Ikää vähän päälle 30. Jotkut sanoisi luuseri, toiset diplomaattisesti ATM, vaikka kaksi on jo sanonut että turhan hyvä mies menee hukkaan kun en seurustele ja kolmas mesen kautta etten ole luuseria koskaan nähnytkään. Ei perhettä, ei yhtään parisuhdetta eikä naiskokemusta takana. Olen fiksussa työssä, en harrasta kännäilyä ja käyttäydyn hyvin.
Sitten syyskuun ei ole tullut muita tekstareita kun Soneran saldoilmoituksia, eikä viikkokausiin sähköposteja kun Google Analyticsin raportteja blogistani, kauppaketjujen (Suomalaisen kirjakaupan ja Amazonin) uutiskirjeitä ja vastausilmoituksia minun viesteihin eri foorumeilla. Yhtään joulukorttia en ole saanut eikä kukaan, edes kaupan kassa, ole mitään toivottanut. Vaan eipä siinä, joulutkin olen viettänyt yksin viimeiset 6 vuotta.
Joskus tulee vähän hassu fiilis kun lukee miten joulu työllistää poliisia perheriitojen ja alkokäytön merkeissä, ja minä taas olen rauhassa hiljaa itsekseni.
Sitten syyskuun ei ole tullut muita tekstareita kun Soneran saldoilmoituksia, eikä viikkokausiin sähköposteja kun Google Analyticsin raportteja blogistani, kauppaketjujen (Suomalaisen kirjakaupan ja Amazonin) uutiskirjeitä ja vastausilmoituksia minun viesteihin eri foorumeilla. Yhtään joulukorttia en ole saanut eikä kukaan, edes kaupan kassa, ole mitään toivottanut. Vaan eipä siinä, joulutkin olen viettänyt yksin viimeiset 6 vuotta.
Joskus tulee vähän hassu fiilis kun lukee miten joulu työllistää poliisia perheriitojen ja alkokäytön merkeissä, ja minä taas olen rauhassa hiljaa itsekseni.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Nauti elämästäsi vielä kun voit. Joskus tapaat vielä naisen, joka pilaa elämäsi.
Heh, tuo oli tosi osuvasti sanottu :))
Itselleni on käynyt juuri noin ja aivan liian nuorena.
Niin totta kuin vain olla ja voi :))))))
Korutonta kertomaa.
Vilpittömiä (kaupan kassoja ei lasketa) hyvänjoulun tervehdyksiä välittömän perheen (vanhemmat sisarukset) ulkopuolelta: 0
Vastaanotettuja joulukortteja: 0 (tosin en lähettänytkään mitään että...)
Lisäys: YKSI toivotti hyvää joulua aiemmin tänään. Edes se tällä kertaa.
Kuinka monelle itse olet jouluja toivotellut? Kai ne sentään vastaavat?
Mua on mietityttänyt, että miten se voi olla niin. Itse käyn kahdessa harrastuksessa aktiivisesti ja ainakin siellä toivoteltiin hyvät joulut ennen lomaa: tosin en aina odota aloitetta muilta. Itse muista lähettää kortit sukulaisille ja tutuille ja ystäville aina, ja saan kyllä kortteja. Jouluna muistan kaikkia ketä vaan yhtään muistan, koska joulu on hyvää aikaa tehdä niin. Kaupan kassalla itse toivotan myös aina hyvää joulua, - ja saan vastauksen. Siis, jos harrastat, itse pidät yhteyttä muihin, pyydät työmaalta jotain kaveria aina joskus kahveelle tai ulos, itse toivotat joulut ja muistat muita, miten on mahdollista, ettei kukaan muista sinua?
Joulun viettää moni perheetön yksin. Minäkin. Se nyt mitään haittaa, voi rentoutua, lukea, syödä hyvin ja itsestähän ne koristeet ja ruoat on kiinni. Joulu on mukavaa aikaa sinällään.
Mutta jos kerran itse kuitenkin olet elämässä monipuolisesti kiinni, käyt töissä, olet mukava ja hyvä käytöksinen, ja harrrastatkin siellä missä muitakin on, pidät itse yhteyttä muihin ja olet semmoinen ihminen, joka itsekin antaa itsestään muille, niin on kyllä outoa, ettet mitään saa takaisinpäin. Parisuhdetta ei minullakaan ole ollut sataan vuoteen, koska en käy baareissa: ja se tuntuu nykyään olevan ainoa paikka missä ketään tapaa sillai, meinaan eipä täällä ketään ulos pyydetä muualla. Jos jotain peliä onkin, sen häviää siinä vaiheessa, kun se toinen menee baariin, iskee jonkun satunnaisen tuttavuuden ja se siitä: selvä flirtti ja rauhassa katsominen (vaikkakin olisikin selkeää ihastusta ilmassa) häviää aina kännipanolle, ainakin minun elämässäni näin on käynyt.
Mutta tuttavia, kavereita ja kuulumisen vaihtoja kyllä, kaikenikäisiä, koska harratukseni ovat sellaisia ja sekä miehiä että naisia. Tuntuu oudolta, ettei sitten sinulle tulisi mitään...
Vai onko niin, että et itse oikeasti ole tavoitettavissa, et ota kontaktia, etkä harrasta, et toivota jouluja tai muutakaan? Et lähde työpaikan juhliin etkä kysy kavereilta koskaan mitään, olet eristäytynyt ja se rauhassa hiljaa olo on jo niin hiljaa, ettei kukaan oikeastaan edes voi lähestyä? Etkä sinä ainakaan itse lähesty ketään. Lähetätkö itse kortteja, soitat, mailaan muille, otatko aktiivisesti yhteyttä? Montako joulukorttia laitoit itse? Tekstaatko itse?
Nimittäin, jos itse ei oikeasti ole mukana ja nää vaivaa, ei varmaan voikaan odottaa sitä muilta. Kotoota kukaan ei tule hakemaan ja vaikkei paljon voi ehkä olla oikeita ystäviä kenelläkään, aina muutama kuitenkin. Kyllä meilläkin on ties mitä vipeltäjää "seuroissa" ja kaikki on kavereita keskenään. Ei aina parhaita, mutta kuitenkin. Joten hyvin erilaisia ihmisiä.
No joo, tulee vaan mieleen, että parisuhdetta ei ehkä mikään takaa, mutta ehkäpä ensi vuodeksi voi tehdä Uuden Vuoden lupauksen, että seuraavat 5 vuotta on aktiivinen ottamaan kontaktia, muistamaan muista ja olemaan itse sosiaalisempi. Vaikka tulisi vastoinkäymisiäkin tai vaikka joku osoittautuisi vääräksikin ihmiseksi. Silti. Sitä vaan sitoutuisi muuttamaan tapansa, ja katsomaan mitä käy sillä tavoin, jospa sitä vaikka sitten saisi jotain uutta?
Tästä viestistä tuli sellainen mieleen että jos on paljon kavereita ja sosiaalista elämää, niin on helppo ja jopa mieluisaa viettää joulu yksikseen. Jos taas on muutenkin yksinäinen, on joulu melko masentavaa aikaa.
Mutta muutenhan se on tosiaan niin, että kannattaa olla itsekin aktiivinen ja tehdä kontakteja niin kyllä sitten saa takaisinkin huomiota.
Sitten. Mikä on nykyään normi tällaisten kanssa? Toivotin suuremmalle osalle FB-kavereistani hyvää joulua, ja sainkin vastauksen, mutta yksikään ei ole vielä livenä eikä netissä toivottanyt onnellista uutta vuotta. Ei yksikään. En minä aio yksipuolisia näennäiskaverisuhteita ylläpitää vaan poistan epäkiinnostavat kaverit jos tällainen meno jatkuu. Sama koskee liveä, en pidä yhteyttä jos vähintään kaverisuhde tuntuu olevan yksipuolinen.
Ei itse kontaktin ottaminen enää auta siinä vaiheessa kun on muuttunut toiselle osapuolelle "turhaksi" ja "ylimääräiseksi". Miesten maailmassa näin tapahtuu huomattavasti helpommin, kuin naisten maailmassa.
Noin omasta kokomuksesta joudun kyllä toteamaan, että sinkkumies tuntuu olevan aika turha esine seurusteleville kavereille. Jotain satunnaista baariseuraa ehkä sillon tällöin tarjolla, mutta jos baarissa juokseminen ei enää kiinnosta saat varautua viettämään aikaa yksin 24/7 harastuksia ja töitä lukuunottamatta.
Omastakin elämästä tossa 25-30 vuoden kieppeillä ihmiset vaan kadonnu ilman mitään sen ihmeempää syytä. Alkuun yritin kysellä aktiivisesti seuraa, mutta kun kuukaudesta toiseen kuunteli jotain "katotaan joskus toiste" vastauksia, niin totesin ettei se uudestaan kysymällä siitä enää muuksi muutu..
Tällä hetkellä jälellä käytännössä yks kaveri, joka sillon tällön saattaa kaivata seuraa. Ja sekin ainoastaan "kun ei o nähty pitkään aikaa" seurana. Ite haluisin kyllä nähä säännöllisemmin koska on kiva nähä, mutta kun on toiselle vaan kivaa täyteseuraa toisinaan, niin minkäs teet.
Kerropas, mitä olet yrittänyt tehdä asian hyväksi? Ei ne naiset minuakaan ole kotoa tulleet hakemaan vaan on pitänyt saada miljoonat pakit ennen kuin päädyin naimisiin.
Ja naisia voi trefatta Vaikka internetissa, mutta jos ei ole sossialinen, yrrita ola sossialinen ja vaihda elama, ei tarte etsia nainen baarissa, Vaikka busissa tai teaterissa;)
Niin ja hyvää uutta vuotta sulle!!! C новым годом!!!
Minä en tee aloituksia joten pakkejakaan ei paljo tule. Netissäkin on profiilissa maininta että edellytän naisen tekevän aloitteen. Minulla ei riitä itsekunnioitus copy-pastata sama viesti kymmenille sattumanvaraisille tapauksille eikä aika siihen että laittaa 10 minuuttia viestiin mihin en lähestulkoot satavarmasti saa vastausta (ja vaikka saisinkin, ei nainen käsitä kun harvoin ettei yli viikon kirjeenvaihto netissä enää voi johtaa mihinkään).
No ihmekös sitten, että olet sinkku. Naiset ovat valitettavasti edelleenkin aika perinteisiä ja passiivisia näissä parisuhteenaloittamisasioissa.
Naispuoliset kaverini ovat kertoneet, että treffi-ilmoihin vastailee todellakin miehiä, jotka copy-pastaavat samaa vastausta useille naisille ja kaikkien mielestä se on todellinen turn-off.
Vanha sanontahan sanoo, ettei mitään saa, jollei mitään yritäkään. Että eipä siitä sitten sen enempää...
Nainen tekee joko aloitteen tai poikkeuksellisen hyvän vaikutelman profiilinsa perusteella. En tee kompromisseja.
Kun vilkaisen niin alkukarsinnan jälkeen viidestäkymmenestä profiilista kaksi tai kolme olisi sellaisia joihin voisin vastata. Tämä jollei olisi tapana antaa yksi tähti ja torjua jos nainen ei ole ilmoittanut painoaan.
Mikä tän sun aloituksen tarkoitus oikein on?
Sä yksityiskohtaisesti selität, kuinka itse (omasta halustasi) järjestät oman yksinäisyytesi. Mikä sun ongelma siis on, kun kaikesta päätellen saat juuri sitä mitä haluatkin?
Oletko harkinnut runkkaamista?
hei. , jos olet itse haluat jotain pitää etsia ja saada, mutta jos haluat mutta ei haluat tehda mitä, sitten en mita onnistunut elämässa:) aina pitää yritta. Se on sama, kun jos ei ole työpika pitaa etsia monta eripaikosta...
Ystävänpäivätoivotuksia: 0... koskee niin nettiä kun reaalimaailmaakin.
Sama täällä, aika normaalia kun en tunne ketään.
Ja eiköhän tuo ystävänpäivä ole pelkkää kauppiaiden keksintöä krääsän myynnin lisäämiseksi.
Kuinka moneen jatkuvasti valittavaan ja itsesäälissä rypevään ihmiseen haluaisit itse tutustua?
En yhteenkään. Naisen on oltava positiivinen ja elämäniloinen, kuten minäkin.
Tänään lähti messengeristä pois kaksi viimeisintä kaveria. kumpikaan ei ollut yli kuukauteen paikalla. Valtaosa vanhoistakin lähti joko tästä syystä tai koska ei vastannut viesteihin. Yksi sai lähtöpassit kun lähti avautumaan ja soittamaan suuta.
Pääsiäisentoivotuksia: nolla.
Netti seuranhakupaikkana ei toimi. Ihmiset täällä ei käyttäydy tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi suomi24-chateissa en salli että vastataan vihreällä kun juttelen punaisella. Tästä seuraa automaattinen kestoruksi myös silloin kun en ole millään tavalla osallisena. Silti pääosa naisista tuntuu tekevän näin.
Jussintoivotuksia nolla... sama koski vappua... mutta kyllä tämä tästä.
Toivotuksissako se elämän mielekkyys mitataan?
Kyllä mä ainakin koen, että mulla on elämä ja ystäviä ja on kumppanikin jne, mutta kun nyt oikein mietin niin eipä ole tullut kumminkaan puolin toivoteltua hyviä vappuja tai helatorstaita.