Voimia eroon..

Takana liki 20 v parisuhde. On työt, talo, lapset ja muut peruspalikat kunnossa. Rakkaus on vaan loppunut vuosien varrella. Mies ulkoisesti vahva persoona (sisäisesti huono itsetunto)Ja voimakkasti kontrolloiva. Pönkittänyt aina itsetuntoaan painamalla minua henkisesti alaspäin. Itse tyypillisesti kiltihkö ja riitaa välttävä.

Ajoittain rajua humalanhakuista juomista ja siitä puhkeavat raivokohtaukset(puuskassa haukutaan ja ivataan kaikki mahdollinen ) tai vastaavasti lähes päivittäinen pikkutissuttelu, jonka aikana olen ihan ahdistuksissani. Välillä on täysin raittiitakin aikoja mutta ne yleensä päättyy riitaan ja molemminpuoliseen pettymykseen, kun se rakkaus ei kuitenkaan nosta päätään.

Olen tiedostanut jo kauan että koko perheelle olisi parempi tehdä iso ratkaisu ja ja erota. Miksi kuitenkin on tunne kuin kädet olisivat vertauskuvallisesti sidotut ja on vaikea tehdä lopullinen päätös ? Tuntuu että kaikki ratkaisut olisivat jotenkin huonoja ?
3221
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

On aikoja jolloin taytyy tehdä itsenäisiä päätöksia j ateet niinkuin itse parhaaksi näet. Yksi tapa on että varaat matkan ja lähdet vaikka 2 viikoksi miettimään asioita ja mies huolehtiin sillä aikaa lapsista ja sinulla on aikaa ajatella.

Äänestä

Itse erosin viime kesänä pitkästä parisuhteesta ja avioliitosta. Ja se oli mielestäni meille kaikille (lapsille, minulle ja hänelle) paras päätös aikoihin. Lapset rauhoittuivat, minä voimaannuin ja jaksoin äitinä yhä paremmin. Meillä on kotona rauhallista ja säännötkin viimein toimivat.

Jokaisella meistä on oikeus olla onnellinen. Elämiä on vain yksi.

Äänestä
  • Tiedä häntä.
    Kun katsoo ihmisten idioottimaista örvellystä tuntuu että jotkut viettävät täällä useita kierroksia ennenkuin oppivat mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hilla kirjoitti:

Takana liki 20 v parisuhde. On työt, talo, lapset ja muut peruspalikat kunnossa. Rakkaus on vaan loppunut vuosien varrella. Mies ulkoisesti vahva persoona (sisäisesti huono itsetunto)Ja voimakkasti kontrolloiva. Pönkittänyt aina itsetuntoaan painamalla minua henkisesti alaspäin. Itse tyypillisesti kiltihkö ja riitaa välttävä.

Ajoittain rajua humalanhakuista juomista ja siitä puhkeavat raivokohtaukset(puuskassa haukutaan ja ivataan kaikki mahdollinen ) tai vastaavasti lähes päivittäinen pikkutissuttelu, jonka aikana olen ihan ahdistuksissani. Välillä on täysin raittiitakin aikoja mutta ne yleensä päättyy riitaan ja molemminpuoliseen pettymykseen, kun se rakkaus ei kuitenkaan nosta päätään.

Olen tiedostanut jo kauan että koko perheelle olisi parempi tehdä iso ratkaisu ja ja erota. Miksi kuitenkin on tunne kuin kädet olisivat vertauskuvallisesti sidotut ja on vaikea tehdä lopullinen päätös ? Tuntuu että kaikki ratkaisut olisivat jotenkin huonoja ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu