Aluksi taustatietoa. Jouduin viime syksynä autovarkauden uhriksi. Tuollainen pääsee aina yllättämään. Rahatilanne oli vähissä, mutta auto oli saatava varastetun tilalle. Kiirehän on auton ostossa huono asia, minkä nyt olen joutunut huomaamaan. Edessä oleva talvi kuitenkin pakotti ostoksille.
Käyttöautoa siis hain ja halpaa sellaista. Löysinkin aika siistin 80-luvun loppupuolen japanilaisen auton. Tarina oli se tavallinen: Perheen vaimon käytössä 8 vuotta, hyvin toiminut. Osia uusittu tarpeen mukaan. Autossa mukana 2x hyvät renkaat. Katsastusleima oli 2 päivää vanha. Tarkastuskortti täysin puhdas. Hyvältä siis näytti.
Ajattelin tuossa olevan autoa vielä muutamaksi vuodeksi ilman täysremonttia. Autosta tuli ostetttaessa testattua vain ajettavuus, joka olikin kunnossa. Luotin sokeasti auton olevan pelleiltäänkin ehjä. Nykyäänhän katsastusmiehet ovat tarkkoja siitä, ettei ruostereikäistä autoa hyväksytä katsastuksessa.
Vuosi tässä on vierähtänyt ja katsastuskin pitää suorittaa kohtapuoleen. Kesän aikana päätinkin tutkia autoni ruosteisuutta lähemmin. Pinnassa ei ruostetta ole normaalia enempää. siis takakaarissa lähinnä kuplii ruoste. Muutamia kukkasia siellä täällä ympäri autoa...
Mutta alustan kunto on melko järkytys! vielä en ole ehtinyt autoa enemmälti edes purkaa ja reikää on todella paljon. Käytännössä molemmat kynnyskotelot murenee sormin! Takakaaret on pikafiksattu paksulla pakkelilla. Lisäksi löytyy muita virityksiä. Tee-se-itse- mies on paikkaillut suurempia reikiä pop-niitein ja pellinkappalein. Päällä on pakkelia ja paksu kerros alustamassaa. Tämän lisäksi vielä molemmat takapyränkotelot/iskaritolpat läpilahot. Hitsari suositteli poistamaan auton liikenteestä välittömästi.
Korostan, että autossa on siis useampi iso reikä, joita ei edes ole yritetty peittää. Tuskinpa ihan vuodessa pelti noin huonoon kuntoon menee. Reikien on täytynyt olla näkyvissä jo -03 katsastuksessa. Lienee siis katsastaja ollut auton myyneen ihmisen tuttuja. Liekö autoa edes nosturilla katsottu. Jarrut on katsottu dynamometrillä ja päästömittaus on tehty. Ei muuten ole mahdollista, että "vikalistassa" ei ole edes merkintää ruostevaurioista.
Tästä päästääkin asiaan. Voiko enää katsastajaan luottaa? Oma kokemus kertoo että ei. Toivottavasti kyseessä on edes yksittästapaus. Kuka ottaa vastuun jos selkeästi romukuntoisella autolla aiheutat liikennevahingon? Ihme että autoni on edes pysynyt kasassa! Täysi tappolaite, kun hädintuskin edes pyörät pysyy alla. Että tuuria sentään oli, kun ehjänä tuon auton kanssa olen vuoden päivät selvinnyt!
Itse olen 8 vuotta autoilla ajellut ja katsastuskäynnistäkin on kokemusta. Onneksi omalle kohdalle on aina osunut vastuunsa tunteva katsastaja. Siis alusta tutkittiin edellisestä autosta aina viimeisen päälle tarkkaan. Vasaraa ja piikkiä käyttäen. Parina viime vuotena jo pientä reikää oli. Tällöin vikalistassa oli jälkitarkastus ja maininta "korjattava hitsaamalla" Lisäksi jälkitarkastukseen vietäessä autossa piti olla hitsatut kohdat näkyvillä. Massaaminen siis kielletty. Tämä jos mikä on asiallista toimintaa. Tällä tavalla asia hoitaen voi kuski itsekin luottaa autonsa kuntoon.
Ainahan jossakin vaiheessa autokin tulee tiensä päähän. Minusta jokaisella meistä on tässä oma vastuunsa. Viekää siis autonne reilusti purkurille kun aika koittaa. Jos kuitenkin päätätte korjata auton tehkää se kunnollla. Älkää tehkö peltikorjauksia muutoin kuin hitsaamalla!
Pointti homassa on että monikaan meistä ei autojen päälle ymmärrä. On siis pakko luottaa siihen katsatuskonttorin paperiin. Tuurilla siis näköjään pelataan tässäkin asiassa vaikkei pitäisi. Kun kohdalle voi tosiaan osua se täysi pommi!
Loppuun vielä. Älkää nyt herjatko, että mitäs ostit huonon auton omaa tyhmyyttäsi. Tämä menee osittain oppirahojen maksun piikkiin.
Autokaupoille tulee taas asiaa. Tällä kertaa asioin vain merkkiliikkeessä, sisätiloissa. Romuilla ajelu saa nyt omalta kohdalta riittää!
Tämän vaan opiksi/ojennukseksi kirjoittelin. Tarina on tosi ja kertoja elää.
Käyttöautoa siis hain ja halpaa sellaista. Löysinkin aika siistin 80-luvun loppupuolen japanilaisen auton. Tarina oli se tavallinen: Perheen vaimon käytössä 8 vuotta, hyvin toiminut. Osia uusittu tarpeen mukaan. Autossa mukana 2x hyvät renkaat. Katsastusleima oli 2 päivää vanha. Tarkastuskortti täysin puhdas. Hyvältä siis näytti.
Ajattelin tuossa olevan autoa vielä muutamaksi vuodeksi ilman täysremonttia. Autosta tuli ostetttaessa testattua vain ajettavuus, joka olikin kunnossa. Luotin sokeasti auton olevan pelleiltäänkin ehjä. Nykyäänhän katsastusmiehet ovat tarkkoja siitä, ettei ruostereikäistä autoa hyväksytä katsastuksessa.
Vuosi tässä on vierähtänyt ja katsastuskin pitää suorittaa kohtapuoleen. Kesän aikana päätinkin tutkia autoni ruosteisuutta lähemmin. Pinnassa ei ruostetta ole normaalia enempää. siis takakaarissa lähinnä kuplii ruoste. Muutamia kukkasia siellä täällä ympäri autoa...
Mutta alustan kunto on melko järkytys! vielä en ole ehtinyt autoa enemmälti edes purkaa ja reikää on todella paljon. Käytännössä molemmat kynnyskotelot murenee sormin! Takakaaret on pikafiksattu paksulla pakkelilla. Lisäksi löytyy muita virityksiä. Tee-se-itse- mies on paikkaillut suurempia reikiä pop-niitein ja pellinkappalein. Päällä on pakkelia ja paksu kerros alustamassaa. Tämän lisäksi vielä molemmat takapyränkotelot/iskaritolpat läpilahot. Hitsari suositteli poistamaan auton liikenteestä välittömästi.
Korostan, että autossa on siis useampi iso reikä, joita ei edes ole yritetty peittää. Tuskinpa ihan vuodessa pelti noin huonoon kuntoon menee. Reikien on täytynyt olla näkyvissä jo -03 katsastuksessa. Lienee siis katsastaja ollut auton myyneen ihmisen tuttuja. Liekö autoa edes nosturilla katsottu. Jarrut on katsottu dynamometrillä ja päästömittaus on tehty. Ei muuten ole mahdollista, että "vikalistassa" ei ole edes merkintää ruostevaurioista.
Tästä päästääkin asiaan. Voiko enää katsastajaan luottaa? Oma kokemus kertoo että ei. Toivottavasti kyseessä on edes yksittästapaus. Kuka ottaa vastuun jos selkeästi romukuntoisella autolla aiheutat liikennevahingon? Ihme että autoni on edes pysynyt kasassa! Täysi tappolaite, kun hädintuskin edes pyörät pysyy alla. Että tuuria sentään oli, kun ehjänä tuon auton kanssa olen vuoden päivät selvinnyt!
Itse olen 8 vuotta autoilla ajellut ja katsastuskäynnistäkin on kokemusta. Onneksi omalle kohdalle on aina osunut vastuunsa tunteva katsastaja. Siis alusta tutkittiin edellisestä autosta aina viimeisen päälle tarkkaan. Vasaraa ja piikkiä käyttäen. Parina viime vuotena jo pientä reikää oli. Tällöin vikalistassa oli jälkitarkastus ja maininta "korjattava hitsaamalla" Lisäksi jälkitarkastukseen vietäessä autossa piti olla hitsatut kohdat näkyvillä. Massaaminen siis kielletty. Tämä jos mikä on asiallista toimintaa. Tällä tavalla asia hoitaen voi kuski itsekin luottaa autonsa kuntoon.
Ainahan jossakin vaiheessa autokin tulee tiensä päähän. Minusta jokaisella meistä on tässä oma vastuunsa. Viekää siis autonne reilusti purkurille kun aika koittaa. Jos kuitenkin päätätte korjata auton tehkää se kunnollla. Älkää tehkö peltikorjauksia muutoin kuin hitsaamalla!
Pointti homassa on että monikaan meistä ei autojen päälle ymmärrä. On siis pakko luottaa siihen katsatuskonttorin paperiin. Tuurilla siis näköjään pelataan tässäkin asiassa vaikkei pitäisi. Kun kohdalle voi tosiaan osua se täysi pommi!
Loppuun vielä. Älkää nyt herjatko, että mitäs ostit huonon auton omaa tyhmyyttäsi. Tämä menee osittain oppirahojen maksun piikkiin.
Autokaupoille tulee taas asiaa. Tällä kertaa asioin vain merkkiliikkeessä, sisätiloissa. Romuilla ajelu saa nyt omalta kohdalta riittää!
Tämän vaan opiksi/ojennukseksi kirjoittelin. Tarina on tosi ja kertoja elää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Katsastajia kiinnnostaa lähinnä , miten liikenneturvallisessa kunnossa auto on, jos pop-niittejä ja pakkelia siellä täällä, ei se liikenneturvallisuuteen vaikuta
Muutoinhan pitäisi röngten kuvata tai ultraääni mittauksia tehdä, vuodessakin jo muuttuu yllättävän paljon , jos käyttäjä ei huolehdi pesusta , ja joskus alustastakin suolat huuhdottava, ja suojattava , vaikka pensselillä massaten,
eli, vanhaakin pitää rakastaa, ja pitää kunnossa, eikä sitten muita syytellä jos ei ostaessa ole ihan tiptop kunnossa, ja jos ei jälkihuoltoa laisinkaan
voihan se olla että tuttun auto ollut, mutta tuskin moni katsastaja nimeänsä haluaa liata pommeja leimaamalla, ja sitten kun kilpailu on koventunut niin jotkut asemat ovat ruvenneet soveltamaan selviä ohkeistuksi joissa kuitenkin on rajat mikä on hylkyyn johtava ruostevika ja mikä kehetus ja kaikki viathan pitäisi tarkastuskorttiin kirjata. tarkastuskortinhan voi pyytää kun autoa on ostamassa, kun se autossa on mukana tai pitäisi olla, koska lakihan vaatii viimeisen tarkastuskortin mukana pitämistä.
ja sitten tietysty katsastusmenettelyt hieman poikkee riippuen missä katsastettu, eli jos katsastus suoritettu hesassa, turussa tai jossai pienellä paikalla missä käy kylän muutamat autot.
ja onhan katsastajallakin oma vastuunsa, jos hän selvän virheen on tehnyt. mutta sen näyttäminen toteen on aika vaikea monen kuukauden päästä, koska ei auton kuntoa aina voi tietää varmaksi katsastushetkellä. ja siitähän on ohjeet miten tarkastus tehdään, esim rakenteita purkamatta. eli piilo viat jää löytymätta ja kaikenlaisia meikkauksia ei voida lähteä kammella perkamaan, koska vaikka ne olisi ulkoisesti tekeleen näköisiä niin ne voivat täyttää vaatimukset joita niille asetetaan.
Tarkastuskortin saa heittää hyväksytyn katsastuksen jälkeen roskiin, ei sitä tarvitse säilyttää. Laki ei vaadi, eikä poliisi eikä kukaan muukaan.
Katsastusmies on vaikeassa välikädessä, auton ruostevauriot pitää löytää mutta mitään ei saa purkaa eikä autoa kovemmin piikata. Asiakkaat eivät näystä tykkää. Eli lasikuitupakkelipaikkoja varmasti joskus jää jonnekin massan alle piiloon muhimaan seuraavaan vuoteen. Toisekseen autojen ruostevauriot etenevät varsinkin täällä etelässä uskomatonta vauhtia kun pääsevät kunnolla alkuun, vuosi tekee monesti pahaa jälkeä.
Hylkäysprosenttia ei varmasti kukaan koskaan tahallaan yritä saada suuremmaksi, sen verran huonokuntoista kalustoa on liikkeellä että paremminkin suunta on päinvastainen, pakko on välillä hyväksyäkin pääpiirteissään terve mutta pikkuvikainen auto jonka voisi korjauskehotusvioista hylätäkin.
Mutta hyvät ihmiset, hitsatkaa/hitsauttakaa ne autonne kuntoon ja jättäkää pakkelit maalareille!!!
Kyllä ilmiö on ihan normaali. En muista nähneeni noin vanhaa japanilaista liikenteessä.
Just noin vanhaa autoa kuuluukin korjata. Popniitit ja kitti ovat kansantaloudellisestikin todella hyviä korjauskeinoja. Vanha ja melkoisen mätäkin auto saadaan näin mahd. pienin kustannuksin palvelemaan kyyditettäviään jopa pitkäksi ajaksi. Rahaa ja turhaa työtä säästyy valtavasti. Turvallisuus on kuitenkin ratin ja penkin välistä kiinni. Jos tällainen järkevä menettely ei jollekulle sovi, hän maksakoon uudesta autosta tai sitten tyytyköön julkisiin kulkuneuvoihin. Turha syyttää korjaajia tai katsastajia. Paras olisi jos nyt heti menisit ostamaan pari kiloa lasikuitukittiä, popniittejä ja peltilätkiä ja alkaisit töihin. Sit vaan massat päälle ja leimalle! Ja marinat pois!
Mitä vastuuta niillä ole. Eikä katsastus paikoin perustu edes auton kuntoon vaan KIINTIÖIHIN tai pärstäkertoimeen.
Itse kierrän autoa ostaessa kaukaa vanhemmat autoliikkeiden "juuri katsastetut" yksilöt; katsastus on teetetty vakiokatsastuspaikassa, joka katsoo näiden säännöllisten tulolähteiden tuotteita hieman sormien välitse. Ja asiakkaana kierrän kaukaa myös sellaiset katsastusasemat, joilla on paljon autoliikkeitä asiakkaana, koska katsastusasemien hylkykiintiöiden vuoksi joudun yksityisasiakkaana kaunistamaan noista autoliikkeiden raadoista jääneitä alhaisia hylkytilastoja: vikaa löytyy, vaikka autossa ei olisi mitään vikaa. (kuukausi sitten vaihdetussa alapallonivelessä näkyy selvästi väljyyttä (katso vaikka! - ja sitten väännetään sorkkaraudalla nivel mutkalle ja suojakumit rei'ille...), rattilukko lukittuu ainakin kuusi milliä muita samanmerkkisiä myöhemmin jne.).
Tarkkana kannattaa siis olla senkin suhteen, missä auto on katsastettu ja kuka sen on katsastuttanut.