Kommentteja?

Meillä on ollut monen vuoden ajan - välillä myrskyisäkin - suhde, naimisissa reilut 5 vuotta. Olen jo jonkin aikaa harkinnut vakavasti avioeroa, koska me ei päästä yli tietyistä vanhoista ongelmista: ollaan mukamas puhuttu ja sovittu asiat -jopa terapeutilla, mutta sitten taas jonkun ajan kuluttua ollaan riitelemässä samoista asioista.
Itsenäni häiritsee kaksi asiaa eniten:
1) Joskus riita kärjistyy siihen, että mies yrittää estää kulkemistani. Eli tulee eteen sillä varjolla, että minä "tuuppaisin" hänet pois edestä. Eli hän saisi syyn tästä lyödä minua, kun "minä olen aloittanutkin lyömisen".
2) Miehen lapsi entisestä suhteesta. Miehellä on varmasti huono omatunto tms. kun ei ehdi tavata lastaan esim. samalla tapaa kuin omaa yhteistä lastamme. Sitten välillä hän todella negatiivisesti, suorastaan agressiivisesti, vain ilmoittaa, että nyt hän lähtee tapaamaan lastaan ja ottaa mahdollisesti meidän yhteisen lapsen mukaamme. Esim. useammaksi päiväksi. Lapsi asuu eri paikkakunnnalla. Minua häiritsee tässä se tapa, millä mieheni hoitaa tämän asia. Aivan kuin hän haluaisi syyllistää minut - ja samalla meidän perheemme - siitä, ettei hän ole tavannut poikaansa riittävästi. Tai mistä minä tiedän mitä ongelmia sillä saralla on. Ei mies paljoa minulle mitään siitä puhu. Itse näkisin, jos olisin vastaavassa tilanteessa eli että minulla olisi lapsi aiemmasta suhteesta, että pyrkisin keskustelmaan / sopimaan asioista mahd. ystävälliseen sävyyn ensin kotona, jotta asiat sujuisivat kaikkien osapuolten kannalta mahdollisiamman mukavasti. Mä en vaan ymmärrä, että mitä mieheni tästä hyötyy, että esiintyy noin provokatiivisesti - voisiko sitä kuvailla sellaiseksi. Aivan kuin haluaisi saattaa minut ja yhteinen lapsemme samaan asemaan hänen oman lapsensa kanssa, joka ei nyt sattuneesta syystä asu meidän kanssa. Minä en siis liittynyt mieheni ja hänen exän eroon.

Mitä mieltä olette? Ongelmiahan on joka perheessä, mutta paisuttelenko itse asioita nyt kun harkitsen vakavasti avioeroa. En vaan jaksa aina näitä samoja puinteja.