Itsetuhoisen miehen jättäminen

Ota uhkaukset talteen. Jätä hänet. Jos sanoo että nyt tappaa ittensä, niin sitten soitat poliisin/ambulanssin paikalle.

Älä jää suhteeseen, teet eroamisesta vain vaikeampaa ja pahempaa. Jäämällä suhteeseen ruokit myös hänen käytöstään.

Ála käyttäytyä äijämäisesti ja keksi kaikenlaisia ongelmia itsellesi ja valita hänelle ja roiku hänessä ahdistukseen asti.
Ei se kauan toivotavasti jaksa katsella sinua kun sillä painaa omat ongelmat niin paljon.

Itse pääsin yhdestä alkoholistiksi osoittautuneesta itsemurhakandidaatista melkein samalla tavalla eroon...

Kannattaa tosin katsoa ettei miehellä ole kavereita esim työpaikallasi, sillä ei ole kiva jos perättömät juorut alkavat kiertää niin kuin minulla kävi...

Onko se sun vika jos miehes on idiootti. Jätä se vaan ihan rohkeesti. yleensä uhkailu on epätoivoisen sanoja. sun pitää kertoo miehes ongelmista jollekkin ammatti auttajalle. ei riitä et kehotat hakemaan apua vaan sun pitää itse ilmoittaa miehes puuhista. ne sit päättää mitä tekee.

En jattaisi miesta ainakaan heti selvittamatta, miksi on niin epatoivoinen. Kai siella joku syy on.

Onpas vaikea tuo tilanteesi. Itse olen ollut samantyyppisessä. Paras keino olisi saada tämä mies ihastumaan johonkin toiseen. Tämä tehtävä taitaa kyllä olla todella mahdoton, jos mies roikkuu sinussa kiinni. Ei tuo auta kuin tehdä hitaasti mutta varmasti. Ensin muutatte erillenne, näette joka toinen päivä, sitten joka kolmas päivä, joka neljäs, viides jne. Anna hänen huomata rauhassa, että pärjää ilman sinua ja ikävä kyllä häviää häneltäkin kun varovasti etenet. Mutta uskottele hänelle vaikka että välimatka on vain väliaikaista.

Taidatte olla aika nuoria. Mitäs jos ottaisit kundin vanhempiin yhteyttä ja kertoisit mikä tilanne on ja että suhde loppuu (ne varmaan yrittää houkutella sua jäämään suhteeseen ainakin "toistaiseksi"). Eiköhän ne saa houkuteltua kundin hoitoon kun eihän tuo ihan terveeltä kuulosta.
Ja itsekin masentuneen kanssa eläneenä sanoisin, että toista ihmistä et voi parantaa jos hän ei halua parantua tai edes tunnustaa tosiasioita - sinä et hänen ongelmiaan voi ratkaista.

Jos miesystäväsi unen tarve on muuttunut radikaalisti, eikä hän käytä piristeitä, hän on ehkä maanisdepressiivinen tai tulossa skitsofrenia. Ei hyvä juttu ollenkaan jos ei sairauden tuntoa ole. Ota yhteys mielenterveysyksikköön ja kerro kaikki.

Kuulostaapa tutulta. Olet viellä nuori ja elämäsi on edessä. Totuus on kuitenkin jotta ketään ei saa väkisin hoitoon jollei itse halua. Jokainen ihminen on itse vastuussa omasta elämästään et sinä. Tämän minä joudui opettelemaan ennen kuin vastaavasta tilanteesta pelastin itseni. Neuvonkin jot seuraavan kerran hänen uhkaukseensa sanot jot se on hänen vaintansa ja soitat poliisit paikalla sillä sen voit tehdä ja silloin hän ehkä joutuu pakkohoitoon mutta vain muutamaksi päiväksi jollei sitten itse halua jatkaa avun saantia jatkossa tai näin ainakin joskus asian ymmärsin. Tänä päivänäkään ei tämä minua uhkaava ihminen ole itselleen mitään tehnyt vaikka olemme erillään oltu jo muutaman vuoden. Et ole kenenkään hoitaja ilman tahtoasi. Ratkaisut ei aina ole helppoja mutta ne on joskus vain uskallettava tehdä jos haluaa säilyttää oman terveytensä. Jos mies itselleen jotain tekee se on ainoastaan hänen valintansa ei sinun. Itse voit myös hakea tukea paikkakuntasi bsykologilta jolta saat erinlaisia näkemyksiä ja tietoa itsetuhoisesta ihmisestä. Suosittelen.

Yleensä tuollainen itsetuhoisuus on vain huomionhakuisuutta, ja sitä todennäköisemmin hän hakee huomiota, jos se puree sinuun. Tuossahan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää hänet rohkeasti. Aina on pieni vaara siihen, että toinen on oikeasti niin hullu, että tekee jotain pahaa muillekin kuin itselleen. Ei kannata ainakaan suututtaa toista suotta. Yksipuolinen rakkaus ei ole rakkautta ja sitä poikaystäväsi ei ymmärrä.

www.google.fi

Vittu et on säälittävä jätkä. Kannattaa varmaan aika lujasti sanoa, että "lopettaa akkamaisen pillittämisen ja ottaa itseään niskasta kiinni. Meri on täynnä kaloja."

On omainen, joka on tappanut itseään erilaisten vastoinkäymisten vuoksi niin kauan kuin muistan, puheen tasolla siis. Olen 56 vuotias. En tiedä ajoista ennen omaa syntymääni, ehkä hän teki sitä jo silloin.
Vieläkin hän hirttäytyy harva se päivä. Tämä voi kuulostaa koomiselta, mutta pitkään itsemurhaan sisältyy paljon tragediaa, paljon ahdistusta. Juuri siksi itsemurhaa tekemällä saa asioita, joita ei muuten saisi. Ettei itsemurha olisi ainakaan minun syytäni. Silti on mahdollista että uhkaaja joskus oikeasti tekeekin itsemurhan tai se käy vahingossa, kun asiat menevät eri tavalla kuin on ajatellut eikä apu tulekaan hätiin. Viime kädessä jokaisen ihmisen henki on hänen omansa eikkä ketään voi suojella jos hän tosissaan päättää sen riistää. Syy ei ole sinun, olet vain ihminen joka suostuu kiristettäväkseen?

Vaikea tilanne. Olin itse aikanaan samassa tilanteessa, suhde oli kaukosuhde kaiken huipuksi ja nähtiin miehen kanssa tosi usein. Kirjoitteli itsemurhasta ja jos hänelle jostain huomautin niin asenne oli että parempi sitten kun hän tappaa itsensä. Ihan täyttä huomionhakuahan tuo oli. Olin tuolle jätkälle vain psykologi ja joku jolle se sai puhua :( Kannattaa erota tuosta miehestä. Toi ranteiden auki veto kuulostaa pahalta kyllä ja ymmärrän huolesi. Et ole syyllinen jätkän ongelmiin ja silllä ei ole mitään oikeutta uhkailla sua noin.

Jätä se aikuinen looseri äläkä tuhlaa elämääsi siihen. Paska tarttuu.

Tuskin se itseään tappaa ja jos tappaa niin se on luonnonvalintaa. Käske hakemaa ammattiapua. Usein kriisi on parempi kaikille kuin pitkä piina.

Itsellä on kokemusta juuri tuollaisesta. Siitä ei voi seurata mitään hyvää jos pitää edes yhteyttä.

Miestä voi olla vaikea saada hakeutumaan hoitoon, mutta hakeudu sinä itse. Ihan vaikka kävele terveyskeskukseen, sieltä voivat ohjata eteenpäin. Luulenpa, että mieskin hätkähtää hieman, kun kerrot, että olen aivan loppu ja koitat saada nyt apua itsellesi. Sano sekin, että sinunkin elämästäsi puuttuu mielekkyys. Ei kai hän sinulle mitään pahaa toivo? Ehkä voisitte päästä yhdessä johonkin puhumaan tilanteesta. Silläkin tavoin saisit jakaa vastuuta myös muille. Älä missään nimessä suostu ottamaan kaikkea vastuuta itsellesi. Mieluummin vaikka lähdet lätkimään saman tien. Jo nyt olet varmasti saanut tilanteesta paljon henkistä taakkaa kannettavaksesi ja selviteltäväksesi useaksi vuodeksi, vaikka saisitkin suhteenne katkaistua. Olisi hyvä, jos voisit mahdollisimman pian aloittaa toipumisen. Masentuneiden ja alkoholistien kanssa eläneet tarvitsevat apua siinä missä sairastunut kumppanikin. Muista, että sinulla on oikeus saada apua ja tilaisuus omaan parantumiseesi.

Joo mulla oli kans poikaystävä, joka uhkaili itsarilla. Tämä oli silkka manipulaatiokeino, jolla sai huomiota, kaikki ihmiset huolestumaan itsestään ja pidettyä minut suhteessa.
Jossain vaiheessa rakastuin toiseen ja suhde päättyi, mutta eipä tämä itseään tappanut. Minun jälkeeni on uhkaillut samalla tavalla seuraavillekin tyttöystävilleen. Kymmenen vuotta jo kulunut, ja vielä jätkä vaan elää ja porskuttaa. Todennäköisesti vain manipuloi muita puheillaan, koska on huomannut, että se tehoaa.

Miten oli jätkä ranteensa aukaissut? Olitko paikalla, näitkö että tapahtui oikeasti? Avasiko hän ranteensa oikeaoppisesti jolloin niitä olisi erittäin vaikea paikkailla, vai olisiko kyseessä ollut vain onnetonta nyrhintää, jolla tarkoitus saada vain vähän verta vuotamaan shokkiarvon takia, muttei todella tarkoitus tappaa itseään? Vai näitkö jätkän vain kädet paketissa, jolloin on voinut keksiä koko jutun ja itse paketoida itsensä? Kyllä näinkin sairaita ripustautujia on.

Sinuna tekisin näin: soittaisin ensihoitajat paikalle hakemaan jätkän suljetulle. Kertoisin tuosta itsetuhoisuudesta ja aiemmasta ranteidenaukaisusta. Lain mukaan itselleen vaaralliset suljetaan pakkohoitoon. Olisin paikalla kun valkotakkiset tulevat ja siinä sitten samalla jättäisin hänet ja katsoisin ja varmistaisin, että hänet kuljetetaan pakkohoitoon. Voi se siellä joutua olemaan pidemmänkin aikaa kuin sen kolme päivää. Jopa pari viikkoa-kuukauden tarkkailussa, jos alkaa itkeskelemään ja puhelee itsarista ja on muutenkin sekava. Tämän jälkeen voivat tehdä lähetteen pitempikestoiseen pakkohoitojaksoon jonnekin alan sairaalaan.
Näissä ollaan yleensä pari kuukautta tai kauemmin. Sieltä vapauduttuaan saa lähetteen avohoitoon mielenterveystoimistoon ja psykiatrille.

Siinäpähän oppii, ettei itsarilla uhkailla. Ja jos tosissaan onkin, niin olet tehnyt velvollisuutesi, kaiken voitavasi ja parhaasi hänen auttamisekseen. Muuta et voi.

Olen kolme vuotta ollut suhteessa naimisissa olevaan mieheen. Hänellä on onneton avioliitto jo suhteemme alussa kertoi avoimesti. Vaimo tietää meidän suhteesta. On mustasukkainen ja ei ole ottanut avioeroa vaikka on tiennyt meistä jo kolme vuotta. Mies ystäväni toivoo, että vaimo muuttaisi pois yhteisestä talosta, mutta ei pyydä lähtemään, eikä ole avioeroa hakenut. sanoo tulee konkurssi, ei haluaisi jakaa omaisuutta. mies on uhkaillut itsemurhalla. hän sanoo tulevansa hulluksi, olemme olleet rakastuneita hän toivoo minun muuttavan hänen luokseen kun vaimo muuttaa pois toiselle paikkakunnalle, mutta nyt hän on ottanut etäisyyttä minusta. ei vastaa puhelimeen, ei viesteihini, ei laita viestiä yritän saada vihdoinkin vastauksen en saa mitään. tunnen että hänellä on joku toinen nainen ja ei uskalla kertoa minulle. olen niin rakastunut häneen en uhkaa itsemurhalla, mutta haluan selvittää mitä hän haluaa, enkä saa vastausta. mitä teen olen tulossa epätoivoiseksi.Käytän jo unilääkkeitä ja ajattelen häntä jatkuvasti. AUTTAKAA MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ.

Itsetuhoisen ihmisen on ehdottomasti päästävä hoitoon.
Tässä on yhden kriisipuhelimen numero, josta voisi saada neuvoa, mitä tehdä:
Puhelinnumero 01019 5202
Puhelimen aukioloajat
ma– pe 9.00– 06.00
la 15.00– 06.00
su 15.00– 22.00

Ketjun aloittajalle: Itse olin samassa tilanteessa yli 30 vuotta.Se päättyi ikävästi.
Ei toinen ihminen voi auttaa jos apua ei oteta vastaan.Älä tuhlaa omaa elämääsi.

kuulostaa oikeen "tosi mieheltä", miten kehtaa? Höh jos se jotain tekee itselleen,niin eiköhän se ole sen oma valinta.

JÄTÄ SE PELLE! HEIKOT KARSIUTUU TÄSTÄ YHTEIUKUNNASTA JA KUn PASKAT ON KORJATTU ME VAHVA ROTU JÄÄMME TÄNNE ELÄMÄÄN!!!!

Sellaisessa tilanteessa kannattanee kai kertoa mahdollisimman monelle läheiselle, jos jostakin seurustelukumppanista voisi olla uhkaa. Siitä se eroava ei ole vastuussa, että mitä se toinen osapuoli voisi itselleen tehdä, jos kyseessä on häiriintynyt, mutta kai jos sitä toista haluaisi auttaa, siinä voisi kai antaa sille joidenkin psykologien yhteystiedot tai jotakin? Se kertoo jo vakavasta mielisairaudesta, jos joku vetää ranteensa auki - eroava ei ole sellaisesta vastuussa, eikä saa ottaa itselleen syyllisyyden taakkaa sellaisista ihmisistä. Ei varmaan kannata seurustella, jos toinen on henkisesti täysin alistava tai riippuvainen. Äkiä pois siitä seurustelusuhteesta, jos tuo kertomasi aloittanut pitää paikkansa.

tyyppi on itsetuhoinen ja masentunut, siis tuossa ei ole rakkaudesta kyse tietenkään vaan siitä että olet pakkomielle.
Sen pitäs nyt hankkia nopeasti apua itselleen, ei se muuten selviä etkä sä sitä voi auttaa. Et ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.. Sinulla on oma elämä ja sinä haluat jatkaa sen elämistä ilman suurempia draamoja.
Eli apua soskusta tai jostakin, jos tyyppi alkaa oikeasti viiltele ranteita tai tekee itsaria niin soitto hätänumeroon, sieltä ohjaavat eteenpäin.
Ja yleensä itsemurha yrityksestä selvinneet joutuvat psykiatrin puhutteluun ja siltä ammattilaiset katsovat miten voivat tuota parkaa auttaa.
Masennus on kauhea asia, siihen ei kukaan oikein voi auttaa eikä se masentunut ihminen auttaa itseään.
Se vaatii pitkää parantumista ja lääkitystä ja ammattiapua.
Mutta kannattaa myös olla varovainen ettei se tee sulle mitään koska tuollaset masentuneet ja itsetuhoiset ovat tosi arvaamattomia.

ELI MARS MARS pöpilään se kaveri!!

tsmppiä sulle!

TAAS SAMA PROVO!

Onko miehellä omaisia? Voisitko jutella heille asiasta? Itse en voisi vain kävellä ulos ja antaa mitä tahansa tapahtua. En myöskään hyväksy miehesi käyttämää kiristysmetodia. Aika itsekästä sidotuttaa tyttöystävä itseensä uhkauksella.

Kaverille pitäisi saada apua, oletko soittanut valtakunnalliseen SOS-puhelimeen.
Kyseessä on varmasti jonkunasteinen mielen häiriö, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tms

Käyttääkö hän päihteitä? Hänelle pitäisi nyt kuitenkin saada apua, jaksatko olla hänelle päänavaajana? Sen jälkeen jatkat elämääsi. Näin minä ajattelen, kyllä meissä pitää olla sen verran kykyä auttaa kanssaihmistä vaikka suhde on loppu.

Jätä mokoma taliaivo. Olet nuori ihminen ja elämä edessä. Et ole vastuussa siitä, mitä hän eron jälkeen itellensä tekee.

Menin nuorena naimisiin, kun mies uhkasi itsemurhalla, jos en mene. Liitto kesti vuoden. Nyt on samanlainen tapaus. Kysyin ammattiauttajalta. Hän opetti. Pitää vain lähteä pois. Jos jää uhkailemaan itsemurhalla, soita 112:een, annat puhelinnumeron. He sieltä soittavat ja katsovat tilanteen. Sinä olet silloin jättänyt asian ammatti-ihmisten käsiin ja jatkat omaa elämääsi. Kerroin tämän neuvon miehelle, siihen loppuivat itsemurhauhkailut.

Niin, joskus nuo epästabiilit henkilöt tosiaan toteuttavat uhkauksensa - niin kävi tädilleni parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen - siis hänen miehensä otti itseltään hengen.
Hyvä kun olet puhunut hänelle avun hakemisesta - se on sitten hänen vastuullaan tehdä asialle jotakin - voit toki ehdottaa vaikka yhdessä terapiaan menoa jos vielä välität hänestä niin paljon että haluat uhrautua. Kyllä se terapia sitten jatkuu vain hänen kanssaan kun selviää mikä on homman nimi.
Jos voitte molemmat huonosti tuossa suhteessa niin on parempi että lähdet pois. Silloin on mahdollista että edes toinen teistä alkaa voida hyvin - muutoin sinäkin olet kohta siinä tilassa että joudut hakemaan itsellesi apua.

Päätös on vaikea - laita miinukset ja plussat paperille ja mieti mitä sinä itse haluat. Sitten vaan toteutat jomman kumman - jokainen meistä on vastuussa itselleen omasta elämästään - millaisen loppuelämän sinä haluat?

Itse olin nuorena vastaavassa tilanteessa ja jätin itsemurhalla uhkailevan miehen. Kerroin, etten voi jatkaa suhdetta sellaisesta syystä. Usein uhkailut vain pahenee, vaikka kuinka roikut suhteessa. Kerro hänelle, että hän on itse vastuussa teoistaan. Jos päättää päivänsä, hän tekee sen, vaikka sinä toimit miten tahansa. Kehota hakemaan apua ammattiauttajalta. Mun jättämä tyyppi on elossa kymmenien vuosien jälkeen. Toisinkin olisi voinut käydä, mutta syy ei olisi ollut minun. Uhkailu on henkistä väkivaltaa ja sitä ei tarvitse sietää kenenkään.

Otat reippaasti yhteyttä paikallisiin terveysviranomaisiin ja kerrot tilanteen, että miehesi on jo kertaalleen vetänyt ranteet auki, kun olet uhannut jättää hänet.

Tässä vaiheessa terveydenhoitoviranomaisten pitäisi reagoida tilanteeseen niin, että ohjeistavat sinua eroprosessin alkuunsaattamisessa.
Miehesi kohdalla täyttyy tahdonvastaiseen hoitoon ohjaus ja sinä et ole sen hoidon antaja.
Jos terveydenhoitoviranomaiset eivät reagoi, niin voit soittaa myös suoraan hälytyskeskukseen, että teillä on nyt meneillään sellainen tilanne.

Se että rupeat laastaroimaan miehesi mielenterveysongelmia ei tule kysymykseenkään.

Jos miehesi on masentunut ja itsetuhoinen, eikä halua hakeutua avun piiriin, niin hän saattaa tehdä itselleen jotain, myös sinusta riippumatta.

Pitää vain jättää ja se siitä. Mitä tuosta enempää kohkaamaan. Sairas yksilö sairastuttaa kaikki ympärillään olevat. Ei sellaista kukaan jaksa.

Voin sanoa sinulle että se joka uhkaa suhteessa omaa henkeään on sairas ja riippuvainen, mahdollisesti narsisti ihminen. Olin sellaisen kanssa naimisissa 20 vuotta. Kaikki ne vuodet koetin häntä miellyttää, hoisin lapset, kodin, kaiken. Hän joi. Olin yksin lasten kanssa ja sain kuulla aina kaikki haukkumiset, aiheettomat sellaiset. Olin kiltti tyttö, ja kestin aina kaiken. Elämä oli helvettiä ja mitäänsanomatonta. Hän aina sanoi että jos jätän hänet, hän ei kestä. Se uhkaus esti aina lähtemisen, en voinut ottaa ottaa riskiä että hän tappaisi itsensä. Jälkeenpäin olen tajunnut että se oli yksi kiristyskeino, sairaan ihmisen puhetta. Hän ei ole tappanut itseään ja jätin hänet puolitoista vuotta sitten. Mutta edelleen hän on katkera, minä, jota hän luuli hallitsevansa, osasi viimein tehdä oikean ratkaisun, ja hän menetti otteensa.
Olen sen jälkeen kohdannut ihanan ihmisen, joka kunnioittaa, arvostaa, rakastaa minua niin paljon ihmisenä että en olisi ikinä voinut sellaista asiaa kuvitella. Haaveilin sellaisesta ihmisestä, kaiken sen toivottoman elämän keskellä. Nyt minulla on sellainen elämä, jota olen aina halunnut. Olisi vain tarvinnut tehdä ratkaisu jo monta monta vuotta sitten. Älä jää sellaiseen suhteeseen jossa toinen manipuloi sinua. Ja jos hän uhkaa, ja mahdollisesti tekee sen, se ei ole sinun vikasi. Muista se.

hei!jätä se narsistinen paska,muuta vaikka paikkakuntaa.Olin aviossa yli 20 v semmoisen kanssa,mulla ei olisi saanut olla edes naispuolisia ystäviä.Ainainen uhkailu,mä tapan itseni jos sinä jätät minut.Pääsin eroon 3 vuotta sitten,et ole vastuussa miehen hengestä

minäkin menetin omaisuuttani. juuri uhkailijan takia, mutta uskon vielä, että paha saa palkkansa, vaikka en sitä toivo oikeasti...

Kyl siin vaiheessa, kun ihminen viiltelee käsiään tarvitaan mahdollisesti eristämistä ja sairaalahoitoa. Se muuten oikeasti kuolee, kun saa voimia hypätä esim parvekkeelta tai mennä rekan alle. Tommoiset tapaukset on tuttuja juttuja osastolla.

Voiko toista jättää silloin kun hänellä on vaikeaa? Jos hänellä on masennus, vie aikaa ennenkun se on ohi. Itsevarmuus ja kaikki pienetkin asiat tuntuu suurilta. Lääkkeet ei poista syitä. Puhuminen auttaa. Joskus vaan tuntuu siltä ettei toista jaksa ja yhdessäoloon kuuluu haaleampiakin jaksoja. Mutta mieti jos asiat oiskin toisinpäin. Jos sinulla ois vaikea kausi, haluaisitko että sinut jätetään silloin?
Mutta jos siihen liittyy viina tai väkivalta. En jäis kattelee.

Tilanne voi päättyä ikävästi, ota yhteyttä ammatti-auttajiin ja kysy heidän neuvoaan miesystävällesi, myös miehen läheisten kanssa kannattaa keskustella. Mitä ikinä tapahtuukaan, et sinä ole siihen syyllinen, jokainen päättää omasta elämästään.

Hanki ammattiapua hänelle. Älä kehota häntä hakemaan. He hoitavat siitä eteenpäin ja sinä saat elää vapaasti taas. Eivät he anna hänen tappaa itseään.

Kukaan ei halua elää omantunnon tuskissa toisen itsemurhasta. Joten kannattaa ottaa hänen uhkauksensa vakavasti, mutta muistaa myös että sinä olet vapaa elämään elämääsi niin kuin itse haluat. Ja jos lopputulos johtaa siihen ei haluttuun tulokseen, niin se ei ole sinun syysi mitenkään.

Apua pitaa hakea heti .jopa pakko hoitoon , itsellani oli sama homma, nyt kaikki hyvin, ite olen ok ja toinen osapuoli kans, siita on jo 17 vuotta

Kai soitit ambulanssin, kun hän ekan kerran veteli ranteet auki. On aika pelottava olla lähellä ihmistä, jolla on itsetuhotaipumus, ja läheisriippuvuus. Hän käyttää sinua apuminänä, mutta se on aika raskas tehtävä kelle tahansa.

Yksi vaihtoehto on kertarepäisy irti suhteesta teki mies sitten mitä teki, se ei ole sinun vastuulla.
Toinen on, että muutatte pikaisesti erilleen, ja sanot, että voimme jatkaa näin, jospa hän siitä rauhottuisi.
Itsemurhalla ym uhkailu on vallankäyttöä, se on vähän sama kuin jotkut syyttää kumppaneitaan omasta päihteiden väärinkäytöstä, kun vika on kuitenkin itsessä, kukaan ei sitä viinaa toiselle kurkusta kaada, valinta on aina oma.
Itsemurhakin on oma valinta.

Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Avioliiton aikana mies ei halunnut erota ja uhkaili milloin tappavansa minut, milloin itsensä, mutta yllättäen suostui (takana oli toinen nainen). Kuitenkaan mies ei sitten halunnutkaan erottuamme irrottaa otettaan minusta, ja tilanne meni niin pahaksi, että hän todella masentui, ja oli ihan sekaisin (ihan itsekseen joutui sellaiseen tilaan), minä en häntä kiusannut millään tavoin, sitä vastoin hän kiusasi ja terrorisoi minun elämääni kaikin tavoin, luuli omistavani minut ja ilmestyi kotipiiriin kutsumatta, soitteli ja tekstitteli, yötä päivää pahimmillaan, vahtasi ja valvoi - olin tosi uupunut. Hän myös uhkasi itsemurhalla, ettei kestä - lupauduin tapaamaan hänet koska olin kyllästynyt jatkuvaan puhelinterrorismiin. Ajattelin, että teen selväksi, että kaikki on lopussa ja sillä siisti, etten halua palata yhteen. Siitäkö äijä "kilahti" ja meinas tappaa molemmat autossa, räjähti ihan käsiin, ja sanoi, että tappaa itsensä, ja lopussa alkoi itkemään. Sanoin hänelle, että tapa sitten ittes, senkun tapat v...ttu, että päästään molemmat helpommalla, ja ihmisillä tulee rauha omaan elämään. Omaan elämään on jokaisella oikeus, vaikka olisi parisuhteessa, tuollaisissa sairaissa suhteissa ei kannata roikkua, niistä ei seuraa mitään hyvää (Siperia opettaa jos ei mikään muu!)

Mielipuoli hullu, psykopaatti - käytös täysin narsistista, ja minun oli pakko hakea lähestymiskieltoa, ja nyt vasta muutaman kuukauden ajan olen saanut olla rauhassa, koska hänellä tulee vaikeuksia, jos rikkoo kieltoa. Viesti kai vihdoin meni perille, ja vasta nyt olen alkanut palautumaan siitä hullunmyllystä. Seuraavaksi en aio niin kauan sietää keneltää toista vuotta kiusaamista, hommaan Kalliosta "pahat pojat" asialle, ja vaikka maksan, että hoitelee..

Juttu on provo. Turha vaivautua vastaamaan.

Mies on läheisriippuvainen ja tarrautunut sinuun kiinni. Uhkaamalla itsemurhalla, hän hallitsee toimintaasi. Lopulta hän haluaa ettet ole kavereittesi kanssa missään yhteydessä. Aloittaa kellottamisen menoistasi ja jos viivyt minuutinkin yli hänen lasketun ajan, olet hänen mielsetä vieraissa juokseva lutka.

TOisin sanoen, miehen käytös muuttuu pahemmaksi ja pahemmaksi. JOssain vaiheessa tulee nyrkistä, sinä uhkaat erota, hän itkee ettei ikinä tule toistamaan. Ei kestä vuottakaan, kun taas tulee nyrkistä. Sanot eroavasi ja hän itkee, annat anteeksi jne.

Sinulla ei kuitenkaan ole mitään vastuuta hänen teoista, jos hän eron vuoksi yrittää tappaa itsensä ja onnistuu. Teko on hänen pätöksensä, eikä sinulla ole mitään osallisuutta asian suhteen.

Olet suositellut hänelle ammattiavun hakemista, mistä hän on kieltäytynyt.

Jotta voisit sanoa hyvästit huonolle suhteelle, sinun kannattaisi itse hakea ammattiapua, ennen kuin olet niin masentunut, ettei sinua enää kiinnosta mikään muu kuin miehen käskyjen noudattaminen.

Ei mitään hätää, autat vaan miehesi uuden onnellisen elämän alkuun ja voitte siitten erota aikuisesti ystävinä.

Kun nainen haluaa erota miehestä on aina pelottavaa!! Tsemppiä

Minulla oli ko.tyylinen miesystävä...tekipä jopa hirttosolmun roikkumaan jne... suhde sitten loppui ja edelleen ukkeli on tämän maailman kirjoissa. Kiristämällä pitää sinut itsellään, kun muuta ei ressukka osaa.Jos tappaa itsensä, se ei ole sinun vikasi vaan hänen oma päätöksensä. Irtaannu ennen kuin sairastut pelosta.

Mies pitää sinua uutena äitinä jonka tissiä voi imeä
(noin kuvaennollisesti). Jos veti ranteet auki niin sairaala reissuhan siitä tuli. Mitä siellä sairaalassa sanottiin tai kysyttiin asiasta?

Tyypillinen provo. Otsikko viimeisen päälle mietitty ja muotoiltu. Teksti jäsenneltyä ja hiottua kaikkien kielioppisääntöjen mukaiseksi. Aloittaja, ehkä keskustelupalstan työntekijä, ei koskaan osallistu keskusteluun aloituksen jälkeen. Niin kuin ei nytkään.

Mies "pojankloppi" hoitoon , luultavasti hänenkään elämä ei ole ollut helppoa mutta ajattele myös itseäsi aikuistumisvaiheessa oleva NAINEN. Jäämällä suhteeseen vaarannat myös oman terveytesi!!! Anna ammattilaisten hoitaa kossi kuntoon. Voipi olla myös provo niinkuin edellinen kirjoittaja sanoi mutta tällaiset asiat herättävät aina keskustelua sikäli mikäli puheesi on totta viittaan aiemmin kijoittamaani ohjeeseen.

P.S.Poika rankamettään niin on tekemistä eron jälkeen.

Terveisin myös avoeron kokenut 36 v mies eikä ollut tarvetta vetää ranteita auki....

Ole kuin miehesi ei olisi koskaan yrittänyt / uhannut itsemurhalla, hän vain vangitsee sinut uhkauksillaan. JOS hän kuitenkin toteuttaa uhkauksensa EI OLE SINUN SYYSI, vaan aikuisen ihmisen OMA valinta.

Älä tee samaa virhettä kuin minä tein. Minä kuulin 24-vuotisen liittoni aikana kaksi kertaa ex-mieheltäni uhkauksen, että hän tekee itsemurhan. Ensimmäisen kerran kun meinasin perua häämme..silloin se olisi ollut kuulemma kauhea häpeä hänelle. Toisen kerran kun halusin vuosien päästä erota hänestä. Silloinkin olisi ollut taas kauhea häpeä. Näännytystaistelun tein, että eroon pääsin.. Erossa vielä kuulin kuinka hän ei oikeastaan ollut koskaan rakastanut minua. Koskaan en saanut vastausta kysymykseeni..miksi minun piti sitten mennä hänen kanssaan naimisiin..
Älä missään nimessä jää yhteen..teet itsellesi vahinkoa.
Jos hän joskus tekee itselleen jotain..se on hänen aivan oma ratkaisunsa. Sinä et ole vastuussa hänen tekemisistään.

Osta kilo vaseliinia ja vahvaa köyttä.
Anna lahjaksi ja sano: Minä teen uhkauksistasi osani, tee Sinä loput!

No mitäs sillä sulle on enää sit väliä mitä se tekee.Mulla oli aivan samanlainen tilanne kun jätin aikanaan tyttöystäväni hän sanoi et tappaa kans ittensä,no hain sille k-raudasta köyden ja tein solmunkin läksiäisiks mutta eipä se sillä sitten uskaltanukaan vaan myöhemmin muilla keinoin onnistu ja se siitä.

Hei!

Tilanne on minulle nuoruusajoilta tuttu. Kokemukseni mukaan kyse ei ole rakkaudesta vain riippuvuussuhteesta. On ikävää, että tunteesi ovat hiipuneet, mutta kun niin on käynyt, päätöksen pitkittäminen vain pahentaa teidän molempien tilannetta. Mustasukkaisuus kuulostaa myös vaaralliselta, ja sairaalta sekin. Myöskään se ei ennusta hyvää jatkossa.

Vaikka mies on uhkaillut ja yrittänytkin itsemurhaa, tämä on aivan väärä motiivi jatkaa yhdessäoloa. Seurustelun jatkaminen vinouttaa teitä molempia, ja edessä on ennen pitkää joka tapauksessa ero, pahimmassa tapauksessa myös oma henkinen sairastumisesi.

Kukaan ei saa ryhtyä terapeutiksi parisuhteessa. Terapeutit, psykologit ja psykiatrit ovat sitä varten. Olet yrittänyt tarjota hänelle näiden ammattilaisten apua, mutta hän ei ole tähän suostunut. Näin hän on itse aikuisena ihmisenä valinnut oman tiensä, ja hän itse on siitä myös vastuussa, et sinä. Niin ikävää kun tämä onkin sanoa, et ole vastuussa myöskään hänen mahdollisesta itsemurhastaan.

Olet omistamishalun, mustasukkaisuuden, kiristyksen ja henkisen väkivallan uhri. Lähde niin kauan kuin siihen vielä pystyt.

Mulla on vähän samanlainen poikaystävähistoria, vaikka tosin yhä edelleen rakastan häntä ja ollaan paljon onnellisemmin yhdessä kuin silloin. Poikaystäväni oli selvästi masentunut, muttei hankkinut apua, vaikka sitä olinkin usein kehottanut. Sain neuvoja ystävältäni, jonka äiti oli masentunut. Yhtenä aamuna, kun poikaystäväni romahti täysin, sain myöntävän vastauksen siihen, että voidaan hankkia apua. Soitin terveyskeskukseen, ja päästiin saman tien lääkärille. Se oli tosi hyvä juttu. Terveyskeskuksen lääkärillä käytiin useampaan kertaan, ja sieltä sitten sai lääkkeet (vaikkei ensin halunnutkaan, mutta auttoi tosi paljon) ja lähetteen psykiatrille. Aluksi hänet piti kädestä pitäen viedä lääkäriin, mutta rupesi sitten itse käymään ja on tykännyt siitä ja kokenut saavansa apua, lääkäreistä, psykiatreista ja lääkkeistä. Nyt on päässyt terapiaan. Hän on ihan uusi ihminen, vaikka helppoa ei siltikään aina ole. Aiemmin hän toivoi, että uskaltaisi tappaa itsensä, mutta nyt viimesimmästä "haluaisin kuolla" -masennuskohtauksesta on varmaan ainakin kuukausi, ja niitä on nykyään tosi harvoin. Vaikka meillä ei ole tällaista erojuttua ollut, niin tilanne on osin sama.

Musta sun kannattaisi viedä hänet ihan kädestä pitäen terveyskeskukseen, tietenkin niin, että taivuttelet hänet siihen ja kerrot, että se tarvii apua. Sinä et voi häntä pelastaa ainakaan yksin, etkä voi hänen kanssaan aina olla, eikä se olo tuosta itsekseen parane. Ehkä voi käydä niin, että rakastut uudestaan paranevaan poikaystävääsi. Tuskin kuitenkaan, mutta ehkä. Minä ainakin rakastuin tuplasti uuteen, pikkuhiljaa piristyvään ja elämään palaavaan ihanaan poikaystävääni. Jos niin ei käy, kuten on ehkä todennäköistä, niin voit keveämmin mielin erota, kun pystyt(te) siihen, ja kun hänellä on muuta tukea ja on ehkä kertonut masennuksestaan ja kuntoutumisestaan perheelleen ja ystävilleen.

Poikaystäväsi käytös eroyrityksessä ei ole reilua, mutta hän ei varmaan pysty muuhun. Masentueen ihmisen kokemusta ja tunteita ei voi täysin ymmärtää, eikä tarvitsekaan. Suosittelen sitä, että kerrot poikaystävällesi, ettet kestä katsoa vierestä sitä, miten kurja olo hänellä on. Hän tietää varmasti itsekin olevansa masentunut, mutta kerro, että oikeasti hän voi saada apua ja ei hän voi loppuikäänsä kärsiä. Kerro, että haluat auttaa hänet pääsemään eroon pahasta olosta. Kuitenkaan ei kannata heti häntä lääkärin ovella jättää, vaan jos vaan voimat riittävät, niin kannattaa olla tukena siihen saakka, kunnes hän on jo selvästi päässyt pahimmasta masennuksesta pois. Jos et, niin voit kertoa vaikka ensimmäisellä tai toisella lääkärissäkäyntikerralla lääkärille kokemuksesi, ja sen, että haluaisit jättää poikaystäväsi, mutta et uskalla, koska viimeksi tapahtui xx ja hän uhkaa tappaa itsensä jos jätät hänet. Lääkäri osaa kyllä ainakin toivottavasti neuvoa. Yksin sinun ei kannata jäädä.

Suosittelen sinua soittamaan esim. tänne: http://www.mielenterveysseura.fi/tukea_ja_apua/kriisipuhelin . Sieltä voit saada neuvoja, apua ja ohjeita siihen, miten kannattaisi toimia. Neuvojatkin lienevät asiantuntevampia kuin suomi24:ssä.

Todella toivon, että saat poikaystäväsi suostuteltua lääkäriin. Ensimmäisenä apuna sinun kannattaa kysyä neuvoa tuolta kriisipuhelimesta. Ei kannata kuunnella kaikkia näitä katkeria tarinoita siitä miten poikaystäväsi on inhottava narsisti ja ei kannata välittää, omapa on elämänsä. Lääkäri kyllä tutkii, mikä heilaasi vaivaa, ja poikaystäväsi saa apua.

En tiedä, miten oisin itse jaksanut ilman kuuntelevia, ymmärtäviä ja kannustavia ystäviä ja vanhempia. Myös suuri rakkaus auttoi jatkamaan ne vaikeat ajat. Tiedän myös, että rakkaus on koetuksella tällaisessa tilanteessa, ja sinulla on varmaan vaikeampaa, kun sitä rakkautta ei ilmeisesti juurikaan ole jäljellä.

Voimaa sinulle! Et ole todellakaan helpossa tilanteessa, mutta kannustan sinua todella hankkimaan apua poikaystävällesi. Kun sen teet, voit olla ylpeä itsestäsi ja jättää hänet turvallisemmin mielin, kun tiedät, ettei hänen maailmansa ole enää sinusta ja vain sinusta kiinni.

Tsemppiä!

Kokemusta on; 22 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen minä ja lapset läksimme talosta. Mies ei tappanut itseään. Löysi nopeasti uuden naisen. Pääsi jaloilleen pariin vuoteen. Nyt olemme hyvissä väleissä ja itsekin olen lopulta vapaa vuosikausia kestäneestä ahdistuksesta. Kuuntele sydämesi ääntä ja hae itsekin apua erokriisistä selviytymiseen. Mielenterveystoimisto (omassa kunnassasi, maksuttomia palveluita) auttaa selviytymään asioissa, joiden kanssa ei itse jaksa. Jokainen loppupelissä kuitenkin on vastuussa VAIN itsestään. Voimahali.

Kuka näitä typeriä juttuja tänne aina vääntää....siis noita alotuksia keksii ??!!??


Eikö parempaa tekemistä ole elämällä ????




AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHHHHHHHHH ! ! ! ! !

Jos joku tekee puolison takia itsemurhan niin se on silloin sitä luonnonvalintaa jo.

Niin kauhialta se kun kuulostaa, jätä välittömästi tämä kaveri.
Minä tiedän mistä puhun. Olen ottanut haulikon suusta jne.
Mun sukulaiset tuli hakeen mut pois,yritin vielä, sääli !
NYT VAIN LÄHDET !

Potkaise nopeasti ulos. Ei tuollaisella luuserilla ole mitään virkaa. Tehköön mitä tekee, et ole hänen psykiatri.

N jos tyyppi ei hoida miehen velvollisuuksia avioliitossa, ja ei ota vastaan tarjottua apua, niin vastatkoon itse valinnastaan, ja jos näät operaation mahdottomaksi, ja
sinä et pysty hyväksymään, etkä korjaamaan vallitsevaa tilannetta, niin parasta on myös sille miehelle, että sinä nostat kytkintä.

Sen jälkeen se tyyppi joutuu aukaisemaan silmänsä, ja ottamaan itseään niskasta kiinni, ja hän paranee lapsuudessaan päälle jääneestä halvauttavasta traumasta.

Sillä kyvyttömyys toimia on päivänselvä penikkatautinen hysteria, josta aikuisen miehen pitäisi selvitä naurulla itselleen !

Mutta et sinäkään taida olla ihan kaikilla vaihteilla pelissä, koska oot veivannu ukkosi siihen jamaan, etkä oo osannu elää toisen rinnalla ja kuunnella, vaan oot esittäny muka jotain muuta, johon toinen on reagoinu tavallaan !

Joo-o, pikkuhienneessä näköjään kirjoitusvihreitä täynnä tuo mun texti, mutta silti asiasisällön takana seison täysin. Asia ja pesäero on tehtävä riittävän selväksi, että pysyy totaalisesti erossa ja irti, eikä jää roikkumaan yhtään enempää ja rajoittamaan/tuhoamaan sinun elämääsi. Riittävän selkeä ero, jota ei valvo ainoastaan sinä, vaan tukihenkilösi ja viranomaiset myös. Kundille ei saa jäädä yhtään epäselväksi, että et halua enää nähdä häntä etkä kuulla hänestä. Luultavasti hän tekee ehdotuksia jatkon suhteen, eli että teillä vielä olisi tulevaisuus kahdestaan, Tee helevetin selväksi, ettei ole. Muuten tuo luuseri jää siihen roikkumaan ja tekemään pahojaan. Cut it clear enought, and wright now"

Olen ollut samassa tilanteessa.
Jatkoin miehen kanssa usean vuoden vain, koska hän uhkaili itsarilla yms., ja pelkäsin hänen saattavan toteuttaa aikeensa...
Lopulta olin itse tosi masentunut ja ahdistunut, ja siinä vaiheessa, kun miehellä alkoi mennä paremmin, niin hän sitten katkaisikin suhteen :-) Helpotus minulle, mutta jälkeen päin olen katunut suuresti, etten ollut tarpeeksi luja ja lähtenyt alun perin kävelemään suhteesta.

Ehdotan, että puhut miehesi uhkauksista mahdollisimman monelle ystävällesi tai perheen jäsenellesi, jotta saat heiltä tukea omaan lähtöösi. Jos mahdollista, niin pyydä joku ulkopuolinen tueksesi mukaan myös erokeskusteluihin miehesi kanssa - tai ainakin kerro hänelle, että olet kertonut muille hänen uhkauksistaan.

Saat itse voimaa eropäätökseen, ja myös miehesi tietää, ettet ole yksin.

kyllähän miunkin ex yritti niin kovasti olla tekemässä itsemurhaa jos erotaan. mut eipähän tuo sitä tehny kunhan vain halusi huomiota. ja olen kyllä kiitollinen että erosin tästä narsisti miehestä!

Elä omaa elämääsi, mikäli olette kuitenkin olettaakseni täysikäisiä henkilöitä .... tietenkin on aina hienoa, että toisista pidetään huolta sekä ylä- ja alamäessä ... koskien myös sivustaeläjiä ....

Ole huolissasi myös itsesi kohtalosta. Viime aikoina on tapahtunut kauheita asioita joissa ero on kummitellut taustalla.
Eihän kenenkään suunnitelmia voi tietää. Terveen käytöstä kumppanisi toiminta ei kuitenkaan ole.
Käy sinä ammattiauttajalta hakemassa neuvoja.
Eipä käy kateeksi.

Nyt kysyt väärästä paikasta neuvoa. Vaitiolovelvollinen ammattapu on tärkeintä tuossa tilanteessa, puhelin käteen!

Jokainen vastaa itse omasta hengestään. Kiristykseen ei tule suostua. Voimia sinulle!

Kirjoituksesi oli hyvin valaiseva josta oli helppo löytää useita konkreettisia asia yhteyksiä ja muita yksityiskohtaisia kiinne kohtia.

Kun luin aloittajan kirjoitusta näin tyypillisesti tunteettoman naisraukan, itse tylyn kyynisen ihmisen joka kertoo epäkypsästä ihmisestä. Tuo väkisin mieleen naisnarsistin joka vain omalla itsekeskeisyydellään on saanut puolison tuhottua täysin. Narsisti pelastaa vain itsensä mutta jättää hädässä olevan pulaan. Kuitenkin narsisti ei haluaisi sitä samaa itse kokevan, eli jäävän yksin.

Ihminen kokeen tässä kohtaan itsensä hyväksikäytetyksi ja tarvitsee nyt tukea ja juuri siltä ihmiseltä johon luottaa, välittää ja rakastaa. Tosimies uhrautuu rakkautensa vuoksi mutta nainen ei juurikaan koskaan. Kirjoituksessasi selvästi korostui epäkohteliaisuus ja hyvin vahvat narsistiset piirteet jota ei itse huomaa.

Toisen huomioiminen, kohteliaisuus on ele ja samalla palvelus toiselle mutta myös samalla itsellesi. Ajattele itseäsi samassa tilanteessa jossa olet heikoimmillasi ja et saakaan tukea mieheltäsi. Se pistää vahvankin ihmisen polvilleen ja mietteliääksi kun ei saa tukea.

Kyyninen ihminen jää aina lopulta yksin koska kyynisyys ja läheisen yksin jättäminen on huono asia. Tätä säätelee karman laki. Paha saa aina palkkansa.

1. Rakasta ja tue lähimmäistäsi niin kuin toivoisi itseäsi tuettavan ja rakastettavan
2. Älä tee toiselle sitä mitä et toivoisit itsellesi tehtävän
3. Tee toisille sitä mitä toivoisit itsellesi tehtävän

Naisille tiedoksi. Jos ette vielä tienneet, niin nyt tiedätte.
Mies ei tuhoa koskaan itseään sen vuoksi jos tulee jätetyksi. Mies tuhoaa itsensä vain jos tulee hyväksikäytetyksi ja varmistaa että ei tule enää hyväksi käytetyksi uudelleen eikä tuntisi sitä tuskaa sisällään. Paha tunne ja tiedottomuustila on vapaus. Tuho on miehen turvasatama joka takaa ikuisen rauhan. Itsemurha ei kuitenkaan ole ratkaisu. Se jättää arven jälkeensä läheisiin.

Hylkääminen kriittisessä tilanteessa ei siis ole mikään ratkaisu. Miehen mennessä tuhoon nainen kantaa läpi elämänsä petturin leimaa.
Tuen miestäsi ja keskustelkaa ammattiauttajan kanssa yhdessä. Miehesi voi selvitä kriisistä lääkityksellä.

Mielestäni miehen ei pidä tehdä itsemurhaa tai kiduttaa itseään. Miehen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä ja pysyä aloittajan kaltaisista ihmisistä hyvin kaukana.

Maailmassa on paljon parempia ihmisiä kuin kyyniset ja itserakkaan narsistiset jotka kuvittelevat miehen tekevän itsemurhan heidän vuokseen koska ovat ainutlaatuisia.

Monen miehen elämän on kristallin kirkastunut kun on jättänyt naiset kokonaan taakseen ja eläneet vain vapaana poikamiehenä ilman minkäänlaista tressiä yhdestäkään naisesta.

Tosimies tietää että nainen on aina ollut loinen. Miehen tulee osata pysyä hyvin kaukana. Yhteenkään naiseen ei tule langeta, muuten mies palaa lähtöruutuun kärsimysten kanssa.

Tosinainen tekee poikkeuksen ja tukee miestä aivan kuin nainen toivoisi itseään tuettavan vaikea asian edessä. Se teko vielä palkitsee sinut. Taakse jättämällä ja hylkäämällä teet itsestäsi raukan ja samalla jätät itseesi monumentaalisen arven. Älä jätä tai eroa miehestäsi koska se ei vain pahentaa miehen tilannetta. Ajattele itseäsi samassa tilanteessa.
Käytä voimavarasi ammattiauttajan hankkimiseen varaamalla aika ja keskustelemalla asioista. Muista että kaverisi ja vanhempasi tai muut ulkopuoliset eivät ole ammattiauttajia tai asian ratkaisijoita, joten älä käytä energiaa heille puhumalla ongelmistanne. Vaikeutat vain asioita.

Kohdista energiasi oikein ja ota yhteyttä vain ammattiauttajaan jolloin asia alkaa purkautumaan. Keskity olennaiseen. Älä missään tapauksessa lähde tekemään lisää ongelmia vaikka olisit miten kiukkuinen, epätoivoinen, syyllistetty tms.

vittu joo , sitä saa mitä suoli24. tilaa . ja täällä vielä pässejä jotka rupee mualimmaa parantaan ....

Voitko käydä puhumassa vaikka terveyskeskuksessa? Työpaikkasi terveydenhoitajalle? Täytyyhän jonkun ammattilaisen antaa sinulle oikeita neuvoja. Ei sinulle voida panna tällaista taakkaa.
Sanoi se myös miehelle ja sano, ettet voi elää tällaisen stressin kanssa.

Miehen omaisiin kannattaa ottaa yhteyttä, sillä he tuntevat miehen paremmin kuin sinä. Ehkä hänellä on ollut aikaisemminkin tällaisia masennuskausia.

Jokainen on yksin vastuussa päätöksistään, myös koskien kuolemaa. Jos minä tai joku muu päättäisi lopettaa elämänsä oman käden kautta, niin päätös on kuolevan omissa käsissä. Elämällä on oma arvonsa, mutta pitää ymmärtää myös se, että meillä kaikilla on oikeus päättää omalla kohdalla elämä, joka ei ole enää elämisen arvoinen (lopettavan omalla arvioinnilla arvioituna). Myös arvokas kuolema on ihmisoikeus.

Sinä et vastaa siitä jos miehesi päättää tappaa itsensä. Se on lopulta meidän jokaisen oma päätös, josta joka ainoa ihminen päättää itse. Anna siis arvo myös henkilön päätökselle jättää tämä maailma. Joskus on parempi niin.

Olen itsekin läsnä vain laina-ajalla. Mielekkään, tarkoituksellisen elämäni aika on ohi. Tämä on päivästä päivään turhaa, joten lopetan omasta tahdostani kun katson ajan kypsäksi.

Joo vastaan ,,mitähän v,, se sellainen itsetuhoinen mies on ,, itehän sää ruikutat

Jätä mies. Et ole vastuussa hänen teoistaan. Minä jätin rakastamani mustasukkaisen miehen, joka aikoi tappaa itsensä. Itkin ja jätin, Kun olimme kahden hän oli maailman ihanin ihminen, mutta muiden seurassa kyttäävä ja mustasukkainen. Sanoin, että kerran kun minua lyöt niin se on siinä. Sanoin hänelle monesti, että hae ammattiapua. Hän ei suostunut hakemaan apua. Hän oli aiemmin ennen seurusteluamme ongelmissaan viiltänyt ranteensa auki. Jätettyäni miehen hän ei tappanut itseään. Meistä tuli ystävät, ei heti vaan hieman myöhemmin.
Kului muutama vuosi ja kuulin, että hän oli tehnyt itsemurhan. Seurustelusuhde oli päättynyt eroon ja sillä kertaa hän toteutti aikeensa.

Jos mies olisi yli 40v. Niin hänhän olisi aivan kuin isäni jonka kanssa en ole tekemisissä.. Mutta siis tuo on uhkailua. Jos haluat jättää niin jätä. Jos hän jotain sen jälkeen tekee niin Älä missään nimessä syytä itseäsi. Kerro ennen jättämistä hänen omalle perheellensä tai/ja ystävillensä mitä hän on uhannut tehdä, jos jätät hänet. Muista, että ANSAITSET PAREMPAA.

Jätä se rajatilapelle!

Moi anna ukolles pullo kossua ja pari hyvää neuvoa ettei jää sitten yhteiskunnan viherpiipertäjäksi, letkuihin tarkoitin. Vielapsesi vaikka mummolaan turvaan siksi aikaa koska ethän sinäkään syytön ole , vai oletko?
Niin ja taas kalgulaatttori ja lasketaan

Joiltakin on jäänyt lapsuudessa huomiointi,kun sitten aikuisiällä löytää sen "oikean" Ollaan niin omistus halusia ja musta sukkasia halutaan kaikki huomio itseensä...neuvoo en osaa sanoa,mut ymmärrystä jaan:)

Minulla oli sama tilanne. Mies kylläkin kävi hoidossa ja söi lääkkeitä. Neljän vuoden jälkeen jätin hänet, koska oma elämä alkoi mennä päin helvettiä. Aluksi sai vähän pelätä, koska mies alkoi sitten jo olla uhkaava minuakin kohtaan. Mutta pääsin hänestä eroon.

Viisi vuotta myöhemmin sain kuulla että hän oli tappanut itsensä. Järkytti aika paljon ja tunsin syyllisyyttäkin. Mutta olin hänelle niin vihainen kaikesta paskasta että nyt vuosien jälkeen ajattelen, että ehkä se olikin parempi hänelle. Oma valintansa se loppujen lopuksi oli. Ehkä tunteetonta, mutta yritin parhaani mukaan häntä auttaa eikä se riittänyt. Pitää antaa anteeksi itselle.

Sinä et voi elää toisen ihmisen elämää.
Aikuinen tekee, mitä haluaa, sinä et ole siitä vastuussa.
Olet jo yrittänyt ohjata häntä hoitoon, hienoa.
Kerro omalle lääkärille miehen kiristyksestä, tappouhkailuista ja -yrityksistä, niin hän pääsee hoitoon.
Sitten ilmoitat miehelle, että lähdet ja myös teet sen.

aika jännästi sattui että olen itsekin 20 ja oma poikaystävä uhkasi eilen itsemurhalla myös jos jätän. näitä riittää..näköjään. ehkä tosiaan hyvä uskotella että otatte vaan välimatkaa ja tarvitset omaa rauhaa ajatella elämää.

itsetuholla uhoava mies etsii huomiota kuin sylittä jäänyt pikkulapsi.
kosa juuret tuohon huomionhakuisuuteen ovat jo lapsuudessa, et voi asialle mitään.
'et ole vastuussa kenenkään hengestö.
Pelkää eroa ja siksi uhoaa, sillä mitä jää, jos lähdet- tyhjyys ja oma kelpaamattomuuden tunne hänelle.

Olen ollut samassa tilanteessa, ja kärjistyi pahoinpitelyksi ja raiskaukseksi uhkausten lisäksi.

Ei muuta tietä ulos, kuin oma elämä, ja mahdollisimman kaukana hänestä.
Jos teillä on lapsia, kerro lastenvalvojalle miehesi itsetuhoisuudesta, ettei toteuta uhkaustaan kun on hänen tapaamisviikonloppunsa. Nämä ihmiset ovat sellaisia, että hakevat tapaa kostaa tuntemansa vääryys, jos ei sulle , niin sun lapsillesi.
Itsetuhoiselle ihmiselle voi kertoa myös, että jos uhkailee, ambulanssimiehistö pohtii sinun puolestasi mielenterveysasiat.
Tosin nykypäivänä on todella vaikea saada lääkärinhoitoa, lääkäritkin tietävät että useimmiten kyseessä narsistinen persoona, joka ei saa tahtoaan läpi, joten kiristää siis vaimoaan.
Lääkäri kuitenkin asiantuntija ja auktoriteetti.
Jos ukkosi on tarpeeksi hullu, käy kuten mulle. LÄÄKÄRIT olivat väärässä kun panivat hänet miltei kuukaudeksi pakkohoitoon.. ei siis käsitystä todellisuudesta näillä.

Anna palaa vaan ja ole ero ilmoitusta tehdessäsi mahdollisimman kaukana tulevasta ex-miehestäsi(ei puukot eikä nyrkit osu sinuun), luultavasti miehellä mistä olet eroamassa on raha-asiat retuperällä, ei saa edes 3000€/kk, raukalla ei ole varaa käydä vaikka Punavuoren Sohossa saadakseen nautintoja. :)

Kuulostaa jonkinlaiselta huomiota hakevalta kiristykseltä,helpoimmalla pääset kun lähdet menemään etkä välitä vinkumisista,koska vinkuminen loppuu kun ukko huomaa ettei se tehoa.Noi "itsetuhoiset"on suurin osa täysiä paskahousuja.

miten voi noin säälittävälle ja lapselliselle tasolle upota? ..

No siis en itse ole suhteessa, mutta yritä joku kerta sitten vaikka äänittää kun hän sanoo tappavansa ittensä. Ja lähetä se poliisille.

Ranteesta Habaa kohti... Kyllä lähtee sen jälkeen... Ei tarvihe "pelleillä"... Jatkoja Sinulle...

itse olin samassa tilanteessa 2v sitten. koko seurustelun ajan mies uhkasi tappaa itsensä jos riitelimme. pois pääsin vain kävelemällä pois. se oli vaikeaa, vaikka toisaalta olin ollut tilanteessa jo niin kauan että en jaksanut välittää. halusin vain itse vapaaksi. tyyppi tulee vieläkin vastaan kaupungilla, todella humalassa normaalisti, mutta on hengissä kuitenkin. muista, että jos joku tekee itselleen jotain, SE EI OLE KOSKAAN SINUN SYYSI ellet itse käytä fyysistä etkä henkistä väkivaltaa.

mies oli elämäntapatyötön, huumeriippuvainen ja väkivaltainen. nyt on vaikea ymmärtää miksi joskus tunsin minkäänlaista myötätuntoa väkivaltaista ihmistä kohtaan, kun taas nykyinen miesystäväni on vastuuntuntoinen, rauhallinen ja mikä tärkeintä, hän ARVOSTAA minua. kuvittele mitä kaikkea tulevaisuudella on tarjota jos nyt uskallat päästää irti.

suhdetta ei kannata perustaa sille oletukselle, että pystyy itse muuttamaan toisen luonnetta tai käytöstä.

Lähdet menemään vaan. Ei ole sinun vastuullasi, mitä aikuinen tekee itselleen. Jos jäät roikkumaan suhteeseen sen vuoksi että toinen uhkaa itsemurhalla, saat roikkua siinä koko loppuelämäsi.

itse olin melko kisasessa suhteessa. suhde alkoi seksisuhteella ja sit pikkuhiljaa alko tunteita tulee mukaan. tapailtiin se puolisen vuotta ennen ku muutettiin yhteen, noin vuoden seurustelun jälkeen alko ensirakastuminen mun kohalta hiipumaan ja muuttumaan arjeks. aloin saamaan silmät auki ja huomaamaan ettei toi oikeesti o yhtään sellanen ihminen mingkä kanssa mä haluun olla.

yritin nätisti keskusstella asiasta tyttöystävän kanssa mut se oli sellanen pillittäjä luonteeltaan ettei se osannu reagoida muuta ku itkemällä ja vongkkaamalla ´´älä jätä muo ´´ tyyliin,
myös itsaria jossakivaiheessa uhos, no en osannu muuta ku et jatkettiin seurustelua muutaman kuukaus ja sen jälkeen jätin sen ilman keskusteluvaraa.

en enään vaan jaksanu sen sitä tunteitten hyväksikäyttöä enkä roikkumista. sovittiin et asutaan ny viel käytännön syistä jonku aikaa yhessä. eihän se toiminu millään lailla.
aina ku pääs himaan alko kaamee itkeminen ja vollottaminen, no totesin sille sit jossakivaiheessa et enhän mä ny kuollu kummingkaan o et kyl me kavereita voidaan olla vaik ei enään seurustellakkaan. muutettiin erilleen ja jo
kuukauden päästä mujja oli löytäny jo uuden jätkän.

ihan onnellinen mä oon sen puolesta et se on päässy musta yli ja on löytäny uutta elämää. ja ollaan viellä kaverimielessä puheväleissä mut ei se o halunnu tavata sen jälkeen ku se löys uuden jätkän.

kyseessä oli mun ensimmäinen tyttöystävä ja tytön ensimmäinen vakavempi suhde. ite olin suhteen alkaessa 20v ja tyttö 21v

sitä pitää vaan osata ottaa sellanen asenne et kaikki on oman ittensä herroja. ethän se sinä ole joka viiltää pojan rannetta.
jos oot ainut syy minkä takia poika pitää ittensä hengissä ansaitset parempaa.

sano sille rehellisesti ettei tää suhde toimi mut älä jätä sitä kaverina. lohduta sitä ja ole sen hengkisenä tukena mut älä anna sen hallita sun tunteittas.
jos se rupee rajusti itkemään ja huutamaan voit kävellä toiseen huoneeseen etkä huomioi sitä ennenku itkeminen on rauhottunu keskustelutasolle.

kyl se yhteydenpito vähenee sit ku se löytää uutta elämää.

Olet vastuussa VAIN JA AINOASTAAN itsestäsi! Älä tuhoa elämääsi jatkamalla epätoivoista suhdetta! Voimia sinulle päätöksen tekoon!

TILANTEESI ON VAIKEA MUTTA SUHTEESEEN JÄÄMINEN EI KANNATA!!Ihminen joka uhkaa tappaa itsensä harvoin niin tekee,hän on varmasti avun tarpeessa ja henkisesti raiteiltaan,Sinun on syytä lähteä suhteesta pois mahdollisimman pian,hanki itsellesi niin sanottu turva verkosto johon voit luottaa oma perheesi/ystäväsi.Muutto kauas pois on myös hyvä keino sekä osoite salaiseksi ehdottomasti puhelinnumeron vaihto jne.Sinä et voi miestäsi parantaa /pelastaa hänen täytyy itse hakea itselleen apua jos sitä oikeasti haluaa.Voimia sinulle ja lähde pois niin pian kuin pystyt!!

Otat yhteyttä hänen sukulaisiinsa ja kerrot tilanteen ja sitten vain jätät hänet.
Meillä Suomessa ei voida ketään laittaa suljetulle osastolle noin vain, mutta aina lääkäri voi tehdä tarkkailulähetteen joka on muistaakseni 3 päivää voimassa eli jos hän ei ole muille vaaraksi eikä harhainen tai psykoottinen ei häntä voida laittaa suljetulle osastolle pidemmäksi aikaa. Voi olla, että hän tekee jotain itselleen, mutta sinä et ole vastuussa kenenkään psyykkisistä ongelmista. Jatka elämääsi mahdollisimman pian!

Todella surullinen ja vaikea tilanne. Eräälle tuttavalleni kans kävi aikoinaan noin että mies alkoi kiristämään ja uhkailemaan. Ja yrittikin itsemurhaa, mutta selvisi.. ihme kyllä.

On varmaan tosi asia kun ihminen uhkailee, etteikö hän sitä itsemurhaa voisi tehdä, siksi toivoisin ettet ihan lähtisikään.

Mutta juttele jonkun ammattilaisen kanssa tilanteesta ja pyydä neuvoa, saisitteko miehesi yhdessä lääkäriin, jos kerta on itselleen uhkaksi?

Mies on selvästi vakavasti masentunut ja kokee että olet ainoa apukeino. Todellisuudessahan näin ei ole, mutta masennukseltaan hän ei sitä näe. Hänen olisi ehdottomasti saatava apua!

Masentunutta ei saisi ikinä hylätä, varsinkin kun hänellä ei ole muita. Yritä kasata hiljalleen tukiverkko ympärille ja auta häntä. Sitten kun hän saa hoitoa on helpompi alka apurkaa parisuhteen ongelmia ja hän alkaa näkemään itsekin että hän selviää ilman sinuakin!

Koeta auttaa häntä, mutta ei se ole kuitenkaan sinun syy jos hän itselleen tekee jotakin, vaan tuon sairauden johon hän nyt heti tarvitsisi apua.

Minulla oli vastavvaa 15 vuotta sitten. Ex-miesystäväni meinasi popsia lääkkeitä ja viinaa, uhkaili itsemurhalla tms.Jopa poltti mun vaatteta pihalla sekopäisenä.Selvisi lopulta sillä, kun pyrin olemaan henkisenä tukena,en räyhännyt tms.Soittelin muutaman kerran päivässä hänelle ja yritin onn kaveri.Pahimman yli päästiin ja nyt tietääkseni hänellä menee ihan mukavasti.
Älä ainakaan lyö lyötyä, vaikka kuvio onkin sinulle raskas.Voit myös pyrkiä ohjaamaan häntä ammattiauttajalle?

Ohjaa hänet psykiatriseen hoitoon. Sairashan hän on selvästi.
Aika moni uhkaa tappaa itsensä tai toisen. Harva toteuttaa uhkauksiaan. Se henkinen väkivältakin, jota uhkailu on, on kiellettyä. Ei sitä saa hyväksyä.
Hanen itsemurha juttunsa eivät ole itsemurhaa, vaan avun tarpeen osoittamista.
Hoitoon vaan.

Itselläni kokemusta samanlaisesta tapauksesta. Mulle poliisit sanoivat ettei ole mun vastuu,jos toinen tekee niin.Eli jätä!! Kirsistää sua selvästi. Itse jätin kaverin ....ja vieläkin elossa.

Valitettavasti näistä kuulee aina silloin tällöin - jos jätät tapan itseni. Tämä on jo sinänsä hyvä syy jättää ihminen - terveessä suhteessa ei uhkailla toista eikä varsinkaan itsarilla.
Hankkiudu eroon miehestä keinolla tai toisella - ei ole sinun ongelmasi. Jokainen elää omaa elämää eikä sitä kannata tuhlata säälisuhteeseen - ei todellakaan.

Jos neuvvoo niin joutuu vastuuseen tavallaan.
Siispä kerrron neuvomatta näkemykseni .

Teillä kummallakin on oma elämä , elä sitä.
Et ole mikään uhkailulla ostettu seuralainen .
Siis kaverisi ostaa sinua petikaveriksi ? uhkailemalla ko maksaa ?

Jos tappaa ittesä niin sittehän tappaa , sulla oma elämä ! Elä sitä !

Tässä on klassisen vaaran merkit, jossa miehesi voi myös viedä sinut mennessään.

Sinulla on vain yksi elämä, joka näyttää olevan aika helvettiä kertomasi mukaan.
Irtaudu siitä, kun vielä pystyt. Jos hän ei ota apua vastaan, olet tehnyt sen, mitä voit, mutta ei sinun tarvitse uhrata omaa elämääsi hänen takiaan...vaikka saattaa kuulostaa itsekkäältä.

Itse erosin yli 30 vuotta kestäneestä avioliitosta, kun mieheni alkoi osoittaa väkivaltaisia merkkejä (aseitakin kotona oli harrastuksen takia paljon). Elossa liitosta pääsin ja olemme jopa pystyneet olemaan kavereita.

Toivon, että sinulla on rohkeutta ottaa askel irtautumiseen tulehduttavasta suhteesta.

Narsistien uhrit kääntää lopuksi vihan itseensä...

Ensiksi voimia ja viisautta Sulle.
Olet hyvin yleisessä tilanteessa, tuollainen toistuu aika usein parisuhteen loppumisen pelossa.
Mutta, olen sitä mieltä ettemme voi olla toistemme vartioita koko aikaamme. Emme voi ottaa kaikkia toisen ihmisen vaatimuksia omaksi toteuttamisen mahdollisuudeksi. Ihminen joka vaatii, tai niinkuin Sinun tilanteessa kiristää sinua luopumaan omasta elämästä hänen tahtonsa mukaisesti ja esittää jatkuvuuden hinnaksi oman elämän jatkuvuutta. Sinun oma elämä ei näin ollen ole hänen elämän rinnala mitään - näinhän sen esittää.
Toisaalta emme voi ottaa vastuuta toisesta ihmisestä kokopäiväisesti, kyllä meillä jokaisella on tarpeeksi vastuun kantamista omassa elämässä.
Lisäksi, tiedätkö oletko mones "uhri" jota mies kiristää, osaatko arvioida montako vastaavaa tilannetta hänellä on ollut.
Jos ihminen on uhka omalle terveydelle, niinkuin tässä omalle hengelle voi hänet toimittaa pakkohoitoon. Minusta se on ainut tapa ja mahdollisuus suojella häntä, turvata hänen niin fyysinen kuin psyykkinenkin tulevaisuus.
Lopuksi, jos jatkat hänen kanssa niin oletko varma, ettei tule uusia kiristyksiä. Voi tulla oman edun tai vapauden vaatimuksi, samalla sinun vapautta kavennetaan, kuten nyt on jo tapahtunut. Ja viimein teitä on kaksi hoidon tarpeessa olevaa.
Tämä ei ollut ohje siitä mitä sinun pitää tehdä, vaan yksi mahdollisuus sinun toimiin. Pidä huoli, että sulla on todiste siitä, että ystäväsi on vaarallinen itselle ja että hän on vaaraksi (henkisesti) sulle ja omalle elämälle.
Voimia vielä ja rohkeutta tulla pois tuosta kurjuudesta.
Vielä haluan korostaa, et voi estää toisen ihmisen itsetuhoa, on täysin mahdotonta vartioida toista kaiken aikaa. Itsetuho on aina ihmisen oma päätös - siihen emme voi ulkopuolelta vaikuttaa.

Itse olen ollut aika lailla vastaavassa tilanteessa. Mutta jos ei nykysuomalaisesta terveydenhoidon tilasta mitään tiedä, on helppo sanoa että se muka ottaa vastuun. no ei ota vaan vastuu sysätään läheisille. Minua syyyllistettiin sieltäkin kun en halunnut olla omaishoitaja miehelle joka uhkasi tappaa minutkin.

Itsemurhayrityksen jälkeen hoidetaan fyysiset vammat ja lähetetään sitten kotiin ilman minkäänlaista tukea tai tietoa tulevasta hoidosta. Jos itse ei tajua tilaansa ja halua ja etsi hoitoa kaikin tavoin, ei sitä todellakaan kukaan tyrkytä. Läheiset jätetään aivan kohtuuttomiin tilanteisiin vakavasti psyykkisesti sairaiden kanssa, ja sitten pahimmillaan luetaan lehdestä näistä perhesurmista. Minun tapauksessani ei auttanut ottaa yhteyttä miehen sukulaisiinkaan. Heitä ei ketään olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Päätin joka tapauksessa pelastaa itseni ja lähteä. Ja mies toteutti uhkauksensa melkein saman tien. En voi kuin neuvoa sinua olemaan menemättä mukaan manipulointiin, pysymään rauhallisena ja selkeänä. Älä tee tai sano mitään josta myöhemmin voit tuntea syyllisyyttä. Et ole vastuussa toisen ihmisen elämästä, vaan omastasi. Yritä saada miehelle apua, ystävänä ja lähimmäisenä, mutta muuta pois. Kerro miehen perheelle. Varaudu siihen, että hän myös toteuttaa aikeensa ja elät sen ja syyllisyyden kanssa pitkään. Kuitenkaan sinulla ei ole velvollisuutta uhrata omaa elämääsi tai terveyttäsi. Paljon voimia!

Älä missään tapauksessa jatka tuollaisen ukon kanssa! Jos tappaa itsensä, niin ei se sinun vikasi ole! Ota ero ja äkkiä siitä. Reppana se on ja pelkuri, ei sellaiset uskalla edes itseään tappaa. Ei sinua kukaan siitä syytä, ainoastaan lapset kärsii, jos tekee itselleen jotain. Jos ei ole lapsia, niin ei kun pistät äijän pihalle ja haet apua siihen, jos ei muu auta. Nykuyisin sitä apua saa virkavallaltakin paremmin, kun on ollut noita perhetragedioita. Onhan sinulla ystäviä, ota kaikki apu mitä saat ja ukko pihalle suhteesta!

Jätä mies välittömästi. Ja hanki itsellesi apua.

MInä tein aikoinaan sen virheen, että jäin epätyydyttävään suhteeseen, klun mies oli muka ajatellut tappaa itsensä.Sinun tapauksesi on tietysti eri, kun hän on oikeasti vetänyt ranteet auki. Haluan vain sanoa, että ymmärrän,mitä on olla kiinni,kuin vankilassa ja haluta vapauteen. Sinä et ole vastuussa toisen ihmisen teoista, sinun on lähdettävä ja otettava oma elämä haltuusi. Minun exäni oli rassukka joka vain uhkaili, mutta mikä ihana helpotuksen tunne kun vihdoin sain riuhtaistua itseni irtri.

Tsemppiä, ajattele ensin itseäsi, siinä on ihminen jonka kanssa vietät loppuelämäsi.

Hyvänen aika, jätä se mies! Älä anna itsetuthoisen roikkujan pilata elämääsi. Ole rohkea ja riuhtaise itsesi irti suhteesta, se mitä mies tekee sen jälkeen itselleen ei ole sinun vastuullasi eikä sinun henkinen painolastisi. Sinulla on vain yksi elämä elettävänäsi, älä anna toisen pilata sitä.

Onhan näitä tapauksia ollut varmaankin iät ja ajat. Itse olen 52 v mies. Seurustelin n. 30 v sitten erään tytön kanssa pari vuotta mutta sitten suhde alkoi tökkimään. Oli jatkuvaa kontrolloinitia ja epäilyä muista naisista. Suhde alkoi ahdistaan oikei kunnolla. Halusin erota mutta tyttöystäväni uhkasi tappaa itsensä. Mietin että uskallanko lähteä suhteesta mutta lähdin kuitenkin. Muutin Ruotsiin. Olin keskustellut tytön vanhempien ja siskon kanssa asiasta. Sanoivat ymmärtävänsä ratkaisuani ja olevansa tytön tukena. Lähdin tavallaan hyvällä mielin Ruotsiin. No asiat eivät kuitenkaan menneetkään kuin elokuvissa. Eräänä lauantai iltana tyttö oli hypännyt rekan alle. Siitä sitten alkoikin sellainen kirjerumba tytön sukulaisilta minulle ettei paremmasta väliä. Minua syytettiin hänen kuolemasta ja aloin jo itsekin olla sitä mieltä , että olin syyllinen kuolemaan. Onneksi kerroin asiasta kavereilleni ja he takoivat päähäni järkeä syyllisyys asiassa. Enhän voinut olla syyllinen aikuisen ihmisen ratkaisuihin. Tarkoitan tällä kirjoituksella sitä että eivät ne uhkailut aina ole pelkkiä uhkailuja ja ei se aina auta puhua niille omaisillekaan. Mutta ratkaisu tappaa itsensä on kuitenkin jokaisen omissa käsissä.

hei.

hieman itsestäni, olen 55 v mies parikin kertaa eronnut, eikä ranteeni ole arpinen.
miesystäväsi tarvitsee ammattiapua ,joten ilmoita hänen itsetuhostaan eteenpäin.
esim poliisille kyllä tämänpäivän suomessa saadaan yksi ihminen laitokseen, ja hoitoon.
et sinä ole vastuussa hänen tekemisistään , kun olette eronneet, usko pois.
hän on huomannut että pystyy hallitsemaan sinua , ranteet auki touhullaan.
hän ei sinua rakasta ,,VAAN HÄN LUULEE OMISTAVANSA SINUTja tällälailla hän sinua hallitsee. ei muuta kun hommaat oman asunnon ja muutat pois , ilmoitat osoitteesi poliisille ja kerrot heille hänen touhuistaan. voit myös hakea lähestymiskiellon.
jaksamista jaksamista sitä sinä tarvitset.

Hei,
hyvä kun olet ehdottanut hänelle ammattiauttajan apua, jota hän tarvitsee !
Et ole vastuussa hänen elämästään, omastasi olet , joten eroa !
Aikuinen ihminen on itse vastuussa omasta elämästään, siinäkin tapauksessa että omassa henkilöhistoriassa voi olla vaikka mitä masennukseen/itsetuhoiusuutteen /ahdistukseen/riippuvuuteen altistavia tekijöitä, silti aikuisena voi ainakin saada halutessaan apua eikä tarviste ripustaa omaa elämäänsä niin täysin kumppaaninsa varaan kuin hän tekee !
Se, että jätät hänet , ei tarkoita sitä, ettet välittäisi hänestä,sen se osoittaa , että välität itsestäsi !
Jos hän tekee jotain itselleen eron jälkeen, sekään ei ole sinun kontollasi vaan hänen oma päätöksensä, joka ei ole sinun vastuullassi 1
Voimia sinulle eropäätökseen toivoo saman joskus nuorena kokenut

Jätä hänet, hän käyttää hyväkseen sinua sanoillansa. Et voi omaa elämääsi uhrata sen takia, että hän uhkailee. Jos haluaa päättää päivänsä niin se on hänen valintansa, ei kenenkään muun!

anna vedellä ranteet auki jos sitä haluaa.pääset siitä keralla sitten eroon.

Mielestäni tarvitsettepikaisesti apua molemmat, joko menenmällä suoraan
mielenterveys toimistoon tai lääkärille ja kerrottee miten asiat ovat. Koskaan
ei saisi itsemurhauhkailuihin ja masennusoireisiin suhtautua vähätellen
Jotenkin teidän on otettava järki käteen ja haettava asiantuntijaapua. Sitten
vasta eroatte. Tällaisten asioiden kans ei kannata leikitellä. Jos toinen ei heti
öle valmis lähtemään avun hakuun, niin mene sinä ja kerro miten asiat ovat.
Uskon että siitä se lähtee rullautumaan. Te molemmat olette nyt asiantuntija
avun tarpeessa. Tuleepa mitä tulee, niin olet tehnyt asian eteen mitä pitääkin.

on parempi,kun jätät miehen.hän tappaa sinut henkisesti kiduttamalla sinun henkiset voimavarat,tulet kärsimään siitä enemmän kuin miehen jättämisestä.se on sitten hänen asiansa mitä tekee sen jälkeen kun olet oven sulkenut.se ei saa sinua vaivata.otat käsilaukkusi ja lähdet heti pois tosta tilanteesta.puhelimen vaihdat numeron ettei hän voi soittaa sinulle.sitten otat muuttomiehet jotka hakevat kaikki tavarasi et mene enää itse niitä hakemaan tee luettelo valmiiksi muuttomiehille.itse et mene sinne niitä hakemaan,ota vaikka poliisi muuttomiesten avuksi että saat tavarasi ulos.itse et mene enää sinne katselemaan.

Voi itku. Oletpa joutunut vaikeaan tilanteeseen. Kukaan ei varmaan halua olla vastuussa toisen mahdollisesta itsemurhasta. Uhka vaikuttaa poikaystäväsi kohdalla olevan todellinen. Itsemurhayritys ei nimittäin ole pelkkä uhkaus. Hän on tehnyt selväksi, että uskaltaa tappaa itsensä. Kehota poikaystävääsi hakemaan ammattiapua tai yritä saada hänet ainakin ajattelemaan, että maailmassa on muitakin naisia ja asioita, ettei hänen siksi kannata itseään tappaa. Et ole vastuussa hänen itsemurhapäätöksestään, vaikka hän sen toteuttaisi myöhemmin. Poikaystävälläsi lienee elämäntaustaa tällaiselle toiminnalle. Ongelmat ovat hänen.

Et ole vastuussa kenenkään muun elämästä !!!
Ihan turhaan yrittää syyllistää Sinua!!!

USKON SINUN YLITTÄVÄN JO ITSESI.KUITENKAAN ET VOI AIKUISENA IHMISENÄ KUIN MIEHESIKIN OTTAA VASTAAN JA NS. HYVÄKSYÄ KIRISTYKSEN.SUHDE JOO ME TIEDÄMME PERUSTUU SINUN MINUN KUNNIOITUKSEEN, KAHDENIHMISEN LUOTTAMUS YKSINKERTAISTA. JÄTÄ TÄMÄ MIES, KUUNTELEMATTA MITÄÄN HÄNEN TEKOSYITÄÄN.VASTUU ON JOKAISEN OMA MINKÄ RATKAISUN HALUAT?PILAAT OMAN JA MUIDEN ELÄMÄN KUN PÄHKÄILET PÄIVÄSTÄ TOISEEN MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUU, JOKA PÄIVÄ EPÄVARMUUDESSA ELÄMINEN.VALITSITKO TÄMÄN TAVAN ELÄÄ ELÄMÄÄSI VAI SAAT OLLA JA ELÄÄ RAUHASSA KAIKKI MIETTEET, TULEVAT ELÄMÄSI UUDET EHKÄ MUKAVAT HAASTEET VÄLILLÄ VAATIVIA VÄLILLÄ MATKUSTAT KAUNIISEEN PAIKKAAN JOSTA PIDÄT TULET EHKÄ PITÄMÄÄN.SE ON SATA VARMA ETTET KAIPAA NYT MÄ TEEEN SEN TAPAN TAPAN EHEI EI SUN ELÄMÄÄSI UNOHDA JO EI SE OLE SINUN VASTUULLASI MITÄ KUKIN ELÄMÄLLÄÄN TEKEE.. NIMI MERKKI TÄMÄNKIN KOKENUT

Miksi pitäisi kantaa huolta kenestäkään?! Senkun lähdet.Löytyy toinen ja jos sekään ei "toimi" niin lähdet jne.............
Ainut ihminen josta todella välitämme ja jota rakastamme on MINÄ ITSE!
Ja viimein et tule toimeen itsesikään kanssa.

Kerronpa nyt oman tarinani aiheesta. Olen nimittäin ollut vastaavassa tilanteessa, tosin tuon kyseisen miehen roolissa. Se mitä kerrot tekstissäsi poikaystävästäsi, täsmää ihan täysin siihen mitä itse olin kyseisessä tilanteessa exäni kanssa. Mutta ainakaan omalta osaltani kyse ei ollut pelkästä uhkailusta, minä oikeasti halusin vain kuolla, kadota pois maan päältä. Elämä tuntui niin raskaalta. Mutta se ei luonnollisestikaan johtunut siitä että parisuhde oli katkeamassa, vaan jostain paljon syvemmästä, masennuksesta. En vielä tänä päivänäkään pysty varmasti sanomaan, mistä masennus kohdallani alkoi tai johtui, mutta se oli joka tapauksessa olemassa jo ennen kuin exäni alkoi edes puhua suhteen lopettamisesta. En ole ammattilainen, enkä pelkän kirjoituksen perusteella pysty sanomaan onko poikaystäväsi masentunut, mutta oireet ovat hyvin samankaltaisia mitä itselläni silloin oli.

Eron jälkeen sain lopulta itsestäni niin paljon irti (moninaisten vaiheiden jälkeen) että menin työterveyteen ja minulla todettiin keskivaikea masennus (2 vuotta myöhemmin kun psykologin kanssa tutkailimme lääkärin silloin tekemää testiä, totesin vielä vähätelleeni siinä asioita). Lääkäriltä sain hetkellistä helpotusta tilanteeseen ja nukkumiseen, mutta vasta yli puoli vuotta myöhemmin oloni oli kohentunut sen verran että ymmärsin hakeutua psykologin juttusille (ja tämä tapahtui työterveyden suosituksesta). Exäni puhui minulle jo suhteemme loppuvaiheilla psykologille menosta, mutta se ei vain silloin onnistunut. Ketään ei siis pysty pakottamaan hoitoon, vaan poikaystäväsi pitäisi itse ymmärtää tilanteensa (siinä taas joku hyvä ystävä/läheinen voi olla hänelle avuksi).

Ero oli kuitenkin parasta mitä minulle saattoi silloin tapahtua. Nyt, yli 2 vuotta ja 1,5 vuotta terapiaa myöhemmin voin vihdoin todeta että asiat alkavat olla hyvin. Ja olen erittäin kiitollinen exälleni siitä mitä hän teki, koska minun on hyvin vaikea edes kuvitella missä olisin nyt, jos tilanne olisi jatkunut samanlaisena ilman ammattiapua. Enää en voisi kuvitellakaan käyttäväni kyseisiä keinoja, niin nololta ne itsestä nyt tuntuu.

Omien kokemusteni perusteella heittäisin ilmaan sellaisenkin näkökulman, että suhteenne väkinäinen jatkaminen vain saattaa pahentaa poikaystäväsi tilaa entisestään. Kuten moni muukin näyttää tehneen, suosittelisin sinua keskustelemaan tilanteesta poikaystäväsi ja jonkin hänelle läheisen ihmisen kanssa. Sinun ei missään nimessä pidä ottaa tuota asiaa omille hartioillesi, varsinkaan jos et muutenkaan enää hänen kanssaan halua tekemissä olla.

Jos kyse on masennuksesta, kyse on vakavasta sairaudesta, jota sellaisen on vaikea ymmärtää joka ei ole sitä itse läpi käynyt. Mutta oikeanlaisella avulla siitä voi selvitä!

Jaksamisia vaikeaan tilanteeseen!

Mies manipuloi ja hallitsee sua tuollalailla. Et voi ottaa vastuuta toisen hengestä.
Kaikkien, jotka elävät väkivaltaisissa/manipulatiivisissa suhteissa kannattaa lukea tämä kirjoitus:
http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe

Mulla vähän samanlainen tilanne. Itse siis mies, eroprosessi naisystävästäni kesti monta kuukautta. Uhkaukset tulivat kuvaan heti ensimmäisten eroajatusten aikana. Itsellänikin oli vielä tunteita ja kenties jatkohalujakin ongelmistamme huolimatta, mutta valitettavasti tämä itsemurhalla uhkailu, roikkuminen, riippuvuus yms. ei suinkaan auttanut mua pysymään siinä rinnalla ja pohtimaan näitä jatkomahdollisuuksia, vaan päinvastoin tuollainen käytös sai mut itseni jo sairaaksi ja hakemaan apua itsellenikin. Se sai myös mut hyvin ahdistuneeksi aina hänen rinnallaan, ja haluamaan entistä enemmän pois. Samalla myös ymmärsin tuon käytöksen vaarat, ja sen että tuo uhkailu/ripustautuminen se on exälleni kuitenkin jonkinlainen ongelmanratkaisutapa, joka varmasti ilmenisi muissakin tilanteissa kuin erotilanteessa.

Lopulta sitten hitaasti erkanimme, ja tyttöystävälleni myös diagnosoitiin tämän jälkeen masennus ja hän sai siihen lääkityksen.

Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt (ja tämäkin palsta on saanut hieman miettimään) että haluaisin jotenkin olla exäni tukena siitäkin huolimatta että yhteenpaluusta ei olisi toivetta (vaikka sivuhuomautuksena on sanottava, että itsekin on kaipauksen tunteita ja ikävää, mutta pelottaa tarttua niihin tunteisiin kaiken tämän kokemamme jälkeen). Käytännössä pikku hiljaa vähensin yhteydenpitoa näkemisestä soittoihin, ja lopulta vain viestittelyyn. Hieman kuitenkin arveluttaa yrittää uudelleen tiivistää tätä yhteydenpitoa, mitä se tekisi kummankin mielenterveydelle joutua uudelleen sellaiseen riippuvuus/uhkailukierteeseen.

Mietityttää kuitenkin se, että oma tuki voi olla myös haitallista, jos yksi suuri ongelmien aiheuttaja on minä itse. Toki ymmärrän että tällaiset asiat eivät voi olla pelkästään mun syytä, vaan että tässä on oltava taustalla jotain lapsuudenaikaisia käsittelemättömiä asioita tai muuta vastaavaa.

Sinulla ei ole paljon vaihtoehtoja. JOs jäät olet itse samassa tilassa jonkin ajan kuluttua, joten on parempi että lähdet ja annat kaverin vastata omista tekemisistään. Et voi elää kaverin ja omaa elämääsi ilman että sekoat.
Ei se riitä että hän uhkailee "jos jätät niin" tilanne tulee jatkumaan jos jäät, "ellet tee niinkuin haluan niin". Parempi että jätät, et ole itsekäs, vaan suojelet itseäsi. Syystä tai toisesta kaverilla on suuria pelko ongelmia ja siinä on ystävällä vaikeata kulkea vierellä. Näinhän se menee ettei itse näe itseään sairaaksi vaikka merkit olisivat kuinka selvät tahansa, syy on aina toisissa. Ole viisas ja tee pesä ero, mitä pikimmin sen parempi

ota itseäsi niskasta kiinni

Moi.olin 10 v.sitten samassa tilanteessa, ja se oli hirveää!En uskaltanut jättää miestä, vaikka suhde oli täyttä henkistä väkivaltaa hänen puoleltaan.Meinasi mennä omakin elämä hunningolle siinä touhussa, olin henkisesti jo ihan loppu ja koko elämä pelkkää pelkoo ja itkemistä.
Hän myös yritti itsaria, toimitin hänet viime hetkillä sairaalaan ja siitä se lähti.Ruvettiin käymään ammattiauttajan luonas yhdessä, siitä seurasi lisää ryyppäämistä jaitsariuhkauksia.En lopulta enää jaksanut, sanoin hänelle et nyt tää on totaalisen loppu.Tee mitä haluat kunhan jätät mut rauhaan.en jaksanu enää välittää, vaikka olis tappanut itsensä-olisin pian itsekin ollu saman ratkaisun edessä ellen katkaissut välejä kylmästi.
Sinä kerro tyypille, miten julmasti tekee sua kohtaan.käyttää sun herkkyyttä hyväkseen ja kiristää sillä.Kerro lähipiirillesi, miten sulla menee.Et sä jaksa kauaa yksin tuollaista. Ota oma elämäsi haltuun, ja muista se et sinä et todellakaan oo vastuussa sen pojan tekemisistä.Voi sitä lähtee eri teille ilman hirveetä dramatiikkaakin.
Voimia sulle vaikeassa elämäntilanteessasi!

Itsemurhalla uhkailu on kammottavaa uhkailua, vaikka uhkailija ei sitä itse ehkä tajua. Jaa se asia lähimmäistesi kanssa, varsinkin miehesi omaisten ja ystävien kanssa, jotta voit ehkä saada hiukan huojennusta kuormaasi.

Kyllä nen naisetkin osaa,seurustelin kolme vuotta takaperin kauniin ,mutta jostakin syystä hyvin epävarman naisen kanssa.Hän oli silloin 25 v ja itse olin 28v.Kerroin lähteväni,koska suhde oli täysin "valmis"ja olin jo löytänyt toisen,ihanan naisen,itsevarman sellaisen.

Uhkaili,että tappaa itsensä ja mietin monesti,että tappaako tuo nyt itseään.Eipä tappanut,vaan häiriköi minua jopa niin kauan,että vaihdoin numeroni salaiseksi.Onneksi en suhteen alkuaikoina suostunut tekemään lapsia tämän exän kanssa.

Useimmiten itsari jutut siis ovat hallintaa,huomionhakua ja epätoivoista yritystä saada toinen jatkamaan onnetonta parisuhdetta.

Jätä se vaan,ei se itseään tapa.

Vaimoni sairastui jonkin aika sitten keuhkosyöpään ja syynä on luultavasti tupakointi. Pyysin häntä usein lopettamaan tupakoinnin terveytensä vuoksi, mutta hän sanoi sen olevan hänen oma valintansa ja niin tietenkin olikin.

Tein myös oman valintani ja jätin vaimoni, kun hän sairastui. Minulla on omakin elämä elettävänä, enkä halua siihen kuuluvan sairaalassa istuskelua sellaisen ihmisen vuoksi, joka tekee itselleen ehdoin tahdoin tuollaista.

Raakaa on ihmisten ajattelu. Ihmiset tosi kovia ja raakoja.Kaikki ajattelevat vain itseään mitä minä tunnen mitä minä teen mitä minulle taphtuu jne. Ihminen joka tuntee pahoinvointia toisen seurassa on toiselle väärä ihminen. Tämä pätee erilaisiin pahoinvointioireisiin sekä riippuvuuteen että hylkimisreaktioon. Heti kun rupeaa voimaan pahoin on sanottava että suhde katkolle, myös teille rakkaat uhkailijat jotka toivotte että nainen olisi äiti ja huolehtija, se on vanhanajan kultuuria eikä sitä saa takaisin. Samoin se, että nainen kuvittelee miehen olevan se vahva isä joka kaiken korjaa osaa ja suotittaa miehen uljuudella, jopa roskapussin viennin. Ihminen on aina yksilö eikä häntä sen vuoksi pidä heti "toimittaa pakkohoitoon".Ihmisellä on oman päänsä sisällä kuvitelma toisen myötätunnosta ja siitä että toinen voi nähdä hänen sisälleen ja ymmärtää häntä. Toisen ymmärtäminen on kuitenkin mahdotonta koska hän on kasvanut erilaisissa ihmissuhteissa, jopa saman perheen sisällä kasvaneet poikkeavat toisistaan koska hetket ovat sekuntteja ja minuutteja joihin ei kukaan muu osallistu kuin kokija. Ihmiset eivät koskaan uskalla kysyä toiselta mitä sinä ihan oikeasti olet jäänyt ilman meidän suhteessamme. Kukaan mies tuskin sanoo että haluan helyyttä ja sitä että huomioit minut ihmisenä, et suorittajana ja potenssihirviönä joka peittoaa kaikkii muut miehet eikä nainen sano mitä todella asuinkuppaniltaa toivoo ja haluaa. Mielkuvat rakennetaan yleisen käsityksen mukaan. Nainen voi salaa halveksia ylitunteellista miestään ja mies vieroksua itsenäistä naista. Nämä salatut tunnereaktiot heijastuvat ihmsestä ja suhde rakentuu niitten varaan. Siksi täytyy aina olla rehellinen omissa tunteissaan; ei hyökkäämällä toisen kimpuun henkisesti tai ruumiillisesti, ei apujoukkojen turvin kuin heikko linanisäntä tai emäntä vaan tuomalla selkokielisesti oman näkökantansa esille. Monesti myös uhrautuja on hallitsija koska hän haluaa säilyttää taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa ja käyttäytyy manipuloivasti asuinkumppaniaan kohtaan.Syyllinen ei ole kukaan. Koko syyllisyysmekanismi on vikaan rakennettu. Ihminen on syyllinen heitteillejättöön jos toinen on kuolemaisillaan eikä soita tai anna tarvittavaa apua.Kaikki psykologinen vedättäminen puolin ja toisin on mahdollista vain jos on itse siihen jollakin tavalla osallisena. Toisen ihmisen ajatuksia eikä käytöstä voi hallita mutta omaa käytöstään voi. Jos oma elimistö viestittää vaara, silloin on paettava eikä jäätävä punnitsemaan onko vaara todellinen vai ei eikä missään tapauksessa pidä osallistua vaaraan jäämällä tarkkailijan asemaan tai ylimitoittamalla omat kykynsä ja taitonsa.Tyhjin käsin lähtijät pelastavat usein itsensä ja lapsensa. Köyhyys ja puutekin on parempi kuin ruumiillinen tai henkinen kuolema. Myös anelijat, suojelijaa ja rakkautta kaipaavat saavat sitä jostain muualta mutta eivät jo epäonnistuneesta ihmissuhteesta.Lapset oppivat suhdepyramidin rakenteet isältään ja äidiltään, kaikki hienovaraiset ja piilotetut viestit ja näkyvän käytöksen. Valitettavasti se on juuri niin.Siksi ihmissuhteen on rakennuttava terveelle ja hyvinvoivalle pohjalle.

Itsemurhalla uhkailua tapahtuu joissakin parisuhteissa pitkään ja painokkaasti, muttei se ole siitäkään huolimatta "normaalia"! Itseasiassa; itsemurhalla, itsensä vahingoittamisella, tai pahimmillaan jopa tämän toisen osapuolen tappamisen uhkailulla, - sekä muilla uhkakeinoilla harrastetaan pahimman luokan henkistä väkivaltaa.
Äärimmäisessä tapauksessa uhri alkaa lopulta myötäilemään jopa vuosia kestävää kidutusta ja kokee tekevänsä jotain väärin.

Henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen ei useinkaan ole kovin helppoa ja paljon vaikuttaa myös uhrin toivoton alentuminen tilaan vaikeuttaaen eroamista.

Aiheen aloittaja on aloittanut keskusteluaiheen jo vuonna 2012, jotenka häntä vastaukset enään tuskin tavoittavat. Toivottavasti aloittaja ei enään elä suhteessa ja vastaavissa yilanteissa kamppailevien ihmisten tulisikin muistaa se, ettei uhkaileva osapuoli useinkaan ole ihan "selväjärkinen". Suhteen ulkopuolinen apu voi olla tarpeen erotilanteessa ja joskus lähteminen kannattaakin tehdä niin, ettei toinen osapuoli ole kotona, jos on pelkoa fyysistä väkivallasta.

Ite teini iässä seurustelin muutaman kuukauden sellasen pari vuotta vanhemman pojan kanssa joka kohteli minua huonosti. En saanut liikkua edes velipuolen kanssa tai kenenköön pojan kanssa, tai hän sai mustasukkaisuus kohtauksen. Hän kyllä sai liikkua joka toinen päivä muiden tyttöjen kanssa ja halailla ja läpsiö niitä perseille. Koitin jättää monta kertaa mutta tuli itsemurha uhkauksia. Sitten ku jätin ei tehny itellee mitää, mutta levitteli minusta jotain juoruja.

Lapsellinen raukka, jos aikuinen äijä käytää tota korttia. Se tekee sen vaikka parisuhteessa, aikuinen vastaa itsestään. Ei tollasta hessulia pidä hyssytellä ja ymmärtää määräänsä enempää. Kohta voit itsekkin huonosti. Tollaset hakee vain huomiota.. jätä se ajoissa..
Terveisin Tampereen mies 45v.

Setan avustamiakin on mielettömästi.

Ei tuo oo niin paha koska minä olen 13 vuotias poika joka on yksin koulussa ahdistuksen ja surun kanssa. En oo paljoo jutellut koulussa kellekään ja on niin helvetin yksinäistä että ei jaksa enää tätä paskaa kun viime vuonna mun kaveri meinas kuollaa siihen kun sillä on epilepsia