Tässä ovat Suomalaisten suurkeittiöiden tarjoaman ruoan laadun tarkkailuun kehitetyt kriteerit.
Vuoden 2004 julkaisun työryhmään kuuluvat mm Sydänliiton, THLn (silloin KTL), Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Elintarvikeviraston edustajat.
Kriteerit on jaoteltu täsmälleen ja vain neljään eri ryhmään:
Ryhmä 1) PERUSKRITEERI (kuluttajan valintamahdollisuuksista)
Joka päivä aterian yhteydessä tarjolla
1. ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää (kuitua ≥ 6 g / 100g)
2. margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä
3. rasvatonta maitoa
4. tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä
5. kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa
Hyvä keittiö: kaikki 5 kohtaa toteutuvat
Ryhmä 2) RASVAKRITEERI (ruoanvalmistuksen rasvat)
1. Kalaruokia vähintään kerran viikossa
2. Makkararuokia harvemmin kuin kerran viikossa
3. Rasvaisia perunalisäkkeitä harvemmin kuin kerran viikossa (esim. paistettuja perunoita, kermaperunoita, ranskanperunoita)
4. Runsasrasvaista kermaa tai kermavalmistetta (rasvaa yli 15 %) ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran viikossa
5. Runsasrasvaista juustoa (rasvaa yli 17 %) harvemmin kuin kerran viikossa
6. Runsaasti rasvaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita*1* harvemmin kuin kerran viikossa
7. Voita tai voi–kasviöljyseosta ruoanvalmistuksessa ei ollenkaan
8. Jauheliha ja liha (naudan-, sian- ja siipikarjanliha) vähärasvaisia (rasvaa ≤ 10 %, kypsässä tuotteessa ≤ 12 %)
Hyvä keittiö: vähintään 6 kohtaa toteutuu
Ryhmä 3) SUOLAKRITEERI (ruoanvalmistuksen suola)
1. Suolaa ruoanvalmistuksessa enintään ohjeen mukaan, ei sattumanvaraisesti maun mukaan*2*
2. Perunoiden kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita
3. Kasvisten kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita
4. Riisin tai makaronin kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita ei ollenkaan tai hyvin vähän (kypsässä tuotteessa suolaa enintään 0,3 g/100 g)
5. Runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita*3* harvemmin kuin kerran viikossa
6. Vähäsuolaista leipää vähintään 2–3 kertaa viikossa (suolaa enintään: pehmeä leipä 0,7 %, näkkileipä 1,2 %)
Hyvä keittiö: vähintään 5 kohtaa toteutuu
Ryhmä 4) TIEDOTUSKRITEERI
Terveellinen ateriakokonaisuus havainnollistetaan ruokailijoille malliaterian avulla vähintään kerran viikossa.
Näkeekö joku noissa jossain kohdassa ohjeistusta sokerista missään muodossa?
Tarkennan: Näettekö ainuttakaan sokerimäärän rajoitusta? Se, mitä ei kielletä, sallitaan
Entä lisäainerajoituksia?
Entä jotain mainintaa minimivalkuaisesta
Entä jonkinlaista esitystä riittävistä hivenistä ja vitamiineista...
Vuoden 2004 julkaisun työryhmään kuuluvat mm Sydänliiton, THLn (silloin KTL), Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Elintarvikeviraston edustajat.
Kriteerit on jaoteltu täsmälleen ja vain neljään eri ryhmään:
Ryhmä 1) PERUSKRITEERI (kuluttajan valintamahdollisuuksista)
Joka päivä aterian yhteydessä tarjolla
1. ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää (kuitua ≥ 6 g / 100g)
2. margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä
3. rasvatonta maitoa
4. tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä
5. kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa
Hyvä keittiö: kaikki 5 kohtaa toteutuvat
Ryhmä 2) RASVAKRITEERI (ruoanvalmistuksen rasvat)
1. Kalaruokia vähintään kerran viikossa
2. Makkararuokia harvemmin kuin kerran viikossa
3. Rasvaisia perunalisäkkeitä harvemmin kuin kerran viikossa (esim. paistettuja perunoita, kermaperunoita, ranskanperunoita)
4. Runsasrasvaista kermaa tai kermavalmistetta (rasvaa yli 15 %) ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran viikossa
5. Runsasrasvaista juustoa (rasvaa yli 17 %) harvemmin kuin kerran viikossa
6. Runsaasti rasvaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita*1* harvemmin kuin kerran viikossa
7. Voita tai voi–kasviöljyseosta ruoanvalmistuksessa ei ollenkaan
8. Jauheliha ja liha (naudan-, sian- ja siipikarjanliha) vähärasvaisia (rasvaa ≤ 10 %, kypsässä tuotteessa ≤ 12 %)
Hyvä keittiö: vähintään 6 kohtaa toteutuu
Ryhmä 3) SUOLAKRITEERI (ruoanvalmistuksen suola)
1. Suolaa ruoanvalmistuksessa enintään ohjeen mukaan, ei sattumanvaraisesti maun mukaan*2*
2. Perunoiden kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita
3. Kasvisten kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita
4. Riisin tai makaronin kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita ei ollenkaan tai hyvin vähän (kypsässä tuotteessa suolaa enintään 0,3 g/100 g)
5. Runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita*3* harvemmin kuin kerran viikossa
6. Vähäsuolaista leipää vähintään 2–3 kertaa viikossa (suolaa enintään: pehmeä leipä 0,7 %, näkkileipä 1,2 %)
Hyvä keittiö: vähintään 5 kohtaa toteutuu
Ryhmä 4) TIEDOTUSKRITEERI
Terveellinen ateriakokonaisuus havainnollistetaan ruokailijoille malliaterian avulla vähintään kerran viikossa.
Näkeekö joku noissa jossain kohdassa ohjeistusta sokerista missään muodossa?
Tarkennan: Näettekö ainuttakaan sokerimäärän rajoitusta? Se, mitä ei kielletä, sallitaan
Entä lisäainerajoituksia?
Entä jotain mainintaa minimivalkuaisesta
Entä jonkinlaista esitystä riittävistä hivenistä ja vitamiineista...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi kauhistus sentään! Vaikka onhan tämä toki ollut tiedossa. Noin paperilla se vain näyttää vielä pahemmalta.
Onko ihme, että ihmisillä on tarve makeisiin välipaloihin? Tuollainen ruoka ei pidä nälkää, mutta altistaa sokeriaddiktiolle, jolloin kohta ruuan jälkeen on PAKKO saada karkkia!
Missä ovat lähiruoka jne.?
Kyllä tuo ruoka on saatava maukkaaksi jollain, mutta onneksi on keksitty AROMIVAHVENNE!
Nyt sanoit hieman väärin. Siis ahmimishäiriöinen ei tule tuosta kylläiseksi vaan ei taida tulla mistään muustakaan. Terveet oppilaat kyllä saavat maarunsa täyteen ja ovat tyytyväisiä, ja niille muille taas pitäisi tarjota psykiatrista apua.
Joko olet itse hakenut sitä? Jos et, teepä se mitä pikimmin.
Kiitos taas kommentistasi! Olipa asiallinen ja kannustava.
En sanout ahmimishäiriöisestä mitään, en myöskään nälkäiseksi jäämisestä. Jos ymmärtäisit yhtään mitään ruuansulatuksesta ja insuliinista, niin tietäisit, että nopeat hiilihydraatit nostavat nopeasti veren sokerin, mikä taas vaatii insuliinia. Kun hiilihydraatit poltetaan nopeasti loppuun, niin veren sokeri laskee, mutta insuliini ei ehdi reagoida niin nopeasti! Se taas tuo joukon ongelmia.
Eikä ollut kyse oppilaista, vaan suomalaisista suurkeittiöistä! Lue vähän tarkemmin seuraavalla kerralla, jooko? Ainakin, jos alat haukkua muita.
Ja mihin ehdotat minun hakevan apua? Osaan kyllä erinomaisesti hakea apua tarvittaessa, jos vain tiedän mikä minun ongelmani on sinun mielestäsi tällä kertaa!? Oma painoni on 63 kg ja pituuteni 173, olen 46-vuotias urheilijavartaloinen nainen. Et siis voi kehottaa ainakaan painonpudotukseen, mutta mitä oikein ajat takaa?
Kyllä laatukriteereissäkin pitäsi olla maininta ravinteikkaasta ruuasta ja proteiinien, hiilihydraattien ja rasvan suhteesta, rasvan laatu tulisi olla parempaa, rasvaton ja mauton pöperö ei ole kenenkään etu. Vihreiden kasvisten tarjoaminen pitäisi olla kriteeri, myös värikkäiden, muidenkin kuin vain porkkanan!
No, tuo koko listaus on niin p...stä kuin olla voi!
Olen itse syönyt yliopistojen ja korkeakoulujen laitoskeittiöruokaa vuosikausia. Pöperö vaihteli suuresti eri keittiöissä. Yleensä raasteet olivat hyviä, mutta salaatinkastikkeissa ja ruuissa olevat lisäaineet tekivät minut huonovointiseksi. Aromivahveetonta ruokaa oli todella vaikea löytää! Muitakin lisäaineita oli melkoiset määrät. Ripaskahan siitä lentää...
Niin ja ennen kuin joku pääsee tuostakin sanomaan, niin vinkkinä: opiskelijaruokaloissa voi syödä muutkin kuin opiskelijat.
Menkää muuten katsomaan mitä ruokaa tarjotaan yliopsitosairaaloissa suolistoleikkauksesta toipuvalle potilaalle ensimmäiseksi! Arvatkaapa mitä?
No sitä samaa, mitä muillekin, mitä sattuu olemaan, usein pottuja ja jauhelihapihviä kaikkine lisäaineineen! Koitapa itse pelkän vatsataudin jälkeen, niin tiedät miltä se tuntuu!
Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Olen syönyt ihan samoja ruokia alakoulusta alkaen ja vieläkin saatan käydä syömässä laitoskeittiössä. Ihan hyvin noita sapuskoja on tullut syötyä enkä ole mitään haittaa huomannut. En ymmärrä miten niitä lisäaineita edes pystyy aistimaan, paitsi jos ne on arominvahventeita. Luulenpa että Liana herkkine vatsoineen on oma uniikkitapauksensa ja tuskin tuosta voi alkaa mitään yleistämään.
Sokeri ei ole ongelma laitoskeittiöissä koska sitä ei juurikaan käytetä. Lisäaineita nyt saa käyttää, joskaan se ei ole välttämättä hyvä asia. Valkuaisen määrän puuttuminen on outoa, samaten puuttuu hiilihydraatin ja rasvan määrä mutta niiden ehkä ajatellaan tulevan yleisistä ohjeista. Samaten hivenet.
yleistietäjä joku on kirjoittanut palstalle faktat. kyllä laitoshoidokit nälkää näkee noilla.
"yleistietäjä joku on kirjoittanut palstalle faktat. kyllä laitoshoidokit nälkää näkee noilla. "
Ei tässä sössötyksessä ole enää mitään tolkkua. Niitä hoidokkien ruokia tarjotaan myös henkilökunnalle korvausta vastaan ja hyvin näyttää kelpaavan enkä ole kuullut että nälköiseksi oltaisiin jääty. VHH-hihu ilmaisi taas mitä mieltä oikeasti on sairaaloiden potilaista yms. Hirveää itsehalveksuntaa
jos on päässyt sairaalan ruuasta nauttimaan tietää kyllä että se on vielä astetta heikompaa kuin ABC-asemien söhjö. ABC asemilla on sentään vihnnekset erillään mutta sairaalassa on pelkistetty vihannekset viilikupin kokoiseen purkkiin ja salaatinkastike on kuin jätkän räkä klöntti.
pääruoka on sotkettu sekaisin jauhokastikeperunamuusijauheliha mössöksi tuossa järjestyksessä jauhelihan voi tarkistaa ruokalistasta, muutoin ei aistinvaraisesti havaittavissa. kokonaisuudesta sitä on mahdottomuus tunnistaa. täyttää varmasti vaatimuksen 60% hiilihydraattimäärästä, ei juuri muusta.
viikon kokemus toissa kesältä keskussairaalasta. samaa söhjöä syötettiin myös diabeetikoille. hallelujaa lautasmalli ja sen keksijät samoinkuin täällä sitä puolustelevat, mutta ehkäpä he saavat maksun työstään.