Markan kellutus vaatisi osaamista

.

Ensihätiin luultavammin apu löytyy www.finlinks.net sivustolta.
.

Näkyy olevan paikallaan täsmentää 1990-luvun asetelmaa ja syynä mm. se, että meneillään olevassa presidentin vaalin kampanjoinnissakin mahdollinen eurosta luopuminen ja paluu markkaan on ollut esillä. Siinä yhteydessä on väitetty, että markan kellutus olisi aiheuttanut suuria ongelmia 90-luvulla.

Suomen markan arvo oli väärä jo mm. v.1990 eli kauppa- ja vaihtotaseemme olivat miinuksella ja siihen oli keskeisesti syynä "kovan markan" politiikka, jonka takia virheellista valuuttapolitiikkaa harjoitettiin jästipäisesti. Koska tosiaan rahamarkkinoitten vapauttamisen yhteydessä ei markkaa pantu kellumaan, niin sen vuoksi markan arvoa pidettiin keinotekoisesti liian korkealla. Siihen vaivaan oikea lääke olisi ollut devalvaatio, jolla markan arvo olisi pantu kohdalleen tai ainakin sitä lähemmäksi. Kelluttamalla tuota väärää markan arvoa ei olisi edes päässyt syntymään.

Kun devalvaatioon jouduttiin pakon edessä, niin siitä aiheutui tuhoisaa jälkeä. Ennen muuta ulkomaan valuutoissa otetut lainat koituivat turmiollisiksi, kun isolle osalle velallisista valuuttalainojen hoitaminen kävi ylivoimaiseksi. Ja se johti edelleen pankkien aseman heikkenemiseen, pankkikriisiin. Koko tämä soppa syntyi sen takia, kun markkaa ei oltu pantu kellumaan rahamarkkinoitten vapauttamisen yhteydessä. Ihmiset ja yrittäjät haksahtivat luottamaan johtavien poliitikkojen puheisiin, joitten mukaan devalvaatiota ei tule ja siinä kohdassa kansa oli sinisilmäisen hyväuskoista. Valtiovarainministerimme totesikin devalvaation jälkeen puhuneensa palturia viran puolesta.

Devalvaation yhteydessä markka lopultakin pantiin kellumaan ja siitä alkoi talouselämän tervehtyminen. Rotkon pohjamutelikosta alkoi elpyminen ja nousu. Muistamme hyvin, että siinä vaiheessa mm. Nokia aloitti maailmanvalloituksensa. Puheet, joitten mukaan markan kellutus olisi ollut syynä 90-luvun lamaan, ne puheet ovat pötyä.

Älkää EDES MENKÖ FINNLIKNS TMS SIVUILLA, ÄLKÄÄKÄ LAMAN ALLA TAI MUULLOINKAAN SEKAANTUKO PIKAVIPPEIHIN.

En minäkään oikein löydä kosketuspintaa oman rahan kellutuksen ja Finnlinksin kesken, joten sen aiheen jätän sikseen. Niin, se kellutus. Taitolajihan siinä on kyseessä. Toisaalta ikuinen opiskelu yhdistettynä kokemuksen hankkimiseen auttaa siinä hommassa. Rahamarkkinoitten vapauden tilan vallitessa Suomi voisi hyvinkin siirtyä omaan valuuttaan, rahaan, jonka arvo kelluisi niin kuin valuutoilla nykyisin on tapana eli niin on esim. Ruotsin kruunun, Sveitsin frangin, UK:n punnan, USA:n dollarin, jne. kohdalla.

Kellutuksen asetelmassa pitää muistaa hyvä taloudenpito ja sitä noudattaa. Julkisvallan hallintoa ei pidä päästää pöhöttymään, josta varoittavana esimerkkinä mm. Kreikka. Valtion ei pidä velkaantua kohtuuttomasti, vaikka lainaa saisikin edullisesti ja sama pätee totta kai myös paikallishallinnon tasolla kuntien kohdalla. Olennainen kysymys kuuluu: Onko ajateltavissa, että Suomen valtiojohdossa pesisi semmoista viisautta, jonka avulla oman rahan kellutus voisi menestyä? Saattaisi olla hyödyllistä laittaa ainakin osa tasavallan johtoportaasta kierrätykseen.

Koska kansantalous on kokonaisuus, niin viisautta ja osaamista tarvitaan myös yksityisella puolella. Järkevän talouden pitämisen vaatimus sopii osviitaksi kaikkina aikoina niin kotitalouksien kuin yritystenkin asioitten hoitamisessa. Tuhlaamiseen ja tarpeettomaan velkaantumiseen ei pidä langeta. Kun huolehdimme asioistamme taitavasti, niin kelluvan oman valuutan olosuhteissa me pärjäisimme aivan hyvin tässä globaalissa maailmassa eikä devalvaation sen enempää kuin revalvaationkaan mörkö olisi kuvioissa laisinkaan läsnä.