Onko ystäviä olemassa? osa 1

Haluan kertoa tarinani, sitä en tiedä kiinnostaako ketään mutta onneksi jokainen voi valita itse lukeeko vai ei. Täällä ei kuitenkaan kukaan tunne minua, ei arvostele päin naamaa. Oikeaa nimeäni en kerro.

Kerron tämän kahdessa osassa koska tekstiä tulee paljon.

Olen masentumassa. Elämäni ei ole mitenkään järkyttävän hirveää mutta jotain siitä puuttuu. Siitä puuttuu onnellisuus ja tyytyväisyys.

Olen alle 30v nainen Päijät-Hämeestä. Olen ollut aviomieheni kanssa muutamia vuosia, naimisissa siitä suurimman osan. Ikinä eivät ole halumme kohdanneet sängyssä. Mieheni ei palavasti ole koskaan minua himoinnut, minä olen kyllä häntä. Lapsia ei ole vaikka ilman ehkäisyä olemme olleet jo yli vuoden ja aikaisemminkin samanlaisen pätkän. Seksi jää noin yhteen kertaan kuukaudessa. Mies kun ei halua, purkaa mielummin paineensa yksin ollessaan. Olen pettänyt häntä muutaman kerran parin vuoden sisällä. En halua pettää, eikä se ole tarkoitukseni, mutta etsin haluamattani jatkuvasti toisen ihmisen läheisyyttä, lämpöä, turvaa ja himoa. Joku sitä joskus minua kohtaan osoittaa ja otan sen vastaan vaikka tiedän vääräksi.

Viimeisin tapaus on ihan tuore, tapahtui pari viikkoa sitten. Tapasin työni kautta todella mukavan miehen joka ensin kiinnostui minusta ja selvitti nimeni. Rupesimme netissä juttelemaan ja nopeasti huomasin että hän on yhtä kiihkeä kuin minäkin, ja seksi hänen kanssaan kiinnosti todella kovasti. Hän oli samaa mieltä ja suoraan sen sanoikin. Muutaman päivän kirjoittelun ja flirttailun jälkeen päädyimme kännissä sänkyyn vaikka akti tapahtuikin ihan muualla kuin sängyssä. Hän teki kaikki ne asiat joista todella nautin. Enkä puhu nyt itse seksistä vaan esimerkiksi otti takaraivostani kiinni kun suutelimme ja kehui kroppaani seksin aikana, lisäksi oli muita juttuja. Homma oli todella himokasta ja ikinä en ole saanut yhtä hyvää seksiä kuin hänen kanssaan. Tässä vaiheessa emme edes olleet puhuneet kasvotusten kuin muutamia kertoja ja muutaman sanan kerrallaan. Netissä sitäkin enemmän ja olimme ihan samalla aaltopituudella.

Häntä arvelutti koko ajan se että olen naimisissa ja sanoikin ettei halua lähteä siihen että ihastuu oikeasti koska tiesi hyvin etten jätä miestäni. Rakastan siis miestäni ja meillä on tulevaisuuden suunnitelmia yhdessä, myös ne lapset ovat suunnitelmissa mutta niitä ei näytä tulevan. Eikä kumpikaan meistä niin hirveästi niitä haluakaan mutta tervetulleita olisivat silti.
Tämän yhteisen yön jälkeen emme ole nähneet kertaakaan (siitä on noin viikko). Huomasin tuona yönä että kyse ei ole minun kohdallani vain seksistä vaan olen oikeasti ihastunut kyseiseen ihmiseen todella vahvasti ja en saa häntä mielestäni. Tämän yön jälkeen oman tunnon tuskissani ja erittäin huonosti henkisesti voivana kerroin miehelleni että olen tavannut hyvän tyypin. En kertonut pettämisestä vaan siitä että mies on mukava ja olen salaa ollut häneen yhteydessä, mieheni tiesi myös että mies oli alussa minusta kiinnostunut. Asia paisui ihan hirveäksi ja loppujen lopuksi vietin koko loppupäivän tekstaillen ja soitellen mieheni ja tämän toisen miehen kanssa koska mieheni lähti suutuksissaan kotoota pois ja molemmat uhkailivat laittomuuksilla toista miestä kohtaan. Asia sitten illalla rauhoittui ja mieheni tuli kotiin ja kellekään ei käynyt mitään.

Sen jälkeen olen laittanut muutamia viestejä tälle toiselle miehelle koska en edelleenkään voi unohtaa häntä. Voisin väittää olevani melkein jopa rakastunut häneen jos se on mahdollista parin viikon tuttavuuden jälkeen. Mies ei vastaa viesteihini eikä halua kuulla minusta. Luulen, että hän totesi ettei halua olla tällaisessa säädössä mukana ja olen hänelle jo ilmaa.