Olen tuntenut mieheni kaksi vuotta. Ensin seurusteltiin 8kk, tuli ero ja oltiin erossa 6kk ja mentiin takaisin yhteen ja uutta yhdessäoloa on kestänyt nyt 4kk. Kaikki on tosi hyvin, paremmin kuin viime suhteessa ja ollaan onnellisia. Jopa yhteenmuutosta ollaan puhuttu. Jotenkin kuitenkin on tuntunu, että hän ei ole valmis minun kanssaan sitoutumaan. Ei olla koskaan kerrottu toisillimme, että "rakastan sinua". Minä rakastan häntä mutta en ole viitsinyt kertoa koska olen arvannut ettei hän tunne samoin. Nyt sitten uskaltauduin ja kerroin hänelle tunteistani. Hän ei kuitenkaan tuntenut samoin. Hän sanoin että tykkää kyllä minusta paljon ja että haluaa olla kanssani, muttei ole varma onko se rakkautta. Lisäksi hän painotti, että jokaiselle rakkaus on eri asia. Että vaikka minä tunnen rakastavani häntä niin se ei tarkota, että hän tykkäisi minusta vähemmän. Hänelle vaan on suurempi kynnys sanoa rakkausjuttuja. En siltikään pysty nielemään niitä ja olen hirveän surullinen ja tuntuu siltä ettei voi jatkaa suhdetta, kun minä rakastan ja hän ei. Hän sanoi, että se rakkaus tulee varmasti mutta tarvitsee aikaa. Minusta tuntuu nöyryyttävältä, että tunnustin rakkauteni enkä saanut vastakaikua. En tiedä miten jatkaa. Joka hetki se asia painaa minua, että hän ei rakasta.
Tämä ei jäänyt vaan tähän vaan tilanteesta syntyi riita. Hän haukkui ja huusi minulle, että miten voin väittää että tykkään hänestä enemmän kun en voi tietää kuinka paljon hän minusta tykkää. Hän myös loukkaantui siitä kun sanoin että en tiedä pystynkö jatkamaan. Lopulta hän haukkui ja huusi niin, että löin häntä. Nyt hän pitää minua hulluna ja ei tiedä pystyykö unohtamaan välikohtausta tai ylipäätään sitä koko rakkausvouhotusta.
Mitä tästä opin? En enää ikinä tunnusta rakkauttani kenellekkään :(
Mitä mieltä te olette? Onko teillä ollut niin että toinen ei ole tunnustanut rakkauttaan vaikka toinen on. Onko suhde jatkunut sen jälkeen normaalisti? Voiko rakkautta vielä tulla kun ei ole tähänkään mennessä tullut. Ja hän on muuttamassa kanssani yhteen vaikka ei rakasta.. olenko hänelle vaan kaveri parempaa odotellessa :(
Tämä ei jäänyt vaan tähän vaan tilanteesta syntyi riita. Hän haukkui ja huusi minulle, että miten voin väittää että tykkään hänestä enemmän kun en voi tietää kuinka paljon hän minusta tykkää. Hän myös loukkaantui siitä kun sanoin että en tiedä pystynkö jatkamaan. Lopulta hän haukkui ja huusi niin, että löin häntä. Nyt hän pitää minua hulluna ja ei tiedä pystyykö unohtamaan välikohtausta tai ylipäätään sitä koko rakkausvouhotusta.
Mitä tästä opin? En enää ikinä tunnusta rakkauttani kenellekkään :(
Mitä mieltä te olette? Onko teillä ollut niin että toinen ei ole tunnustanut rakkauttaan vaikka toinen on. Onko suhde jatkunut sen jälkeen normaalisti? Voiko rakkautta vielä tulla kun ei ole tähänkään mennessä tullut. Ja hän on muuttamassa kanssani yhteen vaikka ei rakasta.. olenko hänelle vaan kaveri parempaa odotellessa :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suhteessanne on jo pahat ennusmerkit. Itse jättäisin miehen ja lähtisin etsimään parempaa elämää.
sanoisin, että jatkakaa. ystäväni oli samassa tilanteessa aikoinaan: sanoi miehelle rakastavansa mutta mies sanoi vain takaisin että hän välittää paljon muttei rakasta.
ystäväni oli tästä tohkeissaan ja mietti myös kannattaako jatkaa.
he jatkoivat, ja ajan myötä mieskin sanoi rakastavasa.
miehille on korkeampi kynnys sanoa nämä sanat eivätkä he ole yhtää tunteikkaita kuin naiset ja ehkä tämä sun miehesi ei vielä rakastakaan sua, koska ette ole kovinkaan kauaa olleet yhdessäkään.
hän kuitenkin on sanonu haluavansa olla sun kans joten mitä jahkailet?
odottele. ole oma itsesi.