Tutkailimpa tässä ihan mielenkiinnosta miten jakautuu lähimmän tuttavapiirini koulutukset. Huomioin siis henkilön korkeimman koulutuksen, en aikaisempia tutkintoja. Facebookissahan nuo tiedot useimmilla näkyy ja ne kenellä siellä ei näy, suurinpiirtein tiedän.
Kouluttamattomia = 4 (peruskoulu, lukio, kesken jääneet tutkinnot)
Ammattikoulu (ammattiopisto, kaksoistutkinto jne.) = 46
Ammattikorkeakoulu = 39
Yliopisto = 7
Alle 10 tapausta jäi epäselväksi.
Työelämässä noin 53. Loput opiskelee ja on työttöminä.
Baarityöntekijä, lähihoitaja, merkonomi, tradenomi, opettaja, kokki, insinööri, hieroja, parturi-kampaaja, sosionomi, suunnitteluassistentti, koneistaja, matkailuohjaaja, kätilö, vartija, myyjä, koulunkäyntiavustaja, tarjoilija, biologi, puheterapeutti, toimittaja, sairaanhoitaja, nuoriso-ohjaaja.. Ammatteja onkin sitten monen kirjavia.
Kouluttamattomia = 4 (peruskoulu, lukio, kesken jääneet tutkinnot)
Ammattikoulu (ammattiopisto, kaksoistutkinto jne.) = 46
Ammattikorkeakoulu = 39
Yliopisto = 7
Alle 10 tapausta jäi epäselväksi.
Työelämässä noin 53. Loput opiskelee ja on työttöminä.
Baarityöntekijä, lähihoitaja, merkonomi, tradenomi, opettaja, kokki, insinööri, hieroja, parturi-kampaaja, sosionomi, suunnitteluassistentti, koneistaja, matkailuohjaaja, kätilö, vartija, myyjä, koulunkäyntiavustaja, tarjoilija, biologi, puheterapeutti, toimittaja, sairaanhoitaja, nuoriso-ohjaaja.. Ammatteja onkin sitten monen kirjavia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä minä sen ymmärrän, että olet tullut tutkailleeksi tuotakin asiaa, mutta miksipä listasit tulokset tänne?
Moiset asiat kiinnostavat tilastonikkareita kuten vaikkapa itseäni.
Opistot olivat ennen korkeakoulu-uudistusta eri asia kuin ammattikoulu. Riippuen siis siitä minkä ikäinen olet tai minkä ikäisiä tuttavasi ovat, ammattiopistotutkinnot rinnastuvat ennemmin amk-tutkintoihin kuin ammattioppilaitosten tutkintoihin, jos et niitä halua eritellä erikseen. Ihan vain huomautuksena kun moni ei tätä eroa tiedä.
Opistotutkinnot eivät ole korkeakoulututkintoja, joten eivät rinnastu mitenkään amk-tutkintoihin, jotka ovat alempia korkeakoulututkintoja.
Sosiaalikasvattaja, rakennusmestari, teknikot jne. eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa eikä heillä ole pätevyyttä esim. tutkijaksi; koulutus on aivan eri tasoinen ja -muotoinen. Opistotaso kouluttaa kuitenkin ensi sijaisesti käytännön työntekijöitä, jolloin ammattiopisto vastaa nykyään kutakuinkin vanhaa opistokoulutusta.
Rakennusmestariksi voi nykyään valmistua ammattikorkeakoulusta.
Opistotutkintoja olivat mm. sairaanhoitaja, insinööri, yo-merkonomi jne. Samaten sihteeriopisto sulautettiin Heliaan tuosta vaan ja sieltä tulee, yllätys yllätys, sihteereitä. Korkeakoulu-uudistuksessa ei oman ammattialan opintoja lisätty laisinkaan, vaan esim. yo-merkonomin tutkinto muutettiin tradenomin tutkinnoksi lisäämällä siihen harjoittelujakso ja pari ylimääräistä kielikurssia. Insinööripuolella kehitys on ollut jopa negatiivista eli AMK-insinöörit lukevat vähemmän mm. matematiikkaa kuin aikoinaan teknisestä opistosta valmistuneet insinöörit.
Wikipediasta lainattua: "Aiemman opistoasteen ja esimerkiksi nykyisen toisen asteen tutkintojen vaativuuseroja voi tarvittaessa selventää Tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Opistossa suoritettu merkonomin tutkinto katsotaan sen mukaan alimman korkea-asteen tutkinnoksi. Sitä alemman tason eli keskiasteen tutkintoja ovat muun muassa ylioppilastutkinto, erityisammattitutkinto, artesaanin, asentajan, mekaanikon, laborantin ja lähihoitajan tutkinnot."
Rakennusmestarin tutkinto oli aikoinaan rakennuspuolen teknikkoa vastaava tutkinto (teknikko oli opiston suppeampi ohjelma insinöörin ollessa laajempi kurssi). 1990-luvulla se otettiin tutkintonimikkeenä ammattikorkeakouluihn, mutta pudotettiin sitten ja otettiin myöhemmin uudestaan käyttöön. Pitää kuitenkin osata erottaa tutkintonimikkeet tutkinnoista. Esim. tänä päivänä ammattioppilaitoksessa voidaan suorittaa merkonomin tutkinto, mutta tällä ei ole mitään tekemistä opistoaikojen merkonomintutkinnon kanssa. Silloin nykyistä merkonomin tutkintoa vastasi merkantti ja yo-merkonomi vastasi tradenomia.
Kyllä minun mielestäni opisto on ihan ammattikoulu. Jotkut ammattikoulut käyttävät nimenään opistoa, esim. Ammattiopisto Luovi. Silti siellä on aivan samat alat kuin muuallakin.
Onko tuo nyt sitä naisen logiikkaa vai...
Yritäpä lukea ajatuksen kanssa mistä tässä keskustelussa on kyse. Avainsanoja mm. korkeakoulu-uudistus ja opistoaste. Vielä lisävinkkinä: nykyään ei opistoastetta enää ole ja silloin kun opistoaste oli ei ollut ammattikorkeakouluja.