Olen 39 v nainen ja uusiosinkku eli eronnut miehestäni kolme vuotta sitten. Lapsia ei ole. Olen jonkun verran harrastanut nettideittailua ja huomannut sen ilmiön, mistä tälläkin palstalla puhutaan. Eli en kelpaa itseni ikäisille tai edes muutaman vuoden vanhemmille miehille, koska he hakevat nuorempaa seuraa. Riippumatta siitä, ovatko eronneita tai sinkkuja, lapsellisia tai lapsettomia. Minusta kiinnostuvat vain joko itseäni huomattavasti vanhemmat miehet tai itseäni huomattavasti nuoremmat miehet. Ne vanhemmat miehet olisivat valmiita sitoutumaan ja nuoremmat taas ovat luultavasti seksin perässä. Tietysti minua vähän kiehtoisi ajatus kuumasta romanssista nuoremman miehen kanssa. Myönnän, että ajatus houkuttaa. Mutta toisaalta järki pistää vastaan. Tiedän, ettei sellaisella suhteella olisi kuitenkaan tulevaisuutta ja se kestäisi varmaan vain muutaman vuoden.
Minusta asiat menevät nykyään nurinperin. Vanhemmat miehet juoksevat nuorten tyttöjen perässä ja osa heistä saakin nuoremman naisen. Kun sitten nuoremmille miehille ei riitä itsensä ikäisiä tyttöystäviä, he kääntyvät suuressa puutteessaan meidän vanhempien naisten puoleen, koska vanhemmat miehet ovat vieneet heiltä potentiaalisia tyttöystäväehdokkaita. Mutta eihän sen näinkään pitäisi olla. Olisi kaikkein järkevintä, että nuoret olisivat yhdessä pari ja toisaalta keski-ikäiset olisivat pari. Nyt tämä on sellaista sekahedelmäsalaattia.
Myöskään vanhemman miehen valitseminen ei tuntuisi järkevältä. Silloinhan veisin potentiaalisen kumppaniehdokkaan joltain itseäni vanhemmalta yksinäiseltä naiselta eikä sekään olisi reilua peliä. Nyt ymmärrän, miksi ennen vanhaan korostettiin niitä elämänpituisia liittoja. Silloin kaiken ikäisille riitti elämäntoveri eikä tullut tällaisia sekasotkuja.
Minusta asiat menevät nykyään nurinperin. Vanhemmat miehet juoksevat nuorten tyttöjen perässä ja osa heistä saakin nuoremman naisen. Kun sitten nuoremmille miehille ei riitä itsensä ikäisiä tyttöystäviä, he kääntyvät suuressa puutteessaan meidän vanhempien naisten puoleen, koska vanhemmat miehet ovat vieneet heiltä potentiaalisia tyttöystäväehdokkaita. Mutta eihän sen näinkään pitäisi olla. Olisi kaikkein järkevintä, että nuoret olisivat yhdessä pari ja toisaalta keski-ikäiset olisivat pari. Nyt tämä on sellaista sekahedelmäsalaattia.
Myöskään vanhemman miehen valitseminen ei tuntuisi järkevältä. Silloinhan veisin potentiaalisen kumppaniehdokkaan joltain itseäni vanhemmalta yksinäiseltä naiselta eikä sekään olisi reilua peliä. Nyt ymmärrän, miksi ennen vanhaan korostettiin niitä elämänpituisia liittoja. Silloin kaiken ikäisille riitti elämäntoveri eikä tullut tällaisia sekasotkuja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä oli jo ihan ajatuksella veistelty propaganda. 4/5.
valivalivali en löydä ketään mutta toisaalta mulle ei kelpaa kukaan valivalivalivali
Ei ne kuvailemasi vanhemmat miehet mitään parisuhdetta oikeasti halua, suurin osa eronneita, pettyneitä, pahimmillaan katkeria ja pelkäävät kokeilla uudestaan. Oiva ratkaisu on haeskella teinibimboja, niin ei ole mitään vaaraa joutua suhteeseen uudelleen. Koko deittailu on siis eräänlaista fantasiointia. Myös naisista löytyy aivan samanlainen kategoria, joilla on omat, erilaiset tekosyynsä välttää löytämästä ketään.
Kyllä tuo on totta. Ystäväpiirissäni on useita nelikymppisiä naisia, jotka eivät millään löydä vakituisempaa seuraa ikäisistään miehistä. Nelikymppinen mies vaan tuntuu olevan niin kysyttyä kamaa kaikenikäisten naisten keskuudessa tänä päivänä, että en ihmettele, jos sitoutuminen on vaikeaa. Mistä sitten ilmiö on saanut alkunsa? Ongelmaahan ei olisi, jos vanhemmat naiset eivät juoksisi meidän perässä eivätkä nuoremmat kelpuuttaisi. Itsekin menen ilmiön mukana ja lopulta aloin seurustelemaan nuoremman kanssa.