Miksi

Se vissiin häiritsee jotain yksinäistä ja kateellista hymiöstä huolimatta.

ratikkakuski kirjoitti:

Se vissiin häiritsee jotain yksinäistä ja kateellista hymiöstä huolimatta.

Miksi? :-) Keltä se on pois, jos jollain on parisuhdeelämää ja sen ääneen sanoo?

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Miksi? :-) Keltä se on pois, jos jollain on parisuhdeelämää ja sen ääneen sanoo?

Sehän liittyy ikiaikaiseen kansanluonteeseemme, vaikka juuri sinä olistikin siitä vapaa. Eihän se oma ruosteenraiskaama Lada näytä pahalta, jos naapurilla ei ole kuin potkukelkka. Mutta jos sillä on Mersu, niin onhan se nyt huutava vääryys.

Siksihän sitä aina toitotetaan, että "jolla onni on, se onnen kätkeköön".

ratikkakuski kirjoitti:

Sehän liittyy ikiaikaiseen kansanluonteeseemme, vaikka juuri sinä olistikin siitä vapaa. Eihän se oma ruosteenraiskaama Lada näytä pahalta, jos naapurilla ei ole kuin potkukelkka. Mutta jos sillä on Mersu, niin onhan se nyt huutava vääryys.

Siksihän sitä aina toitotetaan, että "jolla onni on, se onnen kätkeköön".

Nojoo. Kateus on kurja kaveri. En oo kyllä ikinä ymmärtänyt sitä Mersujenkaan kadehtimista. Mä saisin nytkin valita parista vanhemmasta Mersusta itelleni auton, mutta en halua Mersua. Haluan pitää mun japanilaisen luotto kulkupelini. :-)

Jokainen on oman onnensa seppä hyvin pitkälle, niin siksi mä en snaijjaa. Sit kiukuttas jos joku ottaa toiselta pois tai jättää toisen röyhkeyttään ilman. Tai jotenkin sabotoi toisen mahdollisuuksia onnistua.

Ne on sitten eri asioita, kun kateus.

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Miksi? :-) Keltä se on pois, jos jollain on parisuhdeelämää ja sen ääneen sanoo?

yksityisten asioiden (todellisten ja kuviteltujen...) levittely tälläisella palstalla pistää miettimään mikä on motiivi. ihan muuhunhan tämä on tarkoitettu

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Nojoo. Kateus on kurja kaveri. En oo kyllä ikinä ymmärtänyt sitä Mersujenkaan kadehtimista. Mä saisin nytkin valita parista vanhemmasta Mersusta itelleni auton, mutta en halua Mersua. Haluan pitää mun japanilaisen luotto kulkupelini. :-)

Jokainen on oman onnensa seppä hyvin pitkälle, niin siksi mä en snaijjaa. Sit kiukuttas jos joku ottaa toiselta pois tai jättää toisen röyhkeyttään ilman. Tai jotenkin sabotoi toisen mahdollisuuksia onnistua.

Ne on sitten eri asioita, kun kateus.

Tai voihan nekin kateuteen liittyä kyllä. Oman vallan käyttö ja sabotointi.

. kirjoitti:

yksityisten asioiden (todellisten ja kuviteltujen...) levittely tälläisella palstalla pistää miettimään mikä on motiivi. ihan muuhunhan tämä on tarkoitettu

Ehkä kyseessä on vaan teitä avoimempia ihmisiä? Voishan sitä koittaa ajatella, että se mikä sulle on huippusalista ja hys hys ei sitä tosillle ole. :-) Erilaisuutta myös avoimuudessa. Motiivi ei tarvi olla mikään ihmeellinen.

Puhuu asiasta, niin kun puhuis missä vaan. Omanaittenään. Toiset on avoimempia, kun toiset. Niin se vaan menee, vaikka se vähemmän avoimia suututtaskin.

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Ehkä kyseessä on vaan teitä avoimempia ihmisiä? Voishan sitä koittaa ajatella, että se mikä sulle on huippusalista ja hys hys ei sitä tosillle ole. :-) Erilaisuutta myös avoimuudessa. Motiivi ei tarvi olla mikään ihmeellinen.

Puhuu asiasta, niin kun puhuis missä vaan. Omanaittenään. Toiset on avoimempia, kun toiset. Niin se vaan menee, vaikka se vähemmän avoimia suututtaskin.

Siis huippusalaista. Tämä nyt on kuitenkin tunteet ja suhteet aiheinen palsta. On silloin aika todennäköistä, että omatkin suhteet tulee mainittua tavalla tai toisella. Nekin jutut missä yritetään piilotellen kertoa jotain asiaa, paljastaa yllättävän paljon ihmisen eletyistä suhteista ja elämästä ylipäänsä.

Käsitykset jo kertoo omaa kieltään. Miksi niin vaikeasti kertoa, jos helpomminkin osaa eikä tarvi pelätä paljastavansa jotain kamalaa? Toisille on helpompaa kertoa niin kun asia on, eikä miettiä miten tämän nyt muotoilisi ettei kerro liikaa. Kun se kertominen harvoin aiheuttaa mitään katastrofia kellekkään. :-)

Tiettyä varovaisuutta tietysti on hyvä ylläpitää. Mutta onko se nyt kauheaa jos joku kertoo seurustelevansa toisen paltalaisen kanssa? Yhtä hyvin tänne voisi eksyä joku pari entuudestaan yhdessä kirjottelmaan, kun että joku täältä parin itselleen löytää.

Toisten on myös helpompaa kertoa elävästä elämästä, kun keksiä jotain tarinoita minkä kautta jotain asiaa esittää. Mitä tulee mielikuvitukseen, se on teatteria tavalla jos toisellakin. Tarkoitus kai pitää mielenkiintoa yllä. Ihmisethän on uteliaita ja nälkä kasvaa syödessä. Seuraahan ihmiset salkkareitakin ja kauniita ja rohkeita. Miksi?

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Ehkä kyseessä on vaan teitä avoimempia ihmisiä? Voishan sitä koittaa ajatella, että se mikä sulle on huippusalista ja hys hys ei sitä tosillle ole. :-) Erilaisuutta myös avoimuudessa. Motiivi ei tarvi olla mikään ihmeellinen.

Puhuu asiasta, niin kun puhuis missä vaan. Omanaittenään. Toiset on avoimempia, kun toiset. Niin se vaan menee, vaikka se vähemmän avoimia suututtaskin.

päivästä toiseen "onneaan" hehkuttavat (kuten sinä) joko peittelevät tosiasiaa että ei hyvin mene tai ovat niin itsekeskeisiä et luulevat koko maailman olevan kiinnostunut heidän yksityisasioistaan.

. kirjoitti:

yksityisten asioiden (todellisten ja kuviteltujen...) levittely tälläisella palstalla pistää miettimään mikä on motiivi. ihan muuhunhan tämä on tarkoitettu

Ei vissiin kannata miettiä noin paljoa, jos ei se tuon kummempaan johda.

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Nojoo. Kateus on kurja kaveri. En oo kyllä ikinä ymmärtänyt sitä Mersujenkaan kadehtimista. Mä saisin nytkin valita parista vanhemmasta Mersusta itelleni auton, mutta en halua Mersua. Haluan pitää mun japanilaisen luotto kulkupelini. :-)

Jokainen on oman onnensa seppä hyvin pitkälle, niin siksi mä en snaijjaa. Sit kiukuttas jos joku ottaa toiselta pois tai jättää toisen röyhkeyttään ilman. Tai jotenkin sabotoi toisen mahdollisuuksia onnistua.

Ne on sitten eri asioita, kun kateus.

Hyi hyi! Tällä palstalla on ehdottomasti pannassa lempisanontani "jokainen on oman onnensa seppä". Täällä kuuluu vähätellä omaa vastuuta ja syyttää kaikesta yhteiskuntaa ja "rikkaita".

. kirjoitti:

päivästä toiseen "onneaan" hehkuttavat (kuten sinä) joko peittelevät tosiasiaa että ei hyvin mene tai ovat niin itsekeskeisiä et luulevat koko maailman olevan kiinnostunut heidän yksityisasioistaan.

Enhän mä joka päivä onneani hehkuttele. Sä kuvittelet jokaisen mun sanani olevan onnen hehkutusta? Sun teorian mukaan mä olen sitten itsekeskeinen. Mutta kuten kaikissa piireissä, täälläkin on muodostunut oma ns. vakkariporukka, joten jokaisesta opitaan tietämään jotain. Hehkuttamiset ja surut jaetaan. Kuka mitenkin ne ulos antaa.

Tää on vähän kun olohuone mihin kukin tulee osallistumaan keskusteluun. Kuka mitäkin kertoo aiheen mukaan. Mulle on helpompaa kertoa omasta eletystä ja koetusta, kun sepitellä roosaa. :-)

ratikkakuski kirjoitti:

Hyi hyi! Tällä palstalla on ehdottomasti pannassa lempisanontani "jokainen on oman onnensa seppä". Täällä kuuluu vähätellä omaa vastuuta ja syyttää kaikesta yhteiskuntaa ja "rikkaita".

Mjoo no rikkaat saa aina turpaansa. Mitäs ryövää muilta. :-D

ratikkakuski kirjoitti:

Ei vissiin kannata miettiä noin paljoa, jos ei se tuon kummempaan johda.

Niin kun mihin? :-)

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Enhän mä joka päivä onneani hehkuttele. Sä kuvittelet jokaisen mun sanani olevan onnen hehkutusta? Sun teorian mukaan mä olen sitten itsekeskeinen. Mutta kuten kaikissa piireissä, täälläkin on muodostunut oma ns. vakkariporukka, joten jokaisesta opitaan tietämään jotain. Hehkuttamiset ja surut jaetaan. Kuka mitenkin ne ulos antaa.

Tää on vähän kun olohuone mihin kukin tulee osallistumaan keskusteluun. Kuka mitäkin kertoo aiheen mukaan. Mulle on helpompaa kertoa omasta eletystä ja koetusta, kun sepitellä roosaa. :-)

Heh heh, sanoo roosa-Jaana, kaikkien roosan suoltajien monivuotinen isä, äiti, nato ja käly XD

Sarvikuonokas. kirjoitti:

Heh heh, sanoo roosa-Jaana, kaikkien roosan suoltajien monivuotinen isä, äiti, nato ja käly XD

Osaan mä satujakin kertoa, jos haluan. Mutta miksi täällä kuitenkin suht tuntemattomassa ympäristössä pitäis ottaa joku satutädin rooli? Mitä kamalaa mulle voi tapahtua siitä johdosta, että mä kerron jotain itsestäni? :-)

Tai mitä kamalaa tapahtuu, jos mä kerron teille iltasadun pienestä kissasta ja metsänpeikosta? Meneekö siitä jonkun elämä hajalle ja rikki?

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Enhän mä joka päivä onneani hehkuttele. Sä kuvittelet jokaisen mun sanani olevan onnen hehkutusta? Sun teorian mukaan mä olen sitten itsekeskeinen. Mutta kuten kaikissa piireissä, täälläkin on muodostunut oma ns. vakkariporukka, joten jokaisesta opitaan tietämään jotain. Hehkuttamiset ja surut jaetaan. Kuka mitenkin ne ulos antaa.

Tää on vähän kun olohuone mihin kukin tulee osallistumaan keskusteluun. Kuka mitäkin kertoo aiheen mukaan. Mulle on helpompaa kertoa omasta eletystä ja koetusta, kun sepitellä roosaa. :-)

On vissiin sietämätöntä nimimerkki pisteelle, että joku on ns. perustyytyväinen ihminen. Auta armias jos mä kaiken elämäni paskan purkaisin tänne, te kuolisitte sen paskan määrään. Ja valituksen määrään. Mä en ole valittaja, mä voin asioista kertoa. Mutta valittaminen jää teille kitisijöille. :-)

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Niin kun mihin? :-)

Vastasin tähän viestiin:

"yksityisten asioiden (todellisten ja kuviteltujen...) levittely tälläisella palstalla pistää miettimään mikä on motiivi. ihan muuhunhan tämä on tarkoitettu"

En suinkaan sinulle. Edelleenkin ihmettelen ihmisten halua rajoittaa palstan aiheita, vaikka ne osin aivan typeriä ovatkin. Kuten nyt vaikka tämä kyseinen aloitus.

No onhan Jazuli aika säälittävä tapaus, mutta pahasti sanoit silti.

34 kirjoitti:

No onhan Jazuli aika säälittävä tapaus, mutta pahasti sanoit silti.

Mitä säälittävää jazulissa on?

34 kirjoitti:

No onhan Jazuli aika säälittävä tapaus, mutta pahasti sanoit silti.

Mites tää puskaprovoilu muhun liittyy? Kaada itelles vaan toope. :-)

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Mites tää puskaprovoilu muhun liittyy? Kaada itelles vaan toope. :-)

Taitaa kuitenkin olla se puskaprovo ihan itse tuo kaksoishuutomerkki.

Mitään maalista roinaa ei kannata kadehtia. Ei niitä hautaan mukaan saa. Kadehtisin mielummin henkistä pääomaa, jos jotain kadehtia pitäis. ;-)

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Mitään maalista roinaa ei kannata kadehtia. Ei niitä hautaan mukaan saa. Kadehtisin mielummin henkistä pääomaa, jos jotain kadehtia pitäis. ;-)

Oikeastihan ei tietenkään kannata kadehtia yhtikäs mitään. Silti minua ihmetyttää hokema, ettei käärinliinassa ole taskuja. Vähissä on ihmiset, joille ei muita perillisiä löydy kuin valtio. Jos ei perillisiä ole, niin ainahan voi testamentata omaisuutensa johonkin tarpeelliseksi katsomaansa tarkoitukseen.

Henkisen pääoman toki saa mukaansa hautaan, mutta mahtaako se siksi olla kadehdittavaa? ;-)

ratikkakuski kirjoitti:

Oikeastihan ei tietenkään kannata kadehtia yhtikäs mitään. Silti minua ihmetyttää hokema, ettei käärinliinassa ole taskuja. Vähissä on ihmiset, joille ei muita perillisiä löydy kuin valtio. Jos ei perillisiä ole, niin ainahan voi testamentata omaisuutensa johonkin tarpeelliseksi katsomaansa tarkoitukseen.

Henkisen pääoman toki saa mukaansa hautaan, mutta mahtaako se siksi olla kadehdittavaa? ;-)

Henkinen pääoma kuitenkin auttaa elämässä siinäkin kohdassa missä raha ei. Siksi sitä voi kadehtia, jos jotain kadehtia pakosti pitää. Hauta on sivuseikka. ;-)

Mutta miksi kadehtia, jos itsellä on kaikki asiat reilassa. Minä en testamenttaa sukulaisille ainakaan mitään. Syövät muiden rahat jo muutenkin eläessään, pärjätköön niillä. :-)

Ennemmin jos jotain jää testamentattavaksi, laitan ne puolisolle tai lapsille jos niitä lapsia siunaantuu. Ja jos ei ole puolisoa eikä lapsia, niin eläinsuojeluun sitten. Saapahan muutama musti ja mirri ruokaa edes muutaman kerran. :-)

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Henkinen pääoma kuitenkin auttaa elämässä siinäkin kohdassa missä raha ei. Siksi sitä voi kadehtia, jos jotain kadehtia pakosti pitää. Hauta on sivuseikka. ;-)

Mutta miksi kadehtia, jos itsellä on kaikki asiat reilassa. Minä en testamenttaa sukulaisille ainakaan mitään. Syövät muiden rahat jo muutenkin eläessään, pärjätköön niillä. :-)

Ennemmin jos jotain jää testamentattavaksi, laitan ne puolisolle tai lapsille jos niitä lapsia siunaantuu. Ja jos ei ole puolisoa eikä lapsia, niin eläinsuojeluun sitten. Saapahan muutama musti ja mirri ruokaa edes muutaman kerran. :-)

Minusta lapset ovat sukulaisia ja puolisokin tavallaan. Ja todellakin, voihan ne rahat antaa sitten vaikka eläintensuojeluun. Joten ei ne säästöt hukkaan mene.

Minä vain turvallisuushakuisena ihmisenä haluan varmistaa, että joku vaihtaa vaippani ja lusikoi sopan suuhuni tarpeeksi usein, jos en siihen itse kykene. Tai voihan olla, että joku läheiseni tarvitsee joskus taloudellista tukea. Siksi minusta on omituista, kun maallista mammonaa aina niin halveksitaan. Eihän kyse ole siitä itsestään vaan siitä, mitä sillä mahdollisesti saa.

ratikkakuski kirjoitti:

Minusta lapset ovat sukulaisia ja puolisokin tavallaan. Ja todellakin, voihan ne rahat antaa sitten vaikka eläintensuojeluun. Joten ei ne säästöt hukkaan mene.

Minä vain turvallisuushakuisena ihmisenä haluan varmistaa, että joku vaihtaa vaippani ja lusikoi sopan suuhuni tarpeeksi usein, jos en siihen itse kykene. Tai voihan olla, että joku läheiseni tarvitsee joskus taloudellista tukea. Siksi minusta on omituista, kun maallista mammonaa aina niin halveksitaan. Eihän kyse ole siitä itsestään vaan siitä, mitä sillä mahdollisesti saa.

Juu on, mutta tarkoitan sukulaisilla lähinnä vähän kaukaisempia. Lapset ja mies on perhe. Mä en käytä puolisosta ja lapsista sukulainen termiä, vaan perhe. Samoin mun vanhemmat on mun perhettä. Myös miehen puolella näin.

Muut on kaukaisempia, eikä niin läheisiä joten niille kelpaa sukulaiset tituleeraus. Perhe muodostuu läheisemmistä.

Sitä ei koskaan tiedä kuka tästä ekana tai vikana lähtee. Mua ei huoleta vanhuus. Elän joko omaisuuttani syöden tai yhteiskunnan elätettävänä jossain palvelutalossa. Jos ei ainekset riitä elämään, niin mikä estää kuolemasta? Vapaa tahto siinäkin asiassa.


Mjoo mammonalla saa. Mutta ei se onnea takaa. Jos on vaikka mielenlaadultaan sellainen että mikään ei riitä, niin onko se nyt sitten onnelinen ihminen? Epäilen ettei ole. Ainakin sillä rahan kautta elävällä on enemmän menetettävää, kun sillä joka pysyy järjissään vaikka rahat meniskin.

UPDATE_9734054 kirjoitti:

Juu on, mutta tarkoitan sukulaisilla lähinnä vähän kaukaisempia. Lapset ja mies on perhe. Mä en käytä puolisosta ja lapsista sukulainen termiä, vaan perhe. Samoin mun vanhemmat on mun perhettä. Myös miehen puolella näin.

Muut on kaukaisempia, eikä niin läheisiä joten niille kelpaa sukulaiset tituleeraus. Perhe muodostuu läheisemmistä.

Sitä ei koskaan tiedä kuka tästä ekana tai vikana lähtee. Mua ei huoleta vanhuus. Elän joko omaisuuttani syöden tai yhteiskunnan elätettävänä jossain palvelutalossa. Jos ei ainekset riitä elämään, niin mikä estää kuolemasta? Vapaa tahto siinäkin asiassa.


Mjoo mammonalla saa. Mutta ei se onnea takaa. Jos on vaikka mielenlaadultaan sellainen että mikään ei riitä, niin onko se nyt sitten onnelinen ihminen? Epäilen ettei ole. Ainakin sillä rahan kautta elävällä on enemmän menetettävää, kun sillä joka pysyy järjissään vaikka rahat meniskin.

Henkinen pääoma on rahaakin arvokaampi perintö.
Kaikki maailman tietämys katoaisi muuten ja kivikausi olisi jatkuva

Ammattiasioissa jää pääomaa ilman testamenttiakin ja omille jälkeläisille annetut neuvot ja opi ovat lastenkasvatusta.
Joillain se kyllä menee pahasti pieleen, kun syrjäytyneisyys ja rikollisuus periytyy yleensä alkoholistikodeissa.

laardimies kirjoitti:

Henkinen pääoma on rahaakin arvokaampi perintö.
Kaikki maailman tietämys katoaisi muuten ja kivikausi olisi jatkuva

Ammattiasioissa jää pääomaa ilman testamenttiakin ja omille jälkeläisille annetut neuvot ja opi ovat lastenkasvatusta.
Joillain se kyllä menee pahasti pieleen, kun syrjäytyneisyys ja rikollisuus periytyy yleensä alkoholistikodeissa.

.