Neljä vuotta kestänyt on-off suhteemme päättyi kuukausi sitten. Rakastimme toisiamme valtavasti, mutta emme saaneet arkea toimimaan. Ero oli todella rankka meille molemmille, kumpikin vakuutti rakastavansa toista. Mutta mutta, samaan aikaan, kun mies vakuutti rakastavansa, hän alkoi seurustella naisen kanssa, jonka oli tavannut ensimmäisen eromme aikaan muutama vuosi sitten. Tuolloin suhde kesti muutaman kuukauden, jonka jälkeen ex otti yhteyttå ja palasimme yhteen.
Kysymys kuuluu, miten tunnetasolla on mahdollista siirtyä eteenpäin viikko eron jälkeen. Ja samalla vakuutella, että rakastaa minua aina. Ymmärrän sen, että elämässä mennään eteenpäin, etenkin, jos tunteita ei ole. Tässä ei ole kyse siitä. Itse olen erostamme niin hajalla, etten voisi kuvitellakaan mitään uutta suhdetta. Kysyin exältä, miten hän kykeni siirtymään eteenpäin näin nopeasti. Totesi vain, että olen yhä hänen ajatuksissaan ja sydämessään, mutta hänen on mentävä eteenpäin ( ja vielä saman parinvuoden takaisen ihmisen kanssa). Itse en ymmärrä, joten löytyiskö joltain näkemyksiä?
Kysymys kuuluu, miten tunnetasolla on mahdollista siirtyä eteenpäin viikko eron jälkeen. Ja samalla vakuutella, että rakastaa minua aina. Ymmärrän sen, että elämässä mennään eteenpäin, etenkin, jos tunteita ei ole. Tässä ei ole kyse siitä. Itse olen erostamme niin hajalla, etten voisi kuvitellakaan mitään uutta suhdetta. Kysyin exältä, miten hän kykeni siirtymään eteenpäin näin nopeasti. Totesi vain, että olen yhä hänen ajatuksissaan ja sydämessään, mutta hänen on mentävä eteenpäin ( ja vielä saman parinvuoden takaisen ihmisen kanssa). Itse en ymmärrä, joten löytyiskö joltain näkemyksiä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis menee "siksakkia! kahden ihmisen välillä? :(
Ja miksei arki toiminut?
Voihan olla työ, välimatka, henk.koht. huolet esteenä jotka myöhemmin ajan kanssa on voitettavissa, mutta en mä ymmärrä miten voi hypätä sylistä syliin noin nopeasti, ei varmaan kovin tunteikas tyyppi.
Arki ei toiminut, koska olin vastuussa aivan kaikesta. En jaksanut sitä rumbaa (raskas työ, lapset jne. Hoidin yksin aivan kaiken). Hän ei kestänyt mun pahaa oloani ja niin päädyimme eroon. Mutta koskaan ei ole ollut kysymys siitä,etteikö olisi rakkautta. Tiedän aivan varmasti, että hän rakasti minua syvästi. Ja minä häntä. Mutta ilmeisesti tunteet voidaan kuolettaa viikossa. Miten?
Joitakin aikoja olimme yhdessä, välillä eroilimme. Aina palasimme saman peiton alle, siinä oli molemmilla hyvä olla. Toinen olisi halunnut sitoutua, minä olin alusta asti vain puoliksi antauneessa tilassa. Koin keskustelut enempi kuulusteluiksi enkä kyennyt vastaamaan. Lopuksi myönsin sellaistakin, joka ei ollut edes totta.
Tunnetasot vaihtelee, toivon yhteenpaluuta, järkeni iloitsee piinan loppumisesta,
haluaisin uuden, haluaisin entisen, haluaisin taas saman peiton alle...
Mikäli en nyt tee työtä selviämiseni suhteen, tulevaisuus ei hyvä.
Sun eksä valitsi noin, emme voi tehdä valintoja toisen puolesta.
Edestä löytyy kaikki se minkä taakseen jättää.