Kiinni jäi, itse teossaan.

kyllä teet.

Et tietenkään tee. Jos parisuhde on hyvä niin yksi syrjähyppy sinne tänne ei merkitse mitään. Älä usko täällä rääveltävien kakkosten "neuvoja" erosta - katkera yksinäinen nainen on huonoin neuvoja vaimolle.

En ymmärrä... Silloin ehkä voisin kuvitella antavani anteeksi, jos en olis nähnyt tapahtumaa, kun en pystyis sitä tavallaan kuvittelemaan.

Mutta hyi helvetti, jos olisin nähnyt kun se alastomana on kiimaisena jonkun vieraan muijan kanssa. Ja siis niin piittaamaton, että oman vaimon edessä tekee tuollaista! Miten sitä pystyis hyväksyyn ja unohtamaan ja antamaan anteeksi?

Olkoot vaikka kuinka humalassa, se oli ihan tahallinen teko. Jos sun vaisto sanoo, että tuntuu kun se olis halunnutkin sun näkevän tekonsa, niin se pitää paikkansa. Niin se halusi, se halusi loukata sinua.

Kyllä olen antanut anteeksi miehelleni ja olemme päässeet asiasta yli.
Mut teet miten itse koet.

Just joo, ei munaa laiteta pimppaan vahingossa. eikä vaatteita riisuta jos ei aio panna. Aina sama selitys ettei tunne itseään tai ei ole sellaine. Kuitenkin jos ei olis jäänyt kiinni niin olisi laittanut munansa vieraan naisen pimppaan. Ja se känni se vasta tyhmä selitys on et kännin piikkiin. Jos pyytää naista sängyyn niin, kyllä kännissä tajuaa mitä on tekemässä!!

Itse antaisin ajan hieman kulua, tunnekuohussa ei saa tehdä lopullisia päätöksiä. Hieman aikaa ja etäisyyttä asiaan. Sitten, sen jälkeen, kun on rauhoittunut, voi edes kuvitella tekevänsä tai päättävänsä jotain järkevää.

Kokemuksesta voin kertoa, että ei se humala tee tekoa yhtään vähäisemmäksi. Pikemmin humalassa tulee usein ilmi se, mitä ihminen todella ajattelee ja tuntee. Oman siskoni mies on ihan hirveä humalassa. Ei petä, mutta haukkuu siskoa ja lapsiaan ja sanoo kuinka ei olisi heitä koskaan halunnut. Tämän hän sitten selittää mukamas humalatilalla ja ei tarkoita sanomisiaan ja muuta vastaavaa. Mies on väkivaltainen hullu humalassa, selvinpäin ihan erilainen. Jotenkin näin ulkopuolelta mutta hänet erittäin hyvin tuntevana näen, että se humalassa esiin tuleva ilkeä ja väkivaltainen mies siellä kuoren takana kuitenkin on, ja odottaa vain vapaaksi pääsyään.

Oma mieheni taas on pettäjä. Myös hänen "uransa" alkoi kännivahinko panoilla, tai niin hän väitti. Annoin anteeksi, ja sen jälkeen hän alkoi pitää rakastajattaria itsellään. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on pitänyt samaa naista, ja tästä on jäänyt kiinni useita kertoja. Aina hän lopettaa suhteen joksikin aikaa, mutta kun tilanne rauhoittuu, niin sama peli alkaa. Enää en viitsi edes sanoa mitään, sielläpä menkööt.

Ne on kyllä vaikeita päätöksiä, että eroaako vai ei, kun toinen jää kiinni pettämisestä. Itse en eronnut, vaan olen antanut anteeksi uudestaan ja uudestaan. Täydellinen anteeksi anto on kuitenkin mahdotonta, ja kyllä tämä minua syö. Välillä kun katselen elämääni taaksepäin, huomaan että enempi se on miinuksen kuin plussan puolella. Ehkä olisi pitänyt päättää toisin, ja erota aikoinaan, mutta nyt olen jo keski-ikäinen ja tuntuu että millään ei ole mitään väliä enää.

Ajatteleppas tulevaisuutta.
Mitäs tapahtuu seuraavalla kerralla kun hän juo ittesä känniin?
tässä tilanteessa voi melkeen sanoa itseään alkoholistiksi, jos pitää itsensä siihen kuntoon juoda ettei voi itseään kontrolloida!
minä en olisi naimista antanut anteeksi,suudelman voin vielä antaa, tms. se että on ilman vaatteita jo, on tarpeeksi paha minulle!
siinä on kyllä jo menty liian pitkälle, sama mitä se mies selittää. siinä tilanteessa kun hän on kiinni jäänyt tottakai selittää kaikki ummet ja lammet jotta sinä uskoisit jälleen ja jäisit. nyt hän jäi kiinni, mistä sinä tiedät miten paljon hän on pettänyt ennen tätä.
Ja ihan aviovaimo minäkin olen, en mikään kakkonen.
sen verran tiedän olen vierestä seurannut muutaman mies puolisen ystävän "häntäheikki-elämää", että siinä tilanteessa kun tämä puoliso alkaa epäillä hän selittää ummet ja lamme, vaimo uskoo, koska kuka helv..ssä haluaisi tulla petetyksi? tottakai se vaimo uskoo ennemmin sen että mies puhuu totta ja oli virhe, ja vain ainoa kerta. jne....
mutta miten todellisuudessa?
hän valehteli nyt, miten aijemmin? entäs tulevaisuudessa?
Näitä kysymyksiä minä olen pyöritellyt päässäni, näiden pettäjä kavereideni kohdalla!

Minulle riittää yksikin syrjähyppy, ainakin naisen pillu on silloin saastunut ja kelpaa vain jätteenkäsittelylaitokselle.

Hei,

Sinullahan on kaksi vaihtoehtoa: joko päätät antaa anteeksi ja jatkatte suhdettanne. Jälkipyykki siinä on kuitenkin pestävä ja asia puhuttava auki. Käy väestöliiton sivuilla, siellä on hyvää materiaalia.

Toinen vaihtoehto on paeta tilanteesta ja lopettaa suhde. Siinäkin tapauksessa tulet miettimään ihmeellisiä ajatuksia miksi ja mikä vika sinussa oli (vaikka ei siitä ole todellakaan kyse)

Itse sain myös rakkaani ihan rysän päältä kiinni. Parin kuukauden eron jälkeen päädyin kuitenkin yrittämään jatkaa suhdettamme ja antaa rakkaalleni toisen mahdollisuuden. Mutta pitkä ja kivinen on tie anteeksiantoon. Tapahtuneesta on nyt puolitoista vuotta, ja pakko todeta, että luottamus ei 100 % palaa ikinä. Jos minulla on pienintäkään syytä epäillä, niin ajatukset kyllä alkavat kiertää juuri siihen suuntaan, että varmasti se ei ole uskollinen.

Tsemmpiä sinulle, teetpä mitä vain, sinulla on raskaat ajat edessä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, eikä tulevaisuutta voi ennustaa.

Tulee tositumaan, aivan varmasti