Miten itsemurhakandidaatti voi minimoida läheistensä surun?

A:Et edes voi tehdä itsemurhaa jos et TIEDÄ miten!

B:Suomessa kaikkien sosiaalitukien takia elämä on suoraan sanoen liian helppoa. Se tuhoaa ihmisestä halun yrittää. Niinkauan kun ihminen on fyysisesti terve ja tulee taloudellisesti toimeen, itsemurha on poisuljettu vaihtoehto, mutta Suomi murhaa yritteliään ja ahkeran ihmismielen HENKISESTI!

Älä soita, ei se onnistu, kirjoita mieluummin se perusteellinen ja kattava kirje, tai jopa kirja elämästäsi ja ajatuksistasi. Eli se perinteinen jäähyväiskirje tai itsemurhakirje. Jos todella haluat, että tulet ymmärretyksi, tee se huolella, ole riittävän selkeä, käytä riittävästi aikaa sen kirjoittamiseen. Kirjoita silloin kun olet selkeällä mielellä, älä silloin kun olet täysin alamaissa, humalassa tia muuten sekainen. Ole lempeä ja ymmärtävä perhettäsi kohtaan, älä kirjoita mitään, minkä he voisivat kokea syyttelynä tai katkeruutena, vaan kerro kuinka tärkeitä ja rakkaita he ovat sinulle, pyydä anteeksi tuottamaasi tuskaa. Muista myös kirjoittaa iloisista muistoista, onnenhetkistä, joita teillä on ollut perheen kesken tai sinulla muuten elämässä.

Toivon menestystä, että tekisit viisaat ja oikeat ratkaisut, mihin ikinä sitten lopulta päädytkin.

Hei sinä joka et jaksa enää. Mietit asioita paljon ja syvällisesti. Älä heitä elämääsi hukkaan. Kukaan ei voi sanoa sinulle, että ota itseäsi niskasta kiinni. Sitä neuvoa ei ihminen kykene ottamaan vastaan jos voi huonosti, masentaa, ahdistaa ja tuntuu siltä, että elämä potkii päähän. Älä kuitenkaan luovu toivosta, vaan yritä hakea vielä apua. Hyviä ja ymmärtäväisiäkin ihmisiä ja terapeutteja on. Voisitko puhua vanhemmillesi pahoinvoinnistasi? Voivatko he omalta osaltaan auttaa sinua? Et voi tietää, niin kuin ei kukaan, miten läheisten surun voi minimoida. Olen äiti, joka menetti oman lapsen itsemurhan kautta. Kuolema tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Menetys on korvaamaton. Voin kertoa sinulle, että koskaan siitä ei selviä. Mikään ei meidän jälkeen jääneiden elämässä koskaan ole ennallaan. Suru on musertava ja ikävä ja kaipaus loputon. Minä olisin toivonut, että lapseni olsi kertonut minulle pahasta olosta ja vaikeuksistaan. Olisin varmasti tehnyt kaikkeni, jotta elämä olisi jatkunut. Olisin auttanut kaikin keinoin. Toivon ja pyydän, että hae apua. Mene juttelemaan vaikka papille tai nuorisotyöntekijälle. (Vaikka et kuuluisi kirkkoon tai uskoisi mihinkään, mutta silti voit mennä). Tärkeintä sinun on ajatella itseäsi ja pelastaa oma elämäsi. Samalla pelastat monta muutakin elämää. Voimia sinulle! Älä luovuta, löydät kyllä paikkasi elämässä.

Mun on pakko sanoa, että voit antaa selityksiä, mutta surua et voi mitenkään pienentää. Pahinta ei ole se, että kysymykset jäävät vaille vastausta, vaan pahinta on kuolemasi! Ja sillehän ei voi mitään tehdä jälkikäteen.
Minun poikani jätti pitkän kirjeen ennen itsemurhaansa. Kauniisti tehty häneltä, muttei se vähennä tätä surua ja tuskaa, ainoastaan vähentää avoimiksi jäävien kysymysten määrää.
Ole kiltti ja soita edes kriisipuhelimeen: Puhelinnumero 01019 5202
Puhelimen aukioloajat
ma– pe 9.00– 06.00
la 15.00– 06.00
su 15.00– 22.00
Soita heti, älä lykkää sitä. Kiitos!

Toisten on kovin vaikea ymmärtää itsemurhaa hautovien motiiveja, joten syiden pidempi selittely on usein turhaa.

Älä luovuta aina on toivoa.Minä jos kuka tiedän äitinä minun rakas lapseni on vakavasti sairas. Elämä voi päättyä vaikka huomenna poikani monet kerrat toivonut voikun olisinsyntynyt terveenä .ä

Älä tee itsemurhaa. Jos sinun tuskasi on nyt suuri, millainen olisi läheistesi kuolemasi jälkeen, kun he tuntisivat sekä kuolemasi aiheuttaman tuskan ja sinun tuskasi joka sinut siihen ajoi? Minuakin ajatus oman hengen riistämisestä on silloin tällöin vainonnut, mutta se ei tule enää koskaan takaisin. Parikymppinen sukulaiseni läksi oman käden kautta jokin aika sitten, ja voi omaisten surun ja kivun määrää... itsekin itkien tätä kirjoitan, voi pientä .... :' (

Tiedän miltä tuntuu haluta kuolla, kun on niin kova tuska ettei enää kestä.. Itse olen kuolemaa halunnut jo lähes 10 vuotta. Mutta, kysyn sinulta samaa kuin itseltänikin kysyn, kun meinaan itseni tappaa.. Miksi haluat muiden kärsivän? koska läheisesi varmasti kärsivät erittäin paljon jos ittes tapat. Mä en ainakaan halua muille tuottaa surua, mieluummin kärsin itse ja säästän muut tuskalta..

Miksi kukaan ei kerro käytännön vinkkejä? Siis läheisiä kohtaan.....

Tuttu tunne tuo epätoivo. Menetin lapset, kun psykoosissa satutin heitä ja huusin. Miten sinulla menee nykyään? Ei tietenkään oo tänne palstalle pakko kertoa:)

Kaikki terapiat eivät sovi kaikille. Tai oikeastaan voisi sanoa, että jokaiselle on omansa. Yhden terapian jälkeen ei voi vielä sanoa, että "ahaa terapia ei auta minun kohdallani".

Ei niskastaan voi ottaa kiinni yksin, jos ei siihen kykene. Mutta onneksi tässä maailmassa ei tarvitse pärjätä yksin. Apua on tarjolla. Se, että on käynyt monen eri avun piirissä ei vielä tarkoita että mikään ei toimi. Ammattilaiset osaa kyllä suositella sellaisen avun piiriin mikä toimii.

Sun kuolemas on kaikille tänne jääville elinikäinen tuska,kokemusta on tuskasta nimittäin

Aion tehdä itsemurhan ensi viikolla koska mulla on niin pienet Munat, en saa naista eikä työtä ei oo kavereita ei mittään. Miehellä pitäisi olla jätti Munat ja kova panomies että saa kunnioitusta. Ennen mies sai kunnioitusta kun hän teki lujasti töitä, nykyisin sukuelimien koko merkitsee jotain. Naiset haluavat vain isot Munat, vai ma ei miestä ollenkaan. Jokapaikassa toitotetaan että pitää saada hyvää seksiä, miehellä pittää olla isot Munat jolla panna. Esimerkiksi mun sisko pitää isomunaisista miehista, sen miehillä on kaikilla ollut Isot Munat mutta muuten ne on ollut luusereita paska säkkejä. Siskoni ihailee isoja munia, hän ihastuu kun näkee miehen kusella ja isot Munat

Jokaisen aikuisen pitäisi osata elää vain itseään varten, jokaisen omat teot itselleen ei pitäisi kuulua yhtään kenellekkään sitten yhtään mitenkään.