Kumman itse valitset?

Duulanen

Meidän tarina meni niin, että elettiin molemmat tahoillamme parisuhteissa perheinemme, kun tavattiin. Kummallakin ihan ok parisuhde, nousuineen ja laskuineen. Sitten kuitenkin kävi niin, että rakastuttiin. Taisteltiin molemmat tätä tunnetta vastaan aikamme, mutta jos tunne on molemminpuolinen ja niin vahva kuin meillä, ei tunne kuole pakottamalla, päinvastoin, päivä päivältä rakastamme toisiamme enemmän, ja näitä päiviä alkaa olla takana jo aika paljon.

Kärsimme molemmat kovasti alussa syyllisyyden tunteista. Faktahan on, että ilman tätä suhdetta todennäköisesti kumpikin olisi pysynyt edellisessä liitossaan, koska mitään isoa ongelmaa niissä ei ollut, vaan ihan tasaista, mukavaa elämää. Iso rakkaus kuitenkin käveli vastaan, täysin käsittämätön tunne yhteenkuulumisesta ja halusta elää tätä elämää, panostaa tähän suhteeseen, jota kumpikaan meistä ei ollut koskaan ennen kokenut.

Pettämisen tuomitsen, ja itse lähdinkin vanhasta suhteesta suht nopeasti, koska en kestänyt petturin roolia enkä halunnut loukata silloista kumppania enempää. Miehellä ratkaisujen tekeminen kesti kauemmin johtuen vaimosta, joka ei millään halunnut päästää irti. Ja tottakai miehelläkin oli tunteita silloista vaimoa kohtaan.

Se mitä tällä kirjoituksella haluan sanoa on, että ihminen voi joutua elämässään tilanteeseen, jossa on valittava oma onni silläkin kustannuksella, että joku toinen siitä joutuu kärsimään. Siinä tilanteessa on valittava joko itsensä, oma elämänsä, tai sitten uhrattava se oma onni, jotta muut eivät kärsisi. Kumman sinä valitset, kenen elämää sinä elät? Minä valitsin omani, koska luulen, että toisin valinneena olisin katkeroitunut, ja tämä olisi heijastunut kaikkeen mitä elämässä tulen tekemään, tietäen, mitä olisi voinut olla.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole puolustella pettämistä, paheksun sitä itsekin ja siksi itse tein ratkaisuni nopeasti rakastuttuani toiseen ihmiseen. Toivoisin että muutkin oivaltaisivat tämän, eikä ihmisten tarvitsisi vuosikausia pettää toisiaan salasuhteissa.

Nämä ratkaisut ovat vaikeita, mutta omalla kohdalla tämä oli oikea. Paljon oli haastetta meillä edessä, kun tähän lähdettiin, kun hetkeäkään en kadu. Aika parantaa myös niitä haavoja, joita ratkaisullani aiheutin. Syvemmät haavat olisin aiheuttanut, jos olisin kieltänyt rakkauden itseltäni.

25

291

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Brutukseni

      Lapset karsivat ja mies karsii... Kaikki vaan yhden ihmisen onnen takia.. Eihan niita nallekarkkeja tosiaan tasan jaeta taalla maailmassa. Vai pyhittaako oman onnen hakeminen ihmisen teot? Mielestani ei.

    • Toinen nainen

      Moi!

      Mä elän lähes täysin samanlaisessa tilanteessa ja on vaikeaa, niin vaikeaa! Mä tulin suoraan masennus-palstalta tänne. Mä olen elänyt pian 3 vuotta suhteessa naimisissa olevan miehen kanssa. Olin itsekin naimisissa, mutta kuten sinäkin, en kestänyt pettää silloista miestäni. Mekin rakastuimme ja elämä on ollut..taistelua. Tiedän tasan tarkkaan, mistä puhut.

      Tämä talvi on ollut yhtä helvettiä. Olen mustasukkainen, niin perkeleen mustasukkainen ja rikki. He eivät ole vielä eronneet ja en tiedä kauanko jaksan tätä tilannetta. En epäile yhtään, etteikö mies rakastaisi minua. Rakastaa. Minäkin rakastan. Mies vaan haluaa hoitaa asiat taloudelliselta kannalta kuntoon ennen eroa. On niin monta asiaa auki ja niin moni asia vaikuttaa toiseen.

      Mä myös vihaan itseäni tästä hyvästä. Mulla on paljon ristiriitaisia tunteita ja....joskus ei jaksaisi mitään. Joskus tekee mieli vaan lähteä ja unohtaa kaikki. Joskus tekee mieli mennä maate kuusen juurelle ja jäädä siihen maatumaan.

      Mä itkin silmät päästä, kun luin sun tekstis. Oon ollu niin ahdistunut.

      Mutta kyllä. Kaikesta kärsimyksestä huolimatta, tää on parasta. Tiedän, mitä tarkoitat palavalla rakkaudella. Ei sille mahda, siihen hukkuu. Oonkin ihmetellyt, etä miten jokin niin kaunis asia voi olla niin pahasta. Parasta ja pahinta. Taivas ja helvetti samassa paketissa. Ei voi olla yhdessä, ei voi olla erossa.

      Olisko sulla e-mailia?

      • rakastunut joo-o

        Oikeasti uskot kaiken? Mies olisi eronnut, jos oikeasti haluaisi sinut, älä ole niin tyhmä! Mies elää tyytyväisenä perheensä kanssa, sua käy nusasemassa ja antaa kautta rantain ymmärtää eroavansa, jotta sinä uskoisit asian. Voi tyhmiä, tuhlaa elämänsä odotteluun.

        Itse en pystyisi jakamaan miestä, jos rakastaisin. Toisaalta, ehkä se on niin suurta rakkautta, että mies voi vaimonsa kanssa rakastella ja elää päivänvalossa arkea ja juhlaa, sinä olet vain onnellinen miehen puolesta, kun mies on onnellinen? Vai uskotko, ettei seksiä ole miehen ja vaimon välillä?

        Mistä teitä riittää? Naiset eroavat ja jäävät odottamaan ja odottamaan, jotta ihme tapahtuisi. Aika harvoin se vaan tapahtuu. Mies todella harvoin kuitenkaan eroaa, jos vaimo lemppaa niin sitten sullakin on mahkuja, tuskin muuten. Sori, mutta joskus totuus sattuu. En vaan ymmärrä tollasta toimintaa.


      • Duulanen

        Meilläkin asiat ottivat oman aikansa, mutta tuo sinun pian kolme vuotta alkaa olla jo niin pitkä aika, että asioiden pitää alkaa tapahtua jo sinun oman terveytesi vuoksi. Näytä, kerro miehelle kuinka rikki olet. Jos hän on hyvä ihminen, hän ei jatka tätä "kidutusta", yhtään vähättelemättä sitä, kuinka vaikeaa ratkaisun teko hänelle on, koska syitä voi taustalla olla niin monenlaisia. Ilkeät kielet haluaa täällä toitottaa sitä, että ois se mies jo ratkaisunsa tehnyt, jos oikeasti rakastaisi sinua, mutta nämä asiat vaan voivat ottaa aikansa, jokainen tarina on erilainen, sen tiedän. Olet kuitenkin jo niin huonossa kunnossa, että näin et voi jatkaa. Jonkin asian pitää muuttua.

        Sun pitää nyt ottaa itseäsi niskasta kiinni ja löytää itsestäsi se määrätietoisuus, jonka avulla saat itsesi ylös tästä suosta. Puhu miehelle ja kerro, ettet voi näin jatkaa. Mieti jokin aikaraja, johon mennessä asioiden pitää tapahtua ja kerro se miehelle. Älä istu yksin kotona, vaan harrasta, tapaa ystäviä, rakenna sitä omaa elämää, joka on olemassa miehestä riippumatta. Se on kuitenkin lopulta se tärkein osa elämääsi, se, että pärjäät ja viihdyt itsesi kanssa.

        Jos mies ei ratkaisuaan tee, sinun on tehtävä se. Voimia sinulle!!


      • Berttu
        rakastunut joo-o kirjoitti:

        Oikeasti uskot kaiken? Mies olisi eronnut, jos oikeasti haluaisi sinut, älä ole niin tyhmä! Mies elää tyytyväisenä perheensä kanssa, sua käy nusasemassa ja antaa kautta rantain ymmärtää eroavansa, jotta sinä uskoisit asian. Voi tyhmiä, tuhlaa elämänsä odotteluun.

        Itse en pystyisi jakamaan miestä, jos rakastaisin. Toisaalta, ehkä se on niin suurta rakkautta, että mies voi vaimonsa kanssa rakastella ja elää päivänvalossa arkea ja juhlaa, sinä olet vain onnellinen miehen puolesta, kun mies on onnellinen? Vai uskotko, ettei seksiä ole miehen ja vaimon välillä?

        Mistä teitä riittää? Naiset eroavat ja jäävät odottamaan ja odottamaan, jotta ihme tapahtuisi. Aika harvoin se vaan tapahtuu. Mies todella harvoin kuitenkaan eroaa, jos vaimo lemppaa niin sitten sullakin on mahkuja, tuskin muuten. Sori, mutta joskus totuus sattuu. En vaan ymmärrä tollasta toimintaa.

        Miten niin aika harvoin tapahtuu ero? Puolet avioliitoista päättyy eroon. Ja uusi suhde taustalla on kuulemani mukaan se yleisin syy eroihin.


      • kissimirrinen
        Duulanen kirjoitti:

        Meilläkin asiat ottivat oman aikansa, mutta tuo sinun pian kolme vuotta alkaa olla jo niin pitkä aika, että asioiden pitää alkaa tapahtua jo sinun oman terveytesi vuoksi. Näytä, kerro miehelle kuinka rikki olet. Jos hän on hyvä ihminen, hän ei jatka tätä "kidutusta", yhtään vähättelemättä sitä, kuinka vaikeaa ratkaisun teko hänelle on, koska syitä voi taustalla olla niin monenlaisia. Ilkeät kielet haluaa täällä toitottaa sitä, että ois se mies jo ratkaisunsa tehnyt, jos oikeasti rakastaisi sinua, mutta nämä asiat vaan voivat ottaa aikansa, jokainen tarina on erilainen, sen tiedän. Olet kuitenkin jo niin huonossa kunnossa, että näin et voi jatkaa. Jonkin asian pitää muuttua.

        Sun pitää nyt ottaa itseäsi niskasta kiinni ja löytää itsestäsi se määrätietoisuus, jonka avulla saat itsesi ylös tästä suosta. Puhu miehelle ja kerro, ettet voi näin jatkaa. Mieti jokin aikaraja, johon mennessä asioiden pitää tapahtua ja kerro se miehelle. Älä istu yksin kotona, vaan harrasta, tapaa ystäviä, rakenna sitä omaa elämää, joka on olemassa miehestä riippumatta. Se on kuitenkin lopulta se tärkein osa elämääsi, se, että pärjäät ja viihdyt itsesi kanssa.

        Jos mies ei ratkaisuaan tee, sinun on tehtävä se. Voimia sinulle!!

        Samat ajatukset täälläkin. Tietyt asiat ottavat aikaa ja muiden on niin helppo tuomita ja arvostella.


      • Been there II
        Berttu kirjoitti:

        Miten niin aika harvoin tapahtuu ero? Puolet avioliitoista päättyy eroon. Ja uusi suhde taustalla on kuulemani mukaan se yleisin syy eroihin.

        Olet kuullut väärin. Keskimäärin kymmenen prosenttia eroaa toisen naisen/miehen takia. Naiset eroavat useammin kuin miehet eli reilusti alle 10 miestä sadasta vieraissa käyvistä miehistä eroaa oikeasti toisen naisen takia. Kaikki muu on puhetta, millä kakkonen pidetään itsekkäästi odottamassa, vaikka ei ole aikomustakaan erota.


      • Been there II
        kissimirrinen kirjoitti:

        Samat ajatukset täälläkin. Tietyt asiat ottavat aikaa ja muiden on niin helppo tuomita ja arvostella.

        Kakkoset odottavat, että saisivat pettäjämiehen itselleen. Odottavat kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen, että mies tekisi ratkaisun, heidän hyväkseen tietysti.

        Mutta kun se mies jää kiinni ja tekeekin sen ratkaisun vaimon hyväksi, niin toinen nainen jää edelleen odottamaan miehen seuraavaa ratkaisua... hänen hyväkseen tietysti.

        Käryn käytyä tapaamiset ja viestittely vähenee, mutta mies antaa edelleen ymmärtää, että kakkonen on miehen elämän nainen ja näin pitää edelleen kakkosen odottamassa.

        Avioliitto taitaa loppua vasta sitten, kun vaimo niin päättää.


      • Blaah ja blaah

        Eipä säälitä yhtään. Sen kun kieriskelet mustasukkaisuudessasi iltaisin, kun mies nai vaimoaan edestä ja takaa.


    • valintoja on tehtävä

      Mä elin tuon saman. Oltiin tahoillamme tyytyväisiä, naimisissa, lapsia, mukavat työt. Ei etsitty mitään, mutta tavattiin toisemme, tutustuttiin, rakastuttiin - löysimme toisistamme jotain, mitä kumpikaan meistä ei olisi ikinä uskonut löytävänsä. Minäkin erosin miehestäni hyvin nopeasti, koska en kestänyt pettämistä. Ja ajattelin, että kun kerran voin tuntea toista miestä kohtaan jotain näin voimakasta, on epäreilua kaikkia kohtaan pysyä sellaisessa liitossa. Miesystäväni kertoi minulle usein rakastavansa, yhteydenpitomme oli todella intensiivistä, emme voineet mitenkään olla erossa, koska yhteenkuuluvuudentunne oli niin vahva. Katselimme yhteistä asuntoa. Kaikki tuntui niin hyvältä, paitsi se, ettei mies ollut kaikesta huolimatta vieläkään eronnut. Eikä hän sitten eronnutkaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta hän soitti minulle yhtenä iltana ja sanoi, ettei voi jättää lapsiaan ja perhettään. On pitänyt minuun yhteyttä sen jälkeenkin, paljon. Sanoo rakastavansa mua todella paljon ja kaipaavansa, mutta lastensa takia hän haluaa pitää perheen koossa.

      Minä uskoin, että meidän välillämme oli jotain aitoa. Ainakin minulle se oli elämäni rakkaus. Minusta se tunteet olivat vastaavat myös miehen puolelta, mutta pistää miettimään, että olivatko kuitenkaan?? Jos todella rakkaus vie mukanaan, niin kai sitä sitten valitsee sen rakkauden. Ja jos ei valitse, niin mitä se kertoo ihmisestä, että hylkää sellaisen rakkauden ja oman onnensa? Ymmärrän hänen valtavan rakkautensa lapsiaan kohtaan, todellakin, koska itsellänikin on lapsia, mutta en ymmärrä avioliittoa ilman parisuhdetta ja rakkautta!

      • You newer know

        Ehkäpä siellä avioliitossa on sittenkin se parisuhde ja vielä rakkauttakin?


    • Voi että...

      kun löytäis tommosen tomppelin kuin Toinen nainen ja valintoja on tehtävä. Sais sitä piparia kotona ja vieraissa. Ei tarviis kuin luvata ummet ja lammet, sekä pitää nykyinen avioliitto. Sit kun vaatimukset kasvas piparin antajalla, niin tartteis vaan pyytää hiukan miettimis aikaa. Ja homma jatkus aikansa. Kun tosi paikka tulis: hellurei sun heiluvilles. Minä valitten vaimon ja perheen:) Kyl se olis nii ihkuu!

      • 68765tyg

        ......Näin kirjoittaa vaimo, joka haistelee miehen hilluvan vieraissa tai perin juurin katkera "ulkoistettu" kakkonen....


      • Sipsi
        68765tyg kirjoitti:

        ......Näin kirjoittaa vaimo, joka haistelee miehen hilluvan vieraissa tai perin juurin katkera "ulkoistettu" kakkonen....

        Komppaan sua ja ihmettelen, et eikö joskus vois olla heittämättä tuota "katkeraa kalkkia"?! Paistaa niin läpi.


      • temppelitomppeli
        Sipsi kirjoitti:

        Komppaan sua ja ihmettelen, et eikö joskus vois olla heittämättä tuota "katkeraa kalkkia"?! Paistaa niin läpi.

        Ja minä komppaan teitä kahta lisään ihmettelyn, että kylläpäs kommenttinne osuivat arkaan kohtaan, kun ankara miinustus päällä saman tien... Totuus näemmä satuttaa...

        Tuollaiset "Voi että.." - tyyliin ajattelevat pettävät miehet eivät täällä palstalla käy heittämässä tuollaisia kommentteja ja syykin on hyvin selvä: pettämisistä ei puhuta ja pettäjillä on sen verran kiirettä sillä saralla, etteivät ainakaan tällaisille foorumeille kerkiä. Ja pettäisivätkö, jos oikeasti pysähtyisivät ajattelemaan tekemisiään..?

        Jos ukkomies on hunajaisilla jutuillaan pään sekoittanut ja sitten onkin matto lähtenyt jalkojen alta, totta kai se jurppii. Kitkeryyttä on levitettävä, ehdottomasti. Ja kun on itse kokenut sellaista, ei voi uskoa, että muunlaista on olemassakaan.

        Ja jos ukkomies ramppaa toisen naisen luona, pitäähän toista naista vähän yrittää palautella maan pinnalle kertomalla, että etpä oo mitään ihmeellistä ja teitä on muitakin...


      • Sipsi
        temppelitomppeli kirjoitti:

        Ja minä komppaan teitä kahta lisään ihmettelyn, että kylläpäs kommenttinne osuivat arkaan kohtaan, kun ankara miinustus päällä saman tien... Totuus näemmä satuttaa...

        Tuollaiset "Voi että.." - tyyliin ajattelevat pettävät miehet eivät täällä palstalla käy heittämässä tuollaisia kommentteja ja syykin on hyvin selvä: pettämisistä ei puhuta ja pettäjillä on sen verran kiirettä sillä saralla, etteivät ainakaan tällaisille foorumeille kerkiä. Ja pettäisivätkö, jos oikeasti pysähtyisivät ajattelemaan tekemisiään..?

        Jos ukkomies on hunajaisilla jutuillaan pään sekoittanut ja sitten onkin matto lähtenyt jalkojen alta, totta kai se jurppii. Kitkeryyttä on levitettävä, ehdottomasti. Ja kun on itse kokenut sellaista, ei voi uskoa, että muunlaista on olemassakaan.

        Ja jos ukkomies ramppaa toisen naisen luona, pitäähän toista naista vähän yrittää palautella maan pinnalle kertomalla, että etpä oo mitään ihmeellistä ja teitä on muitakin...

        Mä puhuin vaimosta. :)


      • Voi etä...
        temppelitomppeli kirjoitti:

        Ja minä komppaan teitä kahta lisään ihmettelyn, että kylläpäs kommenttinne osuivat arkaan kohtaan, kun ankara miinustus päällä saman tien... Totuus näemmä satuttaa...

        Tuollaiset "Voi että.." - tyyliin ajattelevat pettävät miehet eivät täällä palstalla käy heittämässä tuollaisia kommentteja ja syykin on hyvin selvä: pettämisistä ei puhuta ja pettäjillä on sen verran kiirettä sillä saralla, etteivät ainakaan tällaisille foorumeille kerkiä. Ja pettäisivätkö, jos oikeasti pysähtyisivät ajattelemaan tekemisiään..?

        Jos ukkomies on hunajaisilla jutuillaan pään sekoittanut ja sitten onkin matto lähtenyt jalkojen alta, totta kai se jurppii. Kitkeryyttä on levitettävä, ehdottomasti. Ja kun on itse kokenut sellaista, ei voi uskoa, että muunlaista on olemassakaan.

        Ja jos ukkomies ramppaa toisen naisen luona, pitäähän toista naista vähän yrittää palautella maan pinnalle kertomalla, että etpä oo mitään ihmeellistä ja teitä on muitakin...

        Osu ja uppos:)


    • kissimirrinen

      Samassa jamassa ja tunnetiloissa elän, kun "Toinen nainen". Kohta kaksi vuotta on istuttu vuoristoradassa. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta rakastaminen on niin vahva tunne, että sen takia jaksan ja kestän. Välillä tekisi mieli vaan jäädä peiton alle piiloon ja odottaa siellä, kunnes asiat ratkeavat. Itse erosin myös heti, kun huomasin miten paljon rakastan tätä toista miestä. Liitto oli ollut kuollut jo viitisen vuotta ja odotti vaan jotain sysäystä ryhtyä ajatuksista tekoihin. Toivottavasti me molemmat joskus vielä saadaan kaikkien näiden kärsimysten jälkeen rakastaa täysillä, avoimesti ja olla onnellisia. Siihen on pakko uskoa, muuten ei jaksaisi.

      • Hot Sex at Home

        Asiat varmasti ratkeavat, mutta eivät ehkä niin kuin sinä toivot. Saat olla siellä peiton alla tasan niin kauan kuin vaimo haluaa olla miehensä kanssa naimisissa, välittämättä sinusta tai muista miehen naisista pätkääkään.


    • Unelma Säleikkö.

      Minä olin kakkosnainen ja autoin miehen yli vaikean eroprosessin.
      Nainen on yleensä henkisesti vahvempi myös erotilanteessa. Tästä johttuu ettei miehellä riitä puhtia aina eron laittamiseen alulle. Ikuinen rakkaus vaimoon tuskin on syynä kun mies jo on etsinyt toisen naisen hänen rakkautensa vaimoon on hiipumaan päin.
      En usko että ihmistä on edes tarkotettu yksiavioiseksi. Avioliittoja pitää usein kasassa lapset ja raha.

    • Loooove

      Kissimirrinen ja muut, kuulostaa niin tutulta tuo. Minä olen rakastunut syvästi, ja olemme nyt puoli vuotta "seurustelleet" jos sitä siksi voi kutsua. Olen löytänyt sen mun sielukumppanini jota en tiennyt oleva olemassakaan. Tämä tunne on jotain sanoinkuvaamatonta, rakkaus voimistuu päivä päivältä.
      Itse en ole vielä saanut lähdettyä liitostani, mutta se on tavallaan vain ajan kysymys. Meillä on vielä pieniä lapsia, heidän takiaan yritän jaksaa vielä jonkin aikaa. Tiedän että tämä rakkaani odottaa minua, ja myös hänellä on takanaan pitkä liitto ja perhettä. Etenemme tavallaan hitaasti, tiedämme ettei se toinen katoa mihinkään, meidät on tarkoitettu yhteen ja yhdessä tulemme vielä olemaan.
      Tätä rakkautta ei heitetä hukkaan.

      • kissimirrinen

        Vain sellainen, joka on kokenut saman ja löytänyt rakkauden ja sielujenkumppanuuden voi ymmärtää näitä kirjoituksia. Meilläkin on ollut todella paljon kaikkea vastoinkäymisiä kahden vuoden aikana, mutta rakkaus kantaa ja tieto toisen tunteista ja halusta auttaa jaksamaan. Mukava, että on muitakin vastaavassa tilanteessa ja on myös kiva kuulla onnellisesti yhteen päätyneistä ihmisistä.


      • Looove
        kissimirrinen kirjoitti:

        Vain sellainen, joka on kokenut saman ja löytänyt rakkauden ja sielujenkumppanuuden voi ymmärtää näitä kirjoituksia. Meilläkin on ollut todella paljon kaikkea vastoinkäymisiä kahden vuoden aikana, mutta rakkaus kantaa ja tieto toisen tunteista ja halusta auttaa jaksamaan. Mukava, että on muitakin vastaavassa tilanteessa ja on myös kiva kuulla onnellisesti yhteen päätyneistä ihmisistä.

        Minustakin on mukava huomata, että meitä tosiaan on useampikin täällä :) Tämä tunne on jotain niin sanoinkuvaamatonta. Minä taidan kuitenkin olla meistä vielä se syntisin, kun en vielä ole valmis liitostani luopumaan. Tai oikeastaan olen, mutta en saa vielä tehtyä, kerään rohkeutta. Toisaalta, ei ole rakkaanikaan valmis vielä omastaan luopumaan, teemme tavallaan molemmat surutyötä liittojemme puolesta, kun tiedämme että me kaksi olemme lopulta yhdessä, ja siitä seuraa kärsimystä muita osapuolia kohtaan. Yritämme toimia fiksusti puolisoitamme kohtaan, jos tässä tilanteessa niin voi toimia. Onneksi meillä on täysi ymmärrys, emmekä kiirehdi tämän asian kanssa. Meillä on loppuelämä aikaa olla yhdessä.

        Miten muilla, tiesivätkö ystäväsi salasuhteestasi?
        Minun ystäväni ei tiedä, enkä tiedä voisinko kenenkään luottaa niin paljon, että voisin sen kertoa. Meistä tietää yksi meidän kahden lisäksi. Tuntuu että olisi itselläkin helpompaa, jos joskus voisi puhua jollekkin muullekin kuin rakkaalle tästä kaikesta...


      • kissimirrinen
        Looove kirjoitti:

        Minustakin on mukava huomata, että meitä tosiaan on useampikin täällä :) Tämä tunne on jotain niin sanoinkuvaamatonta. Minä taidan kuitenkin olla meistä vielä se syntisin, kun en vielä ole valmis liitostani luopumaan. Tai oikeastaan olen, mutta en saa vielä tehtyä, kerään rohkeutta. Toisaalta, ei ole rakkaanikaan valmis vielä omastaan luopumaan, teemme tavallaan molemmat surutyötä liittojemme puolesta, kun tiedämme että me kaksi olemme lopulta yhdessä, ja siitä seuraa kärsimystä muita osapuolia kohtaan. Yritämme toimia fiksusti puolisoitamme kohtaan, jos tässä tilanteessa niin voi toimia. Onneksi meillä on täysi ymmärrys, emmekä kiirehdi tämän asian kanssa. Meillä on loppuelämä aikaa olla yhdessä.

        Miten muilla, tiesivätkö ystäväsi salasuhteestasi?
        Minun ystäväni ei tiedä, enkä tiedä voisinko kenenkään luottaa niin paljon, että voisin sen kertoa. Meistä tietää yksi meidän kahden lisäksi. Tuntuu että olisi itselläkin helpompaa, jos joskus voisi puhua jollekkin muullekin kuin rakkaalle tästä kaikesta...

        Olen kertonut parille ystävälle, joista kaksi asuu ihan muualla ja yhdelle, joka asuu samalla paikkakunnalla. Hän joskus sanoi, että tämä mies olisi niin täydellinen minulle. Silloin meillä oli jo suhde, mutta ystäväni ei vielä tiennyt asiasta. Kerroin tuon kommentin jälkeen. Asioita on ihan mukava välillä purkaa ulkopuolisille, mutta heidän voi olla välillä vaikea ymmärtää eron tuskaa ja asioita, jos eivät ole itse kokeneet vastaavaa. Surutyö ottaa oman aikansa. Itse olin tehnyt surutyötä viiden vuoden ajan, joten en voi olettaa, että toinen osapuoli toimii yhtään nopeammin ja minun on pakko antaa aikaa vaikka itse haluaisin mitä. Eron pitää lähteä kuitenkin omasta halusta, ei siitä, että joku toinen painostaa siihen.


    • irene880

      Minun tilanne, miehelläni ja minulla oli pitkä suhde takana. Yhtenä baari iltana tapasin miehen joka oli myös pitkästä parisuhteesta. Miehen kanssa tavattiin eka muutamia kertoja, nopeasti tunteemme muuttui aivan valtavaksi ihastumiseksi. se tunne oli jotain aivan mieletöntä. Jätin nopeasti mieheni.
      (en miehen takia) vaan sen takia että en halunnut satuttaa miestäni. No n. puoli vuotta tapailin tätä miestä.

      Mies painui takaisin rakkaansa kainaloon.
      Voi tätä naisressukkaa - kun luulee omaa miestään kunnolliseksi..

      Elän tällä hetkellä sinkkuna.

      Pettäminen ei ole mielestäni millään tavalla hyväksyttyä.
      Poden vielläkin erittäin huonoa oma tuntoa ex-rakastani kohtaan kun tein niin pahasti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      104
      1740
    2. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      1730
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      105
      1650
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1418
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1376
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      477
      951
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      941
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      898
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      298
      877
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      826
    Aihe