Au pair -äitini asenne

Ketuttaa

Olen ollut perheessä au pairina nyt reilut 4 kuukautta, elokuun lopusta lähtien. Pidän työstäni, vaikka lapset (4- ja 6- vuotiaat pojat) osaavatkin olla välillä aika hankalia tapauksia. Perhe on rento, huone mukava, palkka kunnossa ynnä muuta, ja viihdyn täällä hyvin. Ennen joulua aloin kuitenkin kiinnittää huomiota perheen äidin asenteeseen minua kohtaan. Hän äyski minulle pikkuasioista, ei siis varsinaisesti huutanut tai haukkunut, mutta esimerkiksi tv-pöydän päällee jääneestä dvdstä tuli tiukkaa sanomista, samoin "kyvyttömyydestä organisoida vapaa-aikaani". Arvelin että noh, syksy on pitkällä, stressiä tämä varmasti vain on, turha siitä on loukkaantua. Lähdin parin viikon lomalle Suomeen, josta palasin keskiviikkona. Satuin samalla reissulla tulemaan _aivan valtavan_ kipeäksi: minulle nousi korkea kuume, koko ajan huimasi ja heikotti ja koko naamaa särki. Nukuin ensimmäisenä yönä 14 tuntia, kipitin lääkäriin ja sain lääkkeet poskiontelotulehdukseen. Nyt olo on enää vain hieman särkyinen ja superväsynyt, mutta voin sano että en ole aikoihin ollut näin kipeänä. Pointti tässä on nyt kuitenkin se, että ärsytän hostmamaani näköjään suunnattomasti ihan vain olemalla sairas. Hän ihmettelee närkästyneenä miksi nukun 12 tunnin yöunia, lukkiudun huoneeseeni ja hoidan itseäni niin kuin hoidan. Enköhän minä jo tässä iässä itse tiedä millainen olo minulla on ja miten sitä pitää hoitaa. Tänään hän ilmoitti että minun täytyy lähteä hänen kanssaan ostoksille. Noh, nyt on viikonloppu ja minä olen sairas, joten tasan en lähde minnekään. Tästä hän hermostui ja alkoi kaakattaa jotain tyyliin "maanantaina alkaa sitten kunnon työskentely, minä oletin sinun tekevän töitä jo viime viikolla, sinä olet täällä töissä" jne jne. Hän ei siis joko tosiaan ole tajunnut minun olevan sairas tai sitten häntä ei kiinnosta. En keksi muuta selitystä miksi hän olettaisi minun imuroivan kuumetokkuraisena ja ilmeisen kivuliaana. Ihankuin hän ei haluaisi että lepäisin.

No, tämä oli nyt vain tällainen esimerkkitarina. Pääpointti on se, että minua itseäni on alkanut ottaa aivoon tämä asenne mikä hänellä on minua kohtaan. Töihinhän minä olen tänne tullutkin, en makoilemaan. Sairaaksi tuleminen ei ollut mikään tarkoitukseni. Ja ihan arkenakin, siis ennen joulua, ärsytti hirveästi että kaikki olisi täytynyt tehdä juuri niinkuin hän haluaa. Pyrin tekemään työni aina hyvin, mutta koska tapani päästä lopputulokseen on erilainen kuin hänellä, saan napinaa. En siis varsinaisia haukkuja, mutta koko ajan saa kuitenkin kuulla jotain kommenttia. Joskus alkuaikoina meillä oli myös tapana keskustella (tai yrittää, minun kielitaitoni kun oli vähän niin ja näin silloin), mutta nyt sekään ei onnistu, kun hän sanoo joka toiseen lauseeseen "ei se niin ole" tai jotain sinne päin. Minun mielipiteeni ovat yleensä jo lähtökohdiltaan vääriä.

Tämän valituskirjeen idea oli nyt siis ihan vain se, että pystynkö minä muuttamaan tilannetta mitenkään? Panenko vastaan ja alan riidellä, vai annanko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos? Töitä on jäljellä enää kolme kuukautta, enkä tosiaan ole pois lähdössä kun muuten viihdyn täällä mainiosti.

32

1621

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asenne+

      Ei missään tapuksessa kannata ruveta riitelemään, olethan tavallaan heidän "armoillaan/"kodissaan ja voi olla että ennen kun huomaatkaan asiat ovat vielä huonommin.

      Mitäs jos nostaisit aktivisesti ja rehellisesti kissan pöydälle hyvänä hetkenä, kertosit kuinka tykkäät siellä olla ja ja lapset ovat ok ym ja sitten just niin kuin susta tuntuu: että olet surullinen asiasta, sulla on huono ollo ja voisiko asialle tehdä jotain, ettet ihan ymmärrä miksi tällainen tilanne on päässyt syntymään ja että haluaisit taas että asiat olisivat paremmin .

      Älä syytä mistään, voihan olla että mammalla on ihan samanlainen olo sinusta (vaikuttaavähän tuolta kertomuksesti perusteella:), vaan yritä selvittää tilanne positiivisella mielellä, kuuntele myös tarkkaan mitä sulle sanotaan, jos vaikka olisikin molemminpuolesista parannettavaa.

    • asenne++

      niin ja kannattaa pyytää lääkäriltä lääkkeiden lisäksi "sairauslomalappunen", niin ei tarvitse selitellä mitään, kaikille asia paljon selvempi. Surullista tietysti jos ei muuten uskota.

    • mie

      vaihda perhettä, au paireja tarvitaan paljon.

    • Ketuttaa

      Hahhhaaa tähän alkuperäiseen valitusviestiini tulee nyt jatkoa: kävimme nimittäin tämän äidin kanssa aika tiukan keskustelun au pairiuden syvimmästä olemuksesta. Kaikki lähti siis siitä, kun hän oli pyytänyt minua vahtimaan lapsia n. 6 tuntia (tai pidempään) ensi viikon lauantaina, siis vapaapäivänäni. Olin suostunut, mutta tajusin sitten, että tämän yhden lauantain takia en pysty poistumaan kotoa yhtä yötä lukuunottamatta koko kuun aikana. No, sanomistani seurasi hirveä loukkaantuminen, marttyyrimainen "no tiedänpähän että sinulta ei kannata enää ikinä kysyä yhtään mitään" - purkaus ja tosiaan aika mukava keskustelu. Ei siis mikään riita, mutta kuitenkin. Hänen argumenttinsa noin niinkuin pääpiirteittäin olivat:

      - Minä en työskentele vaadittua 30 tuntia viikossa, koska perjantaisin minulla ei ole kuin pari tuntia töitä (laskin seuraavana päivänä kaikki tekemäni työt, ja vähimmilläänkin niitä tuli n. 28 tuntia)
      - Au pairina oleminen ei ole oikea työ, vaan perheenjäsenenä olemista. Lasten kanssa leikkiminen ei ole työtä, mutta en ole kuulemma myöskään siivooja.
      - Minä en osallistu tarpeeksi vapaaehtoisesti perheen elämään, vietä aikaa perheen kanssa tai kysy, tarvitseeko joku apuani.
      - Vietän liikaa aikaa huoneessani = olen epäsosiaalinen.
      - Nukun viikonloppuisin liian pitkään.
      - En tule vastaan työtunneissa enkä oikein missään muussakaan.

      Keskustelu kääntyi loppujen lopuksi ihan positiiviseksi, koska en jäänyt inisemään vaan sanoin vastaan näihin väitteisiin. Huolimatta tästäkin purkauksesta viihdyn täällä edelleen, mutta tästä lähtien aion kyllä sanoa mielipiteeni suoraan jos äiti minulle alkaa äksyillä. Kyllä tässä vielä kolme kuukautta menee, kun itse tietää olevasna hyvä au pair. Oma mokansa jos ei sitä arvosta. :) Toivotan hänelle onnea unelmiensa aupparin etsimiseen, tuntuu näillä kriteereillä olevan niin kovin vaikeaa....

      • aupairiina

        Olin viime kesänä au-pairina kolme ja puol kuukautta varakkaassa perheessä, ja täytyy sanoa että kokemuksesi ovat niin samaa maata kuin minunkin. Uskon etten täysin ymmärtänyt vanhempien näkökulmaa tilanteeseen, mutteivät hekään minun tilannettani. Työskentelin päivässä noin kahdeksan tuntia ja viikonloput vapaat, joten olin aika tyytyväinen, joskin väsynyt kahden sylilapsen hoitamisesta.

        - Vietin aikaa huoneessani: halusin erottaa työn ja vapaa-ajan, varsinkin kun perheen äiti oletti minun osallistuvan lasten hoitoon heti astuttuani ulos huoneestani. En siis voinut vain viettää lasten kanssa vapaa-aikaa, sillä silloin työ-minäni astui kehiin. Ymmärrätte kai, että yksivuotiaan perään pitää koko ajan katsoa.

        -Nukuin viikonloppuisin loppujenlopuksi turhan pitkään jälkeenpäin ajatellen, sen myönnän.

        -Työtunnit olivat hankala asia, sillä minun asenteeni oli negatiivinen, ja kuvittelin työskenteleväni liikaa, vaikken ehkä kuitenkaan niin tehnyt. Toisaalta vanhemmat eivät useinkaan puhuneet minulle lasten asioista, vaikka se olin minä joka heidän kanssaan eniten oli, enkä useinkaan saanut kiitosta työstä. Toisinaan koin kuitenkin arjen liian raskaaksi ja olevani kuin yksinhuoltaja perheessä.

        -Äiti kertoi, ettei tunne minun olevan perheen jäsen ja etten osallistu perheeseen, mutta itse hän oli töissä arkisin seitsemästä ilta kymmeneen, joten en oikein ikinä häneen tutustunutkaan. Enhän normi työssäkään jää hengaamaan työpaikalle päivän päätteeksi tai viikonloppuina?


    • Ex hostmami

      Lasketko työajaksi esim. sen, että leikit, katselet tv:tä tms. lasten kanssa vapaa-ajallasi? Entäs jos ripustat/viikkaat pyykkejä, josita osa on sinun. Astianpesukoneessa on varmasti myös sinun astioitasi. Perheen äiti käyttää myös varmasti aikaa esim. ruuan hankkimiseeen ja valmistukseen, jota sinäkin syöt. pesee niitä pyykkejä ja siivoaa. Laskuttaako hän tunteja näistä töistä, joita tekee yhteiseksi hyväksi ja myös sinun viihtyvyydeksesi. Jos töaikasi säännöllisesti jää alle 30 h/ viikko kertyy siitä aika pian tuo 6 h. Kuinka usein muilla perheen jänsenillä on mahdollisuus olla yötä poissa kotoa useammin kuin kerta/kk?

      Entisenä host mamina täytyy myöntää, että minua alkoi keljuttaa kun au pair näki vain omat tekemisensä ja piti kovaa meteliä siitä, että tunteja kertyi, vaikka se johtui lähinnä siitä, että aivan liian usein työn lomassa piti piipahdella facebookissa. Lapsiperheen rytmi pitää myös kaikkien perheen jäsenten ottaa huomioon. Ei lapsi perheessä voi kaikkia viikonloppuja maata puoleenpäivään ja kolistella vessassa aamuyölle. Pientä joustoa olisin kaivannut myös au pairin osalta sillä teinhän minäkin vapaapäivinäni kotitöitä ja kyllä niistä riittää yli tuon 5 h/ pv vielä 8 tunnin työpäivänkin päälle. Itse koitin aikanani jutella näistä asioista au pairini kanssa, mutta vastaukseksi tuli vihaista mulkoilua ja myöhemmin kuulin kun haukkui minua v....maiseksi psykopaatiksi. Tilanne meni loppupelissä valitettavasti puoleltani keljuiluksi kun tunsin että olin saanut ylimääräisen lapsen kotiini.

      Mieti nyt hieman ihan rehellisesti kuinka paljon perhe tekee eteesi ja maksaa elämisestäsi ja olisiko se niin hankalaa antaa vanhemmille yksi virkistävä lauantai.

      • it´s no wonder

        Jotenkin en yhtään ihmettele, että olet ex-hostmama. Et ole varmaankaan saanut ketään kotiorjaksesi sanan kiirittyä entisten aupairiesi kautta. Sitä saa mitä tilaa.


      • ottakaa vanhempia

        turha tänne on valittaa kun haette vain 18-20 vuotiaita tyttöjä jotka ei osaa eikä jaksa tehdä mitään ..Nykyään suomessa vasta yli 25 vuotiaana aletaan vähän kasvamaan siihen asti mamma ja pappa hoitaa ja maksaa kaikki!!!!
        ei koske kaikkia mutta suurin osa on näitä mutta mun äiti ja isä...miksi miksi no mutta tyyppejä riittää.


    • Toinen hostmami

      Meidän aupair taas on liian sosiaalinen. Hän haluaa olla minun ja mieheni kanssa koko ajan.

      Ennenkuin hän saapui hankimme hänelle hienon television huoneeseen.
      Nyt kolme viikkoa myöhemmin hän ei ole sitä käyttänyt vielä kertaakaan koska haluaa katsoa tvtä meidän kanssa.

      Mieheni tekee pitkää päivää ja tämä oli ennen meidän ainoata yhteistä aikaa sen jälkeen kun lapsi on mennyt nukkumaan.

      Emme halua olla mitenkään törkeitä ja pyytää häntä poistumaan huoneeseensa koska aupairinhan pitäisi tavallaan olla perheenjäsen.

    • vvviieeraas

      Tietääköhän hos-äitisi, että au pair ei tule töihin, vaan kulttuuriin tutustumaan. Tekee samalla vähän kotiapuja, että saa taskurahaa.

      Nyt kirjallista sopimusta tekemää, jos ette ole vielä tehny ja päivitätte sitä, jos on tehty. Nimittäin sun tehtävä ei ole vapaa-ajalla leikkiä host-sisaruksien kanssa. Se leikkiminen on työtä. Ei ole myöskään sinun tehtävä viikata pyykkejä vapaa-ajalla. Itse saat suunnitella oman vapaa-ajan, kuitenkin huomioiden host-perheesi. Myös sairaslomaa pitää sinun saada, ihankuin saisit oikeissa töissä.

      Nyt otat kuule näistä aisoista selvää netistä. Tulostat paperille ja viet host-äitille. Ihme meininkii teillä sielä.

      • yksi hostmami lisää

        Ihan hyvä kommentti muutoin, mutta tuohon kulttuuriin tutustumiseen on pakko puuttua. Vastaavasti au pairin olisi hyvä ymmärtää, ettei ainakaan moni hostperhe ota au pairia silkkaa ystävällisyyttään haluten tarjota nuorelle naiselle mahdollisuuden tutustua kulttuuriin, vaan au pair otetaan, koska kotona tarvitaan apua arjessa. Eli kyllä monissa perheissä au pairin odotetaan tekevän ihan oikeasti töitäkin taskurahan, ruuan ja asunnon vastineeksi.

        Ja sitten on vielä pakko vähän ilkeästi huomauttaa, kolme au pairia nyt kokeneena, ettei heitä ainakaan ole kiinnostanut muu kuin enintään paikallinen kapakkakulttuuri. Mutta se nyt on jokaisen au pairin oma asia minun puolestani.


    • EX hostmami

      Au pair saa tämän verottoman taskurahan lisäksi ilmaisen asunnon sis (sähkö, lämmin vesi, vessapaperit, ym.ym.ym. ruuan, vähintään lennon toiseensuuntaan on tasa-asrvoisena perheenjäsenenä mukana esim. perheen lomilla. Miksei siis voi vapaaehtoisesti kotonaollessaan esim. leikkiä lasten kanssa tai muuten auttaa perheen vanhempia niinkuin perheen oma kotona asuva teini tekisi. En todellakaan tarkoita, että au pair on kotiorja, mutta ei se hostperheen koti mikään lomahotellikaan ole. Kyllä se 5-6 h/ päivä on niin vähän, että sen lisäksi voi kotona ollessaan jotain pientä tehdä, eikä vain odottaa astelevansa valmiiseen pöytään. Aikuiset tekevät kuitenlin todennäköisesti tuplasti pidemmän päivän kotitöineen, vaikka se aupairi olisinin siellä kotona kuluttamassa osan palkkatuloista. sitäpaitsi kyllä se kulttuurin vaihto tulisi olla ihan molemminpuolista ja au pairin myös tutustuuttaa perhettä omaan kulttuuriinsa.

      Tosiselle Hostmamille vastaisin, että kyllä sitä au pairin hankintaa miettiessä pitäa¨miettiä myös sitä, että tämän tulisi todellakin saada olla perheenjäsen ja katsella vapaa-aikanaan sitä TV:tä yhdessä muun perheen kanssa. Oletteko yrittäneet auttaa häntä löytämään uusia ystäviä/harrastuksia?

    • Ketuttaa

      Oho, tännehän on tullut vastauksia. Ja asiallisia, mikä on kiva, syntyy oikeaa keskustelua. :)

      Ex hostmami: En laske mitään tuollaisia työaikaan, tosin meidän perheessä minun ei anneta koskea pyykkihuoltoon ollenkaan. Lasken työksi kaiken sen ajan, kun olen vastuussa jostain muusta kuin itsestäni: lapsista tai kodin järjestyksestä. Kuljetan lapsia kodin ja koulun väliä 4 kertaa päivässä, kokkaan heille yhden aterian, vahdin ilman vanhempia n. 3½ tuntia päivässä (lukuunottamatta keskiviikkoa jolloin olen yksin poikien kanssa 9 tuntia putkeen), pidän keittiön siistinä ja tiskit kunnossa, siivoan poikien lelut lattioilta, imuroin koko talon kerran päivässä ja kahdesti viikossa luuttuan lattioita. Tämän lisäksi huolehdin pikkuasioista kuten roskisten tyhjentämisestä ja kissanhiekan vaihtamisesta. Tunteja tulee viikosta riippuen 28-30.5, joten koen kyllä tekeväni ihan täyttä työpäivää. Sen lisäksi olen "kiinni" kotona kahdeksasta viiteen joka arkipäivä (paitsi joskus perjantaisin, mikä on kyllä ihan mahtavaa!) ja asun 20 minuutin junamatkan päässä lähimmästä kaupungista ja kaikista kavereistani. Joko tästä alkaa käydä selville, miksi haluan pitää vapaa-aikani aika tarkasti itselläni? Toki autan esimerkiksi tiskikoneen täyttämisessä jos illastan yhdessä perheen kanssa ja kunnioitan heidän aikataulujaan, mutta minusta se riittää minun "perheenjäsenyydekseni". :)

      Tuon lauantain (itse asiassa huomisen) sovimme lopulta niin, että saan tänään ottaa rennommin (eli ei tarvitse kuskata poikia tai imuroida tai tiskata, kunhan talo ei räjähdä) ja vahdin poikia sitten huomenna sen 6-7 tuntia. Ihan reilu diili, olisin vain toivonut sen esittämistavaksi jotain muuta kuin äidin ilmoitusta "haluan että vahdit poikia näin ja näin paljon tänä lauantaina" ja suuttumista kun ilmaisin haluttomuuteni. Ja

      Toinen hostmami: Kyllä te voitte häntä pyytää, ystävällisesti. Itse eniten inhoan juurikin au pair äitini tapaa vain ilmoittaa ja "toivoa" asioita, se ei toimi. Tämä toivominen toimii siis niin että hän naamioi ilmoituksensa kysymykseksi, johon tiedän olevan vain yhden vastauksen. Ja jos au pairinne on kerta ollut teillä vasta alle kuukauden, voi olla yksinkertaisesti että hän ei ole keksinyt itselleen vielä muuta tekemistä kuin hengailla teidan, ainoan ns. tutun ja turvallisen kontaktin, kanssa. :)

      vvviieeraas: Minulla ei siis ole minkäänlaista sopimusta, koska hostäitini mukaan "sinä olet perheenjäsen etkä työntekijä ja virallinen sopimus vain pilaisi tämän luottamuksellisen suhteen". Olin lähtiessäni sinisilmäinen ja uskoin tämän, ja sovimme työnkuvastani vain sähköpostien välityksellä, ja täällä hän on sitten ilmoittanut mitä minun kuuluu milloinkin tehdä. Ja höpöhöpö, nyttemmin olen tajunnut, että hän haluaa vain välttää kaikki verot ja vakuutus- sekä sosiaalimaksut joita minusta muuten koituisi. Olen siis käytännössä pimeä työntekijä. Onneksi olen toisessa eu-maassa, joten en sentään mikään laiton maassaoleskelija.... Mutta en aio rueta sopimusta enää tässä vaiheessa vaatimaan, 7 kuukauden pestistäni on jäljellä enää 2½ kuukautta. Pidän vain itse puoleni siinä, että työmäärä ei ylity ja saan tarpeeksi lomapäiviä ja palkkaa. Näissä asioissa ei onneksi ainakaan tähän mennessä ole ollut ongelmia. Itse taas ajattelen, että olen tullut tänne juurikin töihin, hostäitini taas ajattelee että olen tullut viettämään aikaa ja hengailemaan vapaaehtoisesti heidän kanssaan.

      Tiivistelmänä: En koe olevani ylityöllistetty, orjuutettu tai ei-tervetullut. Ongelma tässä perheessä on äidin asenne minua kohtaan: hän on kontrolloiva, eikä haluaisi antaa minulle tilaa tehdä asioita omalla tavallani. Olen saanut kiukkuisia, syyllistäviä lausuntoja ja mulkoiluja muun muassa väärässä paikassa olleesta ruokapöydän tuolista ja liian aikaisin avatusta saippuapaketista. Hän on ihmisenä mukava, mutta tällaisten työnantajien luona _asuminen_ ei ole pidemmän päälle mukavaa, koska hän tahtoisi pikkuhiljaa ulottaa kontrollinsa myös vapaa-aikaani.

    • ketuttaa

      Noh, perjantain tuli suorat haukut siitä, että olen laiska enkä tee töitäni. Syy tähän oli se, että olin vapaana aamuna (= vanhemmat hoitivat poikien kouluun viemisen) valmis aloittamaan työt "vasta" kello yhdeksän. Tämän lisäksi olin tehnyt niinkin suuren rikoksen kuin sulkenut tuuletusta varten avatun parvekkeen oven ennen aikojaan. Illalla hän ei olisi halunnut puhua asiasta, mutta minä halusin käydä asiat läpi. Anteeksipyyntöä en saanut, enkä myöskään lupausta hillitä huutamistaan, kun se kuulemma vain kuuluu hänen luonteeseensa. Myöskään häntä ärsyttäviä asioita hän ei halua käydä läpi. Minun taas pitäisi kuulemma osallistua enemmän, kysellä enemmän, puhua enemmän ja tehdä asioita laskematta työtunteja. Sain myöskin tiukan muistutuksen siitä, että minä olen tullut HÄNEN kotiinsa oppimaan HÄNEN kulttuuriaan, joten minun tulee tehdä niinkuin HÄNELLÄ on tapana. Olen siis töissä kiukkuisella kontrollifriikillä, joka olettaa minun lukevan ajatuksia. :) Lopulta saimme asiat puhuttua läpi, kun tarpeeksi kauan jankkasin, ja tunnelma palautui normaaliksi. Kyllä nämä viimeiset 2 kuukautta tässä vielä menevät, suomalaisella sisulla ja keskustelutaidoilla. Haukkumista en aio kuitenkaan enää sietää, tästä lähtien huudan kyllä takaisin.

    • ihmettelenpä vain

      Ex-hostmami, ehkä teette enemmän töitä, mutta mites se palkka? varmasti enemmän sitäkin saatte :D kyllähän se vaan niin on että aika paljon vaaditaan au pairilta jos vielä töiden lisäksi pitäis koko ajan hengailla perheenjäsenten kanssa ja vähän työstää jotain, mites se vapaa-aika? jos on esim. kielikurssi ja siihen päälle 5-6 tuntia töitä niin olisi kiva viettää se vapaa-aika muualla kuin neljän seinän sisällä kyhjöttämällä.

    • Ketuttaa

      Tämä tilanne nyt johti sitten siihen että potkut tuli. Syynä on kuulemma se, että he eivät jaksa enää katsella elämäntyyliäni, koska teen asiat liian viime tipassa ja olen kyvytön organisoimaan elämääni. Työni teen kuulemma erittäin hyvin ja olen ystävällinen, mutta tämä ei nyt riitä. Kaksi viikkoa töissä ja sen jälkeen ei tartte tulla takaisin, vaikka tarkoitus oli olla vielä kaksi kuukautta. Fiilis ei ole nyt parhaasta päästä, koska ikinä ennen en ole mistään potkuja saanut (varsinkaan näin hölmöstä syystä) enkä täältäkään olisi halunnut lähteä. Tuli ihan puskista, luulin kaiken olevan puhuttu selväksi.

      • asenne+

        Olen kyllä tosi pahoillani, että näin kävi. Tosin vähän jo ajattelin aikaisemmin että huhhuh, kovin varmasti kerrot omista periaatteistasi -yleensä, vaikka kuinka olisi moraalisesti oikeassa noissa, ainakin näin foorumeile kirjoitettuna- on se perhe se, joka loppupeleissä määrittelee kotonansa pelisäännöt, muuten kun niitä saisi myös olla muuttamassa joka aupairin kanssa.
        Juuri erilainen elämäntyyli saattaa olla se, joka alkaa ärsyttää niin ettei enää kestä katsella kotonansa eikä pysty ymmärtämään/hyväksymään sitä pidemmän päälle -tyyppi alkaa ärsyttää pahasti, kyseessä kun ei kuitenkaan ole perheenjäsen tai rakas ystävä. Jos ei ole ihan pakko tällaista jaksaa kotonaan, niin parempi jatkaa vaikka ilman aupairia/hakea uusi, näin se vaan menee, vaikkei ole reilua.


    • toinenaupair

      Tuskinpa tollasta hullua ämmää monikaan aupair tulee tulevaisuudessa kattomaan kahta viikkoa kauempaa. Sitten tajuaa sekin, mitä oikein menetti. Varsinkin kun sanoi että teet työsi hyvin. Haloo kenen kotona asiat hoituu jonkun minuuttiaikataulun mukaan? Naurettava syy antaa potkut.

      Olen onnekas ja tulen oman hostäitini kanssa valtavan hyvin toimeen. Hän ei ole ikinä huutanut minulle, eikä varmasti tule huutamaan. En mä ainakaan sellasta katteliskaan. Mulle puhutaan, jos jokin asia ei miellytä.

      • Hostmamma-73

        Ikävää lukea että tilanne kärjistyi lopulta "potkuihin". Hakeuduin tänne palstalle omien au pair ongelmieni vuoksi. Hyödyllistä lukea miten muilla menee, auttoi heti omissakin ajatuksissa. Olen siis hostäiti ja meillä menossa eka au pair joka aloitti syyskuun alussa. Tyttö on 19 ja Venäjältä. Hän on todella mukava ja alusta asti ollut vähän niinkuin kaveri ja olen huomannut että monista asioista joista olen vähän tyytymätön en uskalla sanoa mitään. Ajattelen vain että seuraavan au pairin kanssa sovin tämänkin etukäteen.
        Yritän siis sanoa että kommunikointi on yllättävän vaikeaa kun on ensimmäistä kertaa hostäitinä ja siksi kiitollisena luin yllä olevia tekstejä. Meillä on kyllä sopimus, mutta moneen kertaan on tullut ilmi ettei hän ole lukenut sitä. Alkuun ei vain kielitaito riittänyt. Hämmästyin kun kuulin vähän aikaa sitten ettei hän ollut koskaan edes lukenut profiiliamme aupairworld.netissäkään. Eli ihan varmasti väärinkäsityksemme tehtävistä juontaa jo siitä.
        Meillä siis päivään kuuluu lasten vienti aamulla hoitoon, tunti jotain siivoaamista. Periaatteessa tähdätään 5 tuntiin päivässä, mutta hommaa ei riitä kun hän on niin nopea. Hän käy kielikursseilla, mutta ei ole oikein oppinut leikkimään lasten kanssa. Hänellä on kova koti-ikävä ja käykin kerran kuussa kotona bilettämässä, eli rahat tahtovat mennä reissaamiseen. Olen kovasti kannustanut kokeilemaan Helsingin menopaikkoja, mutta seuran löytäminen on ilmeisen vaikeaa. Muunmaalaiset au pairit ovat liian eriluonteisia ja meidän löytämät venäläiset viihtyvät perheissään myös viikonloppuisin. Paljon kannan siis huolta hänen aktiviiteistaan. Toinen harmi on se että kotityöt rajoittuvat lähinnä siihen yhteen tuntiin eikä toivoakaan aiemmin kuvatusta "katson ettei talo räjähdä" tai "pidän keittiön siistinä". Ihana tyttö siis, mutta enemmän kaveri ja seuralainen minulle kuin varsinainen apu. Toki se hoitoon vienti on aamuisin valtava apu, ei siinä mitään.


    • Sucetteeee

      Ketuttaa, saanko kysyä, missä maassa olit? Kuulostaa aivan minun entiseltä host-äidiltäni...

      • ketuttaa

        Ranskassa. Mutta näitä on sitten ilmeisesti enemmänkin, koska minä olin tämän perheen ensimmäinen suomalainen auppari. :)

        Perheestä lähdöstä on nyt viikko, ja on pakko sanoa että olen huojentunut. Perheen äiti osoitti todellisen luonteensa viimeisenä parina päivänä ja lähtöni jälkeen: haukkuja ja mollaamista tuli ihan kunnolla päin naamaa, tekstiviestillä ja vielä sähköpostillakin, kun pyysin häntä ystävällisesti laittamaan etukäteen sovitun työsopimuksen. Tässä sähköpostissa hän vielä kehtasi haukkua minut laiskaksi ja epäitsenäiseksi varkaaksi joka teki kaiken "viime tipassa ja oman päänsä mukaan". Että kiehuttaa tällainen käytös! Ensin ollaan 5 kuukautta ystävällisiä ja hyvissä väleissä, sitten aletaan yhtäkkiä huutaa ja tiuskia, annetaan yksi kaunis päivä potkut ja sitten kehdataan vielä laitella perään haukkumaviestejä. Tämän lisäksi hän kieltää laittamasta työtodistuksen yhteyteen puhelinnumeroaan ja sähköpostiosoitettaan, ja käski poistaa kaikki valokuvat lapsista blogistani ja facebookista. Eihän hänellä ole tähän mitään oikeutta, koska on luvan minulle kertaalleen antanut?


    • Sucetteee

      Hah, minäkin olin Ranskassa. Onpa ikävän kuuloinen ihminen! Mun au pair -vuosi oli aika surkea, ja on ahdistanut kovastikin hänen tekemisensä ja sanomisensa. Mutta jos vain itse tiedät, ettet ollut sellainen kuin hän sanoo, se on tärkeintä. :)

      • ketuttaa

        Missä päin Ranskaa olit? Tuli vaan mieleen että onhan tämä äiti voinut valehdellakin au pairien määrästä, etten vain innostuisi kyselemään yhteystietojen perään. Tällä hetkellä yrityksenä olisi kovasti löytää perheen uusi au pair, sellaisen oli ainakin tarkoitus saapua sinne huhtikuun alussa. Olisi kiva vähän varoittaa.......


    • chouffle

      Kuulostaa ihan identtiseltä perheeltä missä olin ja siihen asti olinkin miltei varma että oltiin samassa perheessä kunnes luin että vaihdoit kissanhiekat ja kissaa ei siinä perheessä missä mä ollut, koska olivat pahasti allergisia.

      Juu Ranskasta kyllä löytyy perheitä joka lähtöön ja lasten kurittaminenkin on sitten ihan omaa luokkaansa. Huh ehkä parempi että pääsit pois tosta perheestä vihdoin :)

    • Superrep

      Kuulostaa tosi tutulta! Itse olin varakkaassa, hyvinkoulutetussa perheessä yli puoli vuotta au pairina. Työsuhteen ajattelu tekee vieläkin vähän kipeää, sillä puolessa vuodessa ehtii kiintyä lapsiin ja oppia tuntemaan myös vanhemmat, ja toisinaan on vaikea säilyttää mielessä, että kyseessä on kuitenkin työsuhde (tosin hyvin nuoren ihmisen työsuhde, jonka perusperiaatteena on antaa nuorelle mahdollisuus kulttuurivaihtoon tehtyjä kotitöitä ja lasten vahtimista vastaan) ja suhteen täytyisi olla sen mukainen.

      Itse kuitenkin koin hirveän tärkeänä sen, että vaikka pääsin perheen mukana tutustumaan maan arkielämään, sain perheen kanssa keskustellessa ja työskennellessäni säilyttää "asiakaspalvelija-minäni" (tai small talk-minäni, if you get my point) eli perheelle riitti, että olin hyvä, mukava, luotettava ja motivoitunut työntekijä, mutta sain pitää heihin tietyn etäisyyden, kulkea vapaa-ajallani ihan itsenäisesti ilman turhia raportointivelvollisuuksia ja sain siten myös oman yksityisyyteni. Opinkin työjaksoni aikana hyvin itsenäiseksi.

      Au pair-työsuhde on haastava, sillä siinä työntekijä tulee hyvin lähelle perhettä. Omituisinta oli se, kuinka paljon perheestä lopulta tiesi; pesiy heidän pyykkejänsä, söit heidän ruokaansa ja elit heidän kanssaan. Ymmärrän hyvin perheitä, jotka kokevat kotona nyhjäävän teini-ikäisen 'uutena lapsena' ja aupaireja, jotka kokevat vieraan perheen holhoamisyritykset ahdistavina. Au pairiksi lähtevän kannattaa mielestäni olla valmistautunut siihen, että perheen tapoihin on sopeuduttava, työt tehtävä hyvin ja että perhe kaipaa monesti myös omaa aikaa. Sisälle ei kannata jäädä vapaapäiviksi lorvimaan, sillä sosiaalinen verkosto( jossa kieli ja kulttuurikin opitaan€ löytyy yleensä parhaiten talon ulkopuolelta. Toisaalta perheen olisi hyvä muistaa ottaa au pairia aluksi mukaan yhteisiin hetkiin (auttaa suhteen luomisessa lapsiin) ja ohjata toisaalta vapaa-ajan toimintoihin, muistaa, että kyseessä on usein nuori (ja kovin helposti vielä vähän kokematon) työntekijä, huolehtia vakuutus-, verotus- sekä työsopimusasiat ajan tasalle sekä muistaa, että työntekijällä todellakin on tekemäänsä 25-30 h/vko-työn vastineeksi oikeus taskurahaan sekä ILMAISEEN ylläpitoon (ruokaan, majoitukseen ja veteen/sähköön sekä mahdollisesti puhelin-ja nettiliittymään, myös silloin kun perhe on lomalla).

      Oma au pair-aika oli kiva, sain paljon ystäviä, opin kieliä ja hankin arvokasta työkokemusta. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ollut, ja joustavuutta vaadittiin - niin perheen kuin itsenikin osalta!

    • Sucettee

      Olin Pariisin lähellä, ensin asuimme noin 30 km Pariisista luoteeseen ja sitten muutimme 2011 alkupuolella sinne kaakkoon.. Jos osaan ilmansuunnat. :D

    • Nykyinen hostmami

      Herra isa ex hostmami - "Perheen äiti käyttää myös varmasti aikaa esim. ruuan hankkimiseeen ja valmistukseen, jota sinäkin syöt. pesee niitä pyykkejä ja siivoaa. Laskuttaako hän tunteja näistä töistä, joita tekee yhteiseksi hyväksi ja myös sinun viihtyvyydeksesi." Host perheen tilanne on aivan eri kuin au pairin, Au pair on tullut varta vasten tekemaan au pairin toita ja tokihan se on mukavaa jos au pair vahan siella taalla tekee ylimaaraista ei host perheen pitaisi ylimaaraisia toita au pairilta odottaa.

      Vapaa-aika on au pairin omaa aikaa ja hanen pitaisi silloin saada tehda mita haluaa. Jos haluaa nukkua niin siita vaan.

    • Edelleen ex hostmami

      Nykyinen hostmami: Toki saa au pair viettää vapaa-aikansa juuri niinkuin haluaa, mutta muistaen, että on perheen jäsen. Kyllä yhteisestä ruokapöydästä nauttimiminen edellyyttää jokaiselta jälkien siivoamista vaikka olisikin vapaapäivä. Myös tiskikoneen tyhjentäminen tarvittaessa omien käytettyjen astioden sinne laittaminen ei kyllä ole liikaa vaadittu. Ja onko se hostmamin työtä pestä, kuivata ja silittää aupairin pyykit? Omat jäljet on jokaisen perheenjäsenen siivottava joka tapauksessa. Näin ainakin meillä. Jos sinä itse olet valmis passaamaan aikuista aupairiasi niin siitä vaan.

    • Nykyinen hostmami

      Omien jalkien siivoaminen on aivan eri asia kuin ylimaaraisen tyon tekeminen. Miksi ihmeessa pesit ja silitit au pairin pyykit??? Niinkuin sanot kyllahan aikuinen au pair tuollaiset osaa itsekin tehda. Nain ainakin meilla.

    • Aupairiin pettynyt

      Älä rupea riitelemään on tosi hyvä neuvo koska noin juuri meidän ex aupair teki ja hän saikin lähtöpassit sitä myöten.

      48h myöhemmin hän oli koneessa takaisin suomeen.

      Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta 6kk unettomista öistä ( oli vaikea raskaus, sen jälkeen vauva heräsi joka toinen tunti syömään) ja aupair tuli nalkuttamaan koska en ole hänen kaveri ja minun tulisi viihdyttää 21 vuotiasta ja syy miksi hän ei viihdy/kärsii koti-ikävästä oli minun syytä.

      Olin kuulemma ihan hirveä ihminen, kanssani ei voi keskustella yms.
      Hän ei ymmärtänyt mitä tuollainen puolen vuoden unettomuus aiheuttaa sinulle. Ehkä ei ole energiaa jutella...

      Mutta ehkä hän sitten ymmärtää ja osaa antaa myötätuntoa kun oma vauva tulee mukaan hänen elämäänsä.

      Olin itsekin aikoinani pariinkin kertaan aupairina niin tiedän mitä se on ja olin mielestäni joustava monenkin asian suhteen. Ja mieheni otti jopa töistä vapaata että aupair pääsi myös viikolla käymään lontoossa, oxfordissa yms.

      Mutta joillekin mikään ei riitä...

    • ei oo sairaus

      au pair on perheen apuna, ei äidin tukena jos kärsii masennuksesta, ei niitä muksuja tarvitse tehä jos kärsii masennuksesta. MASENNUS EI OLE SAIRAUS!

    • On sairaus.

      Masennus on sairaus. Ja se voi pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Et pidäppäs suu kiinni. Kiitos. Se on henkinen sairaus. Ei fyysinen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      1897
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      118
      1786
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1771
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1446
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1385
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      488
      1026
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      966
    8. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      237
      913
    9. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      911
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      869
    Aihe