haluaa miettiä meidän suhdetta,on 3 täys ikästä lasta.mulla on voin sen suoraan sanoa alkoholin liika käyttöä, en tule pahaksi niin kun vaimo on sanonut vaan kuulemma olen hyvä ihminen ja tulen vaan kiltimmäksi kun juon.mut ei vaimo jaksa kattella eikä mikään ihme.hän sopi tyttäremme kanssa ,asuu melkein naapurissa et menee sinne yksin,tytär meille ja kattoo mikä on olo.
mulla ihan hirvee ikävä heti neuvokaa joku.kiitos
mulla ihan hirvee ikävä heti neuvokaa joku.kiitos
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllä
Sun pitää ehkä valita alkoholin ja vaimon väliltä. Tai niin, että alkoholia vaikka kerran kuussa pitääksees vaimos. AA-kerho todistaaksees vaimolles että oot tosissas.
Alkoholisti ei voi ottaa ryyppyäkään enää koskaan, jos aikoo pysyä selvänä. Viina on viisasten juoma, eikä se tarkoita sitä, että sitä voi kaataa kaksin käsin kurkusta alas, jos luulee olevansa viisas. Valintavaihtoehdot ovat siis; alkoholi / oma terve elämä.
Jos kerran pystyt tunnustamaan, että alkoholi on suhteenne ongelma, hae apua, yhdessä tai erikseen. 27 vuotta on liian arvokas aika menetettäväksi! Pidä itsestäsi huolta!
näin se kävi meilläkin, yhteiseloa n 30 vuotta, lapsia monta, onneksi jo aikuisia kun lähdin, ja kauan harkitsin. tein erotyön jo ennen kuin lähdin joten ei ollut vaikeaa. mies joi joka päivä. kun oli enemmän kännissä ja oltiin kaksistaan sain aina kuulla olevani lehmä tms, ja joskus tuli turpaankiin. muiden aikana oli niin hyvää. join kyllä itsekin mutta vain sen verran että kestin äijän juomiset ja yritin olla "samalla aaltopituudella", eli kuunnella juopon juttuja ja olla mukana, eri mieltä ei passanut olla mistään tai alkoi riita, tosin se aloitti riidan ihan mistä vaan. aamuisin olin ajokunnossa mutta äijä ajeli tuurilla työmatkat.
ei kyllä kukaan uskonut eromme jälkeen äijästä sellaista, no en ole vieläkään kertonut kaikkea, edes lapsille.
terapiaa en edes harkinnut, ja tein ruman lähdön, kun kerroin muuttavani kotoota pois seuraavana päivänä, no seuraava yö meni lapsen luona, tuli äkkilähtö, en olisi uskaltanut jäädä, voi silti olla että äijä olisi ollut ihan kilttikin ja parkunut mut jäämään mutta kun en tiedä..
jotkut lähisukulaiset/tutut kertoivat eromme jälkeen että huomasivat kyllä arvostuksen puutteen ja minun mollaamisen ja miten olin jaksanut sellaista, mutta arvostusta ja rakkaudenosoituksia alkoi tulla eron jälkeen, ja tuli puoli vuotta sellaisia tekstareitakin että hyvä kun kestin! olin vaikka mikä; huora, huono äiti jne. no kyllä nekin mielipiteet muuttuivat myöhemmin.
onneksi ollaan nykyisin hyviä kavereita, ei liian hyviä mutta lasten takia puheväleissä.
jos on kauan juonut se on erittäin vaikeaa päästä eroon, voi se hetkeksi onnistua jos saisit vaimon takaisin. mun ex juo edelleen, oli välillä hetken ilman päihteitä mutta alkoi taas. oli välillä sairaalassakin kun maha ei kestänyt.
mä en ole katunut päivääkään vaikka jäin puille paljaille ja sinnittelen päivästä/vuodesta toiseen että pysyn hengissä. mulla on nyt oma elämä jota kukaan ei määräile, ei kysele kauanko lenkkeilyyn tai kauppareissuun menee aikaa ja rahaa ja kenen kanssa olen jutellut, eikä kukaan hauku ystäviäni jne.
erotyö kestää kauan, ehkä vuosia, jätetyllä tietty kauemmin. en voi sanoa että mulla helppo ero olisi ollut, ei se ole koskaan helppo. mutta aika parantaa.
Sulla on erittäin viisas vaimo.
nyt kun tuntuu olevan nuita perhe tappo tapauksia ja muitakin niin tässä varmaan käy niin..että niih..vedä käteen linnassa..