Oon ollu yhen jätkän kaa nyt 2,5kk, ja en oo ees kattellu muita miehiä.
Mutta nyt kun olin rippileirillä, ihastuin yhteen poikaan. Musta tuntu että maailma pysähty kun katoin sitä silmiin.
Ja nyt ikävöin sitä, oman jätkäni sijaan. Oma poikaystävä on jotenkin tuttu ja turvallinen, mutta onko mun oikein olla sen kaa jos kuitenkin ajattelen ja ikävöin toista?
Suurin ongelma tässä on se, että tää "riparipoika" asuu Helsingissä. Tiedän että sekin on kiinnostunu musta, ja että se on tulossa kattoon mua tänne 2tunnin matkan päähän.
En vaan oikeen usko kaukosuhteisiin, mut auttakaa mua ja kertokaa mitä mun pitäis tehdä... :) :(
Mutta nyt kun olin rippileirillä, ihastuin yhteen poikaan. Musta tuntu että maailma pysähty kun katoin sitä silmiin.
Ja nyt ikävöin sitä, oman jätkäni sijaan. Oma poikaystävä on jotenkin tuttu ja turvallinen, mutta onko mun oikein olla sen kaa jos kuitenkin ajattelen ja ikävöin toista?
Suurin ongelma tässä on se, että tää "riparipoika" asuu Helsingissä. Tiedän että sekin on kiinnostunu musta, ja että se on tulossa kattoon mua tänne 2tunnin matkan päähän.
En vaan oikeen usko kaukosuhteisiin, mut auttakaa mua ja kertokaa mitä mun pitäis tehdä... :) :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mun mielestä sun kannattaisi pysytellä tässä vakituisessa poikaystävässäsi. Ihastuksia tulee ja menee. Aina kuvitellaan siitä omasta ihastuksesta täydellinen ja ihana. Ethän edes häntä tunne. Mutta uusiin ihmisiin kannattaa tutustua. Ota siis asian kannalta itsellesi se niin, että tapaat tämän "ihastuksesi" ja rakennatte ystävyyttä! Ikinä ei ole liikaa ystäviä. Ja varmasti katuisit myöhemmin pelkän ihastuksen takia jos jättäisit jätkäsi. Kai se poikaystäväsi on se jota sinä rakastat.!?
Sillä ethän edes tunne tätä "ihastustasi".
Tavallaan tiiän että toi on totta, mutta jotenkin kaikki mussa riitelee sitä vastaan, tai ei nyt ihan kaikki mutta joku kuitenkin. Tuntuu että en ehkä tunne poikaystävääni kohtaan samoin kun lähtiessäni sinne. Ja siellä jotenkin tajusin kuinka väärin mun jätkä mua kohtelee... Nyt vaan odotan että se riparipoika tulee tänne :) :'(
Sisimmässäni myös tiiän että siitä ei oikein voi tulla mitään kun se asuu niin kaukana. En tiiä että pitäiskö mun jättää jätkäni ja koittaa tuleeko riparipojasta mitään...
Kun olin siel leirillä se mä alotin lauseen ja tää poika lopetti sen(ja toisinpäin). Sillä oli samoja/kiinnostavia mielipiteitä asioista kun mulla. Ja kun mietin oman jätkäni sinne leirille... se ei ois ajatellu mitään asioita vaan pelkästään varmaankin haukkunu sen leirin jonka koin parhaaksi kokemuksekseni. Ja niinhän hän kotona tekikin kun hänet näin.
Itselläni on ollu tuollainen tilanne myös pari kertaa suhteemme aikana.
Ennen nykyistä suhdettamme olin palavasti ihastunut erääseen poikaan melkein vuoden ajan ja häneen ihastuin sitten jälleen.. Olin ihan solmuissa kun en tiennyt mitä tunteilleni tehdä. Mutta onneksi en eronnut nykyisestäni, sillä rakastan häntä ja tiesin silloinkin sisimmissäni että rakastan häntä. Suhdetta takana nyt 9kk. Ihastuskausi mennyt ohi. Järki voitti hetkelliset tunteet (niin sanotusti).
Pelottaa vaan että se tunne tulee uudestaan joskus.
Tsemppiä sinulle!
No juu... Mäki välitsin sit sen mun poikaystävän..
"Järki voitti hetkelliset tunteet (niin sanotusti).Pelottaa vaan että se tunne tulee uudestaan joskus. "
Mulla oli toi ihan sama :)