Olen miettinyt kärsinkö sitoutumiskammosta jo jonkun aikaa vai panikoinko vain kokemuuttani. Olen 20-vuotias ja kokemusta ei ole minkään suhteen mitään. Olen myös todella huono ihastumaan kehenkään, joka tuottaa ehkä hieman ongelmia koska ihastukset kestävät myös kauan.
Kun joku on sattunut kiinnostumaan meikäläisestä, pakenen etenemisen suhteen todella nopeasti, kun koen asian jollain tavalla vaikeaksi. Jotenkin tuntuu ettei pysty etenemään ja tuntuu myös, että olisi tyhmää selittää ettei oikein osaa kun ei ole kokemusta kun muilla sitä tuntuu olevan suhteitten suhteen.
Itsetuntoni ei ole parhaassa jamassa, mutta ihan siedettävässä nykyisin. Jotenkin ajatus myös siitä, että joku voisi oikeasti pitää minusta tuntuu hassulta kun olen yleensä se porukan huumorihemmo. Muutenkin löytyy hieman poikamaisuutta ja lapsenmoisuutta, joten en tunne olevani aina mitenkään kovin tyttömäinen.
Mietin aina välillä miten olisi kiva olla suhteessa, olisi joku ketä halaisi huonono päivänä, voisi jutella maasta taivaaseen eri asioista, voisi hassutella tai olla vain ja ihmetellä elämää. Näiltä näkymin en ole vain koskaan pääsemässä sinne asti... Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua :D
Kun joku on sattunut kiinnostumaan meikäläisestä, pakenen etenemisen suhteen todella nopeasti, kun koen asian jollain tavalla vaikeaksi. Jotenkin tuntuu ettei pysty etenemään ja tuntuu myös, että olisi tyhmää selittää ettei oikein osaa kun ei ole kokemusta kun muilla sitä tuntuu olevan suhteitten suhteen.
Itsetuntoni ei ole parhaassa jamassa, mutta ihan siedettävässä nykyisin. Jotenkin ajatus myös siitä, että joku voisi oikeasti pitää minusta tuntuu hassulta kun olen yleensä se porukan huumorihemmo. Muutenkin löytyy hieman poikamaisuutta ja lapsenmoisuutta, joten en tunne olevani aina mitenkään kovin tyttömäinen.
Mietin aina välillä miten olisi kiva olla suhteessa, olisi joku ketä halaisi huonono päivänä, voisi jutella maasta taivaaseen eri asioista, voisi hassutella tai olla vain ja ihmetellä elämää. Näiltä näkymin en ole vain koskaan pääsemässä sinne asti... Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua :D
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä sinusta varmasti moni pitää jos olet huumorihemmo. Ja moni näemmä
haluaisi olla kanssasi. Ehkä pelkäät että nämä ihmiset eivät tajua
millainen käsitys sinulla oikeasti on parisuhteesta, jos se on erilainen
kuin kavereillasi. Ajattelet että mies haluaa sinusta nimenomaan sitä mitä
kaverisi ovat poikaystävilleen.
Jos ympäsilläsi on vain "tyttömäisiä" naisia niin ehkä arastelet sitä
että et ole itse sellainen tai että et parisuhteessa toteuttaisi
sellaista roolia kuin nämä kaverit ympärilläsi. Heitetään vaikka että
nämä kaikki kaverisi tykkäävät poikaystäviensä kanssa puhua vaikka
sisustamisesta, ja sinä itse pidät asiaa vieraana, ja et niistä innostu,
ja sitten ajattelet että et olisi oikeasti "hyvä tyttöystävä" tai että
olet jotenkin outo.
Et sinä ole mitenkään outo, sinulla vain sattuu olemaan se tuttavapiiri
mikä on ja johon vertaat itseäsi. Tuttavapiiriä voi olla
vaikeaa/vaivalloista vaihtaa tai laajentaa. Aina voi tietysti katsoa mitä
eteen tulee ja nähdä toisenlaista elämää.