hei, kertokaahan minulle mitä tekisin?
ystävälläni on ollut muutamia vuosia suhde naimisissa olevaan mieheen. mies rakensi perheelleen taloa ja vaimo oli raskaana kun hän tutustui ystävääni. suhde on jatkunut useamman vuoden. nyt ystäväni synnytti "prinssilleen" lapsen. ja odottaa edelleen että mies jättää vaimonsa. mies elää koko ajan kaksoiselämää..
ongelma: jos kyseessä olisi minun mieheni, totta tosiaan haluaisin tietää asiasta! mutta: useemmat eivät..kertomalla vaimolle puuttuisin suoraan sanoen toisten yksityisasioihin ja se tuntuu aika vaikealta. mies ja hänen perheensä ovat minulle vain tuttavia.. itsesuojeluvaisto käskee pysymään asiasta erossa, niin kuin olen jo vuosia pysynytkin. silti, jos se olisi minun mieheni enkä tietäisi..
ja vielä: pelkään todella ystäväni mielenterveyden puolesta. välillä on todella masentunut. puhumalla en ole saanut häntä jättämään miestä joka suoraan sanoen tekee hänelle pahaa. hän on niin solmussa omien tunteidensa kanssa.
mitä teen???
ystävälläni on ollut muutamia vuosia suhde naimisissa olevaan mieheen. mies rakensi perheelleen taloa ja vaimo oli raskaana kun hän tutustui ystävääni. suhde on jatkunut useamman vuoden. nyt ystäväni synnytti "prinssilleen" lapsen. ja odottaa edelleen että mies jättää vaimonsa. mies elää koko ajan kaksoiselämää..
ongelma: jos kyseessä olisi minun mieheni, totta tosiaan haluaisin tietää asiasta! mutta: useemmat eivät..kertomalla vaimolle puuttuisin suoraan sanoen toisten yksityisasioihin ja se tuntuu aika vaikealta. mies ja hänen perheensä ovat minulle vain tuttavia.. itsesuojeluvaisto käskee pysymään asiasta erossa, niin kuin olen jo vuosia pysynytkin. silti, jos se olisi minun mieheni enkä tietäisi..
ja vielä: pelkään todella ystäväni mielenterveyden puolesta. välillä on todella masentunut. puhumalla en ole saanut häntä jättämään miestä joka suoraan sanoen tekee hänelle pahaa. hän on niin solmussa omien tunteidensa kanssa.
mitä teen???
Vastaukset 9
Vanhimmat
Älä tee mitään, koska tämä asia ei kuulu sinulle. Vai haluatko olla todellinen "moraalin jakaja", joka haluaa että kaikkien elämä rikotaan.
Ystävätäresihän teki aikoinaan valinnan, sotkeutu naimisissa olevaan ukkomieheen ja hankki lapsen. Nyt hän kulkee valitsemallaan tiellä.
Nykyään tuntuu olevan muotia piilottautua milloin minkäkin verukkeen taakse, yleensä "asia ei mulle kuulu, joten en kerro ystävälle/tuttavalle, että sen partnerilla on toinen". Olisin itse ollut oikein tyytyväinen, jos ns. ystäväni olisivat vahvistaneet minulle epäilyni mieheni toisesta naisesta. Vaan eivätpä tehneet sitä ja jälkeenpäin sain kuulla, kuinka sellaista asiaa ei yksinkertaisesta voi kertoa. Ihmettelen. Välini näihin ns. ystäviin on viilentynyt melkoisesti. Iloisesti kävivät meillä kylässä ja KAIKKI pitivät yllä hyviä kulisseja. Tämäkö oli oikein ja hienoa?
Mielestäni voit hyvin kertoa. "Ei-tämä -minulle-kuulu" -asenne kertoo välinpitämättömyydestä. Kertomatta jättäminen antaa myös sen kuvan, että olet ns. tämän miehen puolella. Ei kertomisesta mitään palkkiota saa, ehkäpä miehen vaimo ei edes usko sinua, niitäkin tietysti on. Eikä asiaa tarvitse "räjäyttää" päin naamaa vaan selittää kauniisti mitä tietää tai sitten lipsautat asian sopivasti. Tätyykö sinun peitellä miehen tekemisiä? Vaimo saa sitten itse päättää mitä tekee tai on tekemättä.
Mikä helvetti ihmisiä riivaa kun täytyy elää kaksoiselämää ja ns. ystävät piipittävät vieressä, etteivät voi ottaa kantaa. Selkärangatonta kaikki tyynni.
Älä kerro missään nimessä.. Se ei sinulle kuulu. Jos perhe on vain tuttu... Eri asia jos vaimo olisi ystäväsi
Minulle kertoi mieheni paras kaveri mitä mieheni oikein puuhaa. Hän oli sitä mieltä että ansaitsin parempaa joten hän kertoi silläkin pelolla että menttää kaverinsa. Plkitsin hänen tekonsa olemalla kertomatta miehelleni mistä sain tietää. Heitin ukon pelolle. Olen sen jälkeen aina arvostanut tätä mieheni kaveria ja hänen tekoaan. Teko oli epäitsekäs ja vilpitön. Hänkin on kiitollinen siitä että en kertonut hänen kertoneen ja näin palkitsin tekonsa. Minust asinun tulee myös kertoa vaimolle tämän ukon tekemisiä. Ajattelen kauhulla miten olisi käynyt jos en olisi saanut tietää. Aikani olisin hukannut paskapää ukkoon ja koko kylä olisi pitänyt minua pilkkanaan. Ole epäitsekäs ja kerro...ei sua kukaan sen takia tule vihaamaan. Jos pelottaa järjestä todisteet ja kerro niin ettei käy ilmi kuka on kertonut.
Kaikki joilla on kokemusta petetyksi tulemisesta, arvostavat sitä että asia paljastuu mahdollisimman pian. Sinuna kertoisin vaimolle, vaikka se saattaa tuntua vaikealta. Vaimo ansaitsee tietää. Sinä et tee pahaa, vaan aviomies, joka pettää vaimonsa seläntakana.
Kannattaa ehdottomasti kertoa!
ja todella hyvä sekä ajatteleva kirjoitus! Yhdyn täysin noihin Nainen20:n sanoihin.
Useimmiten pettäjät eivät halua että asia paljastuu, mutta kaikille joita petetään se on lopulta helpotus saada tietää.
Asiasta kertoja ei tee mitään väärää, vaan itse tekojen tekijä on jo asiansa sotkenut.
pelottaakin kertoa.. miten tälläisen voisi kertoa "nätisti"???
Kaunis ajatus ystävältä olla huolissaan, mutta haluan oikaista tekstiä mikäli tämä kertoo omasta tilanteestani!!
En todellakaan tehnyt lasta "prinssilleni" vaan ihan itselleni! Ja olisihan hyvä jos pikku rouvalle selviäisi asioiden oikea laita, mutta en ole ollenkaan varma tarvitseeko lapseni isää joka ei itse kykene selvittämään tekemisiään ja on oikeesti raukkispetturi!!!
juuri noin! mitä sellaisella miehellä tekee joka ei osaa päätää ja pettää noin raukkamaisesti vuosia!!
kuinka voisi tuollaiseen mieheen edes luottaa jos parisuhde alkaa noin..?