Kriisi on mahdollisuus

Lainaus:
"Traumaattisten asioiden kohtaaminen voi antaa työntöapua henkiselle kasvulle. Vaikeasta elämäntilanteesta selvinnyt voi huomata toipuneensa ja elävänsä aiempaa parempaa elämää.

- Muutos positiiviseen suuntaan on paljon yleisempää kuin esimerkiksi trauman osaltaan synnyttämät psykiatriset sairaudet. Muutos positiiviseen on mahdollista myös posttraumaattisesta stressistä kärsiville, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

Trauma tarkoittaa poikkeuksellisen kuormittavaa tapahtumaa tai tilannetta, esimerkiksi sairautta, väkivaltaa tai avioeroa. Se aiheuttaa jatkuvan vireystilan nousun, jonka ihminen kokee hallitsemattomaksi ja kielteiseksi.

Posttraumaattinen kasvu taas tarkoittaa myönteistä kasvamista, joka on seurausta vaikeasta elämän kriisistä. Korkeilan mukaan kasvua tapahtuu enemmän niillä, jotka ovat kokeneet traumoja, kuin niillä, jotka ovat ne välttäneet.

Kasvutaipalettaan kulkenut ihminen arvostaa elämäänsä aiempaa enemmän ja hänen ihmissuhteensa kohenevat. Arvomaailma muuttuu, ja ihminen kokee itsensä vahvaksi. Elämä on rikkaampaa ja täydempää. Tätä kasvua on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa.

- Posttraumaattinen kasvu edellyttää suurta tuskaa. Jos se ei ole riittävän suurta, se ei haasta ihmisen perususkomuksia oikeudenmukaisuudesta, kohtuullisuudesta ja järjestyksestä.

Korkeila painottaa, että tässä prosessissa ei ole kyse todellisuuden kieltämisestä eikä tietoisesta ajattelusta, että "käännänpä tämän voitoksi".

- Tällaiset yritykset epäonnistuvat taatusti, professori sanoo.

Avoin ja tukea hakeva toipuu

Kasvu edellyttää tiettyjä persoonallisuuden piirteitä. Ulospäin suuntautunut ja herkästi kontakteja ja solmiva osaa hakea tukea muista. Joustava persoona on avoin uusille kokemuksille, ja toiveikas ihminen odottaa tulevaisuudelta hyvää. Lisäksi tarvitaan kykyä säädellä tunteita, jottei kriisissä vahingoita itseään eikä muita.

- Jos on persoonaltaan taipuvainen haastamaan kaikkea, on vaarassa katkeroitua, Korkeila kuvailee.

Persoonallisuuden piirteiden lisäksi ihminen tarvitsee kriisissä muilta sosiaalista tukea ja ymmärryksen siitä, että vastoinkäymisistä voi oppia uutta.

Esimerkiksi Madridin terrori-iskusta selvisivät parhaiten ne, jotka jakoivat kokemuksensa ja puhuivat tapahtuneesta muille.

- Myöhemmin he voivat paremmin ja heillä oli enemmän sosiaalisia suhteita kuin niillä, jotka yrittivät selvitä yksin. Keskustelu omista kokemuksista lisää kasvua.

Liika realistisuus haitaksi


Suurin osa vaikeissa oloissa kasvaneista lapsista pärjää elämässään hienosti. Syynä on sinnikkyys.

- Sinnikkäät ihmiset osaavat antaa itselleen positiivista palautetta. Sitä tapahtuu myös muutostilanteissa. He ajattelevat, että "minä pärjäänkin aika hyvin tässä tilanteessa".

Jos sinnikäs ihminen esimerkiksi sairastuu, hän säilyttää toimintakykynsä ja toiveikkuutensa. Näiden myönteisten voimavarojen ansiosta toipuminen sujuu paremmin.

Korkeila naurahtaa, että liika realistisuus oman itsensä suhteen ei ole hyvästä. Tutkimusten mukaan depressiosta kärsivät ovat realistisempia kuin muut ihmiset. Ihmisen eloonjäämisen kannalta ylioptimistisuus on hyvästä."

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kriisin-kokeminen-voi-tuoda-paremman-elaman/984789