Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    yksinäisyys tappoi minut!

    olen jo kuollut, mulla ei ole ollut ystäviä vuosiin, eikä luultavasti tule olemaan, pienestä asti koulukiusattu, olen miesmäinen nainen ja poikaystävää en tule 99% varmuudella saamaan, joten tapanko itseni, olen turta, normaalit asiat eivät naurata enää ja normaalit eivät itketäkään, minkälaista elämän kuuluu olla, jotta se on elämisen arvoista? mikään lemmikki ei poista tätä tyhjyyttä, kaikkia ainejärjestöjuttuja on jo tultu kokeiltua ja myös uusia harrastuksia, tässäkö se hieno elämä oli? joo oon nuori vielä 24v., mutta mulla on ollu tällänen olo 5 v. asti ja mä en vaan JAKSA!
    usko meinaa loppua, taistelen joka päivä itseni kanssa, löydänkö syyn nousta aamulla sängystä ylös? te ette taida aavistaa, mitä antaisin normaalista elämästä, poikaystävästä, kavereista, lapsista, lemmikistä, omasta talosta...!

    mitä mä teen täällä? milloin voi luovuttaa?
    2154
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Samiksii! Ainoastaan ikä ja sukupuoli eroo. Eli en osaa auttaa, kun olen tismalleen samassa tilanteessa. Toivottavasti joku osaa vaikka tuskinpa täällä kukaan.

    Äänestä

    Ehdotan kiinnostavan harrastusten aloittamista. Samanhenkisten ihmisten on helppo puhua toisileen, sitä kautta löytyy ystäviä ja puolisoehdokkaita. Ja ajankulua, naurua, mielenkiintoista tekemistä = itsetunnon&elämänlaadun nousua!

    Ei muuta kuin miettimään, mitkä asiat teitä oikeasti kiinnostaa ja mitä voisi harrastaa. Mitä olisit nuorena aina halunnut tehdä?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    eijaksavaanenää! kirjoitti:

    olen jo kuollut, mulla ei ole ollut ystäviä vuosiin, eikä luultavasti tule olemaan, pienestä asti koulukiusattu, olen miesmäinen nainen ja poikaystävää en tule 99% varmuudella saamaan, joten tapanko itseni, olen turta, normaalit asiat eivät naurata enää ja normaalit eivät itketäkään, minkälaista elämän kuuluu olla, jotta se on elämisen arvoista? mikään lemmikki ei poista tätä tyhjyyttä, kaikkia ainejärjestöjuttuja on jo tultu kokeiltua ja myös uusia harrastuksia, tässäkö se hieno elämä oli? joo oon nuori vielä 24v., mutta mulla on ollu tällänen olo 5 v. asti ja mä en vaan JAKSA!
    usko meinaa loppua, taistelen joka päivä itseni kanssa, löydänkö syyn nousta aamulla sängystä ylös? te ette taida aavistaa, mitä antaisin normaalista elämästä, poikaystävästä, kavereista, lapsista, lemmikistä, omasta talosta...!

    mitä mä teen täällä? milloin voi luovuttaa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu