Maataloudesta giganttinen summa rahaa, ilman kiitollisuuden

häivääkään.

Kulkaahan luuserit, juttu on sil' tapaa, että maatalouden 2,7 mrd:n kustannuserä panee vipinää monen maatalouden tarpeita valmistavan yrityksen rattaisiin ja mikäli siellä osataan piiskata orjat töihin, niin sen kautta maajussi maksaa heidän ylisuuret palkat korkojen kera.
2,7 mrd on yhdeltä väestön osalta giganttinen uhraus korruptoituneen työläisarmeijan ylläpitoon, jonka maatalous yksin työllistää ja kiitollisuuden velkaa ei joukkio huomaa osoittaa.

31

168

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -

      -

      • -

        -


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


      • ---
        --- kirjoitti:

        ---

        ---


      • ---
        --- kirjoitti:

        ---

        ---


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


    • -

      -

    • ,

      ,

    • akka vaan

      jaha, miinustaja on löytänyt pilkunkin, tai onko linjalle tullut toinenkin näppisvammainen?

    • Tuo 2.700 milj. € on todella surkuhupaisa
      totuus siitä, kuinka heikoissa kantimissa
      onkaan suomalaisen talonpojan kompetenssi
      hankintatoimen osalta.

      Luvun yhteydessä on ilman muuta mainittava, että
      nostetut maataloustukiaiset 2.100 milj. € menevät
      siis viheltäen kone- ja apulantakauppiaiden
      taskuihin, eivätkä ihan piisaakaan.

      Osa on katettava siitä s u r k e a s t a,
      kokonaista 2.400 milj. € käsittävästä
      maatalouden tuotosta, joka tuolla
      tukiaisella saadaan aikaan, ja josta
      vain 1.600 milj. € arvosta saadaaan
      ruokaa s u o m a l a i s e e n pöytään.

      • Jo Vain seonnut..

        kaskeamallako ja härällä pitäisi särpimet tuottaa, provoilusi alkaa olla sairasta..


      • maausko,
        Jo Vain seonnut.. kirjoitti:

        kaskeamallako ja härällä pitäisi särpimet tuottaa, provoilusi alkaa olla sairasta..

        Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:

        Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
        Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t

        Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
        Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.

        "Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
        Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
        Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
        tuloksia.
        Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
        toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
        Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
        1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
        2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
        Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
        ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
        Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
        tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
        kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
        -julkaisusta vuodelta 2006.
        Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
        100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
        Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
        yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
        = 1 % /kg kuiva-ainetta.
        3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
        4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
        lannoitus
        tase ⋅
        5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
        ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".

        http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdf


      • maausko,
        maausko, kirjoitti:

        Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:

        Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
        Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t

        Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
        Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.

        "Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
        Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
        Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
        tuloksia.
        Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
        toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
        Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
        1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
        2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
        Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
        ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
        Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
        tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
        kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
        -julkaisusta vuodelta 2006.
        Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
        100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
        Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
        yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
        = 1 % /kg kuiva-ainetta.
        3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
        4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
        lannoitus
        tase ⋅
        5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
        ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".

        http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdf

        Lisäisin vielä että en itse laske näitä vaan annan erään suunniteluohjelman, (käytän peltotuki ohjelmaa) laskea lannoitemäärät ohjelmaan syötettyjen ravinnetasojen, ja pellon tietojen, (multavuus, maalaji, kasvupaikka, jne) mukaan.


      • maausko,
        maausko, kirjoitti:

        Lisäisin vielä että en itse laske näitä vaan annan erään suunniteluohjelman, (käytän peltotuki ohjelmaa) laskea lannoitemäärät ohjelmaan syötettyjen ravinnetasojen, ja pellon tietojen, (multavuus, maalaji, kasvupaikka, jne) mukaan.

        Ja vielä jäi kirjoituksestani linkin pois joissa noita lannoitteen hintoja oli. Pitäähän linkin olla että en kirjoittele täällä "puuta-heinää", laitathan aina itsekin linki juttuihisi, Jo Vain;)

        http://194.100.86.14/lmtilausseuranta/belor/uusitilaus_belor.php

        http://www.agrarmarkt-nrw.de/duengermarkt.shtm


      • kumm
        maausko, kirjoitti:

        Lannoite hintoja suomessa ja saksassa:

        Saksa NPK-Dünger 14-10-16-5.....409,00 €/t
        Suomi Premium 18-3-8 (-14)..........395.00 €/t

        Ja sitten levitysmäärin pyrittäessä maksimituottoon ympäristötuehtojen sallimissa rajoissa.
        Sinulta varmaan löytyy paremman ohjeet lannoitemäärien laskemiseksi. Olisinkin kiitollinen jos ne tänne laittaisit, säästäisin lannoitemenoista mutta olisin silti "ammattilainen" ja varmistaisin maksituoton pienemmillä lannoitemäärillä.

        "Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta.
        Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista.
        Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin
        tuloksia.
        Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. ”Ravinnetaseen
        toimenpidesuunnitelmassa” verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa.
        Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla
        1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso.
        2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella.
        Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja
        ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria.
        Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa
        tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta
        kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
        -julkaisusta vuodelta 2006.
        Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla
        100 % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus.
        Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä
        yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta
        = 1 % /kg kuiva-ainetta.
        3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys – ravinteiden poisto.
        4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 100
        lannoitus
        tase ⋅
        5. ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa” selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet
        ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä".

        http://www.mmm.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uWe8uHRL/Ravinnetaseohje_2008.pdf

        Varmaan jopa-vain kaikessa viisaudessaan huomasi myös sen seikan, että Saksalaisen lannoitteissa on fosfori määrät kolminkertaisia Suomalaisiin nähden, mutta me ollaan kuitenkin pahimpia Itämeren saastuttajia, ainakin joiden mielestä.
        Siitä, että Venäjältä tulee jo yhdestä kohteesta nelinkertainen määrä fosforia, mitä meidän jussien väitetään mereen laskevan, mutta sitä nämä jussien syyllistäjät ei puhu mitään.
        Mikä on jopa-vainin kanta ?


      • niin-

        Jos löytyy vinkkejä hankintatoimen säästöihin niin kaikki otetaan kiitollisuudella vastaan. Yleensä vaan hinta ei siinä vaiheessa enää alene kun kauppias kieltäytyy myymästä.
        Suurempia säästöjä löytyy hankkimattoomuustoimen alueella, eli ei osteta ollenkaan vaan korjataan ja ylläpidetään vanhaa konekalustoa ja rakennuskantaa. Ja vältetään ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Esimerkisi koneiden huollot ja korjaukset kannattaa tehdä itse. Jos ulkopuolista työvoimaa on pakko käyttää niin se kannattaa palkata ulkomailta, esim. entisistä IVY-maista.


    • kumm

      Mutta ajattele jopa vain, siinä saa moni duunari palkkansa, he tuskin ajattelevat sinun tavallasi.

    • http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

      Pidän tätä ruokatieto -sivuilla esitettyä tilastoa
      oikeampana. Tässä tilastossa esitetty maatalouden
      tuottotuotannon arvo 2.324,7 milj. € on summa,
      jolla maataloustuotanto on myyty eteenpäin v. 2009.

      Alkoholijuomien valmistukseen on käytetty arvioilta
      300 milj. € tuosta summasta ja vientiin menneiden
      elintarvikkeiden osuus on ollut n. 400 milj. €,
      joten suomalaiseen ruokapöytään suomalaista
      alkutuotantoa on tarvittu vain 1.600 milj. €
      edestä.

      Ymmärrän kyllä syöttiläiden tarpeen ja halun
      kirjauttaa myös yhteiskunnan jakama tuki
      t u o t t o n a, mutta totuuttahan sellainen
      esittämismalli ei ole nähnyt.

      Tuo vertailu apteekkeihin ei kerro totuutta sekään
      sikäli, että KELA:han maksaa osuutensa suoraan noille
      apteekeille. Samaa kaavaa noudattaen
      maataloustuet pitäisi maksaa S-kaupalle
      ja K-kaupalle. Vertailu menee täydellisesti pieleen.

      • Ja Vain vetelee

        perseestä lukuja, tuotannon arvo ja jälleenmyynti arvo on kaksi eri asiaa, mutta provonhan siitä voi toki vääntää..


      • -
        Ja Vain vetelee kirjoitti:

        perseestä lukuja, tuotannon arvo ja jälleenmyynti arvo on kaksi eri asiaa, mutta provonhan siitä voi toki vääntää..

        -


      • Ssv

        No jos maataloustuki maksettaisiin kaupalle, miten Se olisi sinun mielestäsi hyväksyttää kun viljelijöille maksettava tuki ei mielestäsi ole.
        Siis hyväksyt tuet kuitenkin kunhan vain ei alkutuotanto, eli maanviljelijät sitä saisi.
        Aiemmin olet tuominnut tuet mutta nyt siis kaupan saama tuki onkin hyväksyttävää vaikka niitä tuettaisiin samalla summalla kuin alkutuotantoakin.
        Itse en kyllä ymmärretty muuta syytä kuin vihasi maataloutta kohtaan.


      • Ninhän--

        nuo sen saavatkin, alennettuina raaja-aineitten hintoina:)

        Muistanet kai että tavoitehintojen aikakautena nuo tuet maksettiin tuotteitten ostajille ja he lisäsivät ne sitten tuottajahintoihin.

        Ja ruokahan silloin oli kallista:)


    • -

      -

    • Miten on?

      Jos kauppa saisi tukea, eikö sitä siis laskettaisikaan kaupan tuottoon, eikö apteekkikaan laske kelalta saamaansa rahaa tuottoon. Olen aina ollut siinä uskossa että esimerkiksi vaikkapa apteekit kirjailsivat kelakorvaukset kirjanpitoonsa ja Se olisi taseessa yrityksen tuloksessa mukana.

    • Mää...

      Mistä näitä aina oikeassa olevia ja kaikkitietävä oikein sikiää, no Hullulasta vai mikä Se kunta olikaan, Hollola, on pasiviherahoa ja Jo Vain:ia, ellei sitten ole sama henkilö.

      • googlella vain

        hakuun ja silleen heh heh


    • ookko so jäm rämpti

      Se on jämpt.

    • ---

      ---

    • ---

      ---

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2022
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1933
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1807
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1474
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1394
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      531
      1103
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      980
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      921
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      348
      894
    Aihe