Sydämeni annoin yhdelle aivan ihanalle miehelle/jätkälle miten nyt voisi parikymppistä sanoa, meillä oli aivan loistava suhde ja pystyin olemaan täysin oma itseni hänen seurassaan, hän kohteli minua hyvin.
Oli meillä tietenkin myös paljon riitoja mutta selvittiin niistä todella hyvin.
Mutta mitä sitten n. 6kk sitten tapahtui, en enää halunnut olla hänen kanssaan, en tuntenut samaa rakkautta mitä tunsin heti alussa vaikka tiedän sen olevan normaalia pitkässä suhteessa että saattaa kyllästyä, ihastuin myös toiseen ja kerroin sen hänelle ja sanoi että asia on ihan okei vaikka siinä oli sulateltavaa.
Mutta niinhän se menee että asiat vaan tajuaa liian myöhään ja sen jälkeen kun sen tärkeän on menettänyt, minulle kävi näin ja olen katunut sitä päätöstäni jo yli 6kk ja se vaan ei lähde pois minusta, mietin tätä miestä jatkuvasti ja muut miehet ei minua edelleenkään kiinnosta.
Mutta tämä mies ei todellakaan halua puhua minulle tai jos puhuu niin hyvin töykeästi vaikka yritän itse olla hyvin ystävällinen.
Olen sanonut hänelle että kaipaan häntä ja meidän yhteisiä aikoja tosi paljon ja haluaisin olla sen kanssa mutta en ole saanut mitään vastausta vaan hän on jotenki kiertänyt ne tai jättänyt vastaamatta, mä en vaan enään kestä tätä mutta _TIEDÄN_ että vika oli minun ja joudun tästä kärsimään varmaan vielä tosi pitkään.
Kauhea stoori tästä nyt tuli ja toivottavasti joku vastaa tai jotain. :')
Oli meillä tietenkin myös paljon riitoja mutta selvittiin niistä todella hyvin.
Mutta mitä sitten n. 6kk sitten tapahtui, en enää halunnut olla hänen kanssaan, en tuntenut samaa rakkautta mitä tunsin heti alussa vaikka tiedän sen olevan normaalia pitkässä suhteessa että saattaa kyllästyä, ihastuin myös toiseen ja kerroin sen hänelle ja sanoi että asia on ihan okei vaikka siinä oli sulateltavaa.
Mutta niinhän se menee että asiat vaan tajuaa liian myöhään ja sen jälkeen kun sen tärkeän on menettänyt, minulle kävi näin ja olen katunut sitä päätöstäni jo yli 6kk ja se vaan ei lähde pois minusta, mietin tätä miestä jatkuvasti ja muut miehet ei minua edelleenkään kiinnosta.
Mutta tämä mies ei todellakaan halua puhua minulle tai jos puhuu niin hyvin töykeästi vaikka yritän itse olla hyvin ystävällinen.
Olen sanonut hänelle että kaipaan häntä ja meidän yhteisiä aikoja tosi paljon ja haluaisin olla sen kanssa mutta en ole saanut mitään vastausta vaan hän on jotenki kiertänyt ne tai jättänyt vastaamatta, mä en vaan enään kestä tätä mutta _TIEDÄN_ että vika oli minun ja joudun tästä kärsimään varmaan vielä tosi pitkään.
Kauhea stoori tästä nyt tuli ja toivottavasti joku vastaa tai jotain. :')
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yritä antaa tilaa muillekkin suhteille, jos jäät miettimään menneitä, etkä päästä ketään lähellesi, elämäsi pysähtyy paikoilleen. Joskus kannattaa vain päästää irti ja mennä eteenpäin.
Niiin no oon yrittäny monesti, mutta ihan sama mitä teen niin jokin asia muistuttaa hänestä.
Mutta kai se on yritettävä.
Teillä oli loistava suhde mut rakastuit toiseen. Riitelitte paljon ja kyllästyt myös joskus. ei kuulosta kovin hyvältä suhteelta jos riitelee paljon. Sun kanssa ei kannata seurustella koska voit rakastua toiseen minä hetkenä hyvänsä.
meillä oli loistava suhde, riideltiin mutta naurettiin asialle jälkeen päin.
ja ihastuin vaan toiseen :D eipäs suurennella, mutta se on sinun mielipide.