tyly loppu

täällä on toinen ihan samassa tilassa oleva.. kuvailitkin tossa aika täydellisesti miten meilläkin meni, ainoa ero on että mies ei missään kohtaa ilmoittanut että tahtoisi nähdä harvemmin tai mitään..

viimeinen kerta kun nähtiin oli aivan ihana, sen jälkeen viestittelyä ja tapaamisten sopimista, sitten hiljaisuus ja sitten ilmoitti kun salama kirkkaalta taivaalta että oma elämänsä on niin solmussa ettei jaksa kuluttaa energiaa uuteen suhteeseen.. normaalisti ajattelisin tämänluokan asiassa samantien että on tavannut jonkun toisen naisen kenen kanssa kokee asiansa paremmin toimivaksi mutta tällä hetkellä en usko.. mies kyllä puhuu totta enkä sitä epäile, ja jos olisikin tavannut olisi sen kertonut suoraan..

mut eipä tossa tilanteessa paljoakaan voi tehdä.. itse laitoin ns. viimeisen viestin jossa jätin tilanteet sen verran auki että kykenee ottamaan yhteyttä vielä jos siltä tuntuu joskus, mutta en jää perään haikailemaan kuitenkaan..

poistin numerot puhelimesta ettei tulisi enää kiusausta ottaa taas yhteyttä, jos hän tahtoo omaa elämäänsä setviä ja sen jälkeen minua vielä nähdä olisin enemmän kuin onnellinen, mutta jos en hänestä enää kuule niin ei ole tarkoitettu.. tahdon, ansaitsen ja tarvitsen rinnalleni ihmisen kenellä on yhtä palavat tunteet minua kohtaan kuin itselläni häntä, kuten ansaitset sinäki :)

eli katsellaan rauhassa molemmat ja jos sattuukin se elämän rakkaus pöllähtämään nurkan takaa niin ite ainakin tartun tilaisuuteen ilman että jättäisin takaraivooni hetkeksikään varalle tai ajatuksiin tuota miestä.

tsemppiä sinne, eiköhän me vielä sydämet saada kumpikin kasaan :)

Anti olla..uutta matoa koukkuun vaan..

mulla täysin sama tilanne.. :/ ja kaipaan tätä miestä ihan kamalasti; joka hetki, joka päivä. oli ihan ihastunut muhun, ja sitte kans yhtäkkiä..en kuulemma ookkaan se oikea tyttö. oli todella surullinen joulu, piti esittää muille ilosta jne..mutta muuten meni koko joulu nukkuessa ja itkiessä. vaikka tien että tästä pääseekin taas jossain vaiheessa yli mut silti. se vie oman aikansa. koitetaan jaksaa

Melkeinpä sama tilanne täälläkin. Meillä oli juttua yli 1,5 vuotta, ja mies kertoi n. vuosi sitten tulevan hulluksi pelkästään kun ajattelee minua, ja välittää musta enemmän kuin kenestäkään. Mutta nyt miehestä ei ole kuulunut mitään kahteen KUUKAUTEEN. Laitoin miehelle viestin ehkä n. 4vkoa sitten ja ehdotin tapaamista. Mies vastasi viestiini ja sanoi olevansa kuumeessa. Sanoin hänelle, että nähdään sitten joku toinen kerta. Eipä ole miehestä kuulunut sanallakaan mitään.

Ajattelin etten ota mieheen enään yhteyttä, koska hän ei näköjään halua enää olla seurassani. Ajattelen tätä miestä joka ikinen päivä, ja itken itseni illalla uneen. Joka päivä toivoisin saavani viestin häneltä, mutta aina joudun pettymään. Tuntuu, ettei tää ikävä helpota mitenkään..Miten voikaan yksi ihminen sekoittaa nuoren naisen pään tällä tavalla?

Ihan sama homma kun siis mulla.kamalaa miten noi miehet vaan pystyy tekemään tollasta vaikka ne on ite täysillä mukana! Itellä on kokoajan kauheen levoton olo,ei tiä miten olis kun sattuu niin paljon. ja aina ajatukset on siinö toisessa.unissakin.ei tiedä mitä tekis ja mitenpäin olis.jos lähen lenkille purkamaan tätä kiukkua ja surua,niin jossain vaiheessa siinä juostessa alkaa kyyneleet valua.kaikki musiikki tuntuu pahalle ja vaikka on välillä hauskaa niin sitte kun meet illalla taas yksin nukkumaan niin kaikki tuntuu taas tuplaten pahemmalle.tämmösiä tuntemuksia mulla..mikään ei auta. :(

miten me tästä selvitään?
klisee, aika auttaa, on turha koska se ei auta mitään tänhetkiseen tilanteeseen.
numb87 sanoi että lenkille mennessäkin alkaa kyyneleet valua. tuttu tunne.
koetin tehdä lempiruokaani ja mieleen tuli vain se kun yhdessä teimme ruokaa. ja lopulta en edes pystynyt syömään kun ei ole ruokahalua.

miehet osaa ottaa tällaset asiat niin paljon rennommin kuin naiset.

Eikö teillä naisilla ole mitään muuta tekemistä?
melkein joka kirjoituksesta huomaa ettei se mies ole teitä unohtanut, antakaa aikaa hänelle ja itsellene myös.
Aikamäärää en osaa sanoa, mutta voi olla henk.koht. juttuja jotka haluaa selvittää.

onpas meitä monta, tai no, ei se mua oikeastaan yllättänyt, näitä tilanteita löytyy aina :)

sun kommenttiin kun kirjotit nimimerkillä "minne kiire"..
kyllähän sitä muuta tekemistä löytyy, ja niinkun tossa aiemmin kirjoitinkin niin en aio jäädä itse tähän vellomaan vaan jatkan eteenpäin..
olisi huomattavasti helpompaa jos mies olisi ilmoittanut yksinkertaisesti etten enää kiinnosta ihmisenä eikä hän tahdo mitään minun kanssani,
hän jätti kuitenkin viestissään tilanteet niin ärsyttävästi auki etten osaa lukea rivienkään välistä.. siksi toiseks mulla on edelleen hänen tavaroitaan luonani, joten tuntuu jotenkin tosi oudolta ajatuksena etteikö tulisi niitä täältä vielä hakemaan, kunhan tosiaan saa ne asiansa järjestykseen..

mutta en kyllä pysty olemaan ihmisenä sellanenkaan etten tiedä pitäiskö mahdollisesti odottaa, ja jos pitää onko se kuukausi vai vuosi vai mitä,
harmittaa suuresti, nimittäin tuon miehen takia voisin helposti odottaa, jos tietäisin sen kannattavan.

noh.. katsellaan rauhassa.. aikaa kyllä on.

siis toi on just niin veemäistä että ei tiedä kannattaako sitä odottaa vai ei! rehellisesti nyt myönnän että soitin tolle miehelle tänään kuka sano tosiaan pari viikkoa sitte että en ookkaa tyttöystävämatskua hänelle..siis kun se ei ole missään vaiheessa sanonut mulle pahasti ja sano että ei o halunnu loukata tms.. niin.. oli vaan niin kova ikävähetki. soitin, ja juteltiin ihan niitä näitä ja naureskeltiin kaikkea. sit vaan sanoin että mä kaipailen sua ja sun seuraa ja tiedän että tää on melko turhaa. vastaus vaikeesti "en mä oikeen tiedä mitä mä vastaisin tohon.." sit : "meiän pitäs nähä kun oot taas täälläpäin (siis oon käymässä kotikaupungissa) ja jutella lisää asiasta.." eli mitäköhän se sit haluaa jutella kuitenkin vaikka musta teki ihan selväks että en o häntä varten? en tiiä sitte haluanko nähä jos mulle tulee vaan phempi mieli siitäkin tapaamisesta. mutta on tää niin vaikeaa..... kuuntelen vaan tällästä musaa: http://www.youtube.com/watch?v=ZIdjEzZGdVI ja ikävä on niin kova. ihanaa että täällä saa jakaa asioitaan.

joo ne iskee aina iltamyöhään ne itkuhetket.tässäkin just välttelen maatenmenoa.niinno..sit sekin että se nyt sanoo että nähdään mut se o sitte eri asia toteutuuko se. ja toisaalta olisi helpompaa jos tää mies olisi ihan idiootti mua kohtaan, mutta kun se just on ollu kokoajan niin kiltti! et just se et "hyvä ettet vihaa mua ja en haluu satuttaa se ei o missään nimessä tarkotus" jne.. ni se saa vaan niinku..ne tunteet vaa vahvemmaks siitä miten hyvänä miehenä ja ihmisenä sitä pidän. toi numeronpoisto on ihan hyvä juttu.. mä taas muistan tuonkin nron ulkoa niin mulla se ei auta:D mutta ihania viestejä mulla ei ole..kävi nimittäin niin hupaisa juttu..että viimist' kertaa kun näin tuon miehen..sinä iltana lähdin kotoa lenkille, ja tää mies sanoi soittavansa vähän ennen kun on mun alaovella. sanoin että pidän puhelimen matkassa enkä juokse kaukana. sitte vaan jossain vaiheessa lenkkiä tajusin että puhelin oli tippunut taskusta.juoksin jonkin matkaa takaisin ja siellä se oli 3kk vanha älypuhelin keskellä suojatietä sirpaleina:) hiukan sain juosta kotiin jossa sitten mies jo alaovella olikin ihmetellyt miksen vastaa puhelimee:D eli sinne meni romanttiset tekstarit

Hehe, hyvä loppukevennys joo, kauhee tuuri :D
Joo kyllä sitä aina pärjätään, pitäis vaan keksiä jotain tekemistä itekseen sillon kun ei ystävät oo lähettyvillä niin pysyy mieli jossain muissa asioissa kun ikävöinnin kohtees, helpommin vaan sanottu kun tehty :)
teil on kuitenkin hyvä tilanne se että olette ihan ok puheväleis, se helpottaa paljon ku voi kuitenkin kertoa toisel mitkä fiilikset on eikä tarvii niitä yksinään vaan pallotella mielessä ja ajatella et kunpa olis kertonut toiselle.

Ehkäpä huomen olis jo parempi päivä, ainaki toivottavasti :)

nii, on se varmaan.. pahempi seki ois jos tosiaan ei mitään kuulis toisesta.. vaikka tääkään mitään varsinaist vastausta o sen enempää antanut. sitte se sano mulle sitäkin sillo kun lopetti näkemisen että "sillo kun oon sun kanssa ni kaikki on hyvin ja oot tosi ihana..mutta kun tuun kotiin ja alan miettiin asioita ni sit tulee fiilis että ei meistä tuu mitää" että..onks se sitte taas joo-päällä JOS nähään..sen saa sit nähä. sitä vaan on joka päivä pahempi olo kun laskee päiviä koska toinen vielä nukku vieressä ja silitteli hiuksia jne..nyt on mulla vähän vajaat 3viikkoa:( ehkä me vielä havahdutaan siihen, miten vähän me enää ajatellaan noita kyseisiä rakkauksia.. sitten joku kaunis päivä ne on sit enää vanhoja rakkauksia:) toivotaan että se vanha klisee, että aika parantaa haavat, pitäis paikkansa! :)

Kyl se paikkansa pitää, mut sillon vasta kun niitä haavoja parantelee niin tuntuu maailman isoimmalta vitsiltä koko toteamus..

Mulla on itelläni se että kun olen ihastunu niin en vois edes kuvitella et tunteet tai fiilikset laimenis sinä aikana kun en toista näkis.. tuntuu et menee ihan päinvastoin, tykkään kyllä omasta ajasta ja tietenki se on tärkeetä ettei olla 24/7 kokoajan yhdessä vaan molemmilla omat tekemisensä kanssa, mut mulle se yksinolo on ainakin sitä ikävän kasvattamista, et olis taas entist mukavampi nähdä toinen..

jotenkin varmaan senkin takia niin hankala tajuta/myöntää että koko homma on ohi koska kaikki meni niin täydellisesti kun vaan voi mennä..
jos mulla on jotain henkilökohtaisia asioita jotka tahdon selvittää niin yleensä tahdon just puhua niistä toiselle, mut tiedän kyllä et ihmiset toimii eritavalla, tämä mies selkeesti tahtoo ne itekseen ajatella ja sen verran tunnen tapausta että se kyl tosiaan on aina toiminut niin että kun tarvitsee aikaa ajatuksilleen niin se sulkeutuu kaikelta.. se on vaan eri asia tosiaan et kestääkö se viikon vai vuoden :D

Jotenkin tuntuu kyllä tän tilanteen kanssa niin että joku päivä tosiaan havahdun jonkun ihan muun viereltä ja tajuan etten ole enää muistanut koko henkilöä aikoihin, jos ei se siis yhteyttä tule enää ottamaan.. aika näyttää, kai :)

voi kun on taas niin raastava ikävä:'( kolme viikkoa sitten nukuin vielä toisen kainalossa..viimistä kertaa..

Äläpä huoli, meitä on kaksi :D
koitin kans tossa nukkua mutta kun ei uni tule niin ei tule.. pyörii liikaa asiat mielessä vaikka ahkerasti koitan ne sulkea pois sielt

jep.ei o helppoa..koko yön näin untaki taas tosta..... että alitajuntaki on iha pakkomielteessä kiinni:D ei o kivaa.

ei oo ei :D
mulla meni tää ilta taas sitten jo aika hyvin, ainakin toistaiseks,
tein eilen illast ennen nukkumaanmenoa viel kunnon punttitreenin mitä ei oo aikoihin tullutkaa tehtyä, sillä seurauksella että joka paikka oli niin kipeä aamusta ettei meinannu sängystä päästä ylös, nyt äsken just viel tein, meinasin et jos tuskailen lihaskipujen kanssa muutaman viikon niin ehkäpä mielestä haihtuu koko mies :D

haha:D oikein! mut liikunta yleens kyllä auttaa! iteki olin just lenkillä, ja eniten ketutti tällä kertaa kans vedessä uivat lenkkarit. puhuin tänään ton miehen kanssa kyllä mutta silti ei tullut pahempi olo..puhuttiin alustavasti jos nähtäisiin viikon alussa. mut saas nähä..tää o just niin tätä et sit se sano viel "mä ilmotan viel et sopiiko se!" nii just,mies sanelee:D mutta muuten olo tosi kiva.....en silti odota mitää muutaku et se sanoo vaan et "sä vaan oot kaveri mulle.." ja blaablaa.. :) mut hyvä jos siellä sulla on ollu parempi olo! ite kanssa painanu nii kovasti töitä, oon ottanu iha tahallaa lisätunteja et o muut aateltavaa.. :)

joo työt kyl auttaa hyvin unohtaa kaiken ylimääräsen :)
miehet sanelee kieltämät aina ihan mukavasti näis tilanteis :D
hyvä kans et siellä ollut parempi päivä, just kanssa juttelin yhden ystävän kans puhelimes ja sanoin ihan samaa et en oikeestaan enää edes odota et välttämättä kuulisin siit miehestä mitään, jotenkin saanut jo sen verran edettyä tunteis ja ajatuksis et odottaa enemmän jo sitä mitä tapahtuu tulevaisuudes, jotenkin tahtois vaan tän tilanteen päätökseen et pääsis suuntaamaan kohti uusia haasteita :D

hyvää tätä vuotta!=) uus vuos ja uudet kujeet eks se niin aina mee:D eipä sitte mies soittanut vaikka niin sano että voitas nähä maanantaina.. oli vaan pakko tulla tänne kirjottaan se:D kuiiiiinka paljon valheita mä vielä meinaan suodattaa? hohhoijjaa..paha mieli kuiteskin taas.

hyvää uutta vuotta kans :)
uskon kyl et paha mieli, mikään ei oo ärsyttävämpää kun se että toinen lupaa ja sit ei mitään kuulu.. vähintään reilua olis lähettää sit edes viesti ja ilmottaa ettei kiinnosta nähdä tms..

Mut jep, mä olen suhtautunut tähän vuoteen nyt niin että viime vuoteen jäi kaikki pettymykset ja mielenpahottamiset, kyl se melkeen ainakin on kaikki nä kolme päivää jo toiminut :D

Tiedän jo varmaksi etten tule siitä miehestä mitään kuulemaan, mut tulen pakostakin sitä vielä ennemmin tai myöhemmin näkemään, meinasin tosiaan toimia niin että käyttäydyn niin "normaalisti" ja mukavasti kun vaan osaan enkä ota mitään näitä asioita mitä olen pähkäilly itekseni esille, vähän nyt sillä asenteella että omapahan on menetyksensä :D

No mut toi kuulostaakin hyvältä=) Mä lähetin tolle kyseiselle miehelle nyt viestiä kun se on muuttamassa omaan kämppään että no että mites muutto sujuu.. mua siis HUVITTI toi vastaus "remppaa tehny:) kuudesta kahteen aamuvuoroissa ja iltaysiin koko viikko remppa jatkuu....." siis PIENI kiertoilmaus sille että hei en haluu nähä sua:D vaikka en mitenkää odottanu ees että nähtäis! ehkä parempi alkaa kutsua sitä miehen sijasta ääliöks jo pikkuhiljaa ja ottaa samanlainen asenne tähän vuoteen kun sulla:) meil on parempaa tiedossa!

mä muuten tein viime yönä myöhään työhakemuksia ulkomaille, ois ehkä ihan hyvä vähä "paeta ongelmiaan" ja vaihtaa maisemaa ja nähä muuta maailmaa.. hain ihan venäjältä thaimaaseen saakka eri maihin:D jos nyt johonkin pääsis:) ois ihan huippua! mutta viel kerran hyvää tätä vuotta, ja kippis uudelle alulle;D

Ihan älyttömän kivankuulonen idea toi ulkomaille lähtö, se on tosiaa välil niin kiva alottaa jossain ihan muissa maisemissa kun aina samois :)
Hyvä et se mies sentään viestiin vastas, tietty sen ymmärtää et sil varmaan on kiirettä jos tosiaan remppaa tekee, mut kyl se ihan totta on että vois ajatella et jos tahtoo nähdä niin ehtis just kahvit keittämään jossain välissä tai vastaavaa,
miehet on miehiä :D

Joo välinpitämätön asenne on toisinaan ihan ok, mul on kans luonteenpiirre semmonen että mietin asioita aina niin paljon et päätä alkaa särkemään, nyt vaan koitan sysätä koko ajatuksen hetkeks pois ettei pyöris enää 24/7 mieles :)

Hyviä keskusteluja ja tuttuja ajatuksia teillä. Miten voikin niin aivot jäädä jumiin yhteen ihmiseeen? Viimeksi kesällä ollaan nähty ja juteltu koneella, mut silti ei vaan kykene menee eteenpäin. Asiaa vaikeutta se et suoraa torjuntaa ei ole tullut vaan kaikkia epämääräisyyksiä puhuttu ja kyselyistäni huolimatta en ole saanut selvää vastausta. En jaksaisi oikeen enää olla surullinen. Kuitenkin jos menen baariin minun on katseltava ympärilleni josko hän olisi siellä, vaikkei se ole mahdollista. Kun kävelen kadulla minun on tsekattava ohiajavat autot josko hän ajaisi ohi. Tämä on kohtuutonta kärsimystä..

Vielä yksi ilmoittautuu. Yhdessä oltiin melkein kaksi vuotta, mies oli kovin rakastunut. Sitten yhtäkkiä ei tiedäkään, että mitä haluaa. Viimeiset kuukaudet sitten semmoista soutamista ja huopaamista. Olen jo aika rikki. Toivoisin, että elämään tulisi joku muu, niin ei tarviisi koko ajan mieltänsä pahoittaa :((

heippa vaan kummallekin :)
ite olen ainakin huomannut että tekee hyvää saada purnata mietteitä ulos tätä kautta ja huomata että on muita samas tilanteessa..

surullinen87, mulla on muuten ollut samaa meininkiä kans tosiaan,
harmittaa niin paljon yhtäkkinen täyshiljaisuus, tuntuu siltä ettei merkannut toiselle mitään.. olis kyllä hyvä jos törmäisit vahingossa tohon mieheen jossain, saisit ainakin vähän mentyä eteenpäin

ja tosta kahden vuoden suhteesta, tosi inhottavan kuuloinen tilanne toikin.. jotenkin aina vaan niin käsittämättömän vaikeeta tajuta että toisen tunteet vaan lähtis yhtäkkiä vähenemään.. samaa kans toivon että löytäisin yhtäkkiä jonkun "elämäni rakkauden".. ei ole kiinnostusta lähteä erikseen etsimäänkään tai katsella sillä silmällä, sen verran kuitenkin painaa tää kyseinen mies vieläkin mielessä..

tuolla aiemmin jo höpistiinkin et aika parantaa haavat, kyllähän se onneks paikkansa pitää.

Ite tulin just tunnin lenkiltä, mieli yllättävän pirteä kun saa itteään niskasta kiinni ja tehtyä jotain järkevääkin :)

Oletko sä sitten sellainen, että kokoajan pitäisi nähdä? Miehet haluaa myös sitä omaa aikaa, omaa rauhaa siellä omassa luolassaan.

jep,tuttuja fiiliksiä! mä ainakin kun asun treen keskustassa niin katon kokoaja josko toisen autoa näkys tms..ihan kauheeta kun kokoajan vaivaa päätänsä.ja kun musta ois kiinnostunu yks toinen aivan ihana tyyppi mut empä tajuu antaa sillekään tilaisuutta kun en o toisen yli lähellekkään... että tää on kyl hyvä paikka purkaa tunteitaan:) midnightin kommenttiin että ainakaa mun tapaukses kyse.ei ollu siitä että oisin halunnu kokoajan nähä.enkä soitellu aina ite lainkaan et mies soitti ite jne. ei vasn mitn syytä tolle tempulle... :/

Mulla kans sama juttu, ei ollut meidän ero, tai miks sitä sit kutsuis ainakaan siitä kiinni ettenkö olis antanut miehelle omaa aikaa.. ite kuitenkin myös arvostan omaa tilaa enkä ole "ahdistava" suhteissa..

Kai se on vaan pakko hyväksyä ettei enää mitään oo tulossa sen enempää, enkä toisaalta kykenis kyllä odottamaan kun ei ole takuita siitä et tulisko ikinä mitään vai ei.. harmittavaista vaan :(

Asias on kuitenkin sekin ärsyttävä puoli et toi mies on niin loistava tapaus että tahtoisin oikeesti pysyä ystävänä, mut nyt tuntuu siltä että vaikka mä pystyisin siihen ihan hyvin niin pelkään että se alkaa sit taas jotenkin ahdistelemaan tai tuntemaan huonoa omatuntoa tms.. aaargh.

Raivasin just muuten vaatekaapin ajantasalle, sielt tuli vastaan sen miehen yks paita, tosi huvittava myöntää mut meinas äly lähteä kun siit lähti niin ihanan tuttu tuoksu hahaha :D säälittävää ettei pääse nyt yhtään etenemään tän asian kanssa, istuu vaan jossain vaatekomeros haistelemas toisen paitaa :D pikkasen tuli stalkkeri olotila :D

taas kerra niin tuttuja mietteitä ja tunteita! ja toi paidan haistelukin on normia..itekin siis sen vklopun jälkeen (olin ollu kotikaupungis käymässä) kun mies ilmotti ettei meistä tuu mitää..ja kun se oli vielä pari yötä sitä ennen nukkunut mun vieressä..ni pääsin kämpille, haistelin sitä tyynyä:D kyllä tuoksu ihanalle!

Kuulostaa kans niin tutulta, sain pari päivää sitten kans ihan ihme itkukohtauksen vaikka muute tä aika on mennyt aika rauhassa, harmittanu kyllä mut jotenkin saanut pidettyä kuitenkin ittensä ihan suhteellisen rauhallisena fiilisten suhteen,
sit kaveri olikans käymässä mun luona ja selitin sil miten kävi, sit kun se sanos vaan jotenkin et "onpa outoa, eiks teil kuitenkin menny ihan hyvin" sit mä hajosin siin kohtaa kun koitin selitellä et meni hyvin joo ja en oikein itekään tajua :)

mut onneks meni ohi ja omal tavalla helpotti kans fiilistä,
tä päivä menny tääl kans kivasti, saanu joulun jälkeen mukavasti kuntoilust kiinni niin se kuluttaa aikaa sopivasti..

Toi on muuten ihan totta et isolla osalla miehistä tuntuu olevan joku on/off nappi minkä voi vaan kytkeä päälle ja unohtaa kaikki kertaheitol :D
sit kans kun iteltä löytyy paljon miespuolisia ystäviä kaveriporukasta, niin niiden kanssa kun olen jutellu suhde/ero-asioista, niin suurin osa niistä suhtautuu tämmösiinkin tilanteisiin kun mies laittaa täyden hiljaisuuden päälle kun on ilmottanut haluavansa olla yksin ihan neutraalisti, yks kaveri aikanaan sanoi et jos hän ilmoittaa haluavansa olla yksin ja lopettaa jonkunluokan suhteen niin hän saattaa vielä vaikka vuoden päästä muistaa jonkun tietyn naisen ja ottaa siihen yhteyttä, sanoin just et on toi nyt niin ärsyttävää käyttäytymistä, ei voi olettaa et toinen olis edes vapaana minkään vuoden jälkeen.. ihme tyyppejä :D

nii joo ja sit tost et meinaat laittautua viimisen päälle, siis niin oikein!
Tiedän kans ite et missä baareissa toi "mun mies" liikkuu, suunnittelin just tänään kaverin kanssa et tälläydyn ihan viimisen päälle ja vahingos näen sen,
sit vaihdan vaan pari sanaa ja ilmotan et on tosi kiire jonnekin kaverin luo ja (toivon) et se jää kattelemaan perään ja harmittelee :D

tosi turhamaista joo, mut yllättävän itsetunnon kohottavaa haha :D

joo tota mäkin mietin että jos sit joskus tajuis et oho se oliki hyvä naine, mut mistäs sitä sit tietää et oonko sillo sinkku?! mut useinhan niillä sit alkaaki vanha suola janottaa just sit sillo! mu kaveril kävi muute niin et se kesäl tapaili sellast fiksun olosta tyyppiä. no sit vaan yks aamu se oli viel suukotellu ja sanonu et nähään tyyliin huomenna jne.. sit ei siit kuulunu enää mitn ja mä sit kuulin jostain kaverin kaverin kaverin kautta että käy vähä duunailees yht sun toista yhen toisen naisen kautta, ja olihan sen autoki kerran siin sen naisen pihas ku käytii kyttäilees! mikä sika! no, tää mun kaveri on nyt sit puolisen vuotta seurustellu aivan ihanan miehen kans joka on ihan hulluna mun kaverii..ne oli sit ollu yhes baaris istuskelees pari vk sitte ni tää kesän tyyppi oli sit tullu siihe et "moro...tieks et näytät ihan helvetin hyvälle..." ja oli alkanu ny facessa kirjottelee jotai ja kaveri oli kysyny et no mitä alkoko vanha suola janottaa ni "no kyl vähä joo;)" siis ei helvetti mitä juttua!

no mut näitkös tota miestä sitten eile vai oliks sä eilen siis lähössä viihteelle..?

tää mun tapailema on ny jotenki kans..hukassa. tai ainaki musta tuntuu. siis sillon kun se lakkas näkemästä mua niin sen fb profiiliin ilmesty päivitys "seurustelukausi on nyt ohi, DAMN!" ja eilen sillä oli : mikäs sen parempaa pe.iltana kun kaljaa ja shiatsuhierontaa:)" ja tänää oli tälläne biisi http://www.youtube.com/watch?v=3PSYHu15Xv4&feature=related siis tosi romanttine kipale..... :D niin tullu tollast ihme esitystä tonne facebookkii. nyt ei ol muutamaa päivää oltu missään yhteydessä. siin meni sen "joo nähää ja jutellaa" ehdotukset:D voevoe..

Ihan törkeen sikamaist käytöst kyl joo, mut toi on niin totta ja ite kans huomannu et tosi useesti kun on tavannut jonkun ihmisen kenen seurassa oikeest viihtyy niin että muutkin huomaa sen niin johan alkaa exiäkin tai entisiä säätöjä tms kiinnostamaan seura.. ihan kun olis joku näyttämisen tarve et "kyl mä ton vielä saan jos tahdon" :D

mul on kans yks kaveri kuka on seurustellu ennen aina vähän vois sanoa että renttumaisten miesten kanssa, sellasten mitkä on luvannu kuut ja maat ja kuitenkin kaapist löytynyt niin paljon luurankoja ettei tosikaan, nyt se tapas tossa vuos sitten tosi mukavan miehen mikä on just niin sopiva sille kun olla ja voi, ne ehtis mennä jo kihloihin ja asuu nykyjään yhdessä, eli aika nopee aikataulu mut hyvin niil näyttäis menevän, ne on kyl sellanen pari et jaksaa niitten kautta itekin uskoa siihen et vielä löytää sen herra oikean :)

En nähny eilen ollenkaan tota miestä, mulla oli ihan koti vkonloppu, niin siis en tiedä olenko aiemmin edes kertonut täs mut multa löytyy taloudesta tollanen vaja 3v. muksukin :) sen takia vkonloppu menemiset on vähän niin ja näin, sillon kun poika isällään niin pääsee ite kans tuulettumaan, se täst tilanteesta tekikin eniten ärsyttävän että toi mies oli ensimmäinen keneen olen tutustunut siinä mielessä että tahtoisin oikeesti jotain vakavampaa ton muksun isästä eron jälkeen, se oliki sellanen episodi mikä romutti mun uskon (jälleen kerran) totaalisesti miehiin :D sain exän kiinni rysän päältä kun se petti mua, viskasin samantien ulos kämpästä ja muksu oli sillon vähän päälle vuoden vanha, oli fiilikset aika korkeella, mut onneks ollaan saatu välit siihen tilaan että tullaan kuitenki hyvin toimeen.. ens vkolla pitäis lähteä kaverin kanssa ehkä laivalle, odotan jo ihan huumas :)

tosta fb:stä, siis mikään ei ole oikeesti niin raivostuttavaa kun tollanen purkautuminen facebookiin, jos on jotain asioita vielä mieles tai jotain mitä tahtoisi sanoa niin olis kyl reilua sanoa suoraan päin naamaa eikä heittää mitään vihjeitä tms kaikkien nähtäville, tulee sellanen fiilis et eikö oikeesti voi puhua suoraan..

mut kyl mä uskon että tapaat ton miehen ainakin toivottavasti vielä ja saatte kasvokkain juteltua asianne, ai niin, mun kaveri laittoi lauantaina kun oli baarissa et oli törmännyt tohon "mun" mieheen, sanoi et se oli ollu miesporukalla liikenteessä ja torjunu kaikki naiset mitkä sitä oli koittanu lähennellä.. sanoin vaan kaverille et joko asia on niin miten se sanos, eli että tahtoo olla ihan yksinään, tai sit sillä on jo joku täysin uus kierroksessa.. ota noista sit selvää!

Joo mäki jaksan uskoo parempaa, ko tosiaa tolla munki kaverilla oli joku vuos sit viel nii hiton kamalaa iha kaikkie mieste kans, kokoaja pelkkii valehtelijoita ja pelimiehii:D ja nyt se o sit nii rakastunu:)

Ai sulla on sellanen!=) Ottiko tää mies silti iha hyvin ton asian..? Nimittäin siis tällä mun tapaamalla miehellä on meinaan 2,5v lapsi. Ja me ehittiin näkee pariki kertaa eikä se eka ensi ees puhunu siitä lapsesta koska sano pelkäävänsä et menettää mut! ja mä otin senkin asian tosi hyvin vastaan. olin vaan että no mitäs sitte:D se oli 21 ku sen exä ilmotti että on raskaana ja alkaa elatusmaksut pyörimää, eli ssen exä yritti vaan väkisin pitää sen itellään.. se sano että käy yhä vieläki joskus josai juttelemas tosta koska se on ollu sille tosi iso paikka tulla nuorena isäks viel sillee ettei ees oo yhessä lapsen äidin kans.. ni sit oon välil miettiny et jos sillä on sikskin vaikea luottaa ehkä naisiin jopa..en tiiä. tai se että haluu mennä ja olla vielä "nuori". Kun siis, sillo kerran yhes puhuttiin siitä miten mä oon ilonen miten se on ottanu kuitenki vastuun siitä että tuli isäks; sillä on se lapsi kuitenkin joka toinen vkloppu jne. ja et miten hienoo et sit voi kuitenkin ne muut vkloput mennä ja tulla. mä sanoin et mäkin haluun silti mennä omii menojani aina sillon tällön ja molemmat oli iha et hyvä et molemmat antaa siihen sit mahdollisuuden kun toinen haluu..mut kyl mulla vähän otti korvaa se kun se sano et "mä haluun kuitenkin vielä elää nuoruuttani".. et..ja sehä sano mulle et sille tuli vähän paniikkikin mun kanssa. ota ny sit selvää. sille tuli joku sitoutumiskammo ihan varmasti.. :D mut siis en koskaan tavannu sitä tytärtä koska sano että sit vasta myöhemmin haluu esitellä mut, ihan sen lapsen takia. mut näin kyllä kuvia ja musta se oli todella sulonen tyttö. sääli etten siihenkä saanut sit tutustua:( että mahtaako kaikki naiset hyväksyy sen asian niin hyvin..? emmä tiiä.
vitsit kun sun kanssa olis kiva purkaa näitä tuolla facebookissa kanssa, mutta kun täälä ei taida olla mitään miten sais yksityisesti lähetettyy ees jonku e-mail osotteen tms:D

mä en oikee jaksa uskoo että tää mies ottaa yhteyttä ainakaa siihen vuotee:DD haha. mutta toi sun tapaus.. että ei ollu kattonukkaa naisia... tuntuu varmaa melko kutkuttavalta tietää;P en oikee uskos että sillä nyt olis ketään uuttakaa. se vaan halus sitte pitää jätkien illan, ja ehk sillä sitte on sellanen fiilis että haluu nyt tällä hetkellä olla yksin. jos se olikin odottanut näkevänsä sut;)

Kyl se mies ihan hyvin otti ton asian, tai siis se tiesi jo ennen kun pyysi mua edes ensimmäisen kerran treffeil sen kanssa että mulla muksu on,
ollaan kuitenkin tunnettu/tiedetty pari vuotta jo ennen koko meidän tapailua edes..

Toi on kyl tosi hyvä että toi sun mies osaa ottaa vastuun ja kyl sekin sit taas kertoo siit että välitti kuitenkin susta jos on ensin periaattees pelännyt kertoakin siitä että sen elämässä lapsi on.
Jos sillä olis tosiaan iskenyt joku pakokauhu tms ton asian etenemisen kanssa? Tai siis, jos sillä kuitenkin just joka toinen vkonloppu on lapsi hoidossa niin jos se jotenkin pelkäs että sillä menee kaikki vapaa-aika sit "hukkaan" jos on suhteessa ja lapsi kans kuvioissa mukana.. ehkä siin oli sit liian paljon asioita kerralla, mut voihan se olla tosiaan et se sulattelee vieläkin koko ajatusta :)

Ton kyl ymmärrän ihan ettei ole sitä tytärtä esitellyt, en mäkään koskaan esitelly tolle miehelle mun muksua :) Kuvia kans näytin ja juttelin siitä ja pari kertaa se oli täs käymässä niin että kun muksu nukkus niin istuttiin iltaa, mut en just halunnut esitellä sitä sen takia et jotenkin oli kokoajan takaraivos semmonen pelko et täs voi käydä just näin miten kävikin :D

ja tuntuu joo tavallaan ihan mukavalta tietää ettei se katellut muita :D oli kuulemma juonu vaan yhden ja lähteny menemään kavereitten kanssa.. mut tosiaan, ei sitä tiedä vaikka sillä elämässä olis jo joku uus nainen, mut ei se mua sinällään häiritse.. kiva kuulla ettei se ainakaan mene iskemäs tuol kaikkea mikä liikkuu :D ja kyl mä sen vielä jossain välissä näen pakostakin :)

joo ja niin oliskin kiva potea näit juttuja just vaik faces, ei oikein viitti julkisest ees selittää kaikkea mahdollist haha :D en sit tiedä jos tekis jonkun väliaikasen huuhaa sähköpostiosotteen niin pystyis tiedot vaihtaa

joo hei! tehää jompikumpi sellanen;) mä painun nyt 3viikon loman jälkeen koulun penkille:S juteltas ihmees lisää fb:ssa! hauskaa päivää!=)

Jep, eilen oli ihan häsläpäivä mut hei tein äsken sähköpostiosotteen..
se on [email protected] .. aika mielikuvituksellist :D
mut ota siihen vaik yhteyttä, saa paremmin tosiaa tietoi mietittyä kun tässä.
Nyt pannulline kahvia ni aamu lähtee käyntiin, hyvät päivät sinne suunnal! :)

Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."

Muuan korkeassa asemassa oleva mies kysyi Jeesukselta: "Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän?" Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. Käskyt sinä tiedät: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi." "Kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen", vastasi mies.Tämän kuullessaan Jeesus sanoi: "Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua." Kun mies kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas. Nähdessään sen Jeesus sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." "Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät kuulijat. Jeesus vastasi: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle." "Entä me?" kysyi silloin Pietari. "Me olemme luopuneet kaikesta, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua."Jeesus sanoi heille: "Totisesti: kuka ikinä Jumalan valtakunnan tähden on luopunut kodistaan, vaimostaan tai veljistään, vanhemmistaan tai lapsistaan, hän saa jo tässä ajassa moninkertaisesti takaisin, ja tulevassa maailmassa ikuisen elämän." Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: "Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään,ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti.

Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä.Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!" Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: "Daavidin Poika, armahda minua!" Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: "Mitä haluat minun tekevän sinulle?" Mies vastasi: "Herra, anna minulle näköni." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut." Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa.

tämäpä sattui, oon lukenu raamattua viimisen viikon verran joka yö...hakenut lohtua näihin surullisiin hetkiin.

Heippa kaikille

Mulla kävi näin:

Tutustuin yhteen ihanaan mieheen joskus(en nyt kyllä muista,että koska).

Tapasimme kasvotusten joskus joulu-tammikuussa 2007-2008.

Aloimme seurustelemaan 22.02.2008.

Menimme kihloihin 29.02.2008,koska kummastakin tuntui siltä,että olisimme se oikea toisillemme.

Yhteen muutimme 18.03.2008.

Suunnittelimme häitä,joita olisi ollut tarkoitus viettää nyt 29.02.2012.

Kerkesimme olle parisuhteessa 1v7kk,kihloissa 1v7kk & asua avoliitossa 1v6kk,kunnes erosimme.

Eron syy oli mieheni mukaan se,etten luottanut häneen.

Hänellä oli oikeasti toinen nainen.

Ollut koko meidän suhteen aikana.

Mutta kun tämä nainen oli varattu lapsensa isälle,niin tämä äijä alkoi sitten kanssani.

Tämä nainen erosi lapsensa isästä joskus heinä-elokuun vaihteessa 2009.

Me erosimme sitten syyskuun alussa 2009.

Miten sain selville tämän kaiken,niin miehelleni oli tullut tekstiviesti(olin saanut luvan tutkailla puhelinta,koska olin ostamassa samanlaista puhelinta,niin sain tutustuu puhelimeen,jotta osaisin käyttää sitä).

Viestissä luki,että olen sama tyyppi.

Kysyin mieheltäni,että kuka viestin lähettäjä oli?

Mieheni vastasi,että ei tiedä.

Sanoin että voisin soittaa & kysyä,että onko viesti tullut vahingossa väärään numeroon,johon mieheni vastasi,että ei tarvitse koska häntä ei kiinnostanut.

No soitin jokatapauksessa.

Puhelimeen vastasi nainen & selitin tälle naiselle asian.

Nainen kertoi että he ovat olleet jossain chatissä mieheni kanssa & näin ollen alkaneet tutustumaan toisiinsa.

Aikamme juteltua menin miehelleni kertomaan asiasta & mieheni vain tokaisi,että ei hän ole ollut missään chatissä(olin ostanut omiin nimiin miehelleni kannettavan tietokoneen).

No soitin toiseen kertaan tälle naiselle & kerroin mitä mieheni oli sanonut.

Nainen vaan toisti & sanoi,että ovat olleet chatissä.

Sen puhelun jälkeen kun menin taas samaan huoneeseen,jossa mieheni oli,niin mieheni ilmoitti,että suhteemme on loppu.

Muutin mieheni kanssa Oulusta Nurmijärvelle asumaan huhtikuussa 2009.

Ei auttanut kuin soittaa omille vanhemmilleni & kertoa tilanteeni,jonka johdosta he joutuivat Oulusta asti tulemaan hakemaan minua,kun ei ollut muuta muutto apua.

Miesystävälläni oli uuden naisen kanssa kotisivut,joihin kävin miehelleni kirjoittamassa vähän palautetta tilanteesta.

Kirjoitin tälle naiselle yksityisviestin & hän otti minuun sitten yhteyttä.

Juttelimme messengerissä vähän aikaa,kunnes hän sitten soitti minulle & kertoi kaiken puhelimessa(siis oikean eron syyn yms..).

He menivät kihloihin lokakuussa 2009.

Maistraatissa heidät vihittiin joulukuussa 2009.

Kirkkohäät he viettivät heinäkuussa 2010.

Heidät vihittiin kirkossa joulukuussa 2010.

Heille syntyi 2011 vuoden kesällä vauva.

Että tällanen tarina.

Itselläni meni 1-vuotta aikaa,ennen kuin sain sydämeni puoliksi korjattua.

ASIALLISIA KOMMENTTEJA/KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ,JOS JOKU HALUAA