Vaikuttavatko teho/paino- ja vääntö/paino-suhde suoraan kiihtyvyyteen?
Esimerkkinä
500kg/100hp/150nm ja 1000kg/200hp/300nm autot. Autojen kierrosalueen ja aerodynaamiikan vaikutusta ei oteta huomioon. Kuskien oletetaan olevan yhtä nopeat, sekä välitysten olevan samallaiset. Kiihtyvätkö autot tällöin yhtä nopeasti?
Esimerkkinä
500kg/100hp/150nm ja 1000kg/200hp/300nm autot. Autojen kierrosalueen ja aerodynaamiikan vaikutusta ei oteta huomioon. Kuskien oletetaan olevan yhtä nopeat, sekä välitysten olevan samallaiset. Kiihtyvätkö autot tällöin yhtä nopeasti?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Niin, siis nuo mainitsemasi teho sekä vääntömomentit ovat maksimiarvoja, ne eivät kerroin mitään muuta kuin hetkellisen maksimin.
Toki kaikki polttomoottorit ovat suhteellisen samanlaisia, mutta aika vaikea ja huono tätä asiaa on verrata, kun perusajatus on melko hutera.
Mutta sanotaan näin, että periaatteessa ihan mielenkiintoinen kysymys. Jos autot muuten olisivat jotenkin identtiset, mutta nuo mainitsemasi arvot erottaisi autot toisistaan, olisi autojen kiihtymisessä ja huippunopeudessa suuri ero. Esimerkiksi nopeuden kasvaessa moottoritienopeuksiin ja siitä yli, alkavat ilmanvastusvoimat olla kohtuullisen suuria. Tällöin auton paino ei aiheuta suurtakaan kokonaisvastuksen kasvua, ainakaan tasamaalla.
Eiköhän tästä saada hyvä ja tuskallisen pitkä väittely aikaiseksi =)
Huoh, huoh, huoh, huoh, mene maate.
Vittuako se sinulle kuuluu.
Ei. moottorin väännöllä ei ole mitään vaikutusta auton kiihtyvyyteen.
Mikä aiheuttaa kiihtyvyyden jos ei vääntö?
Oleellinen ei ole moottorin vääntömomentti, vaan vetävien pyörien vääntö, tai oikeammin niiden kehällä vaikuttava voima. Ja sitä saa rajattomasti vaikka käkikellon koneistosta sopivalla voimansiirrolla.
Mistä se vääntö vetäville pyörille tulee jos ei moottorista?
Vaikkapa siitä käkikellon koneistosta. Pyörillä vaikuttava momentti riippuu ihan yhtä paljon voimansiirrosta, kuin moottorin vääntömomentista. Vain teholla on merkitystä.
Käkikello ei pysty antamaan autonliikutteluun riittävää momenttia, koska itse voimansiirrosta tulee niin raskas, että käkikello ei sitä jaksa pyörittää.
Joten se siitä.
Voimansiirron häviöt on tekninen ongelma, ei luonnonlaki.
Jos kaikki muu oletetaan pysyvän muuttumattomina, niin lähtökohtaisesti kiihtyvyydet ovat ihan samat.
Peruskaavan mukaan F=m*a, josta a eli kiihtyvyys on F/m. Joten kun vääntömomentti ja paino kasvavat samassa suhteessa, niin kiihtyvyys pysyy samana.
F=UCK U=palstalaisten keskiarvo ÄÖ, C=Pääkopan sisustan lämpötila celsiusasteikolla K=palstalaisten omaisuuden määrä... Tämä laskelma taitaa mennä muuten pakkasen puolelle, mutta onneksi ei paljon koska U ja K- tekijät yhtälöstä ovat saavat vain hämmästyttävän pieniä arvoja!
Keskiarvosta olen kuullut, mutta mitä tarkoittaa ÄÖ?
"Keskiarvosta olen kuullut, mutta mitä tarkoittaa ÄÖ?"
Taitaa olla kirjoittajalla niin pieni ÄO, että älykkyysosamäärä onkin älykkyysösamäärä.
"Peruskaavan mukaan F=m*a, josta a eli kiihtyvyys on F/m. Joten kun vääntömomentti ja paino kasvavat samassa suhteessa, niin kiihtyvyys pysyy samana."
F eli voima ei ole vääntömomentti, vaan se on M. Momentti=vipu*voima, mutta mitäköhän tuo vipu edustaa auton moottorissa?
Momentti on voiman yksikön pyörivään liikkeeseen määritelty yksikkö. Momentin yksikkö Nm tarkoittaa sitä kuinka suurella voimalla pyörivä liike vaikuttaa 1m mittaisen vivun päässä. Moottorista löytyy selvä momenttivarsi eli kampiakselin kammen pituus mikä on puolet iskun pituudesta. Tehollinen kammen pituus vaihtelee moottorin geometrian mukaan ja kampiakselin kampeen vaikuttava voima vaihtelee vaihtelee aika laajalla alueella ja siitä johtuen myös momentti vaihtelee. Useampi sylinteri tasaa momenttia ja lopullisen momentin tasauksen tekee vauhtipyörä. Testipenkissä voidaan mitata moottorista hyödyksi saatava momentti.
Kokonaisvälityssuhde (ik) on moottorin kierrosluku (n1) jaettuna vetopyörien kierrosluvulla (n2) eli ik = n1/n2.
Sama momentilla laskettuna ilman häviöitä. Kokonaisvälityssuhde (ik) on vetoakselin momentti (M2) jaettuna moottorin momentilla (M1) eli ik = M2/M1
Kun tiedetään moottorin momentti ja kokonaisvälityssuhde niin vetoakselin momentti on ilman häviöitä kaavalla M2 = ik * M1
Nyt voidaan teoreettinen auton vetovoima ratkaista yleisella momentin kaavalla. Lopullinen vetovoima on kokonaisvälityssuhteen ja moottorin vääntömomentin lisäksi riippuvainen pyörän ja tien välisestä kitkakertoimesta.
Eli suomeksi: Auton kiihtyvyys riippuu täsmälleen yhtä paljon vetävän pyörän halkaisijasta ja voimansiirron kokonaisvälityksestä, kuin moottorin vääntömomentista.
Mutta oletushan olikin, että se vipu on molemmissa tapauksissa sama, joten sen vaikutus kumoutuu eikä siten vaikuta lopputulokseen. Jos niitä muuttujia onkin enemmän kuin aloituksessa on kerrottu, niin silloin kysymykseen olisi mahdoton vastata, tai oikeammin siihen olisi useita oikeita vastauksia.
Eli autoa ei, kuten ei mitään muutakaan, kiihdytä vääntömomentti vaan (veto)voima. Väännöllä on kylläkin vaikutusta tuohon voimaan.
Tätä tutkimalla voi saada ymmärrystä jos vaivaa epätietoisuus asiasta.
http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
Ihanko olet insinööriopiskelija vai vain nettiviisauksia selaava junnu?
Olet 2,5 vuotta myöhässä "viisauksinesi".