syy miksi minä olen sinkku ja tulen myös tulevaisuudessa olemaan on se, että en tarvitse ketään. totta kai tarvitsen ystäviäni ja muita läheisiä, mutta miestä en rinnalleni kaipaa. en kiellä etteikö rakastuminen ja rakastettuna olo olisi ihanaa...mutta se illuusio ei kauaa kestä. mitä sitten kun arki tulee vastaan? myönnän, että miehen pitäisi olla aika hyvä pakkaus, jotta jaksaisin sitä kauan vierelläni katsoa. kukaan ei lopulta voi tuoda minulle sitä onnea mikä on jo itsessäni. en myöskään aio hankkia lapsia. ympäristö ja muut ihmiset tietenkin painostavat mielipiteillään jne. mutta huolimatta tiedän että oma päätökseni pätee. elämä on paljon helpompaa sinkkuna ja jokainen varmasti tietää ettei seksiin tarvita parisuhdetta...
entarviiketään
funkychick
572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siinä on taas nainen joka ajattelee alapäällään, mutta fiksusti koska tietää sen olevan kultaakin arvokkaampaa. Lainaus kertonee kaiken.
"kukaan ei lopulta voi tuoda minulle sitä onnea mikä on jo itsessäni."
Arkimaailmakaan ei sellaiseen ajatteluun istu, koska siitä puuttuu median luoma yltäkylläisyyden, itseriittosuuden ja täydellisyyden kuva. Virheellisyydet eivät sellaiseen maailmaan sovi. Mahtaa olla upea tunne kun tietää olevansa itse se kuva(jainen).
Jk. Seksiin ei välttämättä tarvita edes toista ihmistä
niin jälkeenpäin tulee se arki. yllättääkö se aina, että se ei olekkaan aina yhtä juhlaa...
mene sinne erakko mökkiin räplää ittees sielä...
Tutki kuitee itteäs ja jos tosiaa oot tuota mieltä, niin silloinhan se on ok. Tuossa kuitenkin sanot että haluaisit rakastua ja olla rakastettuna... Mieti sitä mikä siitä arjesta tekee sen huonon ja sitten sitä että osaatko ottaa sen puolen huomioon kun valkkaat miestä. Se että haluais jotain niin jossain vaiheessa se saattaakin tulla oikeasti esille, että yksin ei ole hyvä.
Jos kuitenkin oot tyytyväinen niin silloin tietenkin se riittää hyvin.
frigidi hieho