisyys saattaa herättää uusia näkökulmia asiaan.

        Kannattaisi keskustella asiasta tyttöystäväsi kanssa ja jos ette voi keskustella avoimesti kaikista tunteista yms. toisiinne luottaen niin suhde ei ole niin vankalla pohjalla. Tyttöystäväsi tulisi ymmärtää miksi hän teki tällaisen teon, mistä se johtui ja millä tavalla kokee nyt sinua kohtaan. Jos hän kokee sitä AITOA rakkautta jossa ei voi pettää koska rakastaa toista niin paljon niin sen kyllä tulet sydämessäsi tuntemaan. Itse en pettäneiden miesten kohdalla tuntenut tätä tunnetta sydämessä vaikka he vannoivat muutostaan ja rakkauttaan ja lähdin pois vaikka oli kuinka vaikeaa. Olin oikeassa. Nyt tiedän miltä tuntuu olla oikealla tavalla rakastettu niin että on uskollinen aidon rakkauden vuoksi. Sen kertoi minulle vain oma sydämeni kun hiljenin tunnemyrskyissä aikoinani ja mietin mitä kyseiset miehet todella tunsivat. Uskon että jokainen heistä rakasti minua aidosti mutta valitettavasti he eivät olleet löytäneet todellista minäänsä vielä ja eivät rakastaneet minua samalla lailla kuin mies joka on kokenut ja löytänyt itsensä ja sitä kautta aidon rehellisyyden ja rakkauden. Toivon että löydät nämä tunteet sisältäsi ja uskon että aika näyttää. Näissä asioissa täytyy olla rohkea, uskaltaa jopa päästää irti jotta voi löytää uudestaan vaikka se olisikin saman ihmisen kohdalla jonka kanssa kokee uuden rakkauden.

      • miten on?

        Kirjoitat vastauksessasi aika kevyesti, että tämä petetty mies vois mennä virran vietäväksi ja katsoa, mitä elämä tuo. Siinä on se riski, että elämä ei tuokaan tuollaista mukavaa tyttöä koskaan eli kyllä nyt kannattais ottaa etäisyyttä tähän asiaan, olla erillään ehkä jonkin aikaa ja tarkailla tunteitaan, siis molemmat. Tuo tunne, että joku toinen on rakastellut oman tyttöni kanssa, niin se kai on yksi niitä vaikeita asiota saada kuntoon, mutta uskoisin, että sekin asia häypyy taka-alalle, kun rakastaa toista ja aika kuluu ja elämään tulee uusia asioita.

      • terapeutti
        miten on? kirjoitti:

        Kirjoitat vastauksessasi aika kevyesti, että tämä petetty mies vois mennä virran vietäväksi ja katsoa, mitä elämä tuo. Siinä on se riski, että elämä ei tuokaan tuollaista mukavaa tyttöä koskaan eli kyllä nyt kannattais ottaa etäisyyttä tähän asiaan, olla erillään ehkä jonkin aikaa ja tarkailla tunteitaan, siis molemmat. Tuo tunne, että joku toinen on rakastellut oman tyttöni kanssa, niin se kai on yksi niitä vaikeita asiota saada kuntoon, mutta uskoisin, että sekin asia häypyy taka-alalle, kun rakastaa toista ja aika kuluu ja elämään tulee uusia asioita.

        Ensinnäkin virran vietäväksi hyppäämisellä tarkoitin elämää itsessään. En kumpaakaan päätöstä suhteesta. En neuvo ihmisiä kumpaakaan ratkaisuun vaan uskoon elämästä ja uskallusta kohdata tunteensa. Ihmisen pitää itse tehdä ratkaisut joten ehkä kirjoitin epäselvästi tai sitten käsitit väärin. Joka tapauksessa tarkoituksenani ei ollut sanoa kumminpäin henkilön tulisi toimia sillä päätös pitää tulla hänestä itsestään. Nimenomaan kirjeissäni puhun siitä kuinka usein välimatka on tarpeellista löytääkseen todelliset tunteensa ja päästäkseen oikeaan ratkaisuun tulevaisuudessa.

        Toinen asia on se että juuri tämä pelko siitä että ei löydä uutta yhtä kivaa tyttöä estää ihmisiä elämästä. On totta että kukaan ei voi sitä tietää mutta on väärin jäädä suhteeseen jossa ei ole onnellinen vain pelon vuoksi että ei löydä uutta samanlaista tai yhtä kivaa. Tämä on usein suurin syy siihen miksi ihmiset ovat väärissä liitoissa ja onnettomia. Ei elämää voi pelätä tai rakkauden löytämistä. Rakkaus tulee sille joka ei etsi vaan uskaltaa elää tunteidensa mukaan, ei pelon mukaan. Olisi todella väärin neuvoa ihmisiä jäämään onnettomiin suhteisiin sillä pelon varjolla että he eivät enää koskaan löydä yhtä hyvää. Ihminen löytää sen jonka uskoo löytävänsä ja rakkaudessa on se riski otettava. Ne jotka pelkäävät jäävätkin usein onnettomiin suhteisiin. Ne jotka uskaltavat uskoa, lähtevät pois onnettomista suhteista joko löytäen tai ei mutta se päätös on jokaisen itsensä harteilla.

        Etäisyys on ehdottomasti oikea asia mutta sen ei pitäisi tapahtua pelon varjolla sillä ihmisen nimen omaan täytyy pystyä päästämään irti jotta voi ottaa etäisyyttä. Tämä on terapeuttimaailmassa ehdoton laki. Uskaltaa päästää irti voidakseen löytää uudestaan vaikka se olisi saman ihmisen kohdalla jonka kanssa löytää rakkauden ja onnen. Olen samaa mieltä kanssasi etäisyydestä, virran vietävällä tarkoitin elämää itsessään kuten varmaan sinäkin etäisyydelläsi.

      • "sinisilmäinen"...
        Petetty mies kirjoitti:

        ..vastauksestasi!

        Se antoi ajattelemisen aihetta.

        Se, mitä olen itse miettinyt monta murheellista yötä, liittyy asiaan josta puhuit kirjoituksessasi:

        "Naisena voin sanoa että kun on korvia myöten aidosti rakastunut niin silloin ei tule mieleenkään pettää miestä, ei vaikka olisi vaikeaa.

        ..Kaikki naisystäväni sanovat että heidän rakkaus miehiinsä on niin suuri että ei voisi koskaan edes harkita pettämistä. Aito rakkaus on niin syvällä."

        Olen todellakin miettinyt, rakastaako kihlattuni minua samalla tavalla kuin minä häntä? Tilaisuuksista huolimatta en ole itse koskaan edes halunnut pettää. Saatikka että olisin siihen PYSTYNYT.

        Sen tyttöystäväni on minulle myöntänyt, että hänen rakkautensa ja tunteensa ovat pettämisen ja surutyön jälkeen muuttuneet. Hän on muuttunut ihmisenä. Vasta nyt hän ymmärtää pettämisen todelliset seuraukset. Hän ei edes voi puhua pettämisestä yleisellä tasolla alkamatta itkeä...

        Väkisinkin tunnen katkeruutta siitä, etten saanut rakkauteni ja uskollisuuteni vastineeksi sitä, mihin uskoin. Uskoin tyttöystävääni TÄYSIN, kun hän katsoi minua silmiin ja vakuutti, ettei minun KOSKAAN tarvisi pelätä joutuvani petetyksi.

        Luulen, että myös tyttöystäväni uskoi tuohon lupaukseensa tuolloin. Hänen uskollisuutensa ei vain ollut jotunut todelliseen testiin.

        Nyt paininkin vaikean kysymyksen kanssa. Onko kihlattuni minulle nyt uskollinen, koska hän tietää pettämisestä aiheutuvan murheen määrän?

        Vai onko hän uskollinen siksi, että rakastaa minua niin paljon, ettei voi edes ajatella pettävänsä?

        Eli saanko rakkauteni vastineeksi sitä mainitsemaasi AITOA rakkautta?!

        USKO,TOIVO JA RAKKAUS...
        mitä ne nyt sisältävätkin...
        jos KAIKKI toteutuisivat niin
        eläisimme UTOPIASSA...
        ja kuinka sitten kävisi...*hymy*...;)

    • pelimies!!

      kaloja on meressä.hanki toinen nainen, aloita alusta!naiset on aina väittäneet, et miehet ovat sikoja!!kuandit hei, kääntäkää peli toistepäin..!!!
      täydellistä naista ei löydy, ainaskaan suomesta!!

    • Paavi

      Täydellinen nainen...
      Ylpeä tyttöystävästään...
      Ei kokemusta muista naisista....
      Musta pilvi....
      Jokin vinossa....
      "Minä olin idiootti"....
      Valkoiset valheet....
      Suunnaton petos....
      Vieraanmiehen kädet vartalolla.....
      Älkää pettäkö...
      Aika parantaa haavat...
      Arvet ei häviä....
      Tehtyä ei saa tekemättömäksi....
      Toivon illasta iltaan...
      Petetty mies...
      Ei tuo kihlattuani yhtään lähemmäksi...


      Näitäkö meinaat pyöritellä loppuikäs...

      Pettämisen haavat ei parane koskaan...ne märkivät
      hamaan loppuun asti...eivät umpeudu koskaan.

      Kaikki on jatkoa ajatellen pelkkää valkoista toivetta,valhetta,suhteen aikaisempien kokemusten paluuseen uskomista. uskoa paremmasta,jota ei kuitenkaan tule.

      Vakuuttelua,valhetta,kyyristelyä...
      Uskoisitko enää edes "vannottuun" totuuteen.
      Edessä on ainoastaan joka käänteessä olevat epäilykset.

      Jaksatko sitä loppuun?????

      Rakkaussuhteessa luottamus on kaikkein tärkeintä...onko sitä tässä????
      Laita suhteesi järjestykseen.

    • sara

      Moikkelis petetty!
      Mitäs,jos ennen avioliittoa selvittäisit miksi tyttösi todella halusi pettää sinua. Paremmin sua auttas, jos lukisit vaikkapa jonkun kirjan joka käsittelee parisuhdetta tai meet ammattineuvojan luo. Pohtisit mitä teit itse väärin kun et kiinnostanut kumppanisia niin paljon, että hän ei ois edes vilkassukkaan toista miestä. Katsoppa vaikka kirjaa: rakennamme parisuhdetta ehkä löydät sieltä itsesi ja myös kummpanisi. sielä on sellainen juttu kuin aikuisiän uhma.

      • Paula

        Kirja ja ammattiauttaja hyvä neuvo MUTTA pettäminen ei ole petetyn vika. Eikä johdu siitä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä jotta toinen ei vilkaisisi toiseen mieheen. Tämähän on aivan naurettava ajatus eikä silloin voisi solmia mitään liittoja jos heti ensimmäisten vaikeuksien kohdalla mennään vieraisiin. Jos liitossa tai suhteessa tulee ongelmia niin että tekee mieli lähteä vieraisiin niin niistä keskustellaan kumppanin kanssa ENNEN pettämistä! Tähän perustuu parisuhde ja rakkaus. Jos mies ei esim. huomioi naista hänen haluamallaan tavalla niin helposti voi tulla kaipuu mieheen joka huomioi. Tästä voi kyllä tosin ja kuuluukin sanoa kumppanilleen ennen petosta. Eihän parisuhteissa olisi muuten mitään järkeä tai sitten parisuhde on todellinen pintaliitosuhde missä ei ole oikeanlaista syvää rakkautta! Vika on pettäjässä eikä petetyssä jos pettäjä ei ole kertonut tunteistaan missä ei saa haluamaansa rakkautta ennen pettämistä! Ja jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään.

      • nina
        Paula kirjoitti:

        Kirja ja ammattiauttaja hyvä neuvo MUTTA pettäminen ei ole petetyn vika. Eikä johdu siitä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä jotta toinen ei vilkaisisi toiseen mieheen. Tämähän on aivan naurettava ajatus eikä silloin voisi solmia mitään liittoja jos heti ensimmäisten vaikeuksien kohdalla mennään vieraisiin. Jos liitossa tai suhteessa tulee ongelmia niin että tekee mieli lähteä vieraisiin niin niistä keskustellaan kumppanin kanssa ENNEN pettämistä! Tähän perustuu parisuhde ja rakkaus. Jos mies ei esim. huomioi naista hänen haluamallaan tavalla niin helposti voi tulla kaipuu mieheen joka huomioi. Tästä voi kyllä tosin ja kuuluukin sanoa kumppanilleen ennen petosta. Eihän parisuhteissa olisi muuten mitään järkeä tai sitten parisuhde on todellinen pintaliitosuhde missä ei ole oikeanlaista syvää rakkautta! Vika on pettäjässä eikä petetyssä jos pettäjä ei ole kertonut tunteistaan missä ei saa haluamaansa rakkautta ennen pettämistä! Ja jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään.

        paula on fiksu nainen

      • miten on?
        Paula kirjoitti:

        Kirja ja ammattiauttaja hyvä neuvo MUTTA pettäminen ei ole petetyn vika. Eikä johdu siitä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä jotta toinen ei vilkaisisi toiseen mieheen. Tämähän on aivan naurettava ajatus eikä silloin voisi solmia mitään liittoja jos heti ensimmäisten vaikeuksien kohdalla mennään vieraisiin. Jos liitossa tai suhteessa tulee ongelmia niin että tekee mieli lähteä vieraisiin niin niistä keskustellaan kumppanin kanssa ENNEN pettämistä! Tähän perustuu parisuhde ja rakkaus. Jos mies ei esim. huomioi naista hänen haluamallaan tavalla niin helposti voi tulla kaipuu mieheen joka huomioi. Tästä voi kyllä tosin ja kuuluukin sanoa kumppanilleen ennen petosta. Eihän parisuhteissa olisi muuten mitään järkeä tai sitten parisuhde on todellinen pintaliitosuhde missä ei ole oikeanlaista syvää rakkautta! Vika on pettäjässä eikä petetyssä jos pettäjä ei ole kertonut tunteistaan missä ei saa haluamaansa rakkautta ennen pettämistä! Ja jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään.

        Siis älä nyt tuomitse tyttöä, joka ei oo seurustellut kuin tuon yhden pojan kanssa. Sitten vain kävi niin, että halut veivät (ehkä viinaakin oli juotu) kokeilemaan vanhempaa miestä. Tämän pari vois pitää jonkin aikaa selibaattia, pohdiskella mitä toinen merkitsee, lopettaa itkeskely ja jos tunteet ovat samanlaiset, että jatketaan, niin annetaan anteeksi. Kyllä se aika parantaa ikävätkin muistot ja tyttö tuntuu taas omalta tytöltä.

      • nax
        Paula kirjoitti:

        Kirja ja ammattiauttaja hyvä neuvo MUTTA pettäminen ei ole petetyn vika. Eikä johdu siitä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä jotta toinen ei vilkaisisi toiseen mieheen. Tämähän on aivan naurettava ajatus eikä silloin voisi solmia mitään liittoja jos heti ensimmäisten vaikeuksien kohdalla mennään vieraisiin. Jos liitossa tai suhteessa tulee ongelmia niin että tekee mieli lähteä vieraisiin niin niistä keskustellaan kumppanin kanssa ENNEN pettämistä! Tähän perustuu parisuhde ja rakkaus. Jos mies ei esim. huomioi naista hänen haluamallaan tavalla niin helposti voi tulla kaipuu mieheen joka huomioi. Tästä voi kyllä tosin ja kuuluukin sanoa kumppanilleen ennen petosta. Eihän parisuhteissa olisi muuten mitään järkeä tai sitten parisuhde on todellinen pintaliitosuhde missä ei ole oikeanlaista syvää rakkautta! Vika on pettäjässä eikä petetyssä jos pettäjä ei ole kertonut tunteistaan missä ei saa haluamaansa rakkautta ennen pettämistä! Ja jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään.

        "jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään"
        Toi loppu lause vain valitettavan usein tuntuu unohtuvan ihmisiltä. Osa ainakin naisista tuntuu pitävän perusoikeutenaan etsiä ensin toisen ennenkuin edes selvittää aiemman suhteensa. Entinen avovaimoni oli aiemmin ollut kahteen naimisissa aiemmin. JA molemmilla kerroilla liitto oli päättynyt vauhdikkaasti pettämisen kautta ja uuden miehen luokse muuttamiseen. Tiesin nämä jo suhteemme alussa, mutta luulin että ihminen muuttuu. Ja taas meni väärin. Eli avoliittomme päättyi toisen matkaan. Homma on ollut mulle pitkään selvä, mutta itse en tuollaista osaisi tehdä. Jättää kaikki entinen ja mistään välittämättä siirtyä uuteen. Pettämisen jälkeen tapasin ex:ni kahdesti hänen hakiessaan tavaransa pois yhteisestä asunnostamme.

      • paula
        nax kirjoitti:

        "jos suhde ei tyydytä niin sitten erotaan ja etsitään toinen mies eikä lähdetä pettämään"
        Toi loppu lause vain valitettavan usein tuntuu unohtuvan ihmisiltä. Osa ainakin naisista tuntuu pitävän perusoikeutenaan etsiä ensin toisen ennenkuin edes selvittää aiemman suhteensa. Entinen avovaimoni oli aiemmin ollut kahteen naimisissa aiemmin. JA molemmilla kerroilla liitto oli päättynyt vauhdikkaasti pettämisen kautta ja uuden miehen luokse muuttamiseen. Tiesin nämä jo suhteemme alussa, mutta luulin että ihminen muuttuu. Ja taas meni väärin. Eli avoliittomme päättyi toisen matkaan. Homma on ollut mulle pitkään selvä, mutta itse en tuollaista osaisi tehdä. Jättää kaikki entinen ja mistään välittämättä siirtyä uuteen. Pettämisen jälkeen tapasin ex:ni kahdesti hänen hakiessaan tavaransa pois yhteisestä asunnostamme.

        Olen tullut siihen lopputulokseen että naisia eikä miehiä voi yleistää. Meitä on niin monenlaisia että huh huh... Olet oikeassa että moni nainen toimii näin mutta onneksi ei kaikki. Mutta totuus usein on että sellainen ihminen jolla on aina seuraava kiikarissa ennen kuin edellinen suhde loppuu on läheisriippuvainen. Homman kuuluisi mennä niin että yksi suhde kerrallaan, sen jälkeen prosessoidaan vanhat tunteet alta pois ja kun ollaan valmiita niin toivotetaan uusi suhde tervetulleeksi. Näin ainakin omassa ystäväpiirissäni toimitaan. Muistelen nuoruudessani kouluajoilta joitain tyttöjä jotka eivät olleet koskaan yksin. Oli uusi mies aina varalla ennenkuin vanhan jätti. Tälläinen ihminen on usein läheisriippuvainen eikä pysty olemaan yksin saatika solmimaan erittäin vakavia ja syvällisiä rakkausliittoja. Itse en seurustele miesten kanssa jotka hyppäävät suhteesta toiseen vaan miehen kanssa joka on itsenäinen, rakastuu ja jos ero tulee niin prosessoi vanhan rakkauden alta pois ennen uudelleen rakastumista. Jopa rakas parisuhde experttimme John Gray allekirjoittaa tämän ja se on ainoa tapa päästää todelliseen rakkaudentunteeseen :)

        Ihminen joka pomppii suhteesta toiseen pelkää yksinäisyyttä eikä uskalla kohdata todellisia tunteitaan vaan pakenee niitä ottamalla aina uuden miehen. Valitettavaa siinä on että silloin myös pakenee rakkautta eikä koskaan pääse siihen ihanaan syvään rakkauden tunteeseen jossa luottaa ja uskaltaa asettua alttiiksi haavoittuneisuuteen.

      • paula
        miten on? kirjoitti:

        Siis älä nyt tuomitse tyttöä, joka ei oo seurustellut kuin tuon yhden pojan kanssa. Sitten vain kävi niin, että halut veivät (ehkä viinaakin oli juotu) kokeilemaan vanhempaa miestä. Tämän pari vois pitää jonkin aikaa selibaattia, pohdiskella mitä toinen merkitsee, lopettaa itkeskely ja jos tunteet ovat samanlaiset, että jatketaan, niin annetaan anteeksi. Kyllä se aika parantaa ikävätkin muistot ja tyttö tuntuu taas omalta tytöltä.

        Et ilmeisesti lukenut viestejä kunnolla tai ymmärsit väärin. Viestini tarkoitus ei ollut niinkään tuomita tyttöä vaan vastasin edelliseen kommentiin ja tuomitsin ajatuksen siitä että petos olis millään tavalla petetyn syytä. Asioista pitää pystyä keskustelemaan ennen petosta ja jos niin ei käy niin ei siitä tulee petettyä syyllistää!

    • Joooops

      Joo. minä kostin, aijai, ja olen tosi tyytyväinen, painoin kuin eläin toista muijaa ja hyvää teki :))! Ja painan uudestaan myös olin sitten avio tai avoliitossa...

    • dark_angel

      Mikähän ihmisessä kiinnostaa tuo pettäminen?
      Ajatteleeko pettäjä pidemmän päälle?
      Ajatteleeko hän miltä petetyltä tuntuu?
      Vai onko se joku pakkomielle jollekkin?

      ~kunpa tietäisi~

      • uskollinen

        No niin. Surullista luettavaa kaiken kaikkiaan.
        On ikävää, että ihmiset pettävät toisiaan. On ikävää, että joku näyttää ajattelevan, että KAIKKI naiset (miksei miehetkin) tekevät niin.
        Itselläni on takana lukuisia parisuhteita ja nyt tuntuu siltä, että tästä vois tulla jotain oikeeta. Mulle toi pettäminen / pettämisen halu /kiinnostus muihin miehiin on aina ollut osoitus siitä, että omassa parisuhteessa on joku pielessä. Jos mun tekee mieli lähteä toisen miehen matkaan, ensimmäiseksi kyllä katson peiliin ja koitan miettiä objektiivisesti omaa parisuhdettani. Nuorella iällähän on useimmiten niin, että se ensimmäinen tai toinen tai ehkä kymmeneskään ei ole se ihminen, jonka kanssa ollaan lopun ikää. Kun alkaa tuntua siltä, että tämä on jo nähty, tämä ihminen ei ole se oikea mulle jne., kiinnostus muihin miehiin herää yleensä.
        Ikinä en ole pettänyt ketään. Jos musta tuntuu, että voisin niin tehdä, on aika pistää piste parisuhteelle. Sen jälkeen voi naida ketä huvittaa, mut toisen ihmisen yli käveleminen, mitä pettäminen nimenomaan on, ei tulisi kyllä mieleenkään. Miks tietentahtoen loukata toista iihmistä? On hyvin itsekästä "unohtaa" seurustelevansa ja antaa vaan mennä. Minkälainen omatunto on ihmisellä, joka voi nauttia seksistä tietäen samalla pettävänsä toista ihmistä, joka on täysin syytön moiseen toimintaan? Kostopettäminen on ihan asia erikseen, eikä se liity tähän keskusteluun mitenkään.
        Niin kauan, kun ihminen on rakastunut toiseen, halu pettää puuttuu. Korostan nyt tässä sitä, että rakastaminen ja rakastuminen on ihan eri asioita. Pitää pystyä hullaantumaan siitä omasta kullasta yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka se itse rakkaus olisi kuinka syvää tahansa. Rakastunut ihminen ei petä.
        Kaikki tää kurjuus ja ikävyys, mistä tässäkin on kyse, johtuu aina pohjimmiltaan siitä, että ihmiset on unohtaneet arvostaa toisiaan. Parisuhde väljähtyy aivan varmasti, ellei sen eteen tehdä töitä - molempien täytyy tehdä töitä. Ei voi odottaa, että kaikki on vuodesta toiseen aurinkoista ruusuilla tanssimilla. Ei elämä oo sellasta. Se on myös piikkien seasta poimimista!
        Jos olisin tämän tapauksen petetty osapuoli, varmasti haluaisin antaa anteeksi. Kuitenkin kannattaa hyvin tarkkaan miettiä, tarkoittaako anteeks antaminen unohdusta. Jos sä olet antanut anteeksi, mutta yhä koet esim. seksin negatiivisella tavalla erilaisena, kannattaa hyvin tarkkaan miettiä, voitko sä koskaan unohtaa ja elää sen asian yli. Jos et voi, yhdessäoleminen silkasta.. tottumuksesta, siitä että kaikki oli niin loistavaa, että vois olla vieläkin, on kyllä liian iso rangaistus teille molemmille. Yrittäminen on jo paljon, mutta pitää pystyä olemaan rehellinen myös itselleen silloinkin, kun se sattuu. Yleensä totuus on se, mikä meitä satuttaa eniten.
        Kaikkea hyvää sulle. Toivon, että tuo suhde kääntyy vielä parhain päin. Ellei käänny... Meille kaikille on varmasti tuolla jossain joku, joka voi tehdä meidät onnelliseksi, ja joka tulee silkasta meidän olemassaolosta paremmaksi ihmiseksi. täydeksi.
        TC!

      • nina
        uskollinen kirjoitti:

        No niin. Surullista luettavaa kaiken kaikkiaan.
        On ikävää, että ihmiset pettävät toisiaan. On ikävää, että joku näyttää ajattelevan, että KAIKKI naiset (miksei miehetkin) tekevät niin.
        Itselläni on takana lukuisia parisuhteita ja nyt tuntuu siltä, että tästä vois tulla jotain oikeeta. Mulle toi pettäminen / pettämisen halu /kiinnostus muihin miehiin on aina ollut osoitus siitä, että omassa parisuhteessa on joku pielessä. Jos mun tekee mieli lähteä toisen miehen matkaan, ensimmäiseksi kyllä katson peiliin ja koitan miettiä objektiivisesti omaa parisuhdettani. Nuorella iällähän on useimmiten niin, että se ensimmäinen tai toinen tai ehkä kymmeneskään ei ole se ihminen, jonka kanssa ollaan lopun ikää. Kun alkaa tuntua siltä, että tämä on jo nähty, tämä ihminen ei ole se oikea mulle jne., kiinnostus muihin miehiin herää yleensä.
        Ikinä en ole pettänyt ketään. Jos musta tuntuu, että voisin niin tehdä, on aika pistää piste parisuhteelle. Sen jälkeen voi naida ketä huvittaa, mut toisen ihmisen yli käveleminen, mitä pettäminen nimenomaan on, ei tulisi kyllä mieleenkään. Miks tietentahtoen loukata toista iihmistä? On hyvin itsekästä "unohtaa" seurustelevansa ja antaa vaan mennä. Minkälainen omatunto on ihmisellä, joka voi nauttia seksistä tietäen samalla pettävänsä toista ihmistä, joka on täysin syytön moiseen toimintaan? Kostopettäminen on ihan asia erikseen, eikä se liity tähän keskusteluun mitenkään.
        Niin kauan, kun ihminen on rakastunut toiseen, halu pettää puuttuu. Korostan nyt tässä sitä, että rakastaminen ja rakastuminen on ihan eri asioita. Pitää pystyä hullaantumaan siitä omasta kullasta yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka se itse rakkaus olisi kuinka syvää tahansa. Rakastunut ihminen ei petä.
        Kaikki tää kurjuus ja ikävyys, mistä tässäkin on kyse, johtuu aina pohjimmiltaan siitä, että ihmiset on unohtaneet arvostaa toisiaan. Parisuhde väljähtyy aivan varmasti, ellei sen eteen tehdä töitä - molempien täytyy tehdä töitä. Ei voi odottaa, että kaikki on vuodesta toiseen aurinkoista ruusuilla tanssimilla. Ei elämä oo sellasta. Se on myös piikkien seasta poimimista!
        Jos olisin tämän tapauksen petetty osapuoli, varmasti haluaisin antaa anteeksi. Kuitenkin kannattaa hyvin tarkkaan miettiä, tarkoittaako anteeks antaminen unohdusta. Jos sä olet antanut anteeksi, mutta yhä koet esim. seksin negatiivisella tavalla erilaisena, kannattaa hyvin tarkkaan miettiä, voitko sä koskaan unohtaa ja elää sen asian yli. Jos et voi, yhdessäoleminen silkasta.. tottumuksesta, siitä että kaikki oli niin loistavaa, että vois olla vieläkin, on kyllä liian iso rangaistus teille molemmille. Yrittäminen on jo paljon, mutta pitää pystyä olemaan rehellinen myös itselleen silloinkin, kun se sattuu. Yleensä totuus on se, mikä meitä satuttaa eniten.
        Kaikkea hyvää sulle. Toivon, että tuo suhde kääntyy vielä parhain päin. Ellei käänny... Meille kaikille on varmasti tuolla jossain joku, joka voi tehdä meidät onnelliseksi, ja joka tulee silkasta meidän olemassaolosta paremmaksi ihmiseksi. täydeksi.
        TC!

        Tämä on lainaus nimimerkin "uskollinen" viestistä ja mielestäni erittäin hyvin kuvaa myös omaa ajattelutapaani:

        "Ikinä en ole pettänyt ketään. Jos musta tuntuu, että voisin niin tehdä, on aika pistää piste parisuhteelle. Sen jälkeen voi naida ketä huvittaa, mut toisen ihmisen yli käveleminen, mitä pettäminen nimenomaan on, ei tulisi kyllä mieleenkään. Miks tietentahtoen loukata toista iihmistä? On hyvin itsekästä "unohtaa" seurustelevansa ja antaa vaan mennä. Minkälainen omatunto on ihmisellä, joka voi nauttia seksistä tietäen samalla pettävänsä toista ihmistä, joka on täysin syytön moiseen toimintaan? "

    • tynpääntynyt

      no omapa oli vikas ku lähetit muijas sinne, mitä otit riskin... mikset sitä paistsi kosta sille muijalles(kosto on aina suloinen)saapa ainaki kokea milt sust tuntu ku se petti sua..xD tai sit et petä vaan oot sen tuntune sille et oot pettäny...

      • uskollinen

        Käypä lukemassa tuo mun aiempi viesti ja mene itseesi. Luottamus on tärkeintä parisuhteessa, se on pohja kaikelle. Jos et sitä ymmärrä, ni et kyllä kovin pitkälle pääse. Eikä se helppoa toki olekaan.
        tuskin tuo mies on muijaansa lähettänyt minnekään, vaan luottanut siihen, että tää nainen osaa pelata sääntöjen mukaan. Ja kostaminen taas... Tekee surullisemmaksi myös sen, joka kostaa.

      • nina
        uskollinen kirjoitti:

        Käypä lukemassa tuo mun aiempi viesti ja mene itseesi. Luottamus on tärkeintä parisuhteessa, se on pohja kaikelle. Jos et sitä ymmärrä, ni et kyllä kovin pitkälle pääse. Eikä se helppoa toki olekaan.
        tuskin tuo mies on muijaansa lähettänyt minnekään, vaan luottanut siihen, että tää nainen osaa pelata sääntöjen mukaan. Ja kostaminen taas... Tekee surullisemmaksi myös sen, joka kostaa.

        hyvä nimimerkki uskollinen. täysin olen kanssasi samaa mieltä

        "Luottamus on tärkeintä parisuhteessa, se on pohja kaikelle. Jos et sitä ymmärrä, ni et kyllä kovin pitkälle pääse. Eikä se helppoa toki olekaan.
        tuskin tuo mies on muijaansa lähettänyt minnekään, vaan luottanut siihen, että tää nainen osaa pelata sääntöjen mukaan. Ja kostaminen taas... Tekee surullisemmaksi myös sen, joka kostaa. "

    • Toni

      Mä olen nyt kurkkua myöten täynnä noita munattomia miehiä jotka on ku 12 vuotiaat pikkupojat ekaa kertaa näkemässä tissiä ja kirjottelee noita kostoviestejä. Eikö täältä suomesta löydy todellisia miehiä vaan kaikki on jotain pikkukakaroita joilla on niin kova miehisyyden uhka?

      Ensinnäkin mies joka pettää (tai nainen) tekee sen heikkouttaan ja syystä että "haluaa jättää ennenkuin tulee jätetyksi" eli juuri tota kosto sontaa että kun ei uskalla seisoa omilla jaloillaan miehenä ni lähetään uhittelemaan että kyllä mäki naista saan. Mies joka on mies ei tartte tollasta todistelua vaan tommoset pennut vois siirtyä muualle leikkimään leikkejään ja jättää aikuisille tarkotetut keskustelut rauhaan. Voitte liittyä mukaan mielipiteinenne kun kasvatte vähän..siis miehiksi.

      Jos joku nainen pettää niin viisasta on joko itse käydä homma läpi ja selvitä siitä katkeroitumatta ja löytää uusi suhde tai jatkaa vanhaa rakastamalla naista oikeasti tai mennä terapiaan jos ei muuten luonnistu. Ja toi on toinen juttu mikä pistää ihmettelemään että klisee " idiootit ei osaa ratkoa omia ongelmiaan" ja ainainen terapeuttien mollaaminen. Tosi mies pystyy lähteen terapiaan jos vaimoaan rakastaa ja se vasta miehistä onkin! Ja toinen juttu on että hienoa että joku vielä jaksaa tehä sellasta duunia, vähän kunnioitusta hei. Paras terapeutti on sellanen joka on käyny ite sonnan läpi ja selvinny siitä ja omien kokemuksien kautta auttaa muita ku sellanen joka vaan lukenu kirjoja ja yrittää sieltä sitten jaella neuvoja tietämättä tunnepohjaa. Hienoja ihmisiä täällä keskustelemassa mutta myös täys ääliöitä. Olis paljo parempi ku raijattais sellaset lapset pois ja olis vaan ne jotka ei ole uhmaiässä täällä itkemässä ja todistelemassa olematonta miehisyyttään. Miehisyys tulee naisen kunnioituksesta ja siitä että on uskollinen. Mihin on kaikki vahvat ja viisaat herrasmiehet kadonnu? Ei mihinkään. Luojan kiitos niitä vielä löytyy ettei naisten täydy olla täysin hädissään. Ite en petä koska se ei kuuluu onneen eikä elämään. Siinä vahingoittaa viattomia mutta poika kullat...kaiken eniten itseään. Ette pääse koskaan olemaan naisen kanssa rakkaussuhteessa koska ette uskalla olla miehiä. Ryhdistäytykää ja olkaa kunnon suomalaisia miehiä joihin voi tukea ja turvata vaikeinakin hetkinä. Petetty mies...tsemppiä ja kyllä se vielä onneksi kääntyy joko tämän tytön kanssa tai sitten toisen. TONI W.

      • nina

        "Ite en petä koska se ei kuuluu onneen eikä elämään. Siinä vahingoittaa viattomia mutta poika kullat...kaiken eniten itseään. Ette pääse koskaan olemaan naisen kanssa rakkaussuhteessa koska ette uskalla olla miehiä."

    • Uskollinen

      ..luettavaa.

      Olen pahoillani puolestasi/puolestanne ... mutta ehkä aika parantaa... ehkä tästä oppii jotain.. putoaa maanpinnalle arkeen tms... saa palaset kasaan.

      Olin muutaman vuoden Sinua vanhempi aikoinaan,kun erosin silloisesta miehestäni.
      Hän oli ns.kaikin puolin hyvä ja kunnollinen mies,elämä oli tasaista ja luottamus oli molemminpuolista.
      Hän tykkäsi käydä kavereidensa kanssa viikonloppuisin ulkona, kapakassa ja todellakaan en koskaan miettinyt, että hän saattaisi pettää minua muiden naisten kanssa... ei tullut mieleenikään.Luotin häneen 100%

      Eräältä reissulta palatessaan näin kaulassa merkkejä intiimistä kanssakäymisestä.
      Olin aivan sanaton... en saanut sanaa suustani.. voimat katosivat konkreettisesti ja yritin katsoa hänen silmistään jotain mikä kumoaisi kaiken sen mitä näin ja tunsin.. näin vastassani hiljaisen punastelevan miehen joka vältteli katsettani.

      Tyttäreni oli silloin muutaman kuukauden ikäinen ja ajattelin silti jatkaa ja antaa anteeksi.
      Sitä tuskaa ei voi sanoin kertoa mitä tunsin sydämessäni, se oli niin raastavaa.
      Kuin koko kaunis olisi kadonnut ympäriltäni.
      Se oli romahdus kertakaikkiaan.. aika kului ja en päässyt asian yli ollenkaan
      .... joka hetki uskottomuus tuli mieleen.

      Halusin keskustella mieheni kanssa aiheesta... mutta hän suuttui aina kun yritin jotenkin käsitellä aihetta. TUnsin itsekkin välillä syyllisyyttä kun aiheen otin esille... lopulta aloin syyllistään itseäni että olen syyllinen tapahtumaan vaikka meillä ei koskaan ollut mitään vaikeuksia vuoteessa. En koskaan valitellut päänsärkyjä ja kykenin useisiin akteihin viikossa ja päivässäkin.

      Totesin etten osannut enää rakastaa häntä samoin kuin nainen miestä rakastaa.Luottamus oli kadonnut.kaikki oli muuttunut sen jälkeen. Tunteeni oli niin viileät... ettei ikävä painanut yhtään kun suhde loppui.

      Tällä kirjoituksella en aja takaa sitä että teidän kävisi samoin vaan on asioita joita ei kykene unohtamaan tai antamaan anteeksi.. etenkin jos niistä mieltä painavista asioista ei pysty puhumaan.
      Asian yhteinen käsittely helpottaa kuipaisenkin oloa... myös pettäjän kohdalla.

      Tämäkin voi olla suuri hetki teille -vaikkakin ikävällä tavalla- Opettava... opettava jatkoa varten...

      Toivotan kaikkea hyvää kumpaisellekkin osapuolelle.Jaksamista!

    • Tom

      Jos tyttösi saa sinun käsittelyssä 6 kertaa peräkkäin orgasmin, niin taitaa olla melkoinen nymfo jos vielä muualta melaa hakee... Ja sinä luulet että tämä oli ensimmäinen kerta??? No jokainen uskoo mihin haluaa, joku jopa joulupukkiin....

    • Jape

      Koitahan jaksaa. Se luottamus on kyllä suhteen tärkeimpiä asioita..sitä on vaikea saaha takasi. Ajan saatossa se luottamus voi kyllä parantua, ei kuitenkaa luultavasti täysin. Toivottavasti se pettämis jupakka ei viilennä sun tunteita, se vaarahan on olemasa.
      Koittakaa puhua tapahtunu asia niin seleväksi ku mahollista, se on nyt tärkeää. Se on mukava kuulla että jaksat kaikesta huolimatta yrittää, mutta jos tapahtunu asia kummittelee vielä pitkää mielessä ja tekee asiat hankaliksi, niin älä kuitenkaa pilaa omaa elämää sen takia vaan ota etäisyyttä tai lopeta suhde.

    • siipensä polttanut

      Hei

      Luin tarinasi ja samalla toivoin että se olisi olllutkin vain tarina, jolla ei ole todellista perää.Mutta...

      Tiedän jokseenkin miltä sinusta tuntuu, koska olen itsekin kokenut, miltä tuntuu kun toinen pettää.Jokaien epttäminen on kuitenkin omalla tavaallan ainutlaatuinen eikä kukaaan voi sanoa tietävänsä tarkalleen,millaisia tunnetiloja asia toisessa tarkalleen nostattaa.Ainoa asia josta sä saat olla onnellinen on että sait tavallaan kuulla asian suoraan rakkaaltasi.

      Mun tarina on karuudessaan jokseenkin tällainen:
      Olin seurustellut jätkäkaverini kanssa jokseenkin vuoden päivät.Hän asui toisella paikkakunalla, mutta se ei tuntunut häiritsevän suhdettamme,koska väli taittui helposti niin junalla kuin moottoropyörillä,joten ei ollut ihme,jos sattui koulun jälkeen sujauttamaan toisen luo ja takaisin.Kilpailin paljon, joten menoa riitti.Suhde kesti sen koska poikakaverilla riitti intoa olla mukana tai ilmaantua kentän laidalle ilman erillistä kutsua. Sitten koitti perjantai-ilta, joka varmasti muutti suurinta osaa minusta.Jätkäkaverini paras kaveri soitti ja kysyi täysin viattomasti,missä välissä olin ehtinyt tulla bileisiin ja voisimmeko tulla pois bilepaikan makuuhuoneesta,kun talon omistaja tahtoisi vaihtaa vaatteitaan.Tyrmistys oli melkoinen molemmille, kun jätkäkaveri samalla sekunnilla avasi oven ja käveli vaaleaverikön kanssa ulos kyseisestä huoneesta ja itselleni valkeni, millaista peliä toinen pelasi.Tuskin olisin koskaan myöhemmin asiasta saanut selville,jos tuota vahinkoa ei olisi tapahtunut, sillä vajaa viikko myöhemmin tuo jätkäkaveri kuoli moottoripyöräkolarissa matkalla luokseni.

      Siitä mistä tuossa illassa oli ollut kyse ei selvinnyt tai kuinka kauan pettämistä oli kestänyt.Minua pyydettiin puhumaan hautajaisissa ja tietenkin sen tein.Kätkin pahan oloni, suljin todelliset tunteeni ja näyttelin kaiken olleen kunnossa suhteessamme. Jätkän vanhemmat eivät vieläkään tiedä totuutta kultapojastaan ja lähettävät yhä kortteja, kun vietän jotain juhlapäivää.

      Tapahtuneesta on kulunut jo viitisen vuotta, mutta edelleenkin puhuminen pettämisestä nostaa mieleeni muistot.Paljon jälkeenpäin löydettiin jätkän päiväkirja,jonka vanhemmat lähettivät lukematta minulle.Ainoa syy,jonka hän antoi pettämiselle oli ettei osannut käsitellä minua. Olin kuulemma liian hyvä ihminen,joka omasi kyvyn saada jokaisen ihmisen tuntemaan olonsa tärkeäksi ja luottaamaan itseensä. Kuitenkin tuntuu ironiselta lukea tuollaisia sanoja luottamuksesta. Koskaan sen jälkeen en omalla tavallani ole täysin pystynyt arvostamaan ihmisiä,jotka pettävät toisia,vaikka se olisi tietoista ja molemminpuolista sovittua.

      En niinkään suhtaudu pettäviin ihmisiin erilailla kuin toisiin,mutta jokin osa minusta on koko ajan varautunut,varsinkin jos jonkin asteinen pettäminen tapahtuu minua kohtaan.Välit eivät enää palaa ennalleen,vaikka ulkoisesti esim. ystävyys näyttää todella terveeltä ja vahvalta. Jokin vain katoaa,kuten sinusta tuntuu. Se ei kuitenkaan tarkoita,etteikö ystävyys tai mahdollinen pettämisen jälkeinen suhde muodostuisi ainutlaatuiseksi tai kauniiksi. Tapahtumat ovat varmaankin muuttaneet sinua. Minusta ne tekivät ennen kaikkea loistavan kuuntelijan tai niin monet pitkäaikaiset ystäväni kertovat.

      En voi neuvoa sinua tekemään valintoja, mutta muista ehkä tämä: Elä jokaista päivää kuin viimeistä, koska koskaan et voi tietää, mikä on se viimeinen. Tapanani suhteista on nykyään sanoa,että niin kauan kun toisen suudelma saa vatsanpohjan elämään ei suhteella ole mitään hätää,mutta jos toisen kosketus ei tunnu miltään tulisi hieman huolestua.Suhde pelkkänä tapana on harvoin hyväksi pidemmän päälle.

      ~Siipensä polttanut~

    • Pro

      Sanoit että olet antanut anteeksi, mutta ehkä et sitä syvällä sisimmässäsi ole...
      Etkä pystykkään, ennen kuin ymmärrät sen miksi naisesi teki inhimillisen teon heikolla hetkellä!

      Mutta lähtökohtana kaiken selvittämiselle on, että selvitätte mikä ajoi hänet tuohon pettämiseen...
      Sanoit että kaikki oli täydellistä jne... Mutta jos näin olisi ollut myös naisesi mielestä, ei tätä pettämistä olisi ikinä tapahtunut! Joku asia sai hänet sortumaan imartelulle heikolla hetkellä!

      Älkää luovuttako, sillä teillä on selvästi rakkaus jota harva löytää ikinä! Teillä on täydellinen luottamus ja rehellisyys...
      Sinulla on kumppani johon voit luottaa! Niin, sinä voit luottaa että hän kertoo sinulle aina totuuden. Kun itsekkin olet täysin rehellinen, teillä on pohja ikuiselle onnelle!

      Nyt ne haavat vielä vuotaa, mutta aika kyllä parantaa haavat... Tai ei itsessään aika, mutta se kun rehellisesti kerrotte aina suoraan tunteistanne ja selvitätte pikkuhiljaa tuon tapahtuneen... pääsette kumpikin siitä ylitse ja olette entistä vahvempia niin yksilöinä kuin yhdessä!

      Tapahtuneesta on vasta kaksi vuotta, eikö niin?
      Ei tuo asia ole pois pyyhitty kahdessa vuodessa, sen läpikäyminen ja siitä ylitsepääseminen vie pitkään... Koettakaa antaa kaikki tukenne, ymmärryksenne ja rakkautenne toisillenne! Sillä mikään ei ole pysyvästi muuttunut jos te kumpikin uskotte siihen!!

      Sanon tämän kaiken omasta kokemuksesta... Olen ollut samassa tilanteessa, enkä vain kerran ole tullut petetyksi vaan kertoja oli muutamia!!
      Nyt kaikesta on lähes kuusi vuotta aikaa ja olemme kumpikin päässeet tapahtuneesta ylitse. Minä siitä tuskasta ja kivusta kun olen tullut petetyksi ja vaimoni siitä tuskasta ja kivusta että hän on tehnyt jotain sellaista ihmiselle jota han rakastaa ja haluaa yli kaiken!!

      Muista, että vain sinulla ei ole muuria teidän rakkauden tiellä ylitettävänä, se on naisellasi ihan yhtälailla! Ylittäkää se yhdessä ja eläkää onnellisina elämänne loppuun saakka!!!!

    • Ikuinenrakkaus

      hän ei varmaankaan todellisuudessa ollutkaan. Toisaalta, on tutkittu juttu ja tosi asia se, että niin miehet kuin naisetkin pettävät jossakin elämänvaiheessa ainakin kerran. Luonto on sellainen...sinäkin itse todellisuudessa kiihotuit toisen miehen viesteistä...toisaalta en ymmärrä...jotain on täytynyt olla taustalla muhimassa....eihän kukaan noin vain ala textaileen mitään, jos ei saa vastakaikua. Eikä se ole kostamista, jos käyt kokeilemassa jotain muuta naista....saatat yllättyä....löydätkin naisen, jonka orkkujen lukumäärä ei ole laskettavissa ja joka vie sinut seksin syvälliseen totuteen;)

    • Näin käy

      Minä arvelen, että suhteenne tulee kohtuullisen pian päättymään, omaan mahdottomuuteensa.
      Luultavasti parin viikon eron jälkeen palaatte vielä yhteen, kun ette ole valmiita eroon, mutta sitten tulee toinen lopullinen ero.

      Luultavasti siksi, että alat alitajuisesti katsomaan muitakin naisia, huomaat saavasi vastakaikua, alat kiinnostua heistä. Kotona on vain sitä "teeskenneltyä" minä rakastan sinua leikkiä, johon et lopulta usko itsekkään.

      Huomaat lopulta itse, että ero ei enään ole sinulle vaikea asia, tyttöystävällesi ehkä, mutta se ei enään sinua häiritse.

      Tulet huomaamaan, että elämässäsi olisi paljon hienoa jäänyt kokematta, jos olisit jäänyt nykyiseen. Vuosien jälkeen voit jopa aidosti kiittää tyttöystävääsi siitä, että hän lopulta aukaisi silmäsi.

      Olisi aivan typerää jättää tyttöystäväsi nyt kun tunteesi ovat aivan sekaisin. Luultavasti et kestäisi tilannetta yksin. Odota ja keskustele, "sairaanloinen" rakkautesi muuttuu ajan myötä välinpitämättömyydeksi tai jopa vihaksi tyttöystävääsi kohtaan, ja silloin eropäätös on sinulle helppo.

      • 17v uskollinen

        Lainaus...

        "Minä arvelen, että suhteenne tulee kohtuullisen pian päättymään, omaan mahdottomuuteensa.
        Luultavasti parin viikon eron jälkeen palaatte vielä yhteen, kun ette ole valmiita eroon, mutta sitten tulee toinen lopullinen ero."

        Ennustus sinänsä on hyvä jos siihen vain lisätään mahdollisuus että kaikesta huolimatta petetty noudattaa kostamattomuuden kaavaa ja yrittää luoda kaikin keinoin uskoa tulevaisuuteen, itsensä,lapsien ja jopa petetyn henkilön hyväksi...Tämän jälkeen kun petetty saa huomata saman valhe,petos,uskottomuuskierteen jatkuneen kaikista "Hienolta kuullostavilta" valheista huolimatta niin ero on helppo,VALITETTAVASTI se katkeroittaa kaikkien näiden yhdessä vietettyjen vuosien jälkeen petetyn niin,että jotain kuolee tämän henkilön sisällä,se rakastamisen taito,se hellyyden taito, se välittämisen taito...kenelle sitä enään antaisi kun maailma valitettavasti on mitä on.
        Röyhkeimmät ja tunteettomimmat selviävät parhaiden!
        Kaikesta huolimatta EN siltikään aio liittyä näiden "TOSI MIESTEN" joukkoon ja ala kohtelemaan naisia epäkunnioittavasti,koska kaikesta huolimatta uskon että vielä jossain on se oikea...?

        Onnea teille jotka olette pettämisen kohteena olemisen jo läpikäyneet kohdallanne ja selvittäneet sen tavallanne, sekä jaksamista meille muille jotka mietimme joku ensimmäistä joku jo useammatta loukkausta ja sitä MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN!

    • Strategia

      Minullakin on vaimo ja "hieno" suhde, jota mikään ei ole "häirinnyt".
      Eli kysymys on siitä, etten ole niin naivi, kun sinä, vaan itseasiassa jopa uskon, että jotain tapahtuu ajoittain selkäni takana. En silti vaivaa päätäni ajatuksella, vaan nautin "onnellisesta" elämästäni niin kauan kuin sitä piisaa.

      Sinä päivänä kun jotakin paljastuu, minä lakaan olemasta, yksinkertaisesti häviän, eikä kukaan tule koskaan mitään minusta kuulemaan.

    • matti

      Hyväksykää sellainen asia, että ei ole olemassa sellaista kuin täydellinen. On tyydyttävä siihen, mikä on lähinnä täydellistä.

    • nainen -82

      Joo, nämä tällaiset reissut, joissa toinen osapuoli lähtee jonnekkin kauemmas aikaa viettämään, ovat todellisia uskollisuuden puntareita. Omasta puolestani voin vilpittömästi ja itsestäni ylpeänä (kun lukee näitä surullisia pettämistarinoita) sanoa, että olin uskollinen ollessani juhannusreissussa naispuolisen ystäväni kanssa, oman rakkaani jäädessä kotiin.
      Hauskaa siellä tietenkin oli ja vieraiden ihmisten, niin miesten kuin naistenkin kanssa tuli juteltua, mutta ei mitään siitä enempää.
      Kertaakaan ei edes mielessä käynyt tehdä jotain niin ajattelematonta! ja se on totuus. Mutta meitä kun on niin moneen junaan. Kyllähän sielläkin jokunen miespuolinen yritti tehdä lähempää tuttavuutta, mutta kohteliaasti torjuin yritykset kertoen suoraan että olen onnellisesti varattu. Ja ottaen huomioon että oli juhannus, itsekin melkoisessa humalassa. (Siinä olotilassahan monet yrittävät puolustella tekojaan)
      Olihan meilläkin sitten kotona kyselytunti, jos toinenkin että mitäs sitä on tehty ja kenen seurassa jne. mutta kyllä kai sitä lopulta sitten uskottiin ettei mitään ollut tapahtunut.
      Minä itse ainakin luotan, noh ehkei ihan 100% koska ainahan pieni terve epäilys saa olla, siihen ettei hänellä ollut itseni poissaolon aikana ketään. Niin se vaan on, vaikka sitä aina hoetaan, mutta ihmiset jotka rakastaa toisiaan ei tee mitään sellaista joka loukkaa toista, varsinkaan noin verisesti. En tietenkään sitä kiistä, etteikö virheitä saisi tehdä, sehän on inhimillistä. Pointti onkin siinä että niistä on opittava.
      Tämän halusin vain kertoa, toivottavasti joku edes jaksoi lukea :)

      Tsemppiä kaikille petetyille.

      • urospuolinen

        On se kiva kuulla, että Suomesta löytyy rehellisiä naisia, jotka osaavat pitää housut jalassa myös kännissä. Itsekin tapasin aikoja sitten aivan mielettömän naköisen ja oloisen naaraan ja vaikka me kumpikin olimme ihastuneita toisiimme niin muutamaa pusua lukuunottamatta meidän välillä ei tapahtunut mitään. Nainen pysyi miehensä rinnalla, vaikka mies oli hänen ensimmäinen ja ainut ja suhde oli ollut pitkä. Arvostan edelleen tätä naista tosi paljon.

    • martza

      Muiden viestejä luettuani päätin minäkin rohkaistua ja kirjoittaa omasta elämästäni...

      Itse olen ollut yhdessä tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa kohta kymmenen vuotta. Olen 37 vuotta, vaimoni on minua 4 vuotta nuorempi. Tavatessamme vaimoni opiskeli, yhteen muutimme hänen valmistuessaan juristiksi reilun kahden vuoden seurustelun jälkeen. Menimme naimisiin puoli vuotta tämän jälkeen. Aluksi suhteemme oli täysin normaali. Olen tosin alusta asti kärsinyt suhteessamme eräänlaisesta alemmuuskompleksista. Vaimoni on selvästi minua koulutetumpi ja fikumpi sekä sosiaalisesti kyvykkäämpi. Hän on myös koko työssäoloaikansa ansainnut huomattavasti enemmän kuin minä koskaan. Myös luonteeltaan vaimoni on tosin aina ollut selvästi minua dominoivampi. Olen alusta asti ollutkin suhteessamme enemmän tai vähemmän 'tossun alla'. Lisäksi vaimoni oli tavatessamme selvästi kokeneempi kuin minä. Minulla oli takanani vain yksi pidempi suhde, joka kariutui kun silloinen tyttökaverini muutti vuodeksi ulkomaille opiskelemaan. Jumaloin vaimoani varsinkin suhteeme suhteemme alussa ja olisin hänen pyynnöstään hypännyt vaikka kaivoon.

      Muutettuamme yhteen sovimme, että minä kannan aluksi päävastuun kotitöistä, jotta vaimoni voi muutaman vuoden ajan keskittyä luomaan uraa. Kotitöiden tekeminen ei minua haitannut sainhan näin tehdä jotain naiseni hyväksi. Vähitellen häiden jälkeen vaimoni työpäivät alkoivat venyä. Aloin epäilemään hänellä olevan muitakin kiireitä kuin pelkät työasiat varsinkin kun seksielämämme alkoi samalla menemään alaspäin niin laadullisesti kuin määrällisestikin. En kuitenkaan saanut kysytyksi asiasta suoraan vaan yritin ’ostaa’ hänen rakkautensa olemalla entistäkin kiltimpi ja ahkerampi aviomies. Näin jatkui suunnilleen vuoden. Lopulta sain kerätyksi rohkeuteni. Kysyessäni asiasta vaimoni myönsi epäilykseni olevan totta. Saatuani tietää tämän olin järkyttynyt ja kyynelissä. Ainoa mitä pystyin ajattelemaan oli etten halunnut menettää vaimoani. Sanoinkin tämän hänelle. Vaimoni vakuutti rakastavansa minua. Ongelma oli kuitenkin se etten sytyttänyt häntä seksuaalisesti. Niinpä hänellä oli jo jonkin alkaa ollut suhde työkaverinsa kanssa. Tämä suhde perustui vaimoni mukaan täysin seksille. Työkaveri oli myös naimisissa. Vaimoni mukaan oli hyvä, että asia tuli lopulta esille. Salailu ja valehtelu oli hänestä ollut raskasta. Kun vaimoni sanoi ettei halunnut missään nimessä erota tunsin oloni hyvin helpottuneeksi. Vaimoni sanoi kuitenkin ettei ollut myöskään valmis luopumaan seksistä työkaverinsa kanssa. Minä olin hänen mielestään täydellinen aviomies ja työkaveri taas täydellinen rakastaja. Vaimoni ehdottaessa ratkaisuksi sitä, että hyväksyisin nykyisen tilanteen jatkamisen hyväksyin ratkaisun enempiä ajattelematta. Niille jotka ihmettelevät miten näin voi tapahtua kerrottakoon, että vaimoni oli varmasti huomannut olevansa se joka määrää kaapin paikan. Ehdottaessaan hän todennäköisesti tiesi, että tulen sopeutumaan tilanteeseen. Minä taas olin valmis melkein mihin vain jotta saisin pitää vaimoni. Keskustelimme samalla paljon tulevaisuudestamme ja vaimoni vihjasi samalla olevansa valmis piakkoin hankkimaan lapsia mikäli tämä järjestely toimisi. Lapset olivat olleet suurin toiveeni koko avioliiton ajan. Voin sanoa, että tunteet velloivat sisälläni seuraavien kuukausien ajan. Olin toisaalta helpottunut, että olin saanut tietää totuuden ja että voimme jatkaa yhdessä eikä vaimoni suhde uhannut minun paikkaani. Olin innoissani siitä, että saattaisimme hankkia lapsen. Toisaalta ajatus siitä etten pystynyt täyttämään vaimoni seksuaalisia toiveita vaan siihen tarvittiin toinen mies sai itseni tuntemaan todella epätoivoiseksi ja entistäkin vähäpätöisemmältä vaimoni rinnalla. Lisäksi illlat jolloin vaimoni teki ’ylitöitä’ olivat piinaa. Seksi vaimoni kanssa oli melko laimeaa ja vähäistä vaikka tein kaikkeni miellyttääkseni vaimoani. Noin puoli vuotta myöhemmin vaimoni kertoi yllättäen olevansa raskaana. Hän ei ollut puhunut asiasta enempää käymämme keskustelun jälkeen vaan oli halunnut yllättää minut. Vaimoni sanoi että 'järjestelymme' tuntui toimivan täydellisesti ja hän oli valmis perustamaan kanssani oikean perheen. Olin kuin taivaassa. Vaimoni synnyttäessä pojan hän ehdotti että lopettaisin työt ja alkaisin koti-isäksi ja huolehdin lapsesta, vaimostani ja kaikista kotitöistä. Suostuin ehdotukseen, sainhan näin olla enemmän lapseni kanssa. Seuraavien vuosien aikana elämä jatkui entisellään, minä olen huolehtinut kaikista perheemme juoksevista asioista ja kodinhoidosta. Vaimoni tekee kaikki isommat päätökset ja vastaa raha-asioistamme. Saimme lyhyen ajan sisällä vielä kaksi tyttöä. Kummastakaan vaimoni ei keskustellut etukäteen kanssani vaan ilmoitti asiasta vasta ollessaan raskaana. Tämä toisaalta loukkasi minua toisaalta se on täysin perheessämme käytännön mukaista. Vaimoni ei yleensä kysy minun mielipidettäni tehdessään päätösiä vaan tyytyy ilmoittamaan asiasta minulle. Iltaisin vaimoni viettää aikaa lastemme kanssa ja täytyy sanoa että hän on uraäidiksi aivan loistava äiti. Minä yritän parhaani mukaan hemmotella häntä minkä lasten hoidolta jaksan. Viikonloppuisin olemme joko yhdessä kotona tai tapaamme vaimoni kavereita tai sukulaisia. Nämä yhteiset viikonloput ovat hetkiä jonka vuoksi jaksan toisinaan raskaat ja harmaat viikot. Kun olemme yhdessä vaimoni on kuten sanottua täydellinen äiti mutta myös todella hyvä aviopuoliso ja meillä on todella upeaa yhdessä. Välillä vaimoni haluaa viettää aikaa ystäviensä kanssa ilman minua ja lapsia. Tämä toimii hänen mukaansa hyvänä vastapainona henkisesti raskaalle ja vastuulliselle työlle. Olen halunnut suoda hänelle mandollisuuden ladata akkujaan koska se on selvästi hänelle tärkeää.

      Vaimoni on koko tämän ajan tapaillut samaa miestä yleensä parina arki-iltana viikossa. Puolitoista vuotta sitten vaimoni kertoi rakastajansa eroavan vaimostaan. Tämän jälkeen mies on vaimoni mukaan useasti ehdottanut että vaimoni eroaisi minusta. Vaimoni on kuitenkin helpotuksekseni kieltäytynyt kaikista ehdotuksista ja sanonut rakastajalleen ettei halua syvempää suhdetta tämän kanssa. Kuitenkin he ovat useasti tämän jälkeen viettäneet yhteisiä öitä vaimoni rakastajan asunnolla. Viime talvena he olivat jopa 4 päivän päivän yhteisellä talvilomamatkalla lapissa ja tänä kesänä heidän tarkoitus lähteä viikoksi Kreikkaan. En ole uskaltanut sanallakaan asettua vastustamaan vaimoni ja hänen rakastajansa tapaamisia sillä pelkään todella paljon menettäväni vaimoni tälle miehelle varsinkin kun hän nyt on eronnut vaimostaan ja on selvästi kiinnostunut minun rakkaastani. Olen varma että vaimoni jättäisi minut mikäli vaatisin häntä lopettamaan rakastajansa tapaamisen tai yrittäisin edes vaikuttaa siten että he tapaisivat harvemmin. Vaimoni on tehnyt selväksi miten paljon hän tarvitsee hetkiä rakastajansa kanssa ja miten täydellisestä heidän seksinsä on. Pelkoni ovat vain pahentuneet kun näin miehen ensimmäisen kerran hakiessani vaimoani lentokentältä heidän talvilomamatkansa jälkeen. Hän oli todella komea ja itsevarman oloinen. Teki todella pahaa katsoa kuinka vaimoni katsoi häntä ja suuteli häntä hyvästiksi silmieni edessä. Kaikkein pahinta oli se että nyt kun katson lapsiamme en voi olla ajattelematta miten paljon he mielestäni muistuttavat kaikki tätä miestä. En ole uskaltanut kysyä vaimoltani mitään tästä asiasta ja luulen että koskaan uskallakkaan kysyä peläten vastausta. Lapsemme on minulle itse elämääkin tärkeämpiä. Silti olen yksin ollessamme ajatellut asiaa. Olen ajatellut miten harvoin olimme yhdynnässä ennen lapsieni syntymistä. Muistan ensimmäisen raskauden aikana vaimoni maininneen heidän käyttäneen kondomia aina kun vaimoni ei syönyt e-pillereitä mutta en voi torjua synkkiä ajatuksia mielestäni. Nämä ajatukset vaivasivat mieltäni jo ennen kuin näin vaimoni rakastajan mutta nyt ne ovat lähes päivittäisiä vieraitani. Olen monesti myös miettinyt miksi vaimoni alun perin rakastui minuun ja haluaa vieläkin olla yhdessä kanssani. Uskoisin vaimoni halutessaan vieläkin kolmen lapsen äitinä saavan itseäni huomattavasti tasokkaamman miehen. Joskus asiasta keskustellessamme hän on kertonut, että olin hänen mielestään melko hyvännäköinen minkä tiedän olevan totta. Suurin syy on kuitenkin hänen mukaansa vastuuntuntoinen ja kiltti luonteeni. Vaimoni oli ennen minua ollut seurustellut ja ollut kihloissa muutaman vuoden itseään vanhemman opiskelukaverinsa kanssa. Tämä oli kuitenkin ollut määräilevä luonne joka oli usein aiheuttanut ongelmia, lisäksi mies oli valmistuttuaan halunnut panostaa uraansa ja oli painostanut vaimoani sopeutumaan enemmän perinteiseen naisen rooliin uransa sijasta. Tämä oli ollut viimeinen pisara heidän suhteelleen. Vaimoni kertoi tällöin päättäneensä että etsii itselleen tälle miehelle niin täydellisen vastakohdan kuin mahdollista. Ainoa asia vaimoni ei ollut ottanut huomioon oli seksi. Hän sanoi suoraan ettei liian kiltti ja herkkä mies saanut häntä tuntemaan itseään naiseksi. Lisäksi olin kuulemma vaimoni mielestä liian epävarma sängyssä(kin) ollakseni hänen unelmiensa prinssin. Vaimoni haluaa rakastajansa olevan luonteeltaan huomattavasti minua dominoivamman ja itsevarmemman. Lisäksi vaimoni kertoi että hänet sytyttää menestyvä miehekäs mies joka on sängyssä jopa hiukan kovakourainen eikä pehmeä ja hellä kuten minä. Vaimoni kertoi, että oli suhteemme alussa yrittänyt pettää itseään ja valehdellut itselleen kaiken olevan kunnossa välilämme. Hän oli pettänyt minua ensimmäisen kerran seurusteltuamme noin vuoden ollessaan käymässä kotonaan. Yhdessä pikkusiskonsa kanssa he olivat viettäneet ravintolailtaa jonka aikana vaimoni oli tavannut entisen koulukaverinsa. Seksi ei ollut kovinkaan hyvää mutta jokin oli kuitenkin muuttunut vaimoni ajatuksissa. Hän oli toisaalta ollut häpeissään tapahtuneesta mutta toisaalta ajatus toisesta miehestä oli tuntunut kiihottavalta. Vaimoni ei kuitenkaan pettänyt minua uudelleen ennen kuin olimme jo naimisissa. Hän kertoi nykyisen rakastajansa tehneen hänelle selväksi jo työuransa alussa että tämä oli kiinnostunut muustakin pelkästä työkaveruudesta. Vaimoni oli ollut jo tällöin imarreltu saamastaan huomiosta , olihan tämä mies erittäin miehekäs ja urheilullinen, jo nyt menestynyt vaikka oli vain vuoden vaimoani vanhempi. Häämatkamme oli ollut vaimolleni pettymys ja ensimmäisenä työpäivänä häämatkan jälkeen hän oli suostunut miehen ehdotukseen lähteä vietämään iltaa töiden jälkeen. Vaimoani oli kiihottanut se ettei miehelle ollut merkinnyt mitään se, että hän oli juuri mennyt naimisiin. Vaimoni ei ollut aikonut mennä tämän pitemmälle vaan ainoastaan nauttia saamastaan huomiosta ja hiukan leikkiä työkaverinsa kanssa. Mies oli kuitenkin ollut erittäin päättäväinen ja muutaman drinkin jälkeen asia oli johtanut toiseen. Seksi hotellissa oli heti ensimmäisellä kerralla ollut hyvää ja vain parani kun he oppivat paremmin tuntemaan toisensa. Vaimoni mukaan nykyinen tilanne oli hänelle paras mahdollinen eikä han haluaisi muuttaa sitä, hänellä on unelmiensa aviomies joka tukee häntä ja hänen uraansa sekä unelmiensa rakastaja joka huolehtii hänen halujensa täyttämisestä. Itse en ole ikinä pettänyt vaimoani enkä aio ikinä niin tehdäkään. Emme ole puhuneet asiasta mutta tiedän että saisin maksaa todella kovan hinnan mikäli näin tekisin. Joskus kaipaan vilkkaampaa seksielämää mutta olen oppinut elämään nykyisessäkin tilanteessa. Paljon enemmän kaipaan henkisesti ja muutenkin tasa-arvoista suhdetta. Tiedän että tämä on vaimoni kanssa mahdotonta jo sen takia, että hän on kaikilla tavoilla itseäni parempi, niin sosiaalilta kyvyiltään, koulutukseltaan ja yhteiskunnalliselta ja tadoudelliselta asemaltaan.

      Sanottakoon vielä lopuksi, että rakastan vaimoani ja lapsiani erittäin paljon. Vaimoni myös omistaa yksin asuntomme ja on avioehdolla varmistanut sen säilymisen itsellään. Pelkkä erotilanne olisi itselleni henkinen katastrofi ja tiedän, että vaimoni tulisi pitämään huolen etten saisi tässä tilanteessa mukaani mitään. Kaikki raha-asiat ovat täysin vaimoni kontrollissa ja tiedän etten erotessamme kykenisi neuvottelemaan ehdoista vaimoni kanssa tasa-arvoisesti. Niinpä olisin ilman vaimoani, lapsiani ja asuntoa. Ystäviäni en ole osin vaimoni sanattona painostuksen osin lasten- ja kodinhoitokiireitteni takin tavannut juuri lainkaan ensimmäisen lapsen synnyttyä eli minulla ei olisi ketään joka tässä tilanteessa tukisi minua. Lisäksi joutuisin minimipäivärahastani (en uskoisi löytäväni aivan heti mitään työtä) maksamaan elatusmaksuja vaimolleni kolmesta lapsestamme. Olen joskun leikkinyt eroajatuksella mutta todennnut nykytilanteen olevan kuitenkin huomattavasti eroamista parempi ratkaisu. Epäilen etten yksin saisi elämääni mitenkään edes siedettävään kuntoon. Nyt minulla on kuitenkin vaimoni ja lapseni sekä turvattu toimeentulo sekä tarkoitus elämälleni. Tämä on ’tarinani’. En kaipaa neuvoja koska tiedän tilanteeni ja olen sitä useasti jo pohtinut. Olenkin päättänyt taistella avioliittoni puolesta ja tehdä kaikkeni ettei vaimoni jättäisi minua rakastajansa takia. Yritän hemmotella häntä kaikin mahdollisin tavoin sillä tiedän että tämä on ainoa tapa jolla voin kilpailla vaimostani. Vaikka suhteemme on epätasa-arvoinen haluan uskoa vaimonikin tietävän ettei hänen rakastajansa tulisi kohtelemaan häntä yhtä hyvin kuin minä.

      Halusin vain kertoa oman kohtaloni koska siinä on mielestäni kuitenkin opetus. Niin naisten kuin miestenkin pitäisi pyrkiä alusta alkaen tasa-arvoiseen suhteeseen, koska tilanne yleensä vain pahenee vuosien mittaan ja irtipääseminen muuttuu sekä taloudellisesti että henkisesti vuosi vuodelta vain vaikeammaksi. Itse koen olevani ansassa, elän erittäin epätyydyttävässä suhteessa mutta eroaminen olisi vielä huonompi ratkaisu. Olen ajautunut tilanteeseen jotenkin vähitellen ja uppoan koko ajan syvemmälle omiin pelkoihini ja tunnen itseni erittäin epäonnistuneeksi niin ihmisenä kuin aviomiehenä. Mikäli olisin tarttunut itseäni niskasta heti ensimmäisten ongelmien ilmaantuessa voisi elämäni olla hyvinkin toisenlaista. Nyt tunnen etten edes ansaitse vaimoni kunnioitusta ja parempaa kohtelua. Myös se että elän vaimoni 'siivellä' syö itsekunniotustani ja usein mietin mitä tapahtuu kun lapsemme ovat niin isoja ettei vaimoni enää 'tarvitse' minua. Yritän ratkaista tämän(kin) hellimällä ja hoivaamalla kaikin keinoin.

      Tämän kirjoittaminen tuntuu jotenkin auttavan ajatusteni selvittelyssä ja vievän osan tilanteeseen liittyvästä tuskastani. Kirjoitan tämän vaimoni tietämättä ja tiedän että todellinen helvetti pääsisi irti jos hän saisi tietää tästä kirjoituksesta. Riski että vaimoni tai joku joka voisi meidät tästä tunnistaa on kuitenkin niin pieni että uskallan lähettää viestini.

      • Ahura

        Neuvoja: etsi uusi, ole mies, lopeta itsesi nöyryyttäminen.
        Jos ei ollut provo niin sairainta mitä olen vähään aikaan kuullut...

        Muutu ja pistä suhde poikki heti.
        Jos eukko vaatii elatusmaksuja pyydä dna-testiin.

        Olet pelkkä hyväksikäytettävä tossu ja vaimosi selitykset vain selityksiä, niitä aina löytyy.
        Jätä huora ja etsi itsellesi jostain uusi, ei raha ole muuten koko elämä, etenkään jos sinua pidetään vain höynäytettävänä pellenä.

        Vaimosi on sika ja jos et uskalla muuttua saat kyllä mitä ansaitsetkin.

      • urospuolinen

        Jos toi sun stoori pitää yhtään paikkaansa niin hanki mies (neiti) elämä! Seuraava askel on se, että sun pää hajoaa ja kansa saa jälleen lukea lööpeistä yhden surullisen perhe-elämän traagista loppua.
        Tai pikemminkin hae hoitoa ammattiauttajalta ja mieti onko elämäsi tuon arvoista.

      • Mies26
        Ahura kirjoitti:

        Neuvoja: etsi uusi, ole mies, lopeta itsesi nöyryyttäminen.
        Jos ei ollut provo niin sairainta mitä olen vähään aikaan kuullut...

        Muutu ja pistä suhde poikki heti.
        Jos eukko vaatii elatusmaksuja pyydä dna-testiin.

        Olet pelkkä hyväksikäytettävä tossu ja vaimosi selitykset vain selityksiä, niitä aina löytyy.
        Jätä huora ja etsi itsellesi jostain uusi, ei raha ole muuten koko elämä, etenkään jos sinua pidetään vain höynäytettävänä pellenä.

        Vaimosi on sika ja jos et uskalla muuttua saat kyllä mitä ansaitsetkin.

        Ei vittu! Epäilen, että oletko mies? Joka tapauksessa olet henkisesti sairas! Tämä ei tarkoita, että olet sitä ikuisesti, vaan tuossa tilanteessa! Arvostelukykysi on sumentunut totaalisesti! Jos taas tarina on huijausta, niin on melko sairasta kirjoittaa noin pitkä tarina. HAE AMMATTIAPUA! Älä suostu syömään pillereitä vaan toimi! Ero jne. Helppoa ei ole, mutta hanki itsellesi mies VAPAUS!

      • petetyn lapsi

        Ensinnäkin on kummaa, ettei vaimosi eroa sinusta. Pettää vain siinä itseään, kun luulee että voi saada kaiken. Jos eroat vaimostasi, voit olla varma että vaimosi suhde rakastajaansa pian sammuu. Siitä voit olla varma. Pari vuotta maksimissaaan vaimosi jaksaa innostua rakastajastaan, mutta kun tajuaa että on saanut vain kuoret, muttei sisältöä, on jo katumisen aika. Kun eroat vaimostasi, helpotat lastesi elämää. Miten? Eipähän lastesi tarvitse elää valheen maailmassa. Et ehkä ymmärrä koskaan, mutta lapsesi vielä sanovat aikuisena, etteivät ole koskaan saaneet rakkautta vanhemmiltaan, mikäli jatkat suhdetta vaimoosi. Ero tuntuu todella pahalta lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä (useita vuosia) hyvää.

        Omasta elämästä voin sanoa, että isäni oli täysi hirviö, joka teki äidilleni samoin, kuten vaimosi sinulle. Nyt kun olen täysin omillaan tuleva, olen laittanut välini poikki isäni kanssa kokonaan. Koskaan en sano "isälleni" mitään, en yhtään mitään. Äitiäni, joka on henkisesti raunio isäni jäljiltä, tapaan aina kun siihen on mahdollisuus, mutta mielestäni liian harvoin. Koska olen itse naimisissa, yritän olla toistamatta samoja virheitä, joita vanhempani tekivät.

      • Tosi mies

        Martzu sä jaat vaimos vieraan miehen kanssa ja kävelet himassas miehenä??? Vittu sä oot tollanen hedelmäkakku mies, ja viel kattelet kun vaimos suutelee sitä miestä sun nähden lentokentällä??? Ei mies oo oikee sana sulle. Koira on parempi. Ihme et sun vaimo ei oo pyytänyt sua sinne sängyn viereen katselemaan kun se toinen panee sitä. Sä viel teet kaikki himan työt ja pidät huolta lapsista jotka eivät ehkä ole sún. Sä oot kuin koira sen jalkojen alla ja se kohtelee sua kuin orjaa. Koirillakin on parempi elämä kuin sulla. Mitensä voit suostua sen tossujen alle??? Vaimon ja miehen pitää olla samanarvoisia ja uskollisia toisilleen. Luuletsä et sun vaimo rakastaa sua??? Se vaan käyttää sua pellee hyväkseen, ku se tietää sun olevan tyhmä. Ihme et sun vaimo ei oo hakannut sut, ku et ees uskalla väittää vastaan. Ja sit sä viel sanot rakastavas sitä. Miten joku voi rakastaa tommosta saastaista huoraa??? Siis sun vaimo on kuin lautanen josta kaikki miehet syö ja sä nuolet viimeisenä sen puhtaaksi. Aivan järkyttävää. Et sä oo mies. Vittu olet ihan SUURI HÄPE! Ja kaiken lisäksi sä viellä sanot ettet ole sen huoran arvoinen??? :O Vittu se huora ei oo sun arvoinen. Ei sen tarvitse elättää sua, jos sä erootkin siitä kyl sä saat jonkilaista tukea. Täällä suomessa kukaan ei oo ilman rahaa. Eikä toi lutka oo ainoo nainen maailmassa. Sä löydät paremman jos haluut ja oot onnellinen, mutku oot tyhmä etkä haluu luopua siitä lumpusta. Kunnon huora se sun vaimo on. Vittu eläisit paljon parempaa elämää jonkun puhtaan naisenkaa, jolle sä vaan kelpaat. Olen aivan järkyttynyt tosta sun käytöksestä. Miten sä sallit sen tehdä sulle noin?? Ei millään pahalla eikä hyvälläkään, mut mä en usko et ne lapset on sun. Mulla on viellä paljon sanottavaa sulle, mutta ei oo aikaa. Jos ajot jatkaa tota säälittävää elämtyyliäsi, niin muuta en voi sanoa ku SULLA EI OO ELÄMÄÄ! Siitä vaan ei kukaan sua pidättele pelle!

      • Asiallinen
        Tosi mies kirjoitti:

        Martzu sä jaat vaimos vieraan miehen kanssa ja kävelet himassas miehenä??? Vittu sä oot tollanen hedelmäkakku mies, ja viel kattelet kun vaimos suutelee sitä miestä sun nähden lentokentällä??? Ei mies oo oikee sana sulle. Koira on parempi. Ihme et sun vaimo ei oo pyytänyt sua sinne sängyn viereen katselemaan kun se toinen panee sitä. Sä viel teet kaikki himan työt ja pidät huolta lapsista jotka eivät ehkä ole sún. Sä oot kuin koira sen jalkojen alla ja se kohtelee sua kuin orjaa. Koirillakin on parempi elämä kuin sulla. Mitensä voit suostua sen tossujen alle??? Vaimon ja miehen pitää olla samanarvoisia ja uskollisia toisilleen. Luuletsä et sun vaimo rakastaa sua??? Se vaan käyttää sua pellee hyväkseen, ku se tietää sun olevan tyhmä. Ihme et sun vaimo ei oo hakannut sut, ku et ees uskalla väittää vastaan. Ja sit sä viel sanot rakastavas sitä. Miten joku voi rakastaa tommosta saastaista huoraa??? Siis sun vaimo on kuin lautanen josta kaikki miehet syö ja sä nuolet viimeisenä sen puhtaaksi. Aivan järkyttävää. Et sä oo mies. Vittu olet ihan SUURI HÄPE! Ja kaiken lisäksi sä viellä sanot ettet ole sen huoran arvoinen??? :O Vittu se huora ei oo sun arvoinen. Ei sen tarvitse elättää sua, jos sä erootkin siitä kyl sä saat jonkilaista tukea. Täällä suomessa kukaan ei oo ilman rahaa. Eikä toi lutka oo ainoo nainen maailmassa. Sä löydät paremman jos haluut ja oot onnellinen, mutku oot tyhmä etkä haluu luopua siitä lumpusta. Kunnon huora se sun vaimo on. Vittu eläisit paljon parempaa elämää jonkun puhtaan naisenkaa, jolle sä vaan kelpaat. Olen aivan järkyttynyt tosta sun käytöksestä. Miten sä sallit sen tehdä sulle noin?? Ei millään pahalla eikä hyvälläkään, mut mä en usko et ne lapset on sun. Mulla on viellä paljon sanottavaa sulle, mutta ei oo aikaa. Jos ajot jatkaa tota säälittävää elämtyyliäsi, niin muuta en voi sanoa ku SULLA EI OO ELÄMÄÄ! Siitä vaan ei kukaan sua pidättele pelle!

        tunnepitoisesti selitettynä.

      • Särkynyt

        Pelkäät menettäväsi vaimosi????
        Näyttäis vähän siltä että olet menettänyt jo.
        Jos nyt tuollaisessa itsekeskeisessä lumpussa on mitään menetettävää...
        Kun ämmä painuu kreikkaan pakkaa helvetissä kamppees ja häviä.
        Tuon pahemmaksi sun elämä ei ainakaan voi mennä..

      • Mahdollisuuksia on

        Meinaan et nyt on oksennus ihan kurkun päässä. Tällaista voi tapahtua vain maaseudulla tai jossain todella kaukana sivistyksestä, jossa ihminen on lukinnut itsensä neljän seinän sisälle ilman mitään elämää ja samalla kaivanut itselleen elävän haudan. HAUDAN!

        Onko mielestäsi enää mitään eroa kuoletko vai elätkö? Oma elämäsi on absoluuttisessa nollapisteessä. Sinulla ei ole työtä, rahaa, ystäviä eikä perhettä. Niin sanottu perheesi koostuu lapsista, jotka eivät ole sinun. Vaimosta, joka käyttää sinua hyväkseen. Vaimosi rakastajasta, joka hänkin käyttää sinua hyväkseen ja nauraa partaansa samalla kun vaimosi ottaa polvillaan lihaa poskeen. Ja kaiken annat vaimollesi koko ajan anteeksi syyttämällä itseäsi.

        Noh, sanomattakin on selvää että homma kusee RANKEMMAN KERRAN. Positiivista on se että tiedät sen itsekin. :)

        Ota tiukka lasi viskiä ja katso peiliin. Onko siellä se todellinen lapatossu, joka ei saa mitään aikaiseksi? Onko siellä se selkärangaton KOIRA, joka kiikkus-tuolissa katsoo elämäänsä takaisin ja miettii että miksi en tehnyt toisin? Siinä vaiheessa ON HIEMAN MYÖHÄISTÄ! Ja kerronpa naisista pari asiaa...

        1. Naiselta ei voi ostaa rakkautta olemalla kiltimpi ja hellempi aviomies, joka tarkoittaa sinun sanoilla että et vaadi mitään ja annat kaiken.

        2. Naisen kiinnostus loppuu sillä sekunnilla kun sinä annat hänelle 'kaapin avaimen'. Mies on kautta aikojen ollut johtaja laumassa ja nainen lauman jäsen - hän pitää siitä että sinä 'johdat' perhettä! Ja tämä ei tarkoita määräämistä.

        3. "Hän oli todella komea ja itsevarman oloinen"... Niinpä. Hän luultavasti kävelee selkäsuorassa ja ottaa asiat haltuun. Ihmekkös tuo että vaimosi haluaa viettää aikaa hänen kanssaan - seksiä tai ei. Mutta mikäs siellä kotona odottaa... jalkarätti.

        4. "Vaimoani oli kiihottanut se ettei miehelle ollut merkinnyt mitään se, että hän oli juuri mennyt naimisiin". Kuinka monella eri tavalla sitä voidaan sanoa että sinun TÄYTYY MUUTTUA - samalla tavalla kuin muutuit yhä kiltimmäksi ja kiltimmäksi ja luulit sen olevan oikein. VÄÄRIN! Nyt sinun täytyy muuttua yhä itsevarmemmaksi ja 'voimakkaamaksi'. Ottaa ohjat käsiisi. JOHTAA!

        Pari ehdotusta ihan suoralta kädeltä. Kaikki ei näihin varmastikaan yhdy, mutta tarvitset kovia otteita, jotta sisäinen sankarisi heräisi.

        1. Lue Sarasvuon Sisäinen Sankari kirja. Se herättelee sitä itsetuntoa mitä sisälläsi on.

        2. Osta uudet vaatteet. Nahkatakki, kengät ja aurinkolasit. Käy parturissa, solariumissa ja vaikka naamahoidossa - tärkeintä että olet ulkopuolisestikin muuttunut. Käy salilla. Syö proteiinia, jotta herättelet niitä lihaksia joilla saat huomiota. Tämä kaikki kasvattaa itsetuntoasi.

        3. Laita uudet releesi päälle ja käy ravintolassa kun vaimosi on uuden miehensä 'hoidettavana' - et luultavasti pokaa ketään, mutta älä huoli. Tämä on vain lämmittelyä että pääset ulos neljän seinän sisältä. Ota kalja tai kaksi ja katso vain ympärillesi - muita ihmisiä - älä ota paineita.

        4. Käytä useampi päivä ottamalla selvää YKSITYISKOHTAISESTI mitä tapahtuisi, jos vaikka jättäisit vaimosi
        - lapset
        - mistä uusi kämppä
        - toimeentulo (kysy sossusta neuvontaa)
        - työpaikkamahdollisuudet (ne pienetkin, mistä voi taas ponnistaa eteenpäin)
        - muuta

        5. Koska sinulla ei ole kavereita niin tilanteesi on hieman hankala. Kavereita kun ei siunaannu yhdessä yössä (ei ainakaan laadukkaita). Senpä takia et voi 'puhumalla' päästä tästä yli ellet löydä sossun kautta psykiatria (näitäkin on terveyskeskuksissa ILMAISEKSI!!!). Mutta jotenkin sinun on 'rikottava' kiltti olemuksesi - mentävä rajan toiselle puolelle. Tehtävä jotain joka ei ole 'sinua'. Mutta jotenkin sinun on päästävä pois tuosta tämän hetkisestä roolistasi olla eteisen ovimattona. Ehdotankin seuraavaa kohtaa.

        6. Kun naisesi on jälleen miehensä 'hoidettavana', ota nahkatakkisi, aurinkolasisi ja mene suoraan sanottuna huoriin. Hae sopiva prostituoitu ja 'riko' se jääsi jota pidättelet siellä neljän seinän sisällä. Ei sillä seksillä väliä, mutta sillä tapahtumalla että pääset pois tuosta pullan tuoksuisesta isukista, joka kotona silittelee lasten vaatteita kun VAIMO ON NUSSITTAVANA TOISEN MIEHEN LUONA! EI PERKELE! Mene nyt sinne peilin eteen ja HUUDA ääneen 5 kertaa että "NÄIN EI VITTU MEIDÄN TALOSSA TOIMITA!". Ja sinä iltana kun valmistelet lähtöä 'rikkomaan' jääsi niin huudat nuo sanat uudestaan. SINUN PITÄÄ LÖYTÄÄ ITSESI ENNEN KUIN VOIT LÖYTÄÄ VAIMOSI TAKAISIN!

        MUISTA! Älä sano vaimollesi että kävit toisen naisen hoidettavana. Hän tulkitsee sen raukkamaisena eleenä, jonka avulla yrität tehdä häneen vaikutuksen. Hän sisäisesti nauraa sinulle mikäli on niin älykäs kuin väität. Pidä asia itselläsi. Nauti siitä tunteesta että vaimosi ei sittenkään heittele sinua kuin hiekkasäkkiä. Se näkyy silmäkulmistasi että jotain on meneillä ja hänen mielenkiintonsa sinua kohtaan kasvaa exponentiaalisesti. Usko pois!

        6 askelta onneen. En näe montaa muuta kanavaa ulos tuosta tilanteesta. Luultavasti tuo ei kuullosta kovinkaan hyvältä sinulle, mutta mietippäs tilannettasi - voiko enää pahemmaksi tilanne muuttua? No joo, voi. Vaimosi tulee etelän lomalta ja sanoo että otan talon ja lapset ja muutan uuden mieheni luokse, jolloin SINÄ... täysin nolla itsetunnolla jäät TOTAALISEN KYLMÄKSI ja tyhjän päälle.

        Mutta älä huoli. Vaimosi olisi jo jättänyt sinut mikäli ei osittain 'rakastaisi' sinua - senpä takia tämä 6 kohtaa voi herättää sen kiinnostuksen takaisin sinuun. Ehkä hän huomaa että elämässä ei voi saada kaikkea - ehkä HÄNENKIN on tehtävä valintoja ja kompromisseja. Ja mikäli hän edelleen arvostaa sinun aviomies puoliasi niin se leikki toisen miehen kanssa saa sitten loppua! JA TÄMÄN SINÄ LOPULTA SANOT HÄNELLE!!!!!!

        Pelkäät että menetät hänet ja lapset? Niin. Onko lasten hyvä elää valheessa? Onko mielestäsi kiva nukkua öisin kun tiedät että vieras mies painaa vaimoasi hiestä märkänä? Eli kerrotko mitä et ole vielä menettänyt?

        Hei kaveri, äläkä pelkää. Sinulla ei ole mitään menetettävää. Olet jo elämäsi nollapistessä. Tiedät sen. Ja sen takia aloita kohdasta yksi ja pikku hiljaa alat rakentamaan itsetuntoasi takaisin kohdalleen. Kyllä se siitä. Vaimosi tulee huomaamaan että sinussa on sittenkin 'johtaja' ainesta ja hän tulee yhä enemmän viettämään aikaansa SINUN luonasi. Kelpaisiko tuo? :)

        Okei - siinä lyhyesti. Onnea ja menestystä. Pitkä tie edessä, mutta pikku hiljaa. Ei maailma päivässä muutu, mutta parissa viikossa/kuukaudessa kyllä! Älä jää odottelemaan - TOIMI!

    • urospuolinen

      Elämäsi on ollut sietämätöntä, mutta valitettavasti on suuri mahdollisuus, että se tulee olemaan jatkossa vielä sietämättömämpää. Vaikka pystyisitkin antamaan naisellesi anteeksi niin se tulee aina vaikuttamaan teidän elämäänne. Riitoja tulee jatkossakin ja ne on otollisia hetkiä avata arkku ja se on yhtä helvettiä sen jälkeen. Huomasin omassa suhteessani, että oma käytökseni muuttui kun en enää luottanut kumppaniini ja se taas antoi kumppanille syyn hakea huomiota jostain muualta. Helvetinmoinen oravanpyörä, jonka pysäytin eroamalla naisesta. Suhteessa ollessani en kokenut edes "rakastavani" häntä (johtui varmaan kun en luottanut häneen 100%), mutta nyt erossa ollessamme tunnen häntä kohtaan jotain mitä en saa päästäni pois. Mutta kuten terapeuttikin kirjoitti niin osaan lukea itsekin ihmistä niin hyvin, että kuoletan loputkin tunteen rippeet ja aloitan sitten aikanaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. Pettäminen on aina merkki jostain epätyydyttävästä seikasta suhteessa. Toisaalta olen nyt sinkkuna kyllä huomannut, miten paljon naiset hakevat jotain "jänniä kokemuksia" vaikka elävät parisuhteessa. Jotenkin maailma on muttunut sellaiseksi, ettei kenellekään riitä mikään.

    • tiutiu

      Olen samaa mieltä, ettei pettämisestä - siis todella arvokkaan kumppanin pettämisestä, tai petetyksi tulemisesta, seuraa mitään hyvää. Taitaa kuitenkin olla niin, että uskollisuus tulee kaikkien pitkien suhteiden koetinkiveksi jossakin vaiheessa. Kyyneliltä ei voi säästyä, vihaltakaan, loukkaantumiselta ja pitkältä, pitkältä hitaalta paranemiselta. Vierastan hiukan noin avointa yhteiseloa, mutta mikäs siinä. Mustasukkaisuus ei ainakaan pääse nousemaan liialliseksi, kun muiden osoittama kiinnostus puretaan ylpeydeksi omasta kumppanista.
      Olen ollut saman kumppanin kanssa jo 21 vuotta, niistä 17 avioliitossa ja olen tullut siihen tulokseen, että hyvästä kannattaa pitää kiinni, vaikka sillointällöin takaiskuja koetaankin. Pettämisen "sulattamiseen" voi mennä vuosia ja kehotankin antamaan ajan kulua. Kannattaa kuitenkin ajatella, että mahdollinen parinvaihto luultavasti tuolla iällä merkitsee joka tapauksessa sitä, ettet ole ensimmäinen. Jatkaako samalta pohjalta hyvän rakkaan ystävän kanssa kuin etsiä jotakin muuta.
      Ja tässähän pitää muistaa että olette kaksi ihmistä, molemmilla on kantansa tässä. Kerro loukkaantumisesi, kerro tuntemuksesi vaikka se toista sattuisikin - satuttihan hänkin. Kostosta älä edes puhu! se on typerintä mitä on.

      Hyvää jatkoa yhdessä ja erikseen. Pidä kiinni!

    • lady46

      Mielestäni olen jo joka kantilta nämä kokeilut ja pettämiset nähnyt. Seurannut muita ja sählännyt itse.
      Maailma on täynnä kiusauksia ja houkutuksia. Etenkin hyvän näköiselle nuorelle naiselle. Käsitin ettei kokemus tyttöystävällesi mitenkään hurmiollinen ollut. Mutta on se inhimillistä haluta kokeilla jos on ollut vain yhden kanssa. Ei voi tietää, että suurin osa miehistä on ihan peestä. Eikä se ikä ja kokemus niistä nuijista yhtään parempia tee.
      Ei tyttöystäväsi siitä reissusta mitenkään kulunut. Et voi häntä omistaa. Älä anna asian häiritä itseäsi. Rehellisyys on kuitenkin paljon harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin uskollisuus.
      Epäilen että sinullekin vielä tulee se tilanne eteen että kiusaus on suuri. Ja se tilanne tulee yleensä yllättäen. Muistele silloin menneitä ja mieti pystytkö olemaan yhtä rehellinen.
      LOpuksi vielä pikku aforismi, jonka olen joskus lukenut: "ken on kokenut vain onnellisen rakkauden ei ole vielä kokenut rakkautta"
      Rakkaus on muutakin kuin seksiä.
      Hyvää jatkoa teille.

      • SairasMuija!

        relax
        Kirjoittanut: lady46, 29.6.2004 klo 16.23

        "Mielestäni olen jo joka kantilta nämä kokeilut ja pettämiset nähnyt. Seurannut muita ja sählännyt itse.
        Maailma on täynnä kiusauksia ja houkutuksia. Etenkin hyvän näköiselle nuorelle naiselle. Käsitin ettei kokemus tyttöystävällesi mitenkään hurmiollinen ollut. Mutta on se inhimillistä haluta kokeilla jos on ollut vain yhden kanssa. Ei voi tietää, että suurin osa miehistä on ihan peestä. Eikä se ikä ja kokemus niistä nuijista yhtään parempia tee.
        Ei tyttöystäväsi siitä reissusta mitenkään kulunut. Et voi häntä omistaa. Älä anna asian häiritä itseäsi. Rehellisyys on kuitenkin paljon harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin uskollisuus.
        Epäilen että sinullekin vielä tulee se tilanne eteen että kiusaus on suuri. Ja se tilanne tulee yleensä yllättäen. Muistele silloin menneitä ja mieti pystytkö olemaan yhtä rehellinen.
        LOpuksi vielä pikku aforismi, jonka olen joskus lukenut: "ken on kokenut vain onnellisen rakkauden ei ole vielä kokenut rakkautta"
        Rakkaus on muutakin kuin seksiä.
        Hyvää jatkoa teille. "

        Melkoisessa illuusiossa/psykoosissa pitää elää, että pitää noin rankasti itselleen valehdella. "Rehellisyys on kuitenkin paljon harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin uskollisuus" Eikö uskollisuutta osoiteta olemalla rehellinen? Vittu mitä sananvääntelyä viksahtaneesta päästä. Miten voi olla aidosti uskollinen toiselle jos valehtelee? Raamattu käteen ja miettimään mitä RAKKAUS tarkoittaa. Juuri tommosen halvan lutkan itsepetoista selittelyä.

      • yksi sairas
        SairasMuija! kirjoitti:

        relax
        Kirjoittanut: lady46, 29.6.2004 klo 16.23

        "Mielestäni olen jo joka kantilta nämä kokeilut ja pettämiset nähnyt. Seurannut muita ja sählännyt itse.
        Maailma on täynnä kiusauksia ja houkutuksia. Etenkin hyvän näköiselle nuorelle naiselle. Käsitin ettei kokemus tyttöystävällesi mitenkään hurmiollinen ollut. Mutta on se inhimillistä haluta kokeilla jos on ollut vain yhden kanssa. Ei voi tietää, että suurin osa miehistä on ihan peestä. Eikä se ikä ja kokemus niistä nuijista yhtään parempia tee.
        Ei tyttöystäväsi siitä reissusta mitenkään kulunut. Et voi häntä omistaa. Älä anna asian häiritä itseäsi. Rehellisyys on kuitenkin paljon harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin uskollisuus.
        Epäilen että sinullekin vielä tulee se tilanne eteen että kiusaus on suuri. Ja se tilanne tulee yleensä yllättäen. Muistele silloin menneitä ja mieti pystytkö olemaan yhtä rehellinen.
        LOpuksi vielä pikku aforismi, jonka olen joskus lukenut: "ken on kokenut vain onnellisen rakkauden ei ole vielä kokenut rakkautta"
        Rakkaus on muutakin kuin seksiä.
        Hyvää jatkoa teille. "

        Melkoisessa illuusiossa/psykoosissa pitää elää, että pitää noin rankasti itselleen valehdella. "Rehellisyys on kuitenkin paljon harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin uskollisuus" Eikö uskollisuutta osoiteta olemalla rehellinen? Vittu mitä sananvääntelyä viksahtaneesta päästä. Miten voi olla aidosti uskollinen toiselle jos valehtelee? Raamattu käteen ja miettimään mitä RAKKAUS tarkoittaa. Juuri tommosen halvan lutkan itsepetoista selittelyä.

        ... ei tuo nyt kyllä niin sairasta ollut ja vaikka asioita kärjistettiinkin, niin kyllä ladyn tekstistä näkee, että elämänkokemus siinä puhuu.

        itse olen kyllä olen sitä mieltä, että anteeksianto -- silloin kun se on tosiaan oikeasti pyytetön ja ehdoton -- on todella harvinaista. sillä jos todella osaa antaa anteeksi, ja jos toinen osaa anteeksiantoa kunnioittaa, niin luottamus voidaan kyllä palauttaa. silloin suhde ei ole varmastikaan entisensä, mutta -- huomatkaa -- se voi olla entistäkin vahvempi.

    • uskomatonta

      KEPU-poliitikot tapattaa suomalaisnuoria
      Kirjoittanut: Visionääri, 29.6.2004 klo 16.56

      NATO-jäsenyys enää pelkkä muodollisuus.

      VISIO: jo vuonna 2010 Suomalaisia sotilaita kuolee suomalaisten poliitikkojen takia. Ja tietenkään yksikään näistä poliitikoista ei ole ollut itse koskaan eläissään sotimassa.


      Kääriäinen: Suomi ja Ruotsi taisteluosaston rungoksi
      29.06.2004 16:41
      Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) pitää hyvin todennäköisenä, että Suomi ja Ruotsi tarjoavat rungon yhdelle EU:n kaavailemista nopean toiminnan taisteluosastoista. EU-maat suunnittelevat kaikkiaan yhdeksän erikoisosaston perustamista. Kussakin olisi noin 1 500 sotilasta.

      Kääriäinen kertoi Naton Istanbulin huippukokouksen yhteydessä, että Suomen ja Ruotsin runko tarvitsee täydennykseksi 1-2 kumppania. Yhdeksi vaihtoehdoksi on nostettu Nato-maa Norja.

      - Naton jäsenyys puoltaisi Norjan osallistumista yhteistyöhön, mutta vastaavasti hankaluutena on se, ettei maa kuuluu EU:hun, Kääriäinen sanoi.

      Myös Puola on osoittanut vahvaa kiinnostusta hankkeeseen.

      Ruotsin ja Suomen kokonaispanostusta mahdolliseen joukko-osastoon selvitellään edelleen. Kääräisen mukaan Ruotsilla olisi kuitenkin "enemmän väkeä tarjolla kuin Suomella".

      Hän muistutti niin ikään, että pohjaselvitykset ovat auki ja niitä tahkotaan läpi kesän. Kokonaisuudessaan EU-maiden kantojen osastoihin odotetaan valmistuvan marraskuuhun mennessä, jolloin puheenjohtajamaa Hollanti pitää asiasta kokouksen.

    • kuha

      Läpy läpy...

      Mistähän lienet kopioinut tekstin, sillä tajuaahan tuosta jo Eskokin, että kusetat muita kybällä - ja täysillä menee =)

    Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      1944

    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      100
      1690

    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      56
      1306

    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      67
      1244

    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      31
      1008

    6. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      906

    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      903

    8. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      872

    9. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      107
      828

    10. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      820
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt