Tulen norsunluutornistani kertomaan, että yksi tärkeimpiä askelia tasoportaita noustessa on ns. Hälläväliä -fiiliksen saavuttaminen. Kun et aidosti välitä siitä mitä nainen, jolle teet aloitetta, on sinusta lopulta mieltä, dumaako vai ei, olet valmis kokeilemaan kaikenlaista. Meno on rentoa, ja olo on paljon rmukavampi, kävi miten kävi.
Hälläväliä -fiilis näkyy myös muussa elämässä. Jos et välitä mitä muut ajattelevat sinusta, olet rento ja itsevarma, ja sinusta on helpompi pitää ja kunnioittaa kaverina ja työkaverina. Tähän voisi joku Sarasvuo heittää vielä myyvää scheissea päälle, mutta ei se oo tarpeellista.
Hälläväliä -fiilis näkyy myös muussa elämässä. Jos et välitä mitä muut ajattelevat sinusta, olet rento ja itsevarma, ja sinusta on helpompi pitää ja kunnioittaa kaverina ja työkaverina. Tähän voisi joku Sarasvuo heittää vielä myyvää scheissea päälle, mutta ei se oo tarpeellista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Välinpitämättömät panoeinot saa pildeä joka sormelle, tiedetään.
Emmä nyt sanois, että ihan täysin umpi hälläväliä toimii. Mutta sopivasti hälläväliä kyllä toimii. Kun ei kaikkia voi miellyttää, niin miksi edes vaivata päätään sillä mikä muita miellyttää. Kuuntelee itseään ja elää sen mukaan mikä itseä miellyttää, silti sortamatta muita. Antaa muille tilaa, saa itsekin sitä tilaa. :-) Balansea..tasapainoa.
Komentelevat ja määräilevät ihmiset ei saa, kun stressin ja ripulia. Naama menee ryppyyn ja toiset rupee karttamaan. ;-)
Tuo on ihan loistava ohje jota ei voi tarpeeksi painottaa. Ihan samoilla linjoilla.
Olen jo 30 v. mies joka on huomannut aivan samaa. Eikä minusta saa vakavaa tosikkoa tekemälläkään, mutta nuorempana kun olin liian vakavasti liikkeellä ja liian tunteenomaisesti niin kipeää teki.
Ihmettelin aina miksei naiset ota vakavasti miestä joka etsii vakavaa parisuhdetta?
Ongelma on se että se on liian, miten sen sanoisi, johdonmukaista, järkevää ja jopa tylsää naisten mielestä.
Seurauksena myös käytöksessä tietynlainen jäykkyys. Vaikka silloin olisi herrasmies niin ei naiset sinua ehkä huumorintajuttumona pidä, mutta noin keskimäärin naisten kiinnostus on vähäisempää tai sinusta kiinnostuu ehkä keskimäärin sinua vähemmän kiinnostavat naiset.
Nyt kun iän ja kokemuksen myötä ihmissuhteet ovat menneet osittain noista syistä ja muistakin pipariksi sekä huomannut mitä naiset etsivät niin on kannattaa ehdottomasti ottaa rennosti.
Sitä ei aina etukäteen sitten huomaa mistä sängystä aamulla herää. ;)
Enkä puhu nyt huonossa mielessä vaan hyvässä kun hoikka kaunokainen lepäilee kainalossa.
Minusta aiemmin pidettiin kyllä mukavana, fiksuna kaverina yms. tuttavana naisten puolesta mutta kun aloin vähemmän tunteilemaan, olemaan välinpitämättömämpi naisia kohtaan yms. niin yhtäkkiä nähtävästi vaikutankin naisista rennommalta ja itsevarmemmalta mieheltä joka etsii hauskanpitoa josta voi kehittyä ehkä suhde eikä naisia ala ahdistamaan.
Kun annat vain palaa miettimättä liikaa niin tilanteita syntyy ja tiedä mitä voi tapahtua.
Saatat yllättää itsesikin! :D
Aika lailla tuollaista tarkoitin kyllä. Kun ei ole riippuvainen siitä, mikä on lopputulos, ja ehkä jopa suurimmaksi osaksi tekee asioita huvittaakseen itseään, niin tulee jostain syystä huomattavasti kiinnostavammaksi kaveriksi. Voi olla että silloin käyttäytyy luovemmin ja huumori irtoaa helpommin, kun ei ole kauhea pakotus saada jotain aikaan.
Miten voi tehdä aloitetta jos on hälläväliä fiilis. Eikö tuossa ole ristiriita?
Sisäisesti pitää olla hälläväliä fiilis, mutta ulkoisesti sinun pitää tietysti vaikuttaa kiinnostuneelta.
Tuon sisäisen hälläväliä fiiliksen myötä olet rennompi ja itsevarmempi sekä se näkyy käytöksestäsi.
Se voi vaatia opettelua varsinkin kun monet meistä miehistä on opetettu olemaan liian rehellisiä, luotettavia sekä olemaan selkeitä yms. ja aina järkeviä sekä vastuuntuntoisia.
Se asenne on omaksuttu perheenisiltä jotka ovat meidät kasvattaneet tai sitten feministisiltä äideiltämme jotka eivät ole tajunneet että varsinkin nykynaiset eivät kaipaa mitään tunteistaan liian selvää varmaotteista puusilmää suhteeseen vaan haluavan rennon itsevarman miehen joka hurmaa.
Vasta sitten suhteessa ollessa on hyvä vetää sitä "hyvän miehen" roolia.
Muuten sinulle jää käteen vain se musta akka eli yksinhuoltaja, läski ämmä tai joku muuten vanha tylsä tavis.
Musta tuntuu että "hälläväliä"-fiilis vaatisi aivojen uudelleenohjelmointia niin paljon että siinä sitten samalla menettäisi jotain muuta. Luulen, että tietynlainen herkkyys sisältää sitten hyviä puolia (huomaavaisuus, oikeasti välittää ihmisistä) joiden vastapuolina sitten on vaikeaa olla "hällävälittämättä" siitä jos esim. saa pakit. Näiden ominaisuuksien kanssa on vain elettävä, ja valittava iskustrategia sen mukaan.
Henkisiä ominaisuuksia harvoin saa on/off-tyylillä päälle, vaan ne on iskostunut mieleen vuosien harjoituksen tuloksena - ja harva päättää lonkalta vain, että "haluanpa opetella soittamaan kitaraa", ja oikeasti alkaa soittelemaan useita tunteja päivässä kunnes soittaa hyvin. Jotain erityistä motivaatiota se ajan panostaminen harjoittelemiseen vaatii.
Mutta kyllä neuvo on sinänsä hyvä, ja yritän itseki aina relata välillä eikä ottaa niin vakavasti kaikkea, joskus se vähän onnistuukin - tässä aiheeseen sopiva klassikkopostaus craigslist-sivustolta, eli kirje naisille jotka ihmettelevät minne kaikki kivat miehet katosivat:
http://www.craigslist.org/about/best/lax/483318927.html