Kaikki terveet ihmisethän tietävät että liikunta on erittäin hyvä keino painonhallinassa. Se tietysti edellyttää ettei syö tuhansia ylimääräisiä kaloreita päivittäin kuten monet VHH:laiset tekevät. Tässä keinoja terveille ihmisille kalorienpolttoon. Liikuntakyvyttömät ja VHH:laiset eivät näistä ohjeist tietenkään hyödy.
http://www.iltasanomat.fi/terveys/nama-lajit-polttavat-tehokkaasti-kaloreita/art-1288444199835.html
http://www.iltasanomat.fi/terveys/nama-lajit-polttavat-tehokkaasti-kaloreita/art-1288444199835.html
Vastaukset 36
Vanhimmat
Liikunta on hyvä keino pitää painonsa kurissa mutta huonompi laihdutukseen. Kevyt liikunta sujuu mainiosti VHH:lla ja raskaammalla liikuntatyylillä voi lisätä hiilihydraatin määrää hiukan. Suurin osa liikunnalla laihduttavista ei liiku kovinkaan intensiivisesti joten se ei ole syy syödä korkeahiilihydraattisesti.
"korkeahiilihydraattisesti. "
Mitähän tuokin tarkoittaa?
tarkoittaa: hiilihydraattien määrä ruokavaliossa on korkea
"korkea"
Miten ylhäällä on korkea? Minkä kokoinen on iso? Mite laaja on avara?
Tuollainen epämääräisyys kuuluu pseudotieteeseen josta VHH on oiva esimerkki.
kaikki on suhteellista. Oman järjen käyttö sallittua. Tarvitseeko sinulle kaikki vääntää rautalangasta? Voit verrata vaikkapa kahta erikokoista omenaa ja päätellä itse kumpi niistä on "iso". Voit myös vertailla hiilarimääriä ja pohdiskella millainen määrä olisi korkea ja mikä matalampi. Tuollainen tahallinen ymmärtämättömyys kuuluu idiotismiin josta sinä olet oiva esimerkki.
Idiotismi taitaa olla sinun puolellasi koska meillä on mittayksiköitä joilla voidaan ilmoittaa suureet ihan tismalleen. On kilogramma, metri, sekunti, Pascal ja kaikkea löytyy, myös prosentuaalisia määriä voi käyttää.
Mitäs jos lääkäri antaisi sinulle lääkettä ja sanoisi että ota niitä päivässä enemmän kun vähän mutta älä paljoa. Tai työpaikkaa hakiessasi työnantaja sanoisi että palkkasi on keskimääräinen. Ja sinä pitäisit itseäsi idioottina kun et tiedä mitä määrää tarkoittetaan? Kumpihan siinä oikeasti olisi enemmän idiootti?
Pohdiskelun tuloksena hiilihydraattimäärä on korkea kun ravinto sisältää sitä yli 90%. Lopussa pitää olla tilaa mm. protskuille. Mutte ei se korkeakaan määrä haitallista ole ainakaan tilapäisesti, eikä sillä ole tilausta mutenkaan kuin ehkä pitkien ja rankkojen liikuntasuoritusten yhteydessä.
Jospa otetaan vertailuksi THL:n virallinen suositus? Siitähän tässä on keskusteltu viitisen vuotta. Myös diabeetikon ruokavaliosuoituksia voi katsoa. Tuliko sinulle yllätyksenä?
Joissakin kirjoituksissa viitataan myös keskimääräisiin kulutuksiin.
http://www.hs.fi/kotimaa/Kysely Moni syö kasviksia selvästi alle suositusten/a1305554658527
Mikään näistä ei ole pseudotieteellistä. Hieman tarkkaavaisuutta sivistyssanojen käytössä!
Dieettiä pidetään vähähiilihydraattisena kun siinä on alle 40E% hiilihydraatista. Tuo on yleinen käsite.
Diabesliittokin sallii karppauksen, ei kuitenkaan suosita alle 130 g hiilihydraattia päivässä.. 130 g hiilihydraattia on vain 500 kcat eli itsellä tuo olisi noin 20E%.
Ravintosuosituksissa on hyvin paljon muutakin kuin pelkkä makrojakauma. Muun muassa hiilihydraatin laatuun kiinnitetään huomiota, samaten rasvan laatuun.
Mistä tämä ihmeellinen hiilihydraattikammo oikein tulee? Sehän on ihmiskehon energiaa: mitä enemmän hiilareita, sitä enemmän lihaksilla on glukoosia käytettäväksi suorituksiin. Tai aivoilla "aivotyöskentelyyn" kuten stressaavaan työhön. Jokainen urheilija tietää tämän. Maailmassa ei ole ainuttakaan karppaavaa huippu-urheilijaa. Lenkkeilevät blogistit eivät ole huippu-urheilijoita. Missä ovat olympiatason low carbistit tai 2h30 maratoonarit?
Hiilareiden rajoittaminen johtaa aina rasvan osuuden nousuun. Rasvat nousevat äkkiä 40-50 energiaprosenttiin eli paljon yli terveellisen 10-20 E% alueen.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmisen kyky varastoida hiilihydraattia on hyvin rajallinen. Kehossa on vain 400 g glykogeeniä eikä sen määrää voi oleellisesti kasvattaa syömällä enemmän hiilihydraattia. Siis hiilihydraattia ei tarvitse syödä enempää kuin mitä glykogeenivarastoista otetaan. Tuo taasen on suurin piirtein hermoston vaatima 150 g + liikuntaan menevä määrä. Liikunnan kuluttama määrä riippuu sykkeestä ja suorituksen pituudesta. Jos suoritukseen menee 1000 kcal ja syketaso on sellainen, että energiasta otetaan 30% glukoosista niin hiilihydraattia kuluu 75 g. Kaikki loppu muutetaan rasvaksi.
Sydänterveydellisesti nopeat hiilihydraatit ja tyydyttynyt rasva ovat yhtä huonoja. Jos rasvan määrä on ravinnossa kovin pieni niin sydänterveellisten monityydyttymättömien rasvahappojenkin määrä jää pieneksi ja välttämättömien rasvahappojen saanti vaarantuu. Siksi suosituksissakin suositellaan 30E% rasvasta.
Suurin osa maailman väestöstä ei ole huippu-urheilijoita. Heidän ruokavaliotaan ei siis kannata ottaa jokapojan esimerkiksi. Huippu-urheilija nimittäin kuluttaa kaloreita vähän enemmän.
En itse seuraa huippu-urheilua yleisesti, mutta joidenkin urheilijoiden on mainittu harrastavan VHH-ruokavaliota kuten Björn Ferry, joka voitti ampumahiihdon kultaa Vancouverin olympialaisissa 2010.
On muistettava, että valmentajat ovat aikakaudelta, jolloin hiilihyraatteja ylistettiin varauksetta urheilussa. Enää ei olla ihan yhtä puusilmäisiä.
Karppaus.info -foorumilla joku kertoo:
"tavasti kirjoitti:
Taidan tuon ensi viikonlopun tapahtuman vetää ihan normaalilla, karpihkolla ruokavaliolla. Tummaa (70 tai 80%) suklaata vois ehkä kuluttaa jälkiruokana tauoilla, mutta mitään muuta lisähiilaria en ota. Kerron sitten tapahtuman jälkeen miten kävi.
Tapahtuma takana. Ruokavaliossa turkkilaista jogurttia+marjoja, kaali-meetwursti-juusto salaattia (runsaasti öljyä), ehkä noin 150g 81% suklaata, ja maitoa.
Ajoin 12h aikana 252 km pyörällä, ja hyvin jaksoi. Oikeastaan meni liiankin hiljaa, ei vaan alussa riittänyt usko omaan kuntoon, ja sippaamisen pelossa varoin riehumasta liikaa. Viimeisen 2h aikana sikamainen kiri, ja silti maalissa voimia vaikka kuinka. Kyllä karppi-sapuskalla jaksaa tuollaista pitkää oikein mainiosti." lähde http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=3&t=53690&start=30
On kuitenkin hyvin yksilöllistä miten paljon hiilihydraattia kukin tarvitsee. Keho tarvitsee tottumista vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jotta tuollaiset suoritukset ovat mahdollisia eli yhtäkkiä normiruokavaliolla oltuaan ei kannata kokeilla vähähiilihydraattista urheilusuorituksessa.
Lihavalle ihmiselle liikunnan aloitus saattaa olla ylivoimaista (aloittaja haukkuu heitä liikuntakyvyttömiksi). Siksi painon pudottaminen karppaamalla on hyvä alku ja innostaa myöhemmin liikunnan lisäämiseen, kun olo on hoikempi ja virkeämpi! Ei meistä kaikista huippu-urheilijoita tule, mutta pitäisikö tullakaan? Riittää, että liikkuu omaksi ilokseen ja terveydekseen.
Tässä juttua Virenin ruokavaliosta
http://sundqvist.blogspot.com/2011/03/lasse-virenin-evaat-tarkastelussa.html
PS. Itse noudatan VHH-ruokavaliota ja aloitusviestin lähettäjälle terveisiä, että olet törkeä!
Kyllä lihavallekin lajeja löytyy. Kuntosali, uinti jne.. Liikuntaa kannattaa aina yhdistää laihduttamiseen koska se estää lihaskatoa ja lisää energiankulutusta. Itseään vaan ei kannata vetää loppuun.
Huipputasolla runsaat hiilihydraatit ovat aika välttämättömiä jo pelkästään energian saannin takia. 2000 kcal tulee helposti nesteenä maltodekstriinistä, ruokaa ei oikein pysty syömään 5000 kcal jos vielä liikkuukin (tuo on 7 isoa ateriaa).
Hyväkuntoinen vetää pitkiäkin suorituksia pienillä hiilihydraateilla kunhan vaan syke on matala. Huonokuntoinen ei tee niitä runsaillakaan hiilihydraateilla.
"aloittaja haukkuu heitä liikuntakyvyttömiksi"
Missä kohtaa aloituksessa lihavia sanottiin liikuntakyvyttömiksi?
Sanoisin että olet ihan itse keksinyt tuon yhteyden. Mitä muuta olet itse mahtanut keksiä noista muista esittämistäsi jutuista?
Et sitten keksinyt yhtään asiallista argumenttia?
Mitäpä muuta laittamaasi lööperiin voisi oikeastaan kommentoidakaan?
En viitsi antaa muunlaisia lausuntoja virheellisiin sepustuksiin koska näyttää siltä ettäa lisäilet omia sanojasi ja näkemyksiäsi muiden väitteisiin.
Olisi kuranttia että lukisit mitä sanotaan etkä keksisi omia tulkintojasi, mutta vastauksestasi päätellen et edes halua tehdä niin.
Ne hiilarit ovat tärkeitä juuri siinä rutistuskohdassa. Mitä pidempi matka sitä vähemmän niillä on merkitystä mutta ilman niitä tipahtaa kelkasta.
Se treenaaminen. Palautuminen ja uuden treenin vetäminen tapahtuu nopeammalla syklillä kuin ilman hiilareita. Jos VHH:lainen kerran-pari vuodessa käy keilaamassa... no, siinä ei palautumisnopeudella ole merkitystä.
Missähän niitä hyväkuntoisia VHH:laisia mahtaa olla? Syksyinen sienimetsässä köpöttely ei kuntoa käytännööllisesti ottaen nosta, eikä etenkään jos se sienien etsintä tapahtuu tien varresta autoa hiljaa ajamalla ja ikkunasta tiirailemalla.
Juu, ei paljon liikkuvalle (tai oikeastaan kovaa liikkuvalle) VHH ole hyvä vaihtoehto. Ei niitä hyväkuntoisia kyllä löydy kauhean paljoa paljon hiilihydraattia syövienkään piiristä.
On kyllä lajeja joissa suoritusaika on pitkä ja silti menee paljon hiilihydraattia. Esimerkiksi maraton. Suurin osa ihmisistä vaan liikkuu niin vähän ettei hiilihydraatin käyttöä voi sillä perustella.
Mistä sellainen tieto on peräisin, että maalimassa ei ole yhtään karppaavaa huippu- urheilijaa. Pitäisi ensin vähän tutustua asioihin ennen mölättämistä.
Tässä erään ruotsalaisen urheilijan lausunto VHH:ta
Björn Ferry & Catherine Schück: FERRY FOOD (VHH)
VHH ja urheilu: Huipputuloksiin ravitsevan, vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla!
Ruotsalainen ampumahiihtäjä Björn Ferry vaihtoi ruokavalionsa ravitsevaan ja vähähiilihydraattiseen ruokavalioon seitsemän kuukautta ennen Vancouverin olympialaisia 2010 ja voitti ampumahiihdon kultamitalin. Urheilija ei tarvitse hiilihydraattitankkausta.
HBjörn Ferry & Catherine Schück: FERRY FOOD (VHH)
VHH ja urheilu: Huipputuloksiin ravitsevan, vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla!
Hän on myöskin snonut suomalaisten huonoon me johtuu juuri liiallsest hiilihydraatien määrästä.
Ampumahiihto ei ole mitenkään erityisen pitkäkestoinen eikä keskisykkeeltään korkea laji. Kyllä varmaan esimerkiksi mäkihypyssä pärjää vähilläkin hiilihydraateilla mutta pitkän matkan juoksussa ei.
Ei huippu-urheilijoilla ole paino-ongelmia samassa mielessä kuin tavallisella tallaajalla joten ihan turha heistä on puhua.
Ampumahiihto ei ole mitenkään erityisen pitkäkestoinen eikä keskisykkeeltään korkea laji.
Näyttää siltä, että herra ei ymmärrä urheilusta eikä asiallisesta ruokavaliosta ei sitten edes alkeita, mutta kirjoittaa pitää.
On meitä moneksi.
Britneyn ex filmasi painonpudotusohjelmaa – sai sydänkohtauksen
http://www.iltasanomat.fi/viihde/britneyn-ex-filmasi-painonpudotusohjelmaa--sai-sydankohtauksen/art-1288444261575.html
Niinhän sitä saa kohtauksia VHH.lla.
"Niinhän sitä saa kohtauksia VHH.lla. "
Missä kohtaa kerrottiin, että kyseinen henkilö on ollut VHH:lla? Ole hyvä ja laita lähde tai linkki!
Muussa tapauksessa olet pelkkä valehteleva, totuutta vääristelevä trolli.
VHH.lla saa eriliaisia sairaskohtauksia vähä väliä, eritysesti SV-kohtaukset ovat yleisiä VHH:laisilla. Mutte eihän he siitä mitään kerro, kaupallisuus on ottanut palstat ja blogit haltuunsa.
Ole hyvä ja laita lähde ellei juttu ole täysin omasta päästäsi keksittyä!
(Ja mehän tiedämme, ettei sellasita lähdettä ole. Se siitä.)
On yleisesti tiedetty juttu että runsaan eläinrasvan suöjät ovat suurin SV-tautiryhmä. Lähteitä löytyy yllin kyllin.
Ei oikein pidä paikkaansa.
sv-sairauksien riskitekijät ovat huonot kolesteroliarvot, kakkostyypin diabetes, tupakointi, korkea verenpaine ja vyötärölihavuus.
Enemmänkin kyse on liian vähäisestä monityydyttymättömän rasvan saannista kuin liiallisesta tyydyttyneen rasvan saannista.
"Enemmänkin kyse on liian vähäisestä monityydyttymättömän rasvan saannista kuin liiallisesta tyydyttyneen rasvan saannista."
http://vhh.kuvat.fi/kuvat/Puska Image0001.JPG/_medium.jpg?hash=28500
Me jokainen tiedämme noiden margariinien olevan vedyllä tyydytettyjä!
Pekka on touhunnut luonnonlakeja vastaan.
Mistäs sellainen tilasto löytynee. Kaikkea sitä kuuleekin.
Itse olen nyt pahaimassa terrveyden tilassa kuin koskaan. Olen päässyt
lääkkeistä eroon. VHH:n avulla. Kysymys on. Pitääkö minun siirtyä vanhaan systeemiin ja lääkitykselle.
70V
Margariinit eivät ole olleet kovetettuja vuosikymmeniin. Raaka-aineena on nykyisin palmu- ja rypsiöljy.
Joskus muinoin oli, mielenkiintoinen kuriositeetti mutta ei relevanssia nykypäivään. Ei ne silloinkaan olleet kokonaan tyydytettyjä.
Tarkennuksena vielä edelliseen siis runsaan eläinrasvan ja hiilihydraattien yhteiskäyttö aiheuttaa SV-tautia.
Lisätarkennuksena vielä:
kannattaa jättää se eläinrasva vähemmälle. Se aiheuttaa jo yksinäänkin onglemia ja runsasenergisena edesauttaa lihomista ja ravinteettomana on enimmäkseen turhaa höttöä.
Niin tai sitten jättää ne nopeat hiilihydraatit vähemmälle ja lisää rasvan käyttöä. Monipuolisesti kaikkia rasvoja, myös kasvirasvaa, mutta ei teollisia kuumapuristettuja öljyjä, vaan neitsytöljyjä. Ruuan kuumennuksessa voidaan hyvin käyttää voita tai muita rasvoja käyttötarkoituksen mukaan.
Tässä kehotetaan välttämään liian vährasvaista ruokavaliota:
http://www.pronutritionist.net/hdl-kolesteroli-ja-ravinto/
"Havahduin jokunen aika sitten siihen, että ruokavaliolla voidaan todella nostaa merkittävästi HDL -kolesterolia -ilman mitään varsinaista hiilihydraattirajoitusta. Olin kyllä siitä kuullut, mutta se ei ollut tarttunut pintaani. Teflonia on mieli aina välillä. Samalla huomasin, ettei tieto ole ihan uutta, vaan sitä on ollut tarjolla ainakin vuosikymmenen ajan. Päätin tsekata valtakunnan “viralliset listat”.
Kävin läpi diabeteksen ja dyslipidemian Käypä Hoidot, Totuus Kolesterolista -kirjan, Terveyskirjaston ja Sydänliiton ruokavaliosuosituksen sekä Ravitsemussuositukset 2005. Suomalaisten virallisten tahojen ydinsanomat ovat näissä eepoksissa.
Löytämäni mukaan ainoastaan Sydänliitto ja Ravitsemussuositukset 2005 kertoo ravinnon ylipäätään vaikuttavan HDL -kolesteroliin. Sydänliitto toteaa, että “tyydyttynyt rasva lisää jossain määrin HDL -kolesterolia, mutta kokonaisvaikutus LDL/HDL -suhteeseen on negatiivinen”. Ravitsemussuosituksissa 2005 todetaan: “Pelkkä rasvan kokonaismäärän vähentäminen ei vaikuta toivotulla tavalla seerumin lipoproteiinipitoisuuksiin, koska se alentaa HDL- kolesterolipitoisuutta.” Siinä kaikki -muista eepoksista ei löydy juurikaan kunnollisia mainintoja (tarkista nyt vielä jäikö minulta jotakin huomaamatta).
Näyttöä
Pointti ei mielestäni ole niinkään korostaa tyydyttyneen rasvan HDL-vaikutusta, vaan sitä, että liian vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio vähentää HDL-pitoisuutta n. 10 %. Ja kymmenen prosenttia ei ole vähän! Se on prosentuaalisesti saman verran, kun mitä ruokavaliolla voidaan hyvässä tapauksessa laskea LDL -kolesterolia.
Sopivasti ja oikeanlaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa edullisesti sekä HDL- että myös LDL -kolesteroliin. Asiat eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia."
Lue lisää blogista.
Liikunnasta vielä sen verran, että sama yllä oleva blogikirjoitus päättyy näin:
"Yhteenveto voisi sanoa, ei ole juurikaan tehokkaampaa tapaa nostaa elämäntavoilla HDL-kolesterolia, kun syödä sopivan rasvaista ruokaa. Liikunnan vaikutukseksi HDL:nousussa katsaus esittää muuten myös samaisen 10 %:a."
Nimenomaan sopivasti rasvaista.
Se ei tarkoita pellinkiläisyyttä jossa on ainakin tuplasti rasvaa sopivaan tasoon nähden.
Minä liikun paljon.
Runsas nopeiden hiilareiden syönti tarkoittaa minulle käytännössä sitä että minulle tulee nälkä aikaisemmin aterian jälkeen.
Päivinä/viikkoina kun liikun paljon, syön enemmän pastaa, leipää, perunaa, sokeria ym. Tämä siksi että jaksan syödä useammin ja enemmän päivässä.
Jos en näin toimi, laihdun liiaksi, en palaudu ja tulen kipeäksi.
Päivinä/viikkoina kun liikun vähemmän, syön vähemmän nopeita hiilareita ja suosin kasviksia, jos liikun todella vähän syön kasvikset raakoina. Sokeritasapaino ei heittele ja pärjään pirteänä pienemmällä ruokamäärällä nälättä.
Jos en näin tee; lihon liiaksi, tunnen oloni syömisen jälkeen uniseksi ja huonovointiseksi ja sairastelen.
Eikö muilla ole tälläisiä kokemuksia?
Minulla tulee yleensä päivittäin ihan mielitekoja tälläisiin ruoka-aineisiin mitä käytännössä tarvitsen. Jos istun konttorilla, syön mieluummin raikkaita kasviksia. Jos liikun paljon, on pakko saada mäkkiruokaa ja jättiannos hornetteja.