Olemme seurustellee poikaystäväni kanssa reilut puoli vuotta.
Alussa kaikki oli täydellistä, sitten alkoi seksi ja sekin sujui hyvin. olemme kokeneet pienessä ajassa paljon, ja luulin suhteemme olevan vahva.
nyt kuitenkin poikaystäväni on alkanut pistää paljon muuta edelleni, ja minusta tuntuu että tulen tärkeys järjestyksessä viimeisenä.
olen puhunut asiasta mutta hän vain sanoo että suutun helposti ja pyydän liikaa. voi se olla toki niinkin mutta onko vika sitten vain minussa?
esim viime viikolla vietin syntymäpäivääni, ja poikaystäväni pyysi saada viettää sen päivän kanssani. edellisenä iltana hän kuitenkin ilmoitti että näkisimme vasta illalla. usein olen saanutkin odottaa monta tuntia (n. 1-4. toki hän on ilmoittanut että on myöhässä..) hänen tuloaan, eikä hän ole pahoillaan jos tuleekin myöhässä.
usein jos meillä on riitaa ja minä itken, hän saanoo että olen yliherkkä. haukkuu minut pystyyn ja sulkee puhelimen. sitten jälkeen päin selitellään "sanon vihaisena asioita joita en tarkoita" hyvällä tuulella hän sanoo rakastavansa minua mutta tarkoittaako sitäkään kun ei näytä sitä millään..
seksikin on muuttunut. ennen sitä oli paljon ja meillä oli aikaa siihen. nykyään sitä on harvoin ja nekin nopeita `panoja`.
onko kyse suhteen arkiintumisesta, vai mistä? mielestäni hänen käytöksensä on joskus hyvinkin lapsellista ja vastuutonta. mikä on? onko kenelläkään vastaavia kokemuksi? en haluaisi päästää irti, haluaisin todella tämän toimivan..
Alussa kaikki oli täydellistä, sitten alkoi seksi ja sekin sujui hyvin. olemme kokeneet pienessä ajassa paljon, ja luulin suhteemme olevan vahva.
nyt kuitenkin poikaystäväni on alkanut pistää paljon muuta edelleni, ja minusta tuntuu että tulen tärkeys järjestyksessä viimeisenä.
olen puhunut asiasta mutta hän vain sanoo että suutun helposti ja pyydän liikaa. voi se olla toki niinkin mutta onko vika sitten vain minussa?
esim viime viikolla vietin syntymäpäivääni, ja poikaystäväni pyysi saada viettää sen päivän kanssani. edellisenä iltana hän kuitenkin ilmoitti että näkisimme vasta illalla. usein olen saanutkin odottaa monta tuntia (n. 1-4. toki hän on ilmoittanut että on myöhässä..) hänen tuloaan, eikä hän ole pahoillaan jos tuleekin myöhässä.
usein jos meillä on riitaa ja minä itken, hän saanoo että olen yliherkkä. haukkuu minut pystyyn ja sulkee puhelimen. sitten jälkeen päin selitellään "sanon vihaisena asioita joita en tarkoita" hyvällä tuulella hän sanoo rakastavansa minua mutta tarkoittaako sitäkään kun ei näytä sitä millään..
seksikin on muuttunut. ennen sitä oli paljon ja meillä oli aikaa siihen. nykyään sitä on harvoin ja nekin nopeita `panoja`.
onko kyse suhteen arkiintumisesta, vai mistä? mielestäni hänen käytöksensä on joskus hyvinkin lapsellista ja vastuutonta. mikä on? onko kenelläkään vastaavia kokemuksi? en haluaisi päästää irti, haluaisin todella tämän toimivan..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Poikaystävälläsi ei ole varmaan kokemusta parisuhteesta, ja kuinka ottaa toinen huomioon.
Kannattaa sinun ottaa asia suoraan puheeksi ja kertoa että sinusta tuntuu pahalle.
olen yrittänyt puhua asioista niiden oikeilla nimillä mutta siitä tulee vain riitaa.. olen neuvoton !
ala pihdata ja vihjaile että käyt vieraissa.
aika nuoria vielä...
Welcome to reality.