Ruotsinkielisten etuoikeudet purettava heti !

Ei privilegioita

Juuri valmistuneessa ihmisoikeusraportissaan Venäjä arvostelee Suomea venäläisten huonosta kohtelusta Suomessa.

Raportissa viitataan siihen, että Suomessa asuvilla venäläisillä ei ole samoja oikeuksia kuin Suomessa asuvilla ruotsalaisilla; tarkoittaen
ilmeisimmin suomenruotsalaisia.

Venäläiset siis alkavat vaatimaan ruotsinkielisillekin annettuja etuoikeuksia eli privilegioita: kiintiöitä opiskelupaikkoihin, ohituskaistoja alemmilla pistemäärillä opiskelemaan, virkamiespakkovenäjää kaikille suomenkielisille jne.

Jo pakkoruotsi on suuri taloudellinen taakka Suomelle ja jokaiselle Suomen kansalaiselle.
RKP ja sen lakeijat pitävät kynsin hampain kiinni kaikista etuoikeuksistaan.

Meillä ei ole varaa enää pakkovenäjään, ja siksi tämä maailmanlaajuisestikin kummallinen suuri taloudellinen taakka,
viiden prosentin vähemmistön etuoikeuksien koko kansalle aiheuttama rasite, pakkoruotsi on poistettava.

100

472

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 34

      Se olisi kyllä meille suomalaisille oikein, että pakkoruotsin päälle rätkäistäisiin vielä pakkovenäjä ja sitten kiellettäisiin englannin opetuksen aloittaminen alle viisitoistavuotiaille, ettei se häiritsisi näitten tärkeimpien kielten opiskelua.

      Me ollaan niin kahleissa, että ei muuta kuin hyvästi selvät päivät.

    • 543

      Mieluummin lukisin venäjää kuin pakkoruotsia. Venäjän kielestä on tulevaisuudessa varmasti enemmän hyötyä kuin ruotsista. Venäläiset ihmiset ovat huomattavasti sivistyneempiä kuin suomen ruotsalaiset suomalaisrotua aliarvioivat.

      • 19

        Joku sitä joku tätä. Ongelma on siinä, ettei suomalaiselta kysytä, mitä itse kukin mielummin lukisi.


      • wyuuä

        Ja kas kun suuri osa suomenRUOTSLAISISTA on saapunut maahamme tuolta idän suunnalta.

        Länsi-Suomessa asuvat surut selittävät että juu, kyllä itärajalla saa tehdä ihan mitä vaan, vaikka muuttuisivat heti venäläiseksi, kunhan loppu Suomi säästyy ruotsalaisuudelle. Loppu Suomi, tarkoittavat sitä pientä rantakaistaletta, jolla itse ovat.


      • mera ryska

        Det är klart att ryssarna måste få samma rättigheter som vi finlandssvenskar. Ryska turister måste man också buga för,de hämtar pengar,åtminstone några gånger per år.Varför skall man bry sig om finlandssvenskar ungf.trehundratusen som VARJE DAG köper varor och tjänster.Skit i dom.Sen har vi ju en massa nyttiga ryska arbetare på byggen och liknande,skatter betalas kanske inte alltid,men inte det är heller så viktigt.


      • asdfadf
        mera ryska kirjoitti:

        Det är klart att ryssarna måste få samma rättigheter som vi finlandssvenskar. Ryska turister måste man också buga för,de hämtar pengar,åtminstone några gånger per år.Varför skall man bry sig om finlandssvenskar ungf.trehundratusen som VARJE DAG köper varor och tjänster.Skit i dom.Sen har vi ju en massa nyttiga ryska arbetare på byggen och liknande,skatter betalas kanske inte alltid,men inte det är heller så viktigt.

        Juu juu. Me suomalaisethan annamme kaikille samat oikeudet käyttää meitä hyväksi. Elätämme kaikki meitä vihaavat rasistit, jotka vielä jakavat mitaleja sen perusteella, kuka parhaiten on suomalaisia sortanut.

        Nyt ensimmäisenä voivat ruotsinkieliset rasistit muuttaa Ruotsiin. Siitä se lähtee.


      • Snyrpen

        Se oli juuri niin junttimainen mielipide kun vaan voi olla. Venäläiset tulevat kyllä kohta, ole valmiina, katsotaan sitten miten suu pannaan, da,da. Valloitus on lähempänä kun uskotkaan nim.543. Toivon sinulle risuisia päiviä!!


    • dfgah

      Katsotaanpa tosiaan kuinka monta suomenRUOTSALAISTA maassamme on.
      Sen näkee Biaudet´n äänestysprosentteina.
      Muut on wannabe- tai tahtotilahurreja, jotka ovat vain puoliksi kääntyneet hurriuskontoon.
      Samalla näkee kuinka monta prosenttia supmalaisista haluaa pitää pakkoruotsin.

      • aatteella valtaan

        Kyllä varmaan Biaudet´a äänestää moni joka haluaa äänestää naista. Olisin kyllä minäkin äänestänyt, mutta on minulle väärässä puolueessa. Mutta muistammehan Elisabet Rehnin saaman suosion, hänkin on suomenruotsalainen ja hyvin suosittu ja vieläkin arvostettu. Olisi voinut päästä presidentiksi ilman puolueensa taakkaa. Siit äei ole pitemmän päälle hyötyä edes politiikoille itselleenkään.
        En äänestänyt SAri Essayahiakaan, koska mielestäni usko ja politiikka pitää pitää tiukasti erillään. Onhan se nähty mitä fanaattinen usko saa aikaan kun lakia tulkitaan jonkun kirjan mukaan, oli se sitten raamattu tai koraani tai mikä nyt sattuu kullakin ohjenuoranaan olemaan. Toki näistä kirjoista löytyy paljon hyvääkin, mutta kun tiedämme, että useimmat poliitikot ovat myös fanaattisia, niin mistä voi tietää kuka sekoittaa päätöksiinsä tiukasti omaa ajatusmaailmaa. Toisaalta, eihän presidentillä ole valtaa, sehän on vain työssä Suomella... Niinistöstä sanotaan että on koppava, ja sellainenhan luonteenlaatu ei presidentille sovi ollenkaan.
        Soini on kuin Vennamo ennen, ihan hyvä suustaan, mutta onko hyvä edustamaan Suomea. Haavisto on vähän outo lintu, omalla tahollaan arvostettu. Väyrysen sois pääsevän presidentiksi, on hän kovasti halukas siihen. Pitäishän vuosien työ palkita. Mutta - kävin ennakkoon äänestämässä ja äänestin Sauli Niinistöä. Aatteen maailma voitti!


      • holmonen
        aatteella valtaan kirjoitti:

        Kyllä varmaan Biaudet´a äänestää moni joka haluaa äänestää naista. Olisin kyllä minäkin äänestänyt, mutta on minulle väärässä puolueessa. Mutta muistammehan Elisabet Rehnin saaman suosion, hänkin on suomenruotsalainen ja hyvin suosittu ja vieläkin arvostettu. Olisi voinut päästä presidentiksi ilman puolueensa taakkaa. Siit äei ole pitemmän päälle hyötyä edes politiikoille itselleenkään.
        En äänestänyt SAri Essayahiakaan, koska mielestäni usko ja politiikka pitää pitää tiukasti erillään. Onhan se nähty mitä fanaattinen usko saa aikaan kun lakia tulkitaan jonkun kirjan mukaan, oli se sitten raamattu tai koraani tai mikä nyt sattuu kullakin ohjenuoranaan olemaan. Toki näistä kirjoista löytyy paljon hyvääkin, mutta kun tiedämme, että useimmat poliitikot ovat myös fanaattisia, niin mistä voi tietää kuka sekoittaa päätöksiinsä tiukasti omaa ajatusmaailmaa. Toisaalta, eihän presidentillä ole valtaa, sehän on vain työssä Suomella... Niinistöstä sanotaan että on koppava, ja sellainenhan luonteenlaatu ei presidentille sovi ollenkaan.
        Soini on kuin Vennamo ennen, ihan hyvä suustaan, mutta onko hyvä edustamaan Suomea. Haavisto on vähän outo lintu, omalla tahollaan arvostettu. Väyrysen sois pääsevän presidentiksi, on hän kovasti halukas siihen. Pitäishän vuosien työ palkita. Mutta - kävin ennakkoon äänestämässä ja äänestin Sauli Niinistöä. Aatteen maailma voitti!

        Rehn on kunnioitettu vain ja ainoastaan siksi kun ei Lama-Suomen rahoja kipannut Gripeneihin. Nykysvekoissa ei ole sitäkään kunniaa enää jäljellä vaan kaikki pyritään myymään korkeaan hintaan Ruotsiin. Tosin Sampohan saa ostaa Nordeaa mutta keinotekoisesti pyritään Nordean osakkeesta tekemään mahdollisimman kallis.


      • Pittarnas blues

        Toinen juntti ja ihan peräkanaa. Oletko broidi nim.543? Menkää nyt äkkiä rajan taakse, siellä se mukavaa vasta onkin. dfgah, ihan kuin aakkoset, nyt jo kouluun pojankloppi dfgah


    • leeko

      Kansanäänestys pakkoruotsi vai vapaa kielivalinta seuraavien kunnallisvaalien
      yhteyteen.Demokradia ei tässä asiassa toimi eduskunnan kautta.Takki kääntyy
      rahalla joten ennen vaaleja luvatut mielipiteet muuttuu.Vapaa kielivalinta tarkoittais
      tietysti että virastoissa olisi puhelinyhteyksin järjestetty tulkkaus mahdollisuus
      kaikille vähemmistöille.

    • Privilegiot pois !

      Erään tutkimuksen mukaan Pohjanmaan ruotsinkielinen väestö on jo geeneiltään 3/4 suomalaista. Tämä on ymmärrettävää, onhan Ruotsin valtakausi Suomessa ollut jo 800 vuoden mittainen, ja siihen
      mahtuu noin 40 sukupolvea.

      Ruotsin kieltä on sensijaan keinotekoisesti ylläpidetty koko 800 vuoden ajan; ensin valloittajan kielenä, sitten virkamieskunnan
      kielenä, jolloin suomalaiset saivat virkamieskunnan palveluja
      ainoastaan ruotsinkielellä ja sitten nykymallin mukaisesti, jolloin kaikkien virkamiesten, suomenkielistenkin, on opiskeltava ja osattava palvella ruotsiksi.

      Tähän privilegiomalliin on aina kuulunut ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etu-ja erioikeudet, joten jopa nykyäänkin jotkut suomenkieliset tämän bättre folk-aatteen mukaisesti yrittävät kasvattaa lapsistaan ruotsinkielisiä !

    • gustas

      jag skulle vilja träffa det där "bättre folk" någon gång som fennona alltid talar om. Varje dag umgås jag med finlandssvenskar i arbetet och på fritiden från alla delar av landet där det finns svensktalande. Jag har aldrig mött dem. Men däremot en massa med finnar som alltid ser dem bakom varje knut.

      • ei pakkoa

        Ei ymmärrä tuota mongerrusta. Pakkoruotsia olen opiskellut kiitettävin arvosanoin ala-asteelta lukion loppuun.

        Pakolla ei opi mitään! Englanti ja saksa sujuvat loistavasti, kun on opiskeltu vapaaehtoisesti.


      • Swordfish
        ei pakkoa kirjoitti:

        Ei ymmärrä tuota mongerrusta. Pakkoruotsia olen opiskellut kiitettävin arvosanoin ala-asteelta lukion loppuun.

        Pakolla ei opi mitään! Englanti ja saksa sujuvat loistavasti, kun on opiskeltu vapaaehtoisesti.

        Jos et tosiaan ymmärrä vaikka olet opiskellut, otan osaa. Oppimisvaikeudet tekevät elämäsi varmaan muutenkin hyvin vaikeaksi. Tosin yksinkertaisempia suorittavan tason työtehtäviä esim. varastossa saattaa sinullekin lopulta löytyä, joten älä luovu toivosta.


      • pois privilegiot!

        Puolueenne ajaa teidän asiaanne niin voimakkaasti, että ruotsin kielen privilegio toteutuu aina. Se ei välttämättä ole sama kuin tavallisen ruotsinkielisen etu. Mutta ruotsin kielen privilegio on aina läsnä. Ehkä se koskee vain RKP:n jäseniä.. ja meitä suomenkielisiä, joiden kaikki oikeudet jäävät aina toiseksi, kun perustuslaillisia oikeuksia laitetaan arvojärjestykseen.
        Kielellinen privilegio ohittaa kaikki muut perusoikeudet.

        "Harkinnassa ratkaisi kielellinen privilegio eli kielelliset perusoikeudet menivät muiden perusoikeuksien ja oikeuksien edelle, Pekkarinen perustelee päätöstään."

        http://www.kp24.fi/uutiset/174400/Keski-Pohjanmaan-maakunnan-suunnaksi-etelä-ministeri-Pekkarisen-mukaan-harkinnassa-ratkaisi-kielellinen-privilegio-

        "Yhdistymishallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen (kok.) ei osaa sanoa, vaarantaako esitetty malli monikuntaliitoksen.

        – Ruotsinkielisyydellä on tässä maassa saanut kautta aikojen huomattavan suuria myönnytyksiä ja etuja. Tämä jatkaa samaa linjaa

        – Olen pettynyt siihen ministeriön näkemykseen, että tässä ei ole huomioitu sosiaali- ja terveysasioita. Palvelurakenne on Lohjalla."

        http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89025-salainen-kuntakartta-pyyhkaisisi-pois-suur-lohjan-kuntaliitoksen


      • gustas
        pois privilegiot! kirjoitti:

        Puolueenne ajaa teidän asiaanne niin voimakkaasti, että ruotsin kielen privilegio toteutuu aina. Se ei välttämättä ole sama kuin tavallisen ruotsinkielisen etu. Mutta ruotsin kielen privilegio on aina läsnä. Ehkä se koskee vain RKP:n jäseniä.. ja meitä suomenkielisiä, joiden kaikki oikeudet jäävät aina toiseksi, kun perustuslaillisia oikeuksia laitetaan arvojärjestykseen.
        Kielellinen privilegio ohittaa kaikki muut perusoikeudet.

        "Harkinnassa ratkaisi kielellinen privilegio eli kielelliset perusoikeudet menivät muiden perusoikeuksien ja oikeuksien edelle, Pekkarinen perustelee päätöstään."

        http://www.kp24.fi/uutiset/174400/Keski-Pohjanmaan-maakunnan-suunnaksi-etelä-ministeri-Pekkarisen-mukaan-harkinnassa-ratkaisi-kielellinen-privilegio-

        "Yhdistymishallituksen puheenjohtaja Irene Äyräväinen (kok.) ei osaa sanoa, vaarantaako esitetty malli monikuntaliitoksen.

        – Ruotsinkielisyydellä on tässä maassa saanut kautta aikojen huomattavan suuria myönnytyksiä ja etuja. Tämä jatkaa samaa linjaa

        – Olen pettynyt siihen ministeriön näkemykseen, että tässä ei ole huomioitu sosiaali- ja terveysasioita. Palvelurakenne on Lohjalla."

        http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89025-salainen-kuntakartta-pyyhkaisisi-pois-suur-lohjan-kuntaliitoksen

        Om svenskan har fått stora fördelar då är det konstigt att Europarådet måste påpeka att Finland inte uppfyller vad som krävs för svenskan utan man förbiser lagstiftning och lösningar som Finland har förbundit sig till. Om allt skulle fungera så behövde inte Europarådet gång på gäng ställa Finland i skamvrån


      • kohtuuden puolustaja
        gustas kirjoitti:

        Om svenskan har fått stora fördelar då är det konstigt att Europarådet måste påpeka att Finland inte uppfyller vad som krävs för svenskan utan man förbiser lagstiftning och lösningar som Finland har förbundit sig till. Om allt skulle fungera så behövde inte Europarådet gång på gäng ställa Finland i skamvrån

        Niin, herää kysymys, kuka tai mikä taho sinne Euroopan neuvostoon Suomen asioista kertoo. Jos raportoija on oikeusministeriön ruotsinmielinen virkamies, kyllä "EN" varmaan "huolestuu". Jos nyt ihan objektiivisesti katsotaan ruotsin kielen lainsäädännöllistä asemaa ja erityisesti laintulkintoja , onhan se edelleenkin maailman privilegioiduin kieli.
        Kun on totuttu privilegio-asteikolla lukuun 10, silloin huononnus tasolle 8 on kieltämättä katastrofi, josta privilegioista nauttiva virkamies raportoi tilanteen huonontumisena. Ongelma on se, että privilegiot on alunperin mitoitettu tolkuttoman korkealle, joten niiden kohtuullistaminen vain samansuuruisiksi oikeuksiksi kuin enemmistökielellä on, koetaan olosuhteiden heikentymisenä. Ruotsin kielen asemahan on Ruotsin vallan perintönä tolkuttoman ylimitoitettu, -ja saavutettujen etujen menettäminen tietysti aina harmittaa.
        Kaikki on siis suhteellista. Voi olla, että "gustas" ei ole päässyt nauttimaan esim. korkeakoulujen kiintiöistä tai poliittisista virkanimityksistä.
        En väitä, että ihan jokainen ruotsinkielinen nauttisi ruotsin kielen privilegiosta, mutta hyvin moni ruotsinkielinen ja ruotsinmielinen kyllä nauttii, RKP:lle privilegio on elinehto. Mielenkiintoista, että suurista puolueista sekä kokoomuksen että keskustan suunnalla on huomattu ruotsin kielen nauttimat edut...Ainoastaan SDP ei ole asiaa huomannut..
        "Ruotsinkielisyydellä on tässä maassa saanut kautta aikojen huomattavan suuria myönnytyksiä ja etuja. Tämä jatkaa samaa linjaa"


      • ei pakkoa
        Swordfish kirjoitti:

        Jos et tosiaan ymmärrä vaikka olet opiskellut, otan osaa. Oppimisvaikeudet tekevät elämäsi varmaan muutenkin hyvin vaikeaksi. Tosin yksinkertaisempia suorittavan tason työtehtäviä esim. varastossa saattaa sinullekin lopulta löytyä, joten älä luovu toivosta.

        Sulla taitaa olla lukemisen ymmärtämisessä jotain vikaa. Siinähän lukee, että kiitettävät arvosanat tulleet, mutta halu pakkoruotsin käyttämiseen on poissa, koska se on PAKOLLA syötettyä sontaa.

        Itse taidat olla pa*kakuski, kun et ymmärrä luikemaasi. Tai sitten ruotsinkielinen, kun olet noin ärsyttävä.


      • Swordfish
        ei pakkoa kirjoitti:

        Sulla taitaa olla lukemisen ymmärtämisessä jotain vikaa. Siinähän lukee, että kiitettävät arvosanat tulleet, mutta halu pakkoruotsin käyttämiseen on poissa, koska se on PAKOLLA syötettyä sontaa.

        Itse taidat olla pa*kakuski, kun et ymmärrä luikemaasi. Tai sitten ruotsinkielinen, kun olet noin ärsyttävä.

        Ei siinä mainittu mitään "halusta" vaan kyvystä. Hänhän kirjoitti, ettei ymmärrä "tuota mongerrusta", millä hän tarkoiottaa ruotsin kieltä. Se kommentti, johon hän viittasi, oli kirjoitettu ihan tavallisella ruotsilla eikä ollut mitenkään vaikeaselkoinen. En toisin sanoen pidä mitenkään uskottavana hänen väitettään muka "kiitettävistä arvosanoista". Se ei voi olla muuta kuin pelkkää satuilua.


      • pättrevenska

        Va kostar nakki kilo i dak. Pättre talalalalante svenska volk Mänkää ahvenenmaalle ku siel on niitä kielentaitajii!!!


      • 69
        Swordfish kirjoitti:

        Ei siinä mainittu mitään "halusta" vaan kyvystä. Hänhän kirjoitti, ettei ymmärrä "tuota mongerrusta", millä hän tarkoiottaa ruotsin kieltä. Se kommentti, johon hän viittasi, oli kirjoitettu ihan tavallisella ruotsilla eikä ollut mitenkään vaikeaselkoinen. En toisin sanoen pidä mitenkään uskottavana hänen väitettään muka "kiitettävistä arvosanoista". Se ei voi olla muuta kuin pelkkää satuilua.

        Kieli vain unohtuu kun sitä ei vuosikymmeniin tarvitse, ei auta arvosanat kouluajoilta. Toisaalta se kieli jota tarvitsee kehittyy läpi elämän.


    • Kyllä!

      Turvallisuuspolittisista syistä keinotekoinen kaksikielisyys on lopetettava.

      Muuten Venäjä vaatii samoja oikeuksia suomenvenäläisille. Jos Suomi ei suostu, joudumme jatkuvan painostuksen alaiseksi.

      Pitää kysyä päättäjiltä: Ovatko surujen etuoikeudet tärkeämpiä kuin isänmaamme turvallisuus?

      • Swordfish

        Aika hölmöä tuollainen Venäjällä pelottelu. On ihan turha luulla, että Venäjä haluaisi niin välttämättä venäjän kielen Suomen kolmanneksi kansalliskieleksi, että ryhtyisi sen takia uhkaamaan Suomea.
        Jos uskot oikeasti väitteeseesi, olet todella yksinkertainen.
        Jos taas väität sellaista mihin et oikeasti usko, olet epärehellinen.
        Sinänsä nuo ovat ihan tyypillisiä nettifennojen ominaisuuksia. Yleensä on miellyttävämpää väitellä sellaisen vastustajan kanssa jota voi kunnioittaa, mutta nettifennojen tapauksessa tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, sillä he vyöryttävät jatkuvasti tällekin palstalle niin paljon valheellisia ja/tai virheellisiä väitteitä, että se voi johtua vain siitä, etteivät he osaa argumentoida muuten kuin nivomalla kroonista valehtelua ja syvää tietämättömyyttä saumattomattomaksi kokonaisuudeksi, jota he jatkuvasti ovat tarjoamassa uudestaan, vaikka heidän väitteensä on jo vaikka kuinka monta kertaa osoitettu valheellisiksi.
        On kai liikaa oletettu, että he joskus kykenisivät kasvattamaan itselleen selkärangan.


      • Kieliprivilegioita
        Swordfish kirjoitti:

        Aika hölmöä tuollainen Venäjällä pelottelu. On ihan turha luulla, että Venäjä haluaisi niin välttämättä venäjän kielen Suomen kolmanneksi kansalliskieleksi, että ryhtyisi sen takia uhkaamaan Suomea.
        Jos uskot oikeasti väitteeseesi, olet todella yksinkertainen.
        Jos taas väität sellaista mihin et oikeasti usko, olet epärehellinen.
        Sinänsä nuo ovat ihan tyypillisiä nettifennojen ominaisuuksia. Yleensä on miellyttävämpää väitellä sellaisen vastustajan kanssa jota voi kunnioittaa, mutta nettifennojen tapauksessa tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, sillä he vyöryttävät jatkuvasti tällekin palstalle niin paljon valheellisia ja/tai virheellisiä väitteitä, että se voi johtua vain siitä, etteivät he osaa argumentoida muuten kuin nivomalla kroonista valehtelua ja syvää tietämättömyyttä saumattomattomaksi kokonaisuudeksi, jota he jatkuvasti ovat tarjoamassa uudestaan, vaikka heidän väitteensä on jo vaikka kuinka monta kertaa osoitettu valheellisiksi.
        On kai liikaa oletettu, että he joskus kykenisivät kasvattamaan itselleen selkärangan.

        Katsopa YLE Areenasta Ville Haapasalon "Silkkitie 30:ssä päivässä"
        kohdasta 13-16 minuuttia, miten venäläisten Georgian valloitus sujuu !

        Sielläkin toistuu tuttu sana "etuoikeudet", joka on yhtä tuttu myös Suomessa.

        Eli kielipolitiikkaan ja etuoikeuksiin perustuen Venäjä valloittaa asukasluvultaan Suomen kokoisen itsenäisen valtion, Georgian maa- alueita ! Tästä ei Suomessa puhuta, koska siitä aiheutuisi kiusallisia rinnastuksia.

        Konnuus ja härskiys ei ole mihinkään tästä maailmasta kadonnut,
        sen ovat suomalaiset saaneet tuntea aina ja sen tuntevat myös georgialaiset.


      • Kieliprivilegioita
        Kieliprivilegioita kirjoitti:

        Katsopa YLE Areenasta Ville Haapasalon "Silkkitie 30:ssä päivässä"
        kohdasta 13-16 minuuttia, miten venäläisten Georgian valloitus sujuu !

        Sielläkin toistuu tuttu sana "etuoikeudet", joka on yhtä tuttu myös Suomessa.

        Eli kielipolitiikkaan ja etuoikeuksiin perustuen Venäjä valloittaa asukasluvultaan Suomen kokoisen itsenäisen valtion, Georgian maa- alueita ! Tästä ei Suomessa puhuta, koska siitä aiheutuisi kiusallisia rinnastuksia.

        Konnuus ja härskiys ei ole mihinkään tästä maailmasta kadonnut,
        sen ovat suomalaiset saaneet tuntea aina ja sen tuntevat myös georgialaiset.

        Huom! "Silkkitie 30:ssä päivässä" osa /2 katseluaikaa jäljellä 3 päivää


      • Huomio!
        Swordfish kirjoitti:

        Aika hölmöä tuollainen Venäjällä pelottelu. On ihan turha luulla, että Venäjä haluaisi niin välttämättä venäjän kielen Suomen kolmanneksi kansalliskieleksi, että ryhtyisi sen takia uhkaamaan Suomea.
        Jos uskot oikeasti väitteeseesi, olet todella yksinkertainen.
        Jos taas väität sellaista mihin et oikeasti usko, olet epärehellinen.
        Sinänsä nuo ovat ihan tyypillisiä nettifennojen ominaisuuksia. Yleensä on miellyttävämpää väitellä sellaisen vastustajan kanssa jota voi kunnioittaa, mutta nettifennojen tapauksessa tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, sillä he vyöryttävät jatkuvasti tällekin palstalle niin paljon valheellisia ja/tai virheellisiä väitteitä, että se voi johtua vain siitä, etteivät he osaa argumentoida muuten kuin nivomalla kroonista valehtelua ja syvää tietämättömyyttä saumattomattomaksi kokonaisuudeksi, jota he jatkuvasti ovat tarjoamassa uudestaan, vaikka heidän väitteensä on jo vaikka kuinka monta kertaa osoitettu valheellisiksi.
        On kai liikaa oletettu, että he joskus kykenisivät kasvattamaan itselleen selkärangan.

        Sitähän minä JUURI tarkoitin! Venäjän kielen aseman parantamisvaatimukset voidaan torjua vain poistamalla surujen etuoikeutettu asema vähemmistöjen joukossa.

        Eli venäjä ei tule saamaan ruotsin asemaa Suomessa, vaan ruotsin asemaa kohtuullistetaan normaaliksi.

        Pelkkä vaatimus eli uhkaus Venäjän taholta riittänee. Miksi maamme päättäjät ajaisivat Suomen hankalaan asemaan surujen etuoikeuksien takia?

        Ei pidä kuvitella liikoja surumafian pelotusvaikutuksesta Ei se sentään Venäjän karhun pelkoa voita....


      • ruskit ulos
        Swordfish kirjoitti:

        Aika hölmöä tuollainen Venäjällä pelottelu. On ihan turha luulla, että Venäjä haluaisi niin välttämättä venäjän kielen Suomen kolmanneksi kansalliskieleksi, että ryhtyisi sen takia uhkaamaan Suomea.
        Jos uskot oikeasti väitteeseesi, olet todella yksinkertainen.
        Jos taas väität sellaista mihin et oikeasti usko, olet epärehellinen.
        Sinänsä nuo ovat ihan tyypillisiä nettifennojen ominaisuuksia. Yleensä on miellyttävämpää väitellä sellaisen vastustajan kanssa jota voi kunnioittaa, mutta nettifennojen tapauksessa tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista, sillä he vyöryttävät jatkuvasti tällekin palstalle niin paljon valheellisia ja/tai virheellisiä väitteitä, että se voi johtua vain siitä, etteivät he osaa argumentoida muuten kuin nivomalla kroonista valehtelua ja syvää tietämättömyyttä saumattomattomaksi kokonaisuudeksi, jota he jatkuvasti ovat tarjoamassa uudestaan, vaikka heidän väitteensä on jo vaikka kuinka monta kertaa osoitettu valheellisiksi.
        On kai liikaa oletettu, että he joskus kykenisivät kasvattamaan itselleen selkärangan.

        Oot todella lapsenuskoinen tai sitten ihan oikeesti TYHMÄ.
        Baltian maissa on noita ryssiä vähä enämpi kun Suomessa. Nyt jo ryssä vaatii niille ainakin samoja oikeuksia kuin alkuperäisillä balteilla on. Sitten seuraa kauppapoliittisia pakotteita, sen jälkeen ....astuvat ehkä sotilaat kuvaan mukaan.


    • Nakit ja muusi

      Missä venäläisiä on kohdeltu huonosti ja katsottu vinoon? Kolmosen ratikassa vai?

      Ihme että yksittäisiä tapauksia ei ole mutta joka toinen fru Vritanowsky pelkää katseita puhuessaan venäjää lapsilleen.
      Sitä paitsi herra Kuvirnowsky ei uskalla ollenkaan syödä iltaisin makkaraa.

    • khippjldj

      TV:ssä jälleen haastateltiin täällä ostoksilla venäläisiä kävijöitä. Eräänkin mielestä Suomi on mukiinmenevä maa ja muuttaisi mielellään Suomeen asumaan.
      Tulikin ajatus. Venäläiset jotka asuvat täällä, sulautuvat hyvin valtaväestöön.. .. en ole havainnut minkäänlaista pyrkimystä erottautumiseen, päin vastoin.

      MUTTA svedupetturit, he kieltävät isiensä maan ja kielen.

      • gustas

        Många ryssarna har ju också velat vara ett folk som kan strunta i andra och köra över andra så de passar bra in med andra som gör anspråk på att vara valtaväestö =herrefolk


      • giaeifg
        gustas kirjoitti:

        Många ryssarna har ju också velat vara ett folk som kan strunta i andra och köra över andra så de passar bra in med andra som gör anspråk på att vara valtaväestö =herrefolk

        Men lilla fröken gustas - du kan ju inte svenska.


      • gustas
        giaeifg kirjoitti:

        Men lilla fröken gustas - du kan ju inte svenska.

        Verkar nog vara du som inte kan det. Valta är makt och makt använder den som vill sätta sig över andra alltså vara herrar över andra. Valtaväestö blir då alltså ett folk som vill vara herrar över andra eller ett herrefolk


    • Aloittajan asialla

      ”Ruotsinkielisten etuoikeudet purettava heti”

      Siispä ryhdytään hommiin! Ensin tulee tietysti pakkoruotsin poisto, sehän on selvä.

      Mutta mitä seuraavaksi?
      Teethän jonkinlainen käsittelyjärjestyslista niiden etuoikeuksista. Meillä on sitten helpompi tehdä niinku tehokasta tiimityötä.

      • Yksinkertaista!

        Koko keinotekoinen kaksikielisyys on surujen etuilujärjestelmä. Turha sitä kaikkea on eritellä.

        Eli poistetaan se ja siirrytään normaaliin oikeudenmukaiseen pohjoismaiseen kielipolitiikkaan.

        Hyvin yksinkertaista ja helppoa. Vai mitä?


    • sairasta mölinää

      Tehdään sitä samaa kuin tähänkin asti. Mölistään kunnon persuna päissään puskassa ja annetaan muiden päättää asioista. Me persut pääsemme paljon helpommalla, kun emme ole sotkeutuneet päätöksien tekoon. Jatkekaan porukalla mölinää pakkoruotsista, maahanmuutosta......

    • leeko

      Suomenruotsalaisilla on kyllä tosi huono kielipää, ei opita puhumaan suomea
      vaikka sitä kuulee ympärillään sukupolvesta toiseen.Ruotsiin muuttaneista suoma-
      laisista jo toinen sukupolvi puhuu ja ymmärtää täysin myös ruotsia.

      • 48

        No leeko koska kehut kielitaitoja niin monta kieltä puhut ja montako olet lukenut?


      • Swordfish

        Näiden "yksikielisyyssotureiden" kirjoitukset ovat usein täynnä niin pahoja asiavirheitä että on vaikea uskoa todeksi sitä miten vähäisillä yleistiedoilla nuo "soturit" ovat liikkeellä. Yleissivistyksen täytyy olla suurin piirtein samalla tasolla kuin Jukolan veljeksillä (ennen kuin he menivät kouluun), ellei tiedä, että suomenruotsalaiset osaavat keskimäärin huomattavasti paremmin suomea kuin suomenkieliset (keskimäärin) ruotsia. Sitähän aletaan lukea jo kolmannelta luokalta. Suomenkielisissä kouluissahan ruotsi alkaa yleensä vasta seitsemänneltä. Lisäksi huomattava osa suomenruotsalaisia on jo taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä. Eräässä tutkimuksessa joitakin vuosia sitten 35% suomenruotsalaisista ilmoitti pitävänsä suomea toisena äidinkielenään. Jos olisi kysytty vain nuorimmilta ikäluokilta, luku olisi ollut vielä selvästi suurempi.
        Ruotsinkielisiset oppilaat myös lukevat keskimäärin enemmän kieliä kuin suomenkieliset (keskimäärin). Myös vieraiden kielten oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä.


      • Siis?
        Swordfish kirjoitti:

        Näiden "yksikielisyyssotureiden" kirjoitukset ovat usein täynnä niin pahoja asiavirheitä että on vaikea uskoa todeksi sitä miten vähäisillä yleistiedoilla nuo "soturit" ovat liikkeellä. Yleissivistyksen täytyy olla suurin piirtein samalla tasolla kuin Jukolan veljeksillä (ennen kuin he menivät kouluun), ellei tiedä, että suomenruotsalaiset osaavat keskimäärin huomattavasti paremmin suomea kuin suomenkieliset (keskimäärin) ruotsia. Sitähän aletaan lukea jo kolmannelta luokalta. Suomenkielisissä kouluissahan ruotsi alkaa yleensä vasta seitsemänneltä. Lisäksi huomattava osa suomenruotsalaisia on jo taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä. Eräässä tutkimuksessa joitakin vuosia sitten 35% suomenruotsalaisista ilmoitti pitävänsä suomea toisena äidinkielenään. Jos olisi kysytty vain nuorimmilta ikäluokilta, luku olisi ollut vielä selvästi suurempi.
        Ruotsinkielisiset oppilaat myös lukevat keskimäärin enemmän kieliä kuin suomenkieliset (keskimäärin). Myös vieraiden kielten oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä.

        Teiltä nettisvekoilta taas puuttuu logiikka. Miksi pitäisi olla keinotekoisesti kaksikielisyys, jos kaikki surut osaavat suomea?

        Ja jos muutama ei osaakaan, niin onko se todella perustelu koko maan pakkoruotsitukselle?

        Vain alueellinen eli kunnallinen kaksikielisyys on perusteltua.

        Ja se koskee tietysti tasavertaisuuden vuoksi kaikkia kieliä.


      • Wundering Baum
        Swordfish kirjoitti:

        Näiden "yksikielisyyssotureiden" kirjoitukset ovat usein täynnä niin pahoja asiavirheitä että on vaikea uskoa todeksi sitä miten vähäisillä yleistiedoilla nuo "soturit" ovat liikkeellä. Yleissivistyksen täytyy olla suurin piirtein samalla tasolla kuin Jukolan veljeksillä (ennen kuin he menivät kouluun), ellei tiedä, että suomenruotsalaiset osaavat keskimäärin huomattavasti paremmin suomea kuin suomenkieliset (keskimäärin) ruotsia. Sitähän aletaan lukea jo kolmannelta luokalta. Suomenkielisissä kouluissahan ruotsi alkaa yleensä vasta seitsemänneltä. Lisäksi huomattava osa suomenruotsalaisia on jo taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä. Eräässä tutkimuksessa joitakin vuosia sitten 35% suomenruotsalaisista ilmoitti pitävänsä suomea toisena äidinkielenään. Jos olisi kysytty vain nuorimmilta ikäluokilta, luku olisi ollut vielä selvästi suurempi.
        Ruotsinkielisiset oppilaat myös lukevat keskimäärin enemmän kieliä kuin suomenkieliset (keskimäärin). Myös vieraiden kielten oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä.

        Totta kirjoitat. Kollegani on suomenruotsalainen, ja hyvin harvassa ovat ne suomen sanat, joita hän ei ymmärtäisi. Ehkä kaikkein kaunokirjallisimmat adjektiivit.

        Johtuisiko tämä ilmiö siitä, että suomenkielellä on käyttöarvoa Suomessa, samoin kuin ruotsilla Ruotsissa, mutta käyttöarvot ristiin eivät ole yhtä korkealla tasolla?

        Esimerkkiä kannattaisi hakea Ruotsista ja Ahvenanmaalta, jossa ei käytetä arvokasta aikaa turhuuksiin.


      • 69
        Swordfish kirjoitti:

        Näiden "yksikielisyyssotureiden" kirjoitukset ovat usein täynnä niin pahoja asiavirheitä että on vaikea uskoa todeksi sitä miten vähäisillä yleistiedoilla nuo "soturit" ovat liikkeellä. Yleissivistyksen täytyy olla suurin piirtein samalla tasolla kuin Jukolan veljeksillä (ennen kuin he menivät kouluun), ellei tiedä, että suomenruotsalaiset osaavat keskimäärin huomattavasti paremmin suomea kuin suomenkieliset (keskimäärin) ruotsia. Sitähän aletaan lukea jo kolmannelta luokalta. Suomenkielisissä kouluissahan ruotsi alkaa yleensä vasta seitsemänneltä. Lisäksi huomattava osa suomenruotsalaisia on jo taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä. Eräässä tutkimuksessa joitakin vuosia sitten 35% suomenruotsalaisista ilmoitti pitävänsä suomea toisena äidinkielenään. Jos olisi kysytty vain nuorimmilta ikäluokilta, luku olisi ollut vielä selvästi suurempi.
        Ruotsinkielisiset oppilaat myös lukevat keskimäärin enemmän kieliä kuin suomenkieliset (keskimäärin). Myös vieraiden kielten oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä.

        "Ruotsinkielisiset oppilaat myös lukevat keskimäärin enemmän kieliä kuin suomenkieliset (keskimäärin). Myös vieraiden kielten oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä."

        Hyvä että jotain osaavat, kun PISA-tuloset ovat mitä ovat. Paskaa jauhetaan monella kielellä.


    • Privilegiot pois

      Todella oppimattomia ovat, tämä Suomeen vuosisatoja sitten tullut ensimmäinen maahanmuuttaja-aalto.

      Suomesta 1960 - 1970-luvuilla Ruotsiin muuttaneet
      maahanmuuttajat oppivat ruotsin kielen muutamassa vuodessa,
      mutta Suomessa 800 vuotta asuneet maahanmuuttajat eivät osaa suomen kieltä vieläkään.

      Todellinen syy tähän on tietenkin tuon 800 vuotta voimassa olleet
      ruotsinkielisten etu-ja erioikeudet , privilegiot, joilla sai valtaa,
      rahaa ja omaisuutta, ja osa näistä privilegioista on yhä voimassa.

    • hidasoppiset

      Nii no eihän suomalaisetkaan ole oppineet saamea vaikka on parituhatta vuotta oltu täällä maahanmuuttajina.

    • Privilegiot pois

      Käykääpä YLE Areenassa katsomassa Ville Haapasalon "Silkkitie 30:ssä päivässä", jossa Ville on Georgiassa, Venäjän naapurissa.

      Neuvostoliiton aikana Georgian alueen rajaseuduille muutti
      venäläisiä Neuvostoliiton puolelta, niin että venäläiset muodostivat pienen enemmistön Georgian rajaseuduilla.

      Venäjä katsoi, että koska alueilla asuu hieman enemmän venäläisiä kuin georgialaisia, se on Venäjän aluetta, ja valloitti alueet sodalla v. 2007.
      Juuri siitä oli Venäjän ja Georgian sodassa kyse.

      Nyt alueilla asuneet georgialaiset on häädetty pois kodeistaan , ja asuvat pakolaisleireissä Venäjän piirtämän rajan Georgian puoleisella osalla. Suomessa tästä ei juuri puhuta.

      Jos Suomeen tulee ja/tai otetaan maahanmuutajia, niin opetelkoot maan valtakielen, suomenkielen. Tätä on tuettava, koska se auttaa
      maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, aivan kuten Suomesta muuttaneet ovat integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

      Mihinkään privilegiopelleilyyn ei tule lähteä, ei venäläisten eikä muidenkaan kansallisuuksien suhteen, ja kaikki entisetkin ruotsinkielisten privilegiot on purettava.

    • pakkoruotsi sairasta

      Ruotsissa on ehdotettu Malmöön aluellaa, että poliisin pitää alkaa opiskelemaan arabiankieltä, heitä kun alka aolla Riotsissa lähempänä miljoonaa.

      finlandsvenska ni kan dra åt helvete från Finland,

      • Swordfish

        Voi sua pientä raukkaa.
        Ei kuule onnistu. Tällähän me ollaan oltu jo 1200-luvulta saakka eikä me täältä minnekään kadota. Välillä meidän määrämme oli vähenemään päin, mutta on viime vuosina taas alkanut kasvaa, lähinnä siksi että kaksikieliset lapset rekisteröidään nykyisin useimmiten ruotsinkielisiksi ja he useimmiten myös käyvät koulunsa ruotsiksi. Viime vuosina netissä rehottanut äärifennomaaninen häirikkökampanja on myös omalta osalta vahvistanut kaksikielisen väestönosan identiteetin suomenruotsalaista osaa, mikä on johtanut siihen että osa niistä aikuisista kaksikielisistä jotka on lapsena rekisteröity suomenkielisiksi on ryhtynyt vaihtamaan virallisen kieli-identiteettinsä ruotsinkieliseksi (sehän on vain ilmoitusasia maistraattiin). Tehän ette tietenkään käsittäneet, että kun "hurreja" lyödään netissä kuin vierasta sikaa, se tekee hyvin vastenmielisen vaikutuksen kaikkiin, jotka edes osittain ovat suomenruotsalaista alkuperää, ja myös niihin jotka ovat suomenruotsalaisen kanssa naimisissa tai muussa parisuhteessa. Mitä enemmän te jatkatte tökeröä vihakampanjaanne, sitä vahvemmin nekin kaksikieliset joille suomi on oikeastaan vahvempi kieli tulevat tuntemaan itsensä juuri suomenruotsalaisiksi. Te toimitte toisin sanoen tehokkaana karkottimena, vähän niin kuin haisunäädät. Mutta kuten jo sanoin, tätä te ette tietenkään kykene ikinä käsittämään, vaikka se sanotaan teille ihan suoraan. Te tulette siis edelleen jatkamaan omien turhaumienne purkamista kokonaiseen kansanryhmään siitä huolimatta että teidän oikeastaan pitäisi tajuta, että lopputulos on tasan päinvastainen kuin te toivotte.
        Miltä tuntuu tehdä epäsuoraa työtä vastustamansa asian puolesta?


      • Kaksikieliset?
        Swordfish kirjoitti:

        Voi sua pientä raukkaa.
        Ei kuule onnistu. Tällähän me ollaan oltu jo 1200-luvulta saakka eikä me täältä minnekään kadota. Välillä meidän määrämme oli vähenemään päin, mutta on viime vuosina taas alkanut kasvaa, lähinnä siksi että kaksikieliset lapset rekisteröidään nykyisin useimmiten ruotsinkielisiksi ja he useimmiten myös käyvät koulunsa ruotsiksi. Viime vuosina netissä rehottanut äärifennomaaninen häirikkökampanja on myös omalta osalta vahvistanut kaksikielisen väestönosan identiteetin suomenruotsalaista osaa, mikä on johtanut siihen että osa niistä aikuisista kaksikielisistä jotka on lapsena rekisteröity suomenkielisiksi on ryhtynyt vaihtamaan virallisen kieli-identiteettinsä ruotsinkieliseksi (sehän on vain ilmoitusasia maistraattiin). Tehän ette tietenkään käsittäneet, että kun "hurreja" lyödään netissä kuin vierasta sikaa, se tekee hyvin vastenmielisen vaikutuksen kaikkiin, jotka edes osittain ovat suomenruotsalaista alkuperää, ja myös niihin jotka ovat suomenruotsalaisen kanssa naimisissa tai muussa parisuhteessa. Mitä enemmän te jatkatte tökeröä vihakampanjaanne, sitä vahvemmin nekin kaksikieliset joille suomi on oikeastaan vahvempi kieli tulevat tuntemaan itsensä juuri suomenruotsalaisiksi. Te toimitte toisin sanoen tehokkaana karkottimena, vähän niin kuin haisunäädät. Mutta kuten jo sanoin, tätä te ette tietenkään kykene ikinä käsittämään, vaikka se sanotaan teille ihan suoraan. Te tulette siis edelleen jatkamaan omien turhaumienne purkamista kokonaiseen kansanryhmään siitä huolimatta että teidän oikeastaan pitäisi tajuta, että lopputulos on tasan päinvastainen kuin te toivotte.
        Miltä tuntuu tehdä epäsuoraa työtä vastustamansa asian puolesta?

        Kaksikielisyys on svekojen uusi kaunisteluilmaus, kun täysin suomenkielisiä lapsia ruotsitetaan, kylvetetään ja rekisteröidään "suomenruotsalaisiksi".

        Surujen määrä on pysynyt määrällisesti(ei suhteellisesti!) ennallaan vain rekisteröintikikkailun avulla, kuten h.urriksi.fi-sivuston kautta.

        Todellisuudessa ruotsalaisuus OHENEE kovaa vauhtia. Nuo 3/4-osaa suomenkieliset surulapset eivät aikuisena enää tottele vanhempiensa halua olla suruja.

        Todellinen surujen määrän romahdus tullaan näkemään, kun surujen etuoikeutettu asema murenee pakkoruotsituksen poiston kautta. Miksi enää kuulua parjattuun vähemmistöön, jos siitä ei saa edes etuja?


      • Wundering Baum
        Kaksikieliset? kirjoitti:

        Kaksikielisyys on svekojen uusi kaunisteluilmaus, kun täysin suomenkielisiä lapsia ruotsitetaan, kylvetetään ja rekisteröidään "suomenruotsalaisiksi".

        Surujen määrä on pysynyt määrällisesti(ei suhteellisesti!) ennallaan vain rekisteröintikikkailun avulla, kuten h.urriksi.fi-sivuston kautta.

        Todellisuudessa ruotsalaisuus OHENEE kovaa vauhtia. Nuo 3/4-osaa suomenkieliset surulapset eivät aikuisena enää tottele vanhempiensa halua olla suruja.

        Todellinen surujen määrän romahdus tullaan näkemään, kun surujen etuoikeutettu asema murenee pakkoruotsituksen poiston kautta. Miksi enää kuulua parjattuun vähemmistöön, jos siitä ei saa edes etuja?

        Meneekö puurot ja vellit sekaisin?

        Kirjoitat "parjatusta" vähemmistöstä. Olemassa oleva ilmiö vai jotain mitä yritetät luoda tai pitää yllä?

        Suomenruotsalaisten mahdolisuus asiointiin omalla kielellä pitää turvata.

        Suomenruotsalaisilla on omia kulttuuriperinteitä. Muille näkyvimpänä ehkä Lucia? Mitä haittaa on kellekään meistä siitä, että Strömsössä tehdään nättejä askareita? Samalla tavalla suomalainen kusenhajuinen juoppo vaalii perinnehistoriaa sammumalla Jakomäen ostoskeskuksen viheriölle.

        Nämä ovat eri asioita siitä, että kielen ja kulttuurin suojaamiseksi tulkitaan keinona vain suuren osan pakotus investoimaan aikaansa turhaan kieleen.

        Eli eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

        Pelottavaa on se, että kielikeskustelua ei käydä kuin vapailla forumeilla (kuten täällä). YLE/FST on tarkoin ohjattua, tv-paneeleissa oikein korostuu, että toimittajilta puuttuu neutraliteetti.

        Enkä ole nähnyt yhdestäkään ministeriöstä yhtään tutkimusta siitä, millainen tulevaisuus meillä olisi monipuolisemman kielipaletin kautta. Ainoa mitä on tutkittu, on, voiko opetus tapahtua kaksikielisenä. Tällöinkin tutkimus oli jähmettynyt suomi/ruotsi -kaksikkoon. (tai jähmetetty, kukakohan oli siinäkin käynnistäjänä..)

        Jokin taho tai jotkin tahot eivät halua tuoda todellisia tarpeita keskusteluun. Sekä yhteiskunnan, että puolustajien/vastustajien. Keskustellaan juupas/eipäs -akselilla tai summaavilla abstraktioilla.

        Lakipykälistä keskustelevat sitten ne pykäläteknikot, joiden mielestä lakikirja ohjaa tarpeita eikä päinvastoin. Perustuslaki tai opetusta koskeva laki vedetään korttipakasta juuri ennen natsikorttia.


      • Swordfish
        Kaksikieliset? kirjoitti:

        Kaksikielisyys on svekojen uusi kaunisteluilmaus, kun täysin suomenkielisiä lapsia ruotsitetaan, kylvetetään ja rekisteröidään "suomenruotsalaisiksi".

        Surujen määrä on pysynyt määrällisesti(ei suhteellisesti!) ennallaan vain rekisteröintikikkailun avulla, kuten h.urriksi.fi-sivuston kautta.

        Todellisuudessa ruotsalaisuus OHENEE kovaa vauhtia. Nuo 3/4-osaa suomenkieliset surulapset eivät aikuisena enää tottele vanhempiensa halua olla suruja.

        Todellinen surujen määrän romahdus tullaan näkemään, kun surujen etuoikeutettu asema murenee pakkoruotsituksen poiston kautta. Miksi enää kuulua parjattuun vähemmistöön, jos siitä ei saa edes etuja?

        Et selvästikään tunne kaksikielisiä, jos kuvittelet tuollaista. Olen itsekin kaksikielinen ja monet sukulaisistani ja ystävistäni sekä näiden lapsista on kaksikielisiä. Tiedän hyvin, että kaksikielisissä perheissä ruotsi on periyrynyt erittäin hyvin viimeisimpien sukupolvien aikana, mitä tietenkin tukee se että koulu käydään nykyisin enimmäkseen ruotsiksi. Perheen koulutustaso vaikuttaa kielen peritytymiseen siten, että ruotsi periytyy sitä vahvemmin, mitä parempi koulutus perheen vanhemmilla on. Kaksikielisten keskimäärinen koulutustaso onkin selvästi parempi kuin Suomen väestöllä keskimäärin.
        Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. Vaikka persut saisivat eduskuntaan ehdottoman enemmistön (mitä ei tule tapahtumaan), he eivät silloinkaan voisi muuttaa perustuslakia eivätkä säätää sen kanssa ristiriidassa olevia lakeja. Mikään oleellinen ei siis tule muuttumaan.
        Mainitsin jo edellä, että viime vuosina netissä rehottanut vihakampanja ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta vastaan on ollut omiaan vahvistamaan kaksikielisen väestön identiteetin ruotsinkielistä osaa, minkä itse kaksikielisenä (ja paljon toisia kaksikielisiä tuntevana) tiedän varsin hyvin. Käsitämme kyllä, että ne jotka ovat tuon kampanjan takana ovat pelkkä pieni katkeroitunut vähemmistö. Meillähän on jokapäiväisessä elämässämme paljon täysin suomenkielisiä sukulaisia, ystäviä sekä työtovereita ja harrastustovereita, ja he suhtautuvat meihin ystävällisesti. Olemme tietoisia siitä, että se pieni katkera pohjasakka joka käy kampanjaansa meitä vastaan on olemassa (ja tulee esiin lähinnä netissä), mutta kyseinen pohjasakka on tasan viimeinen ryhmä tässä yhteiskunnassa, johon haluisimme samaistua. Totesin jo aikaisemmin, että uusfennomaaniset "kielisoturit" toimivat tehokkaana karkottimena, haisunäätien tavoin. Koska heidän menetelmänsä ovat niin tökeröitä (systemaattinen valehtelu, ruotsinkielisiin kohdistuva herjaus jne), ne tekevät tietenkin hyvin vastenmielisen vaikutuksen jokseenkin kaikkiin vähänkin sivistyneisiin ihmisiin tässä maassa sekä vahvistavat entuudestaan sitä ruotsin- ja kaksikielisen väestön keskuudessa vallitsevaa hyvin voimakasta vakaumusta, että meillä on tässä asiassa erittäin vahva moraalinen yliote. Ja meidän moraalinen yliotteemme vain vahvistuu koko ajan, sitä enemmän mitä nettifennot jatkavat oman eettisen ja tyylillisen ala-arvoisuutensa esittelyä. Kun nettifennot niin ilmeisesti edustavat kaikkein huonointa ainesta tässä maassa niin etiikan, lahjakkuuden kuin tyylinkin suhteen, miksi kukaan kaksikielinen haluaisi koskaan samaistua heihin ja heidän edustamaansa asiaan?


      • Jalmari Vanikka-Aho
        Swordfish kirjoitti:

        Voi sua pientä raukkaa.
        Ei kuule onnistu. Tällähän me ollaan oltu jo 1200-luvulta saakka eikä me täältä minnekään kadota. Välillä meidän määrämme oli vähenemään päin, mutta on viime vuosina taas alkanut kasvaa, lähinnä siksi että kaksikieliset lapset rekisteröidään nykyisin useimmiten ruotsinkielisiksi ja he useimmiten myös käyvät koulunsa ruotsiksi. Viime vuosina netissä rehottanut äärifennomaaninen häirikkökampanja on myös omalta osalta vahvistanut kaksikielisen väestönosan identiteetin suomenruotsalaista osaa, mikä on johtanut siihen että osa niistä aikuisista kaksikielisistä jotka on lapsena rekisteröity suomenkielisiksi on ryhtynyt vaihtamaan virallisen kieli-identiteettinsä ruotsinkieliseksi (sehän on vain ilmoitusasia maistraattiin). Tehän ette tietenkään käsittäneet, että kun "hurreja" lyödään netissä kuin vierasta sikaa, se tekee hyvin vastenmielisen vaikutuksen kaikkiin, jotka edes osittain ovat suomenruotsalaista alkuperää, ja myös niihin jotka ovat suomenruotsalaisen kanssa naimisissa tai muussa parisuhteessa. Mitä enemmän te jatkatte tökeröä vihakampanjaanne, sitä vahvemmin nekin kaksikieliset joille suomi on oikeastaan vahvempi kieli tulevat tuntemaan itsensä juuri suomenruotsalaisiksi. Te toimitte toisin sanoen tehokkaana karkottimena, vähän niin kuin haisunäädät. Mutta kuten jo sanoin, tätä te ette tietenkään kykene ikinä käsittämään, vaikka se sanotaan teille ihan suoraan. Te tulette siis edelleen jatkamaan omien turhaumienne purkamista kokonaiseen kansanryhmään siitä huolimatta että teidän oikeastaan pitäisi tajuta, että lopputulos on tasan päinvastainen kuin te toivotte.
        Miltä tuntuu tehdä epäsuoraa työtä vastustamansa asian puolesta?

        Ette tulleet tänne 1200-luvulla, vain paljon paljon myöhemmin, ettäkä ole halunneet oppia suomenkieltä. syy siihen on selvä: suomenkielessä on yli miljoona sanaa, ruotsinkielessä vain noin 20 000 sanaa. Eihän ruotsinkielinen voi oppia suomenkieltä, kun köyhästä ruotsinkielestä ei löydy oikeita vastineneita suomenkielisille ilmaisuille. Tämä tarina on tosi!!!!!!


      • Swordfish
        Jalmari Vanikka-Aho kirjoitti:

        Ette tulleet tänne 1200-luvulla, vain paljon paljon myöhemmin, ettäkä ole halunneet oppia suomenkieltä. syy siihen on selvä: suomenkielessä on yli miljoona sanaa, ruotsinkielessä vain noin 20 000 sanaa. Eihän ruotsinkielinen voi oppia suomenkieltä, kun köyhästä ruotsinkielestä ei löydy oikeita vastineneita suomenkielisille ilmaisuille. Tämä tarina on tosi!!!!!!

        Taas noita satuja. Tuossa kaikessahan ei ole totta edes siteeksi. Taas kerran joutuu miettimään, onko nettifenno

        a) tyhmä ja tietämätön, vai

        b) epärehellinen (koska valehtelee tietoisesti), vai

        c) kaikkea tätä samanaikaisesti.

        Ylivoimaisesti yleisimmältä tällä palstalla vaikuttaa c-vaihtoehto. Nettifennot ovat (epäsuorasti) parasta mainosta ruotsinkielisen kulttuurin ja kaksikielisyyden asialle tässä maassa, mutta sitähän ne raukat eivä tietenkään koskaan opi ymmärtämään.

        Keep up the good work! Folktinget tackar.


      • C.E.
        Swordfish kirjoitti:

        Et selvästikään tunne kaksikielisiä, jos kuvittelet tuollaista. Olen itsekin kaksikielinen ja monet sukulaisistani ja ystävistäni sekä näiden lapsista on kaksikielisiä. Tiedän hyvin, että kaksikielisissä perheissä ruotsi on periyrynyt erittäin hyvin viimeisimpien sukupolvien aikana, mitä tietenkin tukee se että koulu käydään nykyisin enimmäkseen ruotsiksi. Perheen koulutustaso vaikuttaa kielen peritytymiseen siten, että ruotsi periytyy sitä vahvemmin, mitä parempi koulutus perheen vanhemmilla on. Kaksikielisten keskimäärinen koulutustaso onkin selvästi parempi kuin Suomen väestöllä keskimäärin.
        Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. Vaikka persut saisivat eduskuntaan ehdottoman enemmistön (mitä ei tule tapahtumaan), he eivät silloinkaan voisi muuttaa perustuslakia eivätkä säätää sen kanssa ristiriidassa olevia lakeja. Mikään oleellinen ei siis tule muuttumaan.
        Mainitsin jo edellä, että viime vuosina netissä rehottanut vihakampanja ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta vastaan on ollut omiaan vahvistamaan kaksikielisen väestön identiteetin ruotsinkielistä osaa, minkä itse kaksikielisenä (ja paljon toisia kaksikielisiä tuntevana) tiedän varsin hyvin. Käsitämme kyllä, että ne jotka ovat tuon kampanjan takana ovat pelkkä pieni katkeroitunut vähemmistö. Meillähän on jokapäiväisessä elämässämme paljon täysin suomenkielisiä sukulaisia, ystäviä sekä työtovereita ja harrastustovereita, ja he suhtautuvat meihin ystävällisesti. Olemme tietoisia siitä, että se pieni katkera pohjasakka joka käy kampanjaansa meitä vastaan on olemassa (ja tulee esiin lähinnä netissä), mutta kyseinen pohjasakka on tasan viimeinen ryhmä tässä yhteiskunnassa, johon haluisimme samaistua. Totesin jo aikaisemmin, että uusfennomaaniset "kielisoturit" toimivat tehokkaana karkottimena, haisunäätien tavoin. Koska heidän menetelmänsä ovat niin tökeröitä (systemaattinen valehtelu, ruotsinkielisiin kohdistuva herjaus jne), ne tekevät tietenkin hyvin vastenmielisen vaikutuksen jokseenkin kaikkiin vähänkin sivistyneisiin ihmisiin tässä maassa sekä vahvistavat entuudestaan sitä ruotsin- ja kaksikielisen väestön keskuudessa vallitsevaa hyvin voimakasta vakaumusta, että meillä on tässä asiassa erittäin vahva moraalinen yliote. Ja meidän moraalinen yliotteemme vain vahvistuu koko ajan, sitä enemmän mitä nettifennot jatkavat oman eettisen ja tyylillisen ala-arvoisuutensa esittelyä. Kun nettifennot niin ilmeisesti edustavat kaikkein huonointa ainesta tässä maassa niin etiikan, lahjakkuuden kuin tyylinkin suhteen, miksi kukaan kaksikielinen haluaisi koskaan samaistua heihin ja heidän edustamaansa asiaan?

        "Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. "
        A, Tulkinnan lainmuutoksen perustuslainvastaisuudesta tekee perustuslakivaliokunta, tukenaan lainvalmisteluasiakirjat, sekä asiantuntijalausunnot. Perustuslakivaliokunta on poliittinen eduskunnan voimasuhteiden mukaan valittu elin, jossa valitut poliitikot päättävät.

        Edellä oleva tarkoittaa siis sitä, että esim pakollisiin kielten opintoihin liittyen voidaan tehdä hyvin pitkälle meneviä muutoksia nykyiseen nähden, mikäli perustuslakivaliokunta hyväksyy.

        B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena.

        Kuten esim. nim. ioni on tällä palstalla todennut, nykyisinkään velvollisuus palvella ruotsiksi ei kohdennu yhdelle virkamiehelle, vaan viranomaiselle kollektiivina. Uudessa lainsäädännässä voidaan asettaa velvollisuus, jossa viranomaisen tulee osoittaa riittävä määrä erikseen ruotsinkieliseen palveluun kykeneviä henkilöitä, ilman että samaa kielitaitoa vaadittaisiin kaikilta.


      • suomi passaa mulle
        Swordfish kirjoitti:

        Et selvästikään tunne kaksikielisiä, jos kuvittelet tuollaista. Olen itsekin kaksikielinen ja monet sukulaisistani ja ystävistäni sekä näiden lapsista on kaksikielisiä. Tiedän hyvin, että kaksikielisissä perheissä ruotsi on periyrynyt erittäin hyvin viimeisimpien sukupolvien aikana, mitä tietenkin tukee se että koulu käydään nykyisin enimmäkseen ruotsiksi. Perheen koulutustaso vaikuttaa kielen peritytymiseen siten, että ruotsi periytyy sitä vahvemmin, mitä parempi koulutus perheen vanhemmilla on. Kaksikielisten keskimäärinen koulutustaso onkin selvästi parempi kuin Suomen väestöllä keskimäärin.
        Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. Vaikka persut saisivat eduskuntaan ehdottoman enemmistön (mitä ei tule tapahtumaan), he eivät silloinkaan voisi muuttaa perustuslakia eivätkä säätää sen kanssa ristiriidassa olevia lakeja. Mikään oleellinen ei siis tule muuttumaan.
        Mainitsin jo edellä, että viime vuosina netissä rehottanut vihakampanja ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta vastaan on ollut omiaan vahvistamaan kaksikielisen väestön identiteetin ruotsinkielistä osaa, minkä itse kaksikielisenä (ja paljon toisia kaksikielisiä tuntevana) tiedän varsin hyvin. Käsitämme kyllä, että ne jotka ovat tuon kampanjan takana ovat pelkkä pieni katkeroitunut vähemmistö. Meillähän on jokapäiväisessä elämässämme paljon täysin suomenkielisiä sukulaisia, ystäviä sekä työtovereita ja harrastustovereita, ja he suhtautuvat meihin ystävällisesti. Olemme tietoisia siitä, että se pieni katkera pohjasakka joka käy kampanjaansa meitä vastaan on olemassa (ja tulee esiin lähinnä netissä), mutta kyseinen pohjasakka on tasan viimeinen ryhmä tässä yhteiskunnassa, johon haluisimme samaistua. Totesin jo aikaisemmin, että uusfennomaaniset "kielisoturit" toimivat tehokkaana karkottimena, haisunäätien tavoin. Koska heidän menetelmänsä ovat niin tökeröitä (systemaattinen valehtelu, ruotsinkielisiin kohdistuva herjaus jne), ne tekevät tietenkin hyvin vastenmielisen vaikutuksen jokseenkin kaikkiin vähänkin sivistyneisiin ihmisiin tässä maassa sekä vahvistavat entuudestaan sitä ruotsin- ja kaksikielisen väestön keskuudessa vallitsevaa hyvin voimakasta vakaumusta, että meillä on tässä asiassa erittäin vahva moraalinen yliote. Ja meidän moraalinen yliotteemme vain vahvistuu koko ajan, sitä enemmän mitä nettifennot jatkavat oman eettisen ja tyylillisen ala-arvoisuutensa esittelyä. Kun nettifennot niin ilmeisesti edustavat kaikkein huonointa ainesta tässä maassa niin etiikan, lahjakkuuden kuin tyylinkin suhteen, miksi kukaan kaksikielinen haluaisi koskaan samaistua heihin ja heidän edustamaansa asiaan?

        Ehkä se ruosinkielisten parempi koulutustaso selittyy sillä, kun heillä on kiintiöt oppilaitoksiin, huolimatta siitä että papereiden perusteeella eivät suomen kielisinä pääsisi opiskelemaan ollenkaan. Siis ruotsinkielisten on helppo päästä opiskelemaan kehnoilakin papereilla ja sitä ylellisyyttähän ei ole suomenkielisillä. Tällaiset säännöt joutais poistaa. Pakkoruotsi joutaisi poistaa, koska uskon, että ruotsiahan silti moni opiskelisi, koska onhan länsi-naapurimme myös aika suuri kauppakumppani Suomelle. On osattava ruotsinkin kieltä. Tietenkin se on pieni kieli maailmassa, mutta kun satumme olemaan naapuruksia. Tosin voi ihmetellä, että miksi Ruotsissa ei ole Suomen kielen pakkoa? Siellähän on suomalaisia paljonkin. He ovat kylläkin jo sulautuneet maahan niin että vain vanhemmat puhuvat enää suomea, eivät edes heidän lapset osaa enää suomea. Tästä voidaan päätellä, että suomenruotsalaiset elävät jotenkin omassa pienessä ympyrässään, johon ei mitään muuta mahdu. Siksi heidän asemansa on niin hyvin säilynyt. Samoin on mustalaisväestön omaleimaisuus säilynyt ja hekin asuvat niissä omissa ympyröissään. Molemmat ovat siis sissänpäin lämpiävää porukkaa, vaikka muuta väittäisivätkin.


      • gustas
        C.E. kirjoitti:

        "Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. "
        A, Tulkinnan lainmuutoksen perustuslainvastaisuudesta tekee perustuslakivaliokunta, tukenaan lainvalmisteluasiakirjat, sekä asiantuntijalausunnot. Perustuslakivaliokunta on poliittinen eduskunnan voimasuhteiden mukaan valittu elin, jossa valitut poliitikot päättävät.

        Edellä oleva tarkoittaa siis sitä, että esim pakollisiin kielten opintoihin liittyen voidaan tehdä hyvin pitkälle meneviä muutoksia nykyiseen nähden, mikäli perustuslakivaliokunta hyväksyy.

        B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena.

        Kuten esim. nim. ioni on tällä palstalla todennut, nykyisinkään velvollisuus palvella ruotsiksi ei kohdennu yhdelle virkamiehelle, vaan viranomaiselle kollektiivina. Uudessa lainsäädännässä voidaan asettaa velvollisuus, jossa viranomaisen tulee osoittaa riittävä määrä erikseen ruotsinkieliseen palveluun kykeneviä henkilöitä, ilman että samaa kielitaitoa vaadittaisiin kaikilta.

        Det finns nog ingen finlandssvenska som skulle ha något emot att det fanns någon person som kan svenska på de olika myndigheterna.
        Men när t.ex. nödcentralerna lades om och det blev ännu svårare att få svensk service där så kastades det från svenskt håll fram att man kunde ha ett nummer för svenska samtal. Men då protesterade man från finskt håll att det inte får finnas särlösningar utan den svenska servicen måste skötas via samma som den finska. Då blir resultatet att flera borde kunna svenska än det annars skulle behövas.
        Det är ju just det här som inte går ihop. Dels klagar man på att det inte får finnas separata lösningar för att klara den svenska servicen och dels så klagar man på att så många måste kunna svenska för att det inte finns separata lösningar.


      • huusianna
        Swordfish kirjoitti:

        Taas noita satuja. Tuossa kaikessahan ei ole totta edes siteeksi. Taas kerran joutuu miettimään, onko nettifenno

        a) tyhmä ja tietämätön, vai

        b) epärehellinen (koska valehtelee tietoisesti), vai

        c) kaikkea tätä samanaikaisesti.

        Ylivoimaisesti yleisimmältä tällä palstalla vaikuttaa c-vaihtoehto. Nettifennot ovat (epäsuorasti) parasta mainosta ruotsinkielisen kulttuurin ja kaksikielisyyden asialle tässä maassa, mutta sitähän ne raukat eivä tietenkään koskaan opi ymmärtämään.

        Keep up the good work! Folktinget tackar.

        Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet tällä alueella niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Kuitenkaan heidän kielensä ei ole muuttunut mannerruotsin kielestä miksikään. Kieli on sama kuin Ruotsissa.

        Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia. Eikä ruotsin kielen kehitys ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsin kieli sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/

        Yllä oleva linkki todistaa että ruotsi on murre ja sen että ruotsinkielen historia ei ole kovinkaan pitkä. Vasta v. 1541 sai ruotsin kieli yhtenäisen kirjallisen muotonsa raamatun käännöksen ansiosta. Vain 20 vuotta ennemmin kuin suomeksi.

        Kansakoulu 1850-luvulla, vasta siitä lähtien kirjallista ruotsia opetettiin laajasti.

        Esipohjoismaisesta kielestä tiedetään vähän mutta se on muistuttanut suomea ja saamea. M.m. sana kung ruotsiksi on tullut esipohjoismaisesta kielestä sanasta kuningaz, suomeksi kuningas.

        Ruotsiin lainattiin paljon sanoja latinasta mutta se oli pieni määrä verrattuna saksan kielestä lainatuista. Saksan vaikutus hansan aikana oli ruotsinkieleen suunnaton. Ruotsissa saksalainen kuningas ja määräys että raatimiehistä ei saanut olla yli 50% saksalaisia. Samoihin aikoihin muodostui saksa-tanska-ruotsi kirjakieli erityisesti porvareitten kesken.


      • Swordfish
        huusianna kirjoitti:

        Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet tällä alueella niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Kuitenkaan heidän kielensä ei ole muuttunut mannerruotsin kielestä miksikään. Kieli on sama kuin Ruotsissa.

        Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia. Eikä ruotsin kielen kehitys ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsin kieli sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/

        Yllä oleva linkki todistaa että ruotsi on murre ja sen että ruotsinkielen historia ei ole kovinkaan pitkä. Vasta v. 1541 sai ruotsin kieli yhtenäisen kirjallisen muotonsa raamatun käännöksen ansiosta. Vain 20 vuotta ennemmin kuin suomeksi.

        Kansakoulu 1850-luvulla, vasta siitä lähtien kirjallista ruotsia opetettiin laajasti.

        Esipohjoismaisesta kielestä tiedetään vähän mutta se on muistuttanut suomea ja saamea. M.m. sana kung ruotsiksi on tullut esipohjoismaisesta kielestä sanasta kuningaz, suomeksi kuningas.

        Ruotsiin lainattiin paljon sanoja latinasta mutta se oli pieni määrä verrattuna saksan kielestä lainatuista. Saksan vaikutus hansan aikana oli ruotsinkieleen suunnaton. Ruotsissa saksalainen kuningas ja määräys että raatimiehistä ei saanut olla yli 50% saksalaisia. Samoihin aikoihin muodostui saksa-tanska-ruotsi kirjakieli erityisesti porvareitten kesken.

        a) Ruotsinkielisen väestön saapuminen Suomeen 1200-luvulla on dokumentoitu historiallisissa lähteissä. Kysymyksessä on asia, josta historioitsijoiden keskuudessa vallitsee erittäin vahva konsensus. Länsi-Suomessa on ollut germaanista asutusta jo esihistoriallisena aikana, mutta nämä germaaniväestöt olivat useimpien historioitsijoiden mielestä ehtineet sulautua Länsi-Suomen muuhun väestöön jo ennen 1200-luvun ruotsalaista muuttoaaltoa. Erään melko vähän kannatetun teorian mukaan Länsi-Suomessa olisi säilynyt jonkin verran jotain itä- tai pohjoisgermaanista kielimuotoa puhunutta väestöä aina 1200-luvun ruotsalaiseen muuttoaaltoon asti, minkä jälkeen nämä germaanit olisivat sulautuneet osittain ruotsinkieliseen, osittain suomenkieliseen väestöön. Se että Länsi-Suomessa on asunut germaaniväestöä esihistoriallisena aikana tiedetään hyvin, mutta kiistakysymys on koskenut sitä, olivatko nämä germaanit ehtineet 1200-luvulle mennessä kokonaan assimiloitua itämerensuomalaiseen väestöön vai eivät.

        b) On osattava erottaa toisistaan suomenruotsin yleiskieli ja suomenruotsalaiset maalaismurteet. Suomenruotsin yleiskieli syntyi Ruotsin aikana Suomen säätyläistön puhekieleksi. Kaikissa sääty-yhteiskunnissa oli havaittavissa sama ilmiö: ylempien säätyjen puhekieli oli aina paljon vahvemmin standardisoitu kautta koko valtakunnan kuin rahvaan puhuma kieli, jossa kirjakielen vaikutus tietenkin näkyi paljon vähemmän. Suomenruotsin yleiskieli siis syntyi Ruotsin yleiskielen suomalaisittain ääntyväksi variantiksi. Koululaitoksen ja median vaikutuksesta suomenruotsin murteet ovat vähitellen "ohentuneet" ja lähestyneet etenkin sanavaraston puolesta suomenruotsin yleiskieltä, mutta etenkin Pohjanmaalla murteet ovat säilyneet paikoitellen aika hyvin ja poikkeavat yleiskielestä edelleen aika paljon, esimerkkinä vaikka Närpiön murre.

        c) Mitä sanan kuningas alkuperään tulee, tässä suora sitaatti Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta (K. Häkkinen): "Sana on vanha germaaninen laina, jonka kantagermaaniseksi alkumuodoksi on rekonstruoitu kuningaz."

        Suomen kielessä on muutenkin hyvin suuri joukko eri ikäisiä germaanilainoja. Näistä merkittävä osa on esihistoriallista alkuperää esigermaaniselta, kantagermaaniselta ja kantaskandinaaviselta ajalta. Ne heijastelevat Länsi-Suomeen esihistoriallisena aikana suuntautuneita germaanisia muuttoaaltoja, jotka näkyvät näiden lainasanojen lisäksi myös arkeologisina löytöinä sekä nykyisen Länsi-Suomen väestön geenistössä, joka poikkeaa huomattavan paljon itäsuomalaisesta geenistöstä. Länsi-Suomen suomenkielinen väestö onkin geneettisesti lähempänä suomenruotsalaisia kuin itäsuomalaisia. Suomenruotsalaiset taas ovat geneettisesti lähempänä Länsi-Suomen suomenkielistä väestöä kuin riikinruotsalaisia.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        "Mitä viralliseen kaksikielisyyteen tulee, se ei ole katoamassa mihinkään, sillä se on ankkuroitu perustuslain 17§:ään, jota voi muuttaa vain kaksi peräkkäistä eduskuntaa kahden kolmasosan enemmistöllä. "
        A, Tulkinnan lainmuutoksen perustuslainvastaisuudesta tekee perustuslakivaliokunta, tukenaan lainvalmisteluasiakirjat, sekä asiantuntijalausunnot. Perustuslakivaliokunta on poliittinen eduskunnan voimasuhteiden mukaan valittu elin, jossa valitut poliitikot päättävät.

        Edellä oleva tarkoittaa siis sitä, että esim pakollisiin kielten opintoihin liittyen voidaan tehdä hyvin pitkälle meneviä muutoksia nykyiseen nähden, mikäli perustuslakivaliokunta hyväksyy.

        B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena.

        Kuten esim. nim. ioni on tällä palstalla todennut, nykyisinkään velvollisuus palvella ruotsiksi ei kohdennu yhdelle virkamiehelle, vaan viranomaiselle kollektiivina. Uudessa lainsäädännässä voidaan asettaa velvollisuus, jossa viranomaisen tulee osoittaa riittävä määrä erikseen ruotsinkieliseen palveluun kykeneviä henkilöitä, ilman että samaa kielitaitoa vaadittaisiin kaikilta.

        "B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena. "

        Veikkaan että maata ei voi säätää yksikieliseksi mikäli se missään mielessä heikentäisi kyseisen ryhmän tasavertaisuutta enemmistöön verrattuna. Se nimittäin sotisi perustuslain yleispykälää vastaan joka takaa kaikille kansalsiislle samat oikeudet. Tietenkään missään valtiossa tämä ei toteudu, mutta tuo peruspykälä kuitenkin kieltää toimia, mukaanlukien perustuslakimuutoksia, jotka yksipuolisesti heikentävät jonkun asemaa.

        Toisen kotimaisen pakollisuus ei toisaalta mitenkään liity perustuslakiin, joten koko paasaaminen perustuslaista on aika turhaa, siltä osin kun siitä on kyse.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena. "

        Veikkaan että maata ei voi säätää yksikieliseksi mikäli se missään mielessä heikentäisi kyseisen ryhmän tasavertaisuutta enemmistöön verrattuna. Se nimittäin sotisi perustuslain yleispykälää vastaan joka takaa kaikille kansalsiislle samat oikeudet. Tietenkään missään valtiossa tämä ei toteudu, mutta tuo peruspykälä kuitenkin kieltää toimia, mukaanlukien perustuslakimuutoksia, jotka yksipuolisesti heikentävät jonkun asemaa.

        Toisen kotimaisen pakollisuus ei toisaalta mitenkään liity perustuslakiin, joten koko paasaaminen perustuslaista on aika turhaa, siltä osin kun siitä on kyse.

        "Veikkaan että maata ei voi säätää yksikieliseksi mikäli se missään mielessä heikentäisi kyseisen ryhmän tasavertaisuutta enemmistöön verrattuna. Se nimittäin sotisi perustuslain yleispykälää vastaan joka takaa kaikille kansalsiislle samat oikeudet. "
        Esitinkin vain teoriaa sitä vastaan ettei Swordfishin ehdoton näkemys perustuslain antamasta suojasta ole perusteltu, vaan että se voidaan ohittaa usein eri tavoin muodollisesti tai sisällöllisesti, jos niin tahdotaan.

        Mutta tarkkaan ottaen perustuslaki ei anna muuta minimisuojaa teille toiselle kansallisen kielen edustajille, kuin oikeuden asioida viranomaisissa omalla kielellään ja saada asiapaperit omalla kielellä. Kaikkeen tuon ylimenevään voidaan varsin helposti puuttua muun alemman tason lainsäädännön kautta.

        "Toisen kotimaisen pakollisuus ei toisaalta mitenkään liity perustuslakiin, joten koko paasaaminen perustuslaista on aika turhaa, siltä osin kun siitä on kyse. "
        Meidän puoli ei ole yleensä ollut se osapuoli joka on vedonnut pakkoruotsikysymyksessä säännönmukaisesti perustuslakiin.


      • 69
        rautaako? kirjoitti:

        "B. Jos perustuslakivaliokunta hyväksyy, että voidaan myös tehdä tulkinta yhden kansalliskielen valtiosta, niin ettei ruotsinkielisten oikeuteen saada käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa tai viranomaisessa tai että heillä on oikeus paperinsa ruotsinkielellä huononneta, niin koko muutos voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena. "

        Veikkaan että maata ei voi säätää yksikieliseksi mikäli se missään mielessä heikentäisi kyseisen ryhmän tasavertaisuutta enemmistöön verrattuna. Se nimittäin sotisi perustuslain yleispykälää vastaan joka takaa kaikille kansalsiislle samat oikeudet. Tietenkään missään valtiossa tämä ei toteudu, mutta tuo peruspykälä kuitenkin kieltää toimia, mukaanlukien perustuslakimuutoksia, jotka yksipuolisesti heikentävät jonkun asemaa.

        Toisen kotimaisen pakollisuus ei toisaalta mitenkään liity perustuslakiin, joten koko paasaaminen perustuslaista on aika turhaa, siltä osin kun siitä on kyse.

        "Veikkaan että maata ei voi säätää yksikieliseksi mikäli se missään mielessä heikentäisi kyseisen ryhmän tasavertaisuutta enemmistöön verrattuna. Se nimittäin sotisi perustuslain yleispykälää vastaan joka takaa kaikille kansalsiislle samat oikeudet."

        Kaikilla kansalaisilla ei ole samoja oikeuksia esim. Ruotsissa.

        Se on vähän sama mitä niihin lakeihin on "komian takia" kirjoitettu jos vain pakkoruotsi poistetaan. Pakkoruotsin poiston jälkeen ruotsalaisuus Suomessa on niin ohuissa kantimisssa, ettei siitä ole varsinaista haittaa maalle.


    • 31+32

      Haloo nimim. ” Yksinkertaista!”
      Minäkin olen niin yksinkertainen, että en tosiaan tiedä niitä aloittajan mainitsevia ruotsinkielisten ETUOIKEUKSIA. (Niin kuin et näköjään sinäkään, aloittaja?)
      Pyydän vielä kerran: KERTOKAA MINULLE EDES MUUTAMIA KO ETUOIKEUKSIA!!!

      Aloittaja on ennestään tuttu kaveri. Aloittaa tyhmillä perättömillä kirjoituksilla ja kun ”joutuu nurkkaan” valehtelemisesta hän lopettaakin koko ketju, että sellainen moraali hänellä. Saa nähdä miten nyt käy.

      • Privilegiopellet

        Näitä "tuttuja kavereita" on täällä palstoilla vaikka millä mitalla.

        Ja jos et tiedä näitä jo tuhansia kertoja läpikäytyjä ruotsinkielisten privilegioita, et ole koskaan edes lukenut näitä palstoja !

        Joten tutki hartaasti näitä RKP:n palstoja, ehkäpä sinulle joskus vielä selviää, mitä kaikkia etu-ja erioikeuksia maamme ruotsinkielisillä aina
        on ollut ja mitä kaikkia on vielä nykyäänkin !


      • pensionär++
        Privilegiopellet kirjoitti:

        Näitä "tuttuja kavereita" on täällä palstoilla vaikka millä mitalla.

        Ja jos et tiedä näitä jo tuhansia kertoja läpikäytyjä ruotsinkielisten privilegioita, et ole koskaan edes lukenut näitä palstoja !

        Joten tutki hartaasti näitä RKP:n palstoja, ehkäpä sinulle joskus vielä selviää, mitä kaikkia etu-ja erioikeuksia maamme ruotsinkielisillä aina
        on ollut ja mitä kaikkia on vielä nykyäänkin !

        Det är bara konstigt att vi vanliga finlandssvenska som arbetar och försöker sköta oss aldrig har sett röken av de här förmånerna.Som pensionär har jag lika stor pension som min finskspråkiga granne,hyran är lika stor,tvlicensen likaså.Medicin och mat är inte billigare för att mitt modersmål är svenska.Berätta nu var man ansöka om alla de här sköna pengarna och annan lyx som tydligen hör till oss.


      • 31+32
        pensionär++ kirjoitti:

        Det är bara konstigt att vi vanliga finlandssvenska som arbetar och försöker sköta oss aldrig har sett röken av de här förmånerna.Som pensionär har jag lika stor pension som min finskspråkiga granne,hyran är lika stor,tvlicensen likaså.Medicin och mat är inte billigare för att mitt modersmål är svenska.Berätta nu var man ansöka om alla de här sköna pengarna och annan lyx som tydligen hör till oss.

        Dom är ju helt löjliga typer. Är dom faktiskt är så korkade, som dom låter förstå, svårt att tro.

        Sinulle ” Privilegiopelle”

        Olen minä lukenut näitä palstoja. Olen myös kysynyt teiltä ”riitapukareilta” montakin kertaa ko. etuoikeuksista. Kukaan ei ole vielä osannut vastata.
        Se jää kai epäselväksi sitten edelleen. Niin minulle kuin sinullekin.

        Kun näistä etuoikeuksista ruvetaan kysymään kaikki yleensä häviävät palstalta, jättävät ”uppoava laivaa”.
        Niin muutkin jo tekivät, olet jäänyt yksin jäljelle, onnittelut rohkeudellesi.


      • Pari esimerkkiä

        No tässä yksi:
        Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsee helpommin sisälle ruotsinkielisen pääsykokeen kautta. En tiedä asian nykytilaa, koska tästä 2010 on yliopistoille ärähdetty. Asia on siis saatettu korjata. Kesällä nähdään.

        Ymmärrän, että kielenopettajakoulutukseen suositaan tiettyä kieltä, mutta yleistieteellisiin en.

        Jotta taas osattaisiin ajatella neutraalisti, tuntuisiko yhtä oikeudenmukaiselta, että ranskankielisten olisi helpointa päästä ekonomeiksi, saksankielisten insinööreiksi ja venäjänkielisten opiskelemaan historiaa?

        Ja tässä toinen:
        Suomessa asuva suomenkielinen opiskelee ruotsia 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään X% työpaikoissa hyödynnä ruotsia millään tavalla.

        Suomessa asuva ruotsinkielinen opiskelee suomea 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään Y% työpaikoissa hyödynnä suomea millään tavalla.

        Ja se epäsuhta: Y


      • 31+32
        Pari esimerkkiä kirjoitti:

        No tässä yksi:
        Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsee helpommin sisälle ruotsinkielisen pääsykokeen kautta. En tiedä asian nykytilaa, koska tästä 2010 on yliopistoille ärähdetty. Asia on siis saatettu korjata. Kesällä nähdään.

        Ymmärrän, että kielenopettajakoulutukseen suositaan tiettyä kieltä, mutta yleistieteellisiin en.

        Jotta taas osattaisiin ajatella neutraalisti, tuntuisiko yhtä oikeudenmukaiselta, että ranskankielisten olisi helpointa päästä ekonomeiksi, saksankielisten insinööreiksi ja venäjänkielisten opiskelemaan historiaa?

        Ja tässä toinen:
        Suomessa asuva suomenkielinen opiskelee ruotsia 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään X% työpaikoissa hyödynnä ruotsia millään tavalla.

        Suomessa asuva ruotsinkielinen opiskelee suomea 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään Y% työpaikoissa hyödynnä suomea millään tavalla.

        Ja se epäsuhta: Y

        Opiskelumahdollisuudet Suomessa ei välttämättä ole täysin oikeudenmukaisia. Kuten tiedämme, ruotsinkielellä opiskelu maassamme on hyvin rajoitettu. Mikäli ei omaa hyvää suomenkielentaitoa, ruotsinkielisen ainoa mahdollisuus on usein opiskella ”unelma-ammattiinsa” ulkomailla eli Ruotsissa. Tästä johtuen moni opiskeleekin vähemmän kiinnostunut ala kotimaassaan.
        Tätä on osittain kompensoitu mainitsemallasi tavalla. Vaikka se ei vielä tietenkään aseta erikielisiä vielä ”samalle viivalle” se on kuitenkin hyväksyttävää, koska kaikkien alojen opiskelu ruotsiksi Suomessa ei ole taloudellisesti järkevää.

        Toisessa esimerkissäsi viittaat pakkoruotsiin. Siinä olenkin kanssasi sama mieltä.


      • Pari esimerkkiä
        31+32 kirjoitti:

        Opiskelumahdollisuudet Suomessa ei välttämättä ole täysin oikeudenmukaisia. Kuten tiedämme, ruotsinkielellä opiskelu maassamme on hyvin rajoitettu. Mikäli ei omaa hyvää suomenkielentaitoa, ruotsinkielisen ainoa mahdollisuus on usein opiskella ”unelma-ammattiinsa” ulkomailla eli Ruotsissa. Tästä johtuen moni opiskeleekin vähemmän kiinnostunut ala kotimaassaan.
        Tätä on osittain kompensoitu mainitsemallasi tavalla. Vaikka se ei vielä tietenkään aseta erikielisiä vielä ”samalle viivalle” se on kuitenkin hyväksyttävää, koska kaikkien alojen opiskelu ruotsiksi Suomessa ei ole taloudellisesti järkevää.

        Toisessa esimerkissäsi viittaat pakkoruotsiin. Siinä olenkin kanssasi sama mieltä.

        Kuvaamasi kompensaation tapa ei ole oikeudenmukainen. Opiskelu on yhtäläinen lukion loppuun asti. Oikea tapa kompensaatioon olisi säätää vaatimus pääsykoekirjojen kaksi- tai monikielisyydestä. Tällöin testataan sisäänpääsyssä osaamista ja motivaatiota reilusti.

        Oikeampi kompensaatio olisi tukea sisäänpääsyn jälkeisessä opiskelussa, esimerkiksi kielellisin pienerityisryhmin tai vaihtoehtoisin tavoin suorittaa (opinnoissa kielellisesti) vaikeita osuuksia.

        Kuvaamasi kompensaatio on mielestäni aikajanalla hieman hassu: Kompensoidaan etukäteen sisäänpääsyssä siksi, että jatkossa on vaikeampaa? Tai toisaalta, miksi päästää esim. lääkäriksi opiskelemaan heikompilahjainen siksi, että hän puhuu tiettyä kieltä, suomea/ruotsia/saksaa?


      • Tapio Rautalapio
        Pari esimerkkiä kirjoitti:

        No tässä yksi:
        Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsee helpommin sisälle ruotsinkielisen pääsykokeen kautta. En tiedä asian nykytilaa, koska tästä 2010 on yliopistoille ärähdetty. Asia on siis saatettu korjata. Kesällä nähdään.

        Ymmärrän, että kielenopettajakoulutukseen suositaan tiettyä kieltä, mutta yleistieteellisiin en.

        Jotta taas osattaisiin ajatella neutraalisti, tuntuisiko yhtä oikeudenmukaiselta, että ranskankielisten olisi helpointa päästä ekonomeiksi, saksankielisten insinööreiksi ja venäjänkielisten opiskelemaan historiaa?

        Ja tässä toinen:
        Suomessa asuva suomenkielinen opiskelee ruotsia 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään X% työpaikoissa hyödynnä ruotsia millään tavalla.

        Suomessa asuva ruotsinkielinen opiskelee suomea 10 vuotta, jonka jälkeen hän ei työelämässään Y% työpaikoissa hyödynnä suomea millään tavalla.

        Ja se epäsuhta: Y

        "Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsee helpommin sisälle ruotsinkielisen pääsykokeen kautta."

        Selitätkö? Kuinka niin pääsee?


      • huusianna

        Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

        Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN, koska ruotsinkieliset eivät lue läksyjä.

        Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

        STT 21.11.2011

        Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

        Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

        Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

        Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

        Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

        Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

        HS
        http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

        ILtasanomat
        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

        HBL
        http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

        Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

        Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN, koska ruotsinkieliset eivät lue läksyjä.

        Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

        STT 21.11.2011

        Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

        Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

        Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

        Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

        Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

        Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

        HS
        http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

        ILtasanomat
        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

        HBL
        http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

        Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren

        Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

        Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

        Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

        SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA

        Lainaus YLE:
        Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

        Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

        Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

        Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

        SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA

        Lainaus YLE:
        Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

        Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

        http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

        Liian suurten kiintiöiden takia ruotsinkielisen ei tarvite käydä valmennuskurssia hakeakseen yliopistoon/ korkeakouluun, joten valmennuskursseja ei ole edes ole tarjolla ruotsinkielisille. Sisäänpääsy on taattu ilman valmennuskurssiakin. Suomenkielisen pitäisi siis käydä ruotsinkielen valmennuskurssi kaiken opiskelun ja työssäkäymisen lisäksi.

        Kun suomenkielinen menee valmennuskurssille kun ruotsikielinen voi lepäillä kesän tai aloittaa kesätyöt. Kuinka paljon enemmän nämä kaikki maksavat suomenkielisille rahaa ja tienaamattomia palkkatuloja?

        Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielsellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Liian suurten kiintiöiden takia ruotsinkielisen ei tarvite käydä valmennuskurssia hakeakseen yliopistoon/ korkeakouluun, joten valmennuskursseja ei ole edes ole tarjolla ruotsinkielisille. Sisäänpääsy on taattu ilman valmennuskurssiakin. Suomenkielisen pitäisi siis käydä ruotsinkielen valmennuskurssi kaiken opiskelun ja työssäkäymisen lisäksi.

        Kun suomenkielinen menee valmennuskurssille kun ruotsikielinen voi lepäillä kesän tai aloittaa kesätyöt. Kuinka paljon enemmän nämä kaikki maksavat suomenkielisille rahaa ja tienaamattomia palkkatuloja?

        Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielsellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

        "Janhunen kuitenkin toteaa, että esim. Helsingissä suurin osa ruotsinkielisistä puhuu paremmin suomea kuin ruotsia.

        Janhunen puhuu asiaa. Ja on täysin oikeassa. Kuten kyseisestä kirjoituksesta käy ilmi, niin Janhunen on itse taustaltaan täysin suomenkielinen, asunut suomenkielisellä paikkakunnalla ja käynyt suomenkielisen koulun. Myöhemmin Janhunen on muuttanut itsensä "rasti ruutuun - ruotsinkieliseksi", joten hän tuntee kyllä hyvin kielipoliittisen kentän sekä suomenkielisten että ns.ruotsinkielisten näkökulmasta."

        Prof. Juha Janhunen kannattaa pakkoruotsin poistamista
        http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/2119722:BlogPost:13409

        Siukosaari kannustaa kokkolalaisia vaihtamaan äidinkielekseen ruotsin:
        http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=57189


      • Pakkoruotsi pois !
        huusianna kirjoitti:

        Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

        Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN, koska ruotsinkieliset eivät lue läksyjä.

        Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

        STT 21.11.2011

        Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

        Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

        Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

        Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

        Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

        Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

        HS
        http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

        ILtasanomat
        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

        HBL
        http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

        Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren

        Suomenkielisten aikahan kuluu tietenkin pakollisen ja turhan pakkoruotsin jankkaamiseen.

        Pakkoruotsi on useimmille kuin tervan juontia,
        kun jo valmiiksi tietää, ettei siitä ole nyt eikä tulevaisuudessa minkäänlaista hyötyä !


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        "Janhunen kuitenkin toteaa, että esim. Helsingissä suurin osa ruotsinkielisistä puhuu paremmin suomea kuin ruotsia.

        Janhunen puhuu asiaa. Ja on täysin oikeassa. Kuten kyseisestä kirjoituksesta käy ilmi, niin Janhunen on itse taustaltaan täysin suomenkielinen, asunut suomenkielisellä paikkakunnalla ja käynyt suomenkielisen koulun. Myöhemmin Janhunen on muuttanut itsensä "rasti ruutuun - ruotsinkieliseksi", joten hän tuntee kyllä hyvin kielipoliittisen kentän sekä suomenkielisten että ns.ruotsinkielisten näkökulmasta."

        Prof. Juha Janhunen kannattaa pakkoruotsin poistamista
        http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/2119722:BlogPost:13409

        Siukosaari kannustaa kokkolalaisia vaihtamaan äidinkielekseen ruotsin:
        http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=57189

        Maailman lellityin vähemmistö

        Jos vielä 200 tai vaikkapa 100 vuotta sitten ruotsinkielisillä oli kielen mukanaan tuomia etuoikeuksia, niin miksi vielä 2000-luvulla näin pitäisi olla? Mitään epäoikeudenmukaiseksi havaittua järjestelmää ei tule säilyttää vain sillä perusteella, että näin on aina ollut.

        Ruotsinkielisten erikoiskohtelu on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. The New York Times-lehden mukaan suomenruotsalaiset ovat maailman lellityin vähemmistö.

        Leo Havukainen
        Valtiot. maist.
        4/4 16.11.2009 klo 22.58

        http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=918


      • huusianna
        31+32 kirjoitti:

        Dom är ju helt löjliga typer. Är dom faktiskt är så korkade, som dom låter förstå, svårt att tro.

        Sinulle ” Privilegiopelle”

        Olen minä lukenut näitä palstoja. Olen myös kysynyt teiltä ”riitapukareilta” montakin kertaa ko. etuoikeuksista. Kukaan ei ole vielä osannut vastata.
        Se jää kai epäselväksi sitten edelleen. Niin minulle kuin sinullekin.

        Kun näistä etuoikeuksista ruvetaan kysymään kaikki yleensä häviävät palstalta, jättävät ”uppoava laivaa”.
        Niin muutkin jo tekivät, olet jäänyt yksin jäljelle, onnittelut rohkeudellesi.

        Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

        Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

        RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

        Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

        Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

        Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

        Etuisuuksien juuret jo historiassa

        Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
        Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

        Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

        Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

        RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

        Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

        Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

        Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

        Etuisuuksien juuret jo historiassa

        Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
        Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

        Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

        Syrjivistä etuisuuksista pahimpana voidaan pitää ruotsin kieleen perustuvia kiintiöitä yliopistoissa; erityisesti oikeus-, kauppa- ja yhteiskuntatieteellisillä koulutusaloilla.

        Suomenkielisiä sortavaan vääryyteen ovat syinä toisaalta ruotsinkielisten yliopistojen eli Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylisuuret opiskelijapaikkamäärät sekä toisaalta kuuden kaksikielisen yliopiston - Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu - kiintiöpaikat ruotsin kielelle (ruotsinkielisille).

        On vielä mainittava, että kahdessa ensimmäisessä opetus- ja hallintokieli on ruotsi, kun taas jälkimmäisissä suomi ja ruotsi. Uutena 1.1.2010 aloittavan Aalto-yliopiston muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Ilmeisesti Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokielet jätetään yliopistoittain ennalleen. Siten teknillisellä ja taideteollisella alalla opetus- ja tutkintokielet olisivat suomi ja ruotsi sekä kaupallisella alalla suomi. Nytkään ei ilmeisesti uskallettu muuttaa entisiä kielirakenteita.

        Ruotsissa kielikiintiöt poistettiin, koska niiden katsottiin syrjivän enemmistökielisiä. Opetuskieli on samoin ruotsi eikä suomeksi siellä voi opiskella.

        Suomen kieroutuneesta koulutustilanteesta opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" kertoo karun totuuden. Mainitun julkaisun taulukosta 8.18. ilmenee ruotsinkieliset hakijamäärät yliopistoihin, hyväksytyt ja ruotsinkielisten hakijoiden hyväksymisprosenttiosuudet.

        Taulukko 1. Ruotsinkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2000-2006
        (Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)

        Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
        2000-2001 2959 1615 55 % 1512
        2001-2002 3277 1809 55 % 1680
        2002-2003 3084 1689 55 % 1577
        2003-2004 3266 1689 52 % 1581
        2004-2005 3255 1687 52 % 1550
        2005-2006 3294 1689 51 % 1549
        - Hakijat: antalet sökande som uppgav svenska som modersmål vid ansökan till universiteten
        - Hyväksytyt: antagna
        - Hyväksyttyjen %-osuus: antagningsprocenten bland de svenskspråkiga sökandena
        Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran

        Yliopistoihin on vuosina 2000-2006 päässyt 51-55 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista (taulukko 1). Vastaavasti suomenkielisistä hakijoista on hyväksytty 34-36 prosenttia (taulukko 2) ja ulkomaalaisista hakijoista noin 25 prosenttia.

        Taulukko 2. Suomenkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2002-2006
        (Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)

        Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
        2002-2003 64843 23416 36 % 22604
        2003-2004 64292 22305 35 % 21649
        2004-2005 66644 22902 34 % 22162
        2005-2006 62754 21930 35 % 21219
        Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran

        Suomenkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Ruotsinkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vuodesta toiseen lähes vakio. Tämä viittaa selvästi kiintiöperiaatteeseen.

        Tilastokeskuksen väestötietokannasta on alla esitetty 20-24-vuotiaiden määrät ja %-osuudet kieliryhmittäin. Lisäksi määristä on laskettu yhden ikävuoden keskimääräinen koko kieliryhmittäin.


      • tää on outoo
        huusianna kirjoitti:

        Maailman lellityin vähemmistö

        Jos vielä 200 tai vaikkapa 100 vuotta sitten ruotsinkielisillä oli kielen mukanaan tuomia etuoikeuksia, niin miksi vielä 2000-luvulla näin pitäisi olla? Mitään epäoikeudenmukaiseksi havaittua järjestelmää ei tule säilyttää vain sillä perusteella, että näin on aina ollut.

        Ruotsinkielisten erikoiskohtelu on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. The New York Times-lehden mukaan suomenruotsalaiset ovat maailman lellityin vähemmistö.

        Leo Havukainen
        Valtiot. maist.
        4/4 16.11.2009 klo 22.58

        http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=918

        huusianna! kuulostat katkeralta...
        olisit vaan lukenut sitä ruotsia ja kenties olisit päässyt opiskelemaan yliopistoon!
        ikävää että tunnet niin suurta vihaa suruja vastaan, he ovat varmastisyypää sinun epäonneesi.

        Lakkaa valittamasta, mene sinne maistraattiin ja vaihda ruotsi äidinkieleksesi niin voit sitten nauttia niistä "suunnattomista" eduista!


    • rautaako?

      Valmista tuli. Ensimmäistäkään privilegiota suomenruotsalaisilla ei ole. Ellei pakkosuometusta lasketa etuoikeudeksi - ja miksi ei laskettaisi. Kielitaito avaa laajemman opiskelukentän ja paremmat työllistymisen mahdollisuudet. Ja kovempaa palkaakin saa kielitaitoinen.

      "Jo pakkoruotsi on suuri taloudellinen taakka Suomelle ja jokaiselle Suomen kansalaiselle."

      Valinnanvapaus olisi vielä kalliimpaa. Mutta tietysti kolutuiksen vähentämisellä saadaan klyhyen aikavälin säästöjä, mutta sehän olisi kuin kusisi pakkasella housuihin.

      "Venäläiset siis alkavat vaatimaan ruotsinkielisillekin annettuja etuoikeuksia eli privilegioita"

      Onhan se sääli ettei ihan kaikille maahnmuuttajille voida antaa sellaisia erivapauksia kuin suomalaisille maahanmuuttajille Ruotsissa. Sen sijaan on aika luonnollista ettei maahanmuuttajille ainakaan kovin nopeasti voida taata kaikkea sitä mitä kansallisille vähemmistöille on aikojen saatossa rakennettu

      Vähemmistöjen kiintopiste ei ole toiset vähemmistöt, vaan tasa-arvokeskustelussa kiintopiste pitää aina olla enemmistö.

      "pakkoruotsi on poistettava"

      Ainioa puolue joka on tuota mieltä on valitettavasti rintamakarkuri. Ripittäkää sitä. Muuthan euivät edes väitä ajavansa teidän asiaanne joten rutha niille on inistä. Kaikista turhin marinan kohde on RKP. Sen pään kääntäminen lienee kuitenkin kaikista vaikeinta.

      • huusianna

        Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.

        Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa

        Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.

        Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.

        Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.

        Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.

        Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.

        Täysin epäoikeudenmukainen koulutusjärjestelmämme

        Ruotsinkielisille jo1600-luvulta periytynyt koulutuksellinen etuasema on saanut jatkua uudelle vuosituhannelle. Kielivähemmistölle suodut paremmat koulutusmahdollisuudet edustavat pahinta mahdollista syrjintää. Tämä siksi, että koulutus tarjoaa ihmiselle ehkä vankimman voimavaran ja pohjan elämälle.


      • huusianna

        SUOMI TEKEE RUOTSINKIELISTEN ELÄMÄN HELPOKSI

        Lizette Alvarez
        New York Times 25.12.2005

        Useimmiten maailmassa kieli on tulinen ja erimielisyyttä aiheuttava asia, joka ajaa voimattomat vahvoja ja pienet suuria vastaan. Baskit taistelevat espanjalaisia vastaan. Flaamit kahakoivat vallonien kanssa. Quebecilaiset ottavat yhteen koko muun Kanadan kanssa.
        Mutta Suomi, järkkymättömän reilun pelin maa, tarjoaa vastapainon tällaiseen kärkevyyteen. Suomi on lähes rähmällään tehdäkseen 260.000 ruotsinkielisen elämän mukavaksi kustannuksista piittaamatta.
        Heti Suomen itsenäistyttyä Venäjän vallasta 1917 perustuslaissa turvattiin suomenruotsalaisille, jotka edelleen pitivät valtaa Suomessa, yhtäläiset kulttuuriset, koulutukselliset ja sosiaaliset oikeudet. Se oli käytännöllisyyden ja kohteliaisuuden ele huolimatta siitä, että Ruotsi oli viiden sadan vuoden ajan hallinnut Suomea ja halveksinut suomen kieltä, joka ruotsalaisten mielestä oli mystistä ja alempiarvoista.
        Tämä perustuslaillinen aseman tuloksena Suomessa epäilyksettä on maailman hemmotelluin vähemmistö – uhanalaiset suomenruotsalaiset. Vaikka heidän määränsä ja vaikutusvaltansa vähenevät – vuoden 1880 korkeasta 14 prosentista tämän päivän 5 prosenttiin – heidän oikeutensa pääosin kukoistavat edelleen.
        ”Meillä asiat ovat täällä hyvin”, myöntää Henrik Creutz, suomenruotsalainen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen hallituksen jäsen, joka kerkeästi myöntää, että lähes kaikki ruotsinkieliset puhuvat myös suomea, useimmat erinomaisesti. ”Euroopassa on monia kielivähemmistöjä, mutta niillä ei paljon ole valtaa.”
        Kysymykseen, että onkohan ryhmällä kenties himpun verran liikaakin oikeuksia, Creutz vastaa nopeasti, että ”voiko kenelläkään olla liikaa oikeuksia?”


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        SUOMI TEKEE RUOTSINKIELISTEN ELÄMÄN HELPOKSI

        Lizette Alvarez
        New York Times 25.12.2005

        Useimmiten maailmassa kieli on tulinen ja erimielisyyttä aiheuttava asia, joka ajaa voimattomat vahvoja ja pienet suuria vastaan. Baskit taistelevat espanjalaisia vastaan. Flaamit kahakoivat vallonien kanssa. Quebecilaiset ottavat yhteen koko muun Kanadan kanssa.
        Mutta Suomi, järkkymättömän reilun pelin maa, tarjoaa vastapainon tällaiseen kärkevyyteen. Suomi on lähes rähmällään tehdäkseen 260.000 ruotsinkielisen elämän mukavaksi kustannuksista piittaamatta.
        Heti Suomen itsenäistyttyä Venäjän vallasta 1917 perustuslaissa turvattiin suomenruotsalaisille, jotka edelleen pitivät valtaa Suomessa, yhtäläiset kulttuuriset, koulutukselliset ja sosiaaliset oikeudet. Se oli käytännöllisyyden ja kohteliaisuuden ele huolimatta siitä, että Ruotsi oli viiden sadan vuoden ajan hallinnut Suomea ja halveksinut suomen kieltä, joka ruotsalaisten mielestä oli mystistä ja alempiarvoista.
        Tämä perustuslaillinen aseman tuloksena Suomessa epäilyksettä on maailman hemmotelluin vähemmistö – uhanalaiset suomenruotsalaiset. Vaikka heidän määränsä ja vaikutusvaltansa vähenevät – vuoden 1880 korkeasta 14 prosentista tämän päivän 5 prosenttiin – heidän oikeutensa pääosin kukoistavat edelleen.
        ”Meillä asiat ovat täällä hyvin”, myöntää Henrik Creutz, suomenruotsalainen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen hallituksen jäsen, joka kerkeästi myöntää, että lähes kaikki ruotsinkieliset puhuvat myös suomea, useimmat erinomaisesti. ”Euroopassa on monia kielivähemmistöjä, mutta niillä ei paljon ole valtaa.”
        Kysymykseen, että onkohan ryhmällä kenties himpun verran liikaakin oikeuksia, Creutz vastaa nopeasti, että ”voiko kenelläkään olla liikaa oikeuksia?”

        Suomessa on kaksi virallista kieltä, ruotsi ja suomi. Kielen asema riippuu kussakin kunnassa siitä kumpaa kieltä äidinkielenään puhuvia on enemmän. Maassa on pääosin suomenkielisisä kuntia ja vain noin neljä prosenttia maan 432 kunnasta on ruotsinkielisiä. Kymmenkunta prosenttia on kaksikielisiä ja niistä 21 on suomenkielienemmistöisiä ja 23 ruotsinkielienemmistöisiä, kuten Tammisaari, 14.500 asukkaan merellinen jalokivi.
        Kulje kaduilla, kahviloissa, satamassa, kouluissa, terveyskeskuksessa ja hallintorakennuksissa Tammisaaressa, niin kaikkialla kuuluu ruotsin kieli (itse asiassa yksi ruotsin murteista). Yli 80 prosenttia Tammisaaren asukkaista puhuu ruotsia. Ja kuten kaikissa kaksikielisissä kunnissa, valtio tarjoaa ruotsinkielisille omat koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, hallintopalvelut, sanomalehdet, television ja radion. Kaikissa opasteissa ruotsin kieli on ylinnä, suomi alhaalla.
        Ruotsinkielisillä on myös oma poliittinen puolueensa Suomen hallituksessa sekä suuri joukko kulttuurilaitoksia.
        Oikeusistuimissa, naisten turvakodeissa, vanhainkodissa tai valtion virastoissa kaikissa kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on lain mukaan oikeus saada palvelu ruotsiksi, jos he sitä pyytävät. Vuoden 2004 laki edellyttää sitä. Kaikki asiakirjat ja esitteet pitää kääntää ruotsiksi. Kun varusmiespalvelu tulee ajankohtaiseksi, niin ruotsinkieliset pääsevät omaan ruotsinkieliseen joukko-osastoonsa Suomen armeijassa – tosin komennot ovat suomeksi, jottei ilveily muuttuisi täydeksi sekamelskaksi.
        Suomessa ruotsinkielisillä on jopa käänteinen kiintiöjärjestelmä yliopistoihin; käänteinen, koska ruotsinkieliset ovat yleensä varakkaampia (itse asiassa ruotsinkielisten hallussa on pääosa teollisuudesta) ja terveempiä kuin suomenkieliset.
        Suomenruotsalaisilla on oma kauppakorkeakoulu ja kielikiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan 230 opiskelijapaikasta vähintään 18 pitää olla varattu ruotsinkielisille.
        Tässä vaiheessa viimeistään jotkut suomenkieliset alkavat murista väittäen, että ruotsinkielisten on helpompi päästä kiintiöittensä avulla näihin erittäin kilpailtuihin tiedekuntiin. Ruotsinkieliset ovat asiasta eri mieltä: he väittävät, että ilman kiintiöitä Suomi ei pystyisi täyttämään lain vaatimusta tuottaa lääkäreitä, lakimiehiä ja kauppatieteilijöitä palvelemaan ruotsinkielistä väestöä.

        Vaikka ruotsinkielisten laajamittaisten oikeuksien kaventaminen on lähes mahdoton ajatus Suomessa, niin kasvava joukko suomenkielisiä ovat alkaneet kyseenalaistaa historiallisen kielilain oikeutusta tai ainakin valittaa nykytilannetta.

        Heikki Tala, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, joka taistelee suomen kielen säätämiseksi ainoaksi viralliseksi kieleksi, luonnehtii nykytilannetta menneen ajan jäänteeksi. Suomalaisten kiinniriippuminen siinä, hän lisää, on siirtomaa-ajan krapulaa.
        ”Vieläkin on elää tunne, että ruotsinkieliset olisivat sivistyneitä ja me suomenkieliset moukkia”, Tala sanoo.
        Ärsyttävintä suomalaisille on se, että ruotsin kieli on pakollista koulussa. (Suomenkieliset tunnetusti puhuvat huonoa ruotsia, vaikka heidät pakotetaan opiskelemaan sitä koulussa nuoresta iästä alkaen). He opiskelisivat paljon mielummin muita kieliä kuten saksaa, venäjää tai kiinaa. Useimmat osaavat jo englantia.
        Viime vuoden keväällä suuttuneet suomenkieliset koululaiset antoivat ensimmäisen iskun ruotsinkielenvaatimuksille, kun maan hallitus suomenruotsalaisten agressiivisesta lobbaamisesta huolimatta päätti poistaa ruotsin kielen pakollisuuden vaativasta ylioppilastutkinnosta, joka on edellytys yliopisto-opinnoille.
        ”Se on äärimmäisen suuri askel, suorastaan läpimurto meille”, Tala sanoo.

        Riitta Uosukainen, edellinen eduskunnan puhemies, väittää, että muutamat tämän päivän lait yksinkertaisesti menevät liiallisuuksiin. ”Suomalaiset eivät halua vähentää ruotsinkielisten oikeuksia”, hän sanoo. ”Ne on säädetty perustuslaissa ja me olemme siitä ylpeitä. Mutta suomenkieliset eivät halua, että heille sanellaan pakollinen ruotsin kieli. Myös suomenkielisillä pitää olla oikeuksia.”
        Suomenruotsalaiset myöntävät, että kaksikielisyyden ylläpitäminen on käymässä vaikeaksi, erityisesti koska heitä on enää niin vähän. Ruotsinkielisten määrä vähenee erityisesti suomen- ja ruotsinkielisten välisten avioliittojen kautta. Mutta kaksikielisyys on suojelemisen arvoinen, he sanovat.
        ”Minä olen huono suomenruotsalainen”, sanoo Jörn Donner, entinen ruotsinkielinen europarlamentaarikko, joka lisäsi, että Suomen kulttuurisiteet Ruotsiin ovat hiipumassa. ”Mutta myös minä edellytän, että saan kirjoittaa ja puhua omalla kielelläni”.

        Tämän suomennoksen on vapaasti kääntänyt Suomessa eturiviin kielivapauden puolesta puhuja Heikki Tala. Hänelle suurkiitokset vielä kerran.
        PS. käykääpä katsomassa yhteiskunta nimikkeen alla olevaa kielipolitiikka sivustoa


      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Suomessa on kaksi virallista kieltä, ruotsi ja suomi. Kielen asema riippuu kussakin kunnassa siitä kumpaa kieltä äidinkielenään puhuvia on enemmän. Maassa on pääosin suomenkielisisä kuntia ja vain noin neljä prosenttia maan 432 kunnasta on ruotsinkielisiä. Kymmenkunta prosenttia on kaksikielisiä ja niistä 21 on suomenkielienemmistöisiä ja 23 ruotsinkielienemmistöisiä, kuten Tammisaari, 14.500 asukkaan merellinen jalokivi.
        Kulje kaduilla, kahviloissa, satamassa, kouluissa, terveyskeskuksessa ja hallintorakennuksissa Tammisaaressa, niin kaikkialla kuuluu ruotsin kieli (itse asiassa yksi ruotsin murteista). Yli 80 prosenttia Tammisaaren asukkaista puhuu ruotsia. Ja kuten kaikissa kaksikielisissä kunnissa, valtio tarjoaa ruotsinkielisille omat koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, hallintopalvelut, sanomalehdet, television ja radion. Kaikissa opasteissa ruotsin kieli on ylinnä, suomi alhaalla.
        Ruotsinkielisillä on myös oma poliittinen puolueensa Suomen hallituksessa sekä suuri joukko kulttuurilaitoksia.
        Oikeusistuimissa, naisten turvakodeissa, vanhainkodissa tai valtion virastoissa kaikissa kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on lain mukaan oikeus saada palvelu ruotsiksi, jos he sitä pyytävät. Vuoden 2004 laki edellyttää sitä. Kaikki asiakirjat ja esitteet pitää kääntää ruotsiksi. Kun varusmiespalvelu tulee ajankohtaiseksi, niin ruotsinkieliset pääsevät omaan ruotsinkieliseen joukko-osastoonsa Suomen armeijassa – tosin komennot ovat suomeksi, jottei ilveily muuttuisi täydeksi sekamelskaksi.
        Suomessa ruotsinkielisillä on jopa käänteinen kiintiöjärjestelmä yliopistoihin; käänteinen, koska ruotsinkieliset ovat yleensä varakkaampia (itse asiassa ruotsinkielisten hallussa on pääosa teollisuudesta) ja terveempiä kuin suomenkieliset.
        Suomenruotsalaisilla on oma kauppakorkeakoulu ja kielikiintiöt Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan 230 opiskelijapaikasta vähintään 18 pitää olla varattu ruotsinkielisille.
        Tässä vaiheessa viimeistään jotkut suomenkieliset alkavat murista väittäen, että ruotsinkielisten on helpompi päästä kiintiöittensä avulla näihin erittäin kilpailtuihin tiedekuntiin. Ruotsinkieliset ovat asiasta eri mieltä: he väittävät, että ilman kiintiöitä Suomi ei pystyisi täyttämään lain vaatimusta tuottaa lääkäreitä, lakimiehiä ja kauppatieteilijöitä palvelemaan ruotsinkielistä väestöä.

        Vaikka ruotsinkielisten laajamittaisten oikeuksien kaventaminen on lähes mahdoton ajatus Suomessa, niin kasvava joukko suomenkielisiä ovat alkaneet kyseenalaistaa historiallisen kielilain oikeutusta tai ainakin valittaa nykytilannetta.

        Heikki Tala, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, joka taistelee suomen kielen säätämiseksi ainoaksi viralliseksi kieleksi, luonnehtii nykytilannetta menneen ajan jäänteeksi. Suomalaisten kiinniriippuminen siinä, hän lisää, on siirtomaa-ajan krapulaa.
        ”Vieläkin on elää tunne, että ruotsinkieliset olisivat sivistyneitä ja me suomenkieliset moukkia”, Tala sanoo.
        Ärsyttävintä suomalaisille on se, että ruotsin kieli on pakollista koulussa. (Suomenkieliset tunnetusti puhuvat huonoa ruotsia, vaikka heidät pakotetaan opiskelemaan sitä koulussa nuoresta iästä alkaen). He opiskelisivat paljon mielummin muita kieliä kuten saksaa, venäjää tai kiinaa. Useimmat osaavat jo englantia.
        Viime vuoden keväällä suuttuneet suomenkieliset koululaiset antoivat ensimmäisen iskun ruotsinkielenvaatimuksille, kun maan hallitus suomenruotsalaisten agressiivisesta lobbaamisesta huolimatta päätti poistaa ruotsin kielen pakollisuuden vaativasta ylioppilastutkinnosta, joka on edellytys yliopisto-opinnoille.
        ”Se on äärimmäisen suuri askel, suorastaan läpimurto meille”, Tala sanoo.

        Riitta Uosukainen, edellinen eduskunnan puhemies, väittää, että muutamat tämän päivän lait yksinkertaisesti menevät liiallisuuksiin. ”Suomalaiset eivät halua vähentää ruotsinkielisten oikeuksia”, hän sanoo. ”Ne on säädetty perustuslaissa ja me olemme siitä ylpeitä. Mutta suomenkieliset eivät halua, että heille sanellaan pakollinen ruotsin kieli. Myös suomenkielisillä pitää olla oikeuksia.”
        Suomenruotsalaiset myöntävät, että kaksikielisyyden ylläpitäminen on käymässä vaikeaksi, erityisesti koska heitä on enää niin vähän. Ruotsinkielisten määrä vähenee erityisesti suomen- ja ruotsinkielisten välisten avioliittojen kautta. Mutta kaksikielisyys on suojelemisen arvoinen, he sanovat.
        ”Minä olen huono suomenruotsalainen”, sanoo Jörn Donner, entinen ruotsinkielinen europarlamentaarikko, joka lisäsi, että Suomen kulttuurisiteet Ruotsiin ovat hiipumassa. ”Mutta myös minä edellytän, että saan kirjoittaa ja puhua omalla kielelläni”.

        Tämän suomennoksen on vapaasti kääntänyt Suomessa eturiviin kielivapauden puolesta puhuja Heikki Tala. Hänelle suurkiitokset vielä kerran.
        PS. käykääpä katsomassa yhteiskunta nimikkeen alla olevaa kielipolitiikka sivustoa

        linkki
        http://www.nytimes.com/2005/12/25/international/europe/25finland.html


    • Heh heh

      No just joo. Eiköhän tehdä niin, että pudotetaan ne ruotsalaisten/suomenruotsalaisten oikeudet samalle tasolle, kuin venäläisten niin puntit ovat sitten tasan ja kukaan ei voi valittaa olevansa etuoikeutetumpi ;-) Kaikesta sitä voi asiaa vääntääkin.

      • Tsetshenia kutsuu

        Kyllä on fennoilla eväät vähissä, jos täytyy nojautua Venäjään IHMISOIKEUSASIOISSA. Joopa joo!


      • Swordfish
        Tsetshenia kutsuu kirjoitti:

        Kyllä on fennoilla eväät vähissä, jos täytyy nojautua Venäjään IHMISOIKEUSASIOISSA. Joopa joo!

        Tuo on niin kuvaavaa. Äärifennomaanien pienessä lahkokunnassa tiedetään hyvin etteivät he voi saada vaatimustaan ruotsin kansalliskieliaseman lakkauttamista läpi eduskunnassa, joten he tyylilleen uskollisina alkavat haaveilla Venäjän tuesta hankkeilleen.


      • C.E.
        Swordfish kirjoitti:

        Tuo on niin kuvaavaa. Äärifennomaanien pienessä lahkokunnassa tiedetään hyvin etteivät he voi saada vaatimustaan ruotsin kansalliskieliaseman lakkauttamista läpi eduskunnassa, joten he tyylilleen uskollisina alkavat haaveilla Venäjän tuesta hankkeilleen.

        Onko Ruotsin valtion aktiivinen tuki ja sen hakeminen suomenruotsalaisille, aina kuin jokin uhkaa ruotsin asemaa Suomessa jollain tavoin sitten yhtään sen paremmin moraalisesti perusteltavissa. Ruotsi on vieras valtio, jolle ei kuulu mitä kieliä Suomen valtiossa käytetään.


    • mitkä venäläiset ?

      Suomi on kaksikielinen maa. Suomen ja ruotsinkielinen. Ahvenanmaa on esim. ruotsinkielista aluetta parhaimmillaan.

      Miten tämä mitenkään liittyy Venäjään ?? Heh heh ... missä täällä on Venäläiset enemmistönä ?

      Silti pakkoruotsi on perseestä.

      Mulla asuu serkkuja ruotsissa ja norjassa, mutta puhun heidän ja heidän puolisoidensa kanssa suomea ja englantia, koska ruotsia en koskaan viitsinyt opetella.

    • a-oikeudet

      Mitä helvetin väliä sillä on, onko jollakulla jokin oikeus tahi etuoikeus jonnekin. Eikös tämä ole hiekkalaatikkokinastelua; sinisen ja punaisen ämpärin ympärillä käytävää energiantuhlausta? Minä kun olen luullut, että onnelliseksi tullaan ajattelemalla niitä asioita, joita kullakin on, eikä niitä, joita ei ole.

    • Järki hoi

      Mikä järjen riemuvoitto !

      Tule siis onnelliseksi siitä, että joillakin on etuoikeuksia, joilla kaikkia muita sorretaan !

      Älkää siis jankuttako rasismista; lainkäytöllisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta eikä mistään muustakaan epäoikeudenmukaisuudesta, koska voitte olla onnellisia juuri niistä asioista !

      Ja varsinkin olkaa onnellisia ruotsinkielisten ikiaikaisista privilegioista !

      • 18

        Kun sitten perätään mitä nuo "ruotsinkielisten ikiaikaiset privilegiot" ovat vastaukseksi tulee yleensä vain ruotsin kielinen kiintiö Helsingin Yliopistossa.

        Eli ei siis kovin ikiaikainen eikä edes järin merkittäväkään "etuoikeus", varsinkaan kuin ottaa huomioon sen miten paljon meillä nyt on akateemista ylikoulutusta ja työttömyyttä. Jokaista "hieman helpommalla" sisäänpäässyttä ruotsinkielistä kohtaan kun taitaa olla kymmenkunta suomen kielistä "ikuista opiskelijaa" jotka ovat päässeet liian helpolla yliopistoon opiskelemaan.

        Joten eiköhän kannattaisi pitää meteliä jostain todellisemmasta ja vakavammasta yhteiskunnallisesta ongelmasta? Vaikkapa työttömyydestä, syrjäytymisestä tai tuosta akateemisesta ylikoulutuksesta.


    • Rysk_vidunder

      Öhöm, mnöm...
      Tota, venäläisenä voisin sanoa ettei teidän tarvitse mennä lankaan ton raportin takia, osaan suomea melko hyvin, vaikken yhtä hyvin kuin peruskoulua käynyt suomalainen. Tarkoitan etten vaadi mitään, en tarvitse mitään erityisoikeuksia, ainoa seikka että palveluvenäjää olisi hyvä lisätä, koska useimmiten venäläiset eivät osaa kohtuullisesti hyvin englantia, niin vaihtoehtona olisi palvelualojen venäjän koulutuksen lisääminen.
      P.S.Venäjän viranomaiset ovat trolleja ja he vaan provosoivat ihmisiä. Rahanahneita paskiaisia kun ovat :/

      • kakskielinen

        Ruotsinkielisten ja ruotsinkielen asemasta voi tietysti puhua vaikka mitä, mutta joku tolkku pitäisi olla. Ruotsinkieliset ovat kaikki tässä maassa syntyneitä, ja heidän esivanhempansa ovat asuneet täällä 20-40 sukupolvea. Heillä on omat vakintuneet asuinalueet jne. heitä on vajaat 300.000, joka on määränä jo koht. paljon.
        Eihän suomenvenäläisiä voi suruihin oikeasti verrata, sanan missään merkityksessä. sehän on jo silkkaa huulenheittoa.
        Kun keskustelee, niin pitäisi olla jotenkin järkevät argimentit.


    • Dalkarby

      Pysyköön venäläiset vaan Venäjällä ja samalla määräyksellä heille kielto sekaantumasta Suomen sisäisiin asioihin. Kohta ovat järeätä kalustoa kilisemässä ympärillämme. Nauttikaamme vaan vielä hetken suomen ja ruotsin puhumisesta. Eiköhän vapaana ole mukavampaa kuin kylmässä....... tuolla kaukana??

      • 69

        Meillä puhutaan suomea ja venäjää aivan vapaaehtoisesti, olisi aaaivan eri asia jos sitä pakotettaisiin kuin ruotsia.


    • alas pakkovalta...

      Olen täysin samaa mieltä. Poliitinen kartta tulee muuttumaan perusteellisesti jos ei pakkoruotsia / virkamiesruotsia poisteta.

      Politikot eivät jostain syystä reakoi tähän uhkaan ?

      Ehkä voimakas hyökkäys PERSUJA kohtaa on jonkinlaista puolustautumista mutta ei suurtakaan vaikutusta lopputulemaan.

    • Päivämäärä kiitos

      Milloin persut aloittavat lakien muuttamisen? Minulta on jäänyt päivämäärä huomaamatta, aloituksessakin lukee, että heti? Soinillahan olisi nyt aikaa puuhastella uusia lakeja, kun kansan inhokki saa ainoastaan 6% äänistä, ja jatkaa näinollen SS käpykaartin johtajana.

    • Freukkalahjus

      Kyllä kansan inhokkeja ovat RKP:n Bidee ja RKP:n Paavo Lipponen.

      Käpykaartista en puhuisi mitään, jos oma viiteryhmäni olisi Munsalan soutajat.

      Ja SS - en puhuisi siitäkään, jos oma viiteryhmäni olisi rotuopit, Freudenthal ja rasismi.

      Lipposellakin killuu rasistinen Freukka - mitali rinnuksissa - tosin RKP maksoi Lipposelle 8000 euroa, että pysyy rasististen Freudenthal-oppien kannattajana.

      Ja hokkuspokkus - Lipponen muuttuikin savolaisesta ruotsalaiseksi -
      ihmeiden aika ei ole ohi !

    • Raha sulle,valta mul

      Ja taas ovat hurrendaalit lahjoneet kielirasistia: RKP:n suojissa elelevä
      säätiö Stiftelsen för det Tvåspråkiga Finland on antanut Lipposelle
      vaalirahaa 26000 euroa.

    • Märkligt skitprat

      Mår man nu lite betre ?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2053
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1957
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1811
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1479
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1395
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      532
      1113
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      980
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      927
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      349
      899
    Aihe