ahdistava päiväkotityö

annapas minun lohduttaa sinut ettet ole yksin.
täällä myös nuori nainen keikkailee päiväkodeissa ja ihan *''** en haluaa kiroilla mutta ottaa pääähän. vakityöntekijät ovat mitä rasistisimpia juttelevat keskenäään ja kuiskalevat korviin kun oot parin metrin päästä, jotain pakkokahvia pitäis pitäää kun en itse juo sitä, en saa joskus lukea nukkarissa ja kysyvät töykeästi "Osaatko lukea suomen kieltä" mitä naurattavin kysymys maailmassa.

olen lasten kanssa ulkona 2 tunttia aamulla ja iltapäivällä yksi ja saan seista pakkasessa kädet ja jalat jäässä.
antavat minun tehdä siivoukset ja muut hommat kun ne ite laiskottelevat kahvihuoneen sohvalla.
eivät osaa puhua nätisti vaan osittavat sormella sinuun " sinä tänne heti" en minä mikäään koira oo hyvänen aika.

kyn yksi lapsi kiukuttelee, sanovat että lapsi vierastaa sinua ja vaikka oon ollut siellä paljon se lapsi on luonteeltaan agresiivinen ja kuinka vietän hänen kanssaan aikaa ei se auta. se lapsi ei tottele edes vakityöntekijöitä.
yksi nainen tuli mulle sanomaan ooi miten hyvin lapset suhtaituvat minuun vaikka olet tumma ihonen.,,,,,,,,, ARE U KIDDING ME.,.,., miten minun pitäisi suhtautua siihen?
kun yksi lapsen vanhemmista tulee hakemaan omaa lastaan niin katsoo mua ihan terävällä katseella että kuka hemmitin sä oot... kun kerron hänelle että oon sijainen ja yritän hymyillä vaikka ei mua huvita hymyillöä tuntemattomille ja kerron lapsen päivästä se vaan vetäää lasta kadestään ja sanooo moikka.

arrrrghhh ei mitään hyväää sanottavaa päiväkodin työntekijöistä.
aina valittavat uusista ihmisistä eivatkä anna heidän sopeutua.
nyt olen tullut siihen päätökseen että haluan lopettaa päiväkotityöt...

sen myötä sain paljon sairauksia esm ahdistuneisuutta, päänsärkyä, selkäkipua ja huono-unirytmiä ja pelkoa
olen päästä varpaaisiin asti täynnä, en jaksa enää ja sitten sanotaan että mamut loisiii meijän veroilla. miten voin työskennellä kun ei työ kiinnosta ja pelottaa aina mennä sinne?

Taitaa olla aika yleinen vaiva päiväkodeissa tuo työntekijöiden henkinen pahoinvointi. Kirjoitin myös omia päiväkotikokemuksiani tänne otsikolla ärsyttävä päiväkoti. Tosiaankin ihan samanlaista oon kokenut kuin sinäkin. Ihan typeristä asioista huomauttelua ja tuntuu kuinka keksimällä oikein keksitään aina jotain haukkumista. Oonkin tässä koittanut etsiä töitä, että pääsisin tosta tilanteesta pois. Mulla kans tulee itkukohtauksia usein ja nukun huonosti, heräilen öisin ennen aikojani ja työasia rullaa mielessä. Onneks tuolla mun työpaikalla on mukaviakin ihmisiä ja siellä yks sanoi huomanneensa kuinka mua on väärin kohdeltu. Mun yks kaveri kans kertoi kokeneensa samantapaisia asioita. Tuntuu et aina mitä tahansa tekeekin niin se on aina väärin :(

Pitää vaan ajatella positiivisesti, että onneks ei tarvitse koko elämää viettää tollasessa työpaikassa ja varmasti se aurinko paistaa risukasaankin. Kyllä niitä uusia työpaikkoja aina tuee ja löytyy semmonen paikka, missä ihmiset on ystävällisiä.. Minä oon ammatiltani koulunkäyntiavustaja ja sitä ei päiväkotimaailmassa tunnuta arvostavan yhtään. Ymmärtäisin jos sanottas asiat rakentavasti, mutta tiuskitaan vaan ja ei katsota silmiin lainkaan. Noille ilkeille olen kuin ilmaa, ne ei ikinä vilkasekaan mua, antavat vaan negatiivista palautetta..

Somali nimimerkin kirjoittaja, hävettää ihan noiden työntekijöiden puolesta sinun kohtelusi. Kuulostaa kyllä tosi kamalalta toi.. Ootko puhunut esimiehelle tuosta? Toivottavasti siellä työpaikalla on asiallisiakin ihmisiä idioottien joukossa! Multa kanssa kiellettiin lukeminen nukkarissa, mutta eräs ikävämpi naishenkilö siellä saa kyllä lukea omaa kirjaansa :( Tollasta arvojärjestystä siis. Multa kielletään ne mitä muilta sallitaan. Muilla on oikeus pitää puhelimiakin töissä esillä jopa palaverissa, mutta mua siitäkin haukuttiin. Mä olen kans aina ulkonab säällä kuin säällä ja nukkarissa oon kans päivittäin. Joudun aina syömäänkin myöhimmässä ruokailussa. Tuntuu että oon se joka on aina paikalla, että muut saa kahvitella ja rupatella. Mä olen aina ulkona liukumäkivahtina tai kierrän ympäri pihaa valvomassa lapsia ja muut keskustelee vaan ryhmässä :(

kuulostaa tutulta.älä missään tapauksessa hanki IKINÄ vakituista paikkaa päiväkodista.päiväkodit on tarkoitettu kestohymyä,tekopyhyyttä villjelevien selkäänpuukottajien paikaksi.ei siellä auta että lapset tykkää ja vanhemmat,ei ei.täytyy antaa kuva että elämä on vain tätä työtä ja ah miten ihanaa.valittaa ei kannata.ja TÄRKEIN älä luota keneenkään!

Minun kirjoitukseni on tällä foorumilla ärsyttävä päiväkoti otsikon alla ja aiemmin vastasin tähän ketjuun. Samanlaista syrjintää olen siis kokenut, ihmiset eivät katsoneet silmiin (jos kerran kuussa minulle jotain puhuivat) ja sekin oli epäystävällistä kommenttia ja arvostelua, mulle ei kerrottu palavereiden aikoja, eikä mitään muutakaan. Mua arvosteltiin vaatteista lähtien (pukeuduin mielestäni asiallisesti, mutten olisi saanut pitää farkkuja ulkona), hohhoijaa sekö minusta tekee huonon työntekijän, jos en laita 5 asteen plussakelillä toppahousuja. Mun vaatteitani jopa siirrettiin ILMAN MUN LUPAANI JA KERTOMATTA MULLE, eri paikkoihin.

Parhaani tein minäkin tuolla, mutta kukaan ei koskaan kiittänyt minua mistään ikinä. Mulle tehtiin lista, mitä mun pitää tehdä ja muistaa, asiat oli sellasia, joita olin tehnyt varmaan enemmän kuin muut :( Monesti istuin yksin ison lapsilauman kanssa, koska akat vaan kahvittelivat. ja juorusivat. Samaa kuin somali kirjoitti. Yksi lastentarhanope valitteli, kun käytin joskus puhelinta töissä (lähinnä tauoilla) ja itse akka soitteli jopa palavereissa ollessaan kotiin. Tiesin heti että minusta juoruttiin selän takana kaikkea paskaa, jotenkin aistin sen työpaikan hengestä.

Minua ainakin auttoi hieman, kun etsin kokoajan uusia työpaikkoja, tiesin ettei työni jatkuisi ikuisesti tuolla ja koitin päästä uuteen hommaan. Yritin olla välittämättä mistään muiden sanoista, mutta olin kyllä yksi hermoraunio, itkeskelin ja nukuin tosi huonosti kuten ilmeisesti sinäkin teet. Mulla tilanne työpaikkakiusaamisessa kärjistyi niin pahaksi, että jouduin vaihtamaan onnekseni työpaikkaa pomoni toimesta, sillä hän oli 4 paikan johtaja tuolla. Itkien soitin hänelle etten kestä enää tuolla töissä, seuraavana päivänä asia muuttui.. Lopulta pääsin toiseen päiväkotiin, mutta en tiedä tunsiko sieltä osa tuon entisen paikan henkilökuntaa. Koska nuo päiväkodit olivat melkein vierekkäin ja yhteystyössä. No tuolla mua kohdeltiin asiallisesti..

Nyt olen tällä hetkellä töissä koululla, jossa mulla menee hyvin ja olen viihtynyt tuolla. Oon saanut aika paljon vastuuta, hyvää palautetta ja nytkin tein open sijaisuutta ja oon ollut kehitysvammaisten opetusta seuraamassa. Mukava työpaikka. Harmittaa vaan kun tätä sijaisuutta jatkuu vaan 14.12 asti :( Tuntuu siltä, että monen päiväkodin tantan tunne-elämä on uhmaikäisen lapsen tasolla. Jotenkin mulla on jäänyt kammo noihin päiväkoteihin. En enää tahtoisi päiväkotitöitä tehdä..

Mulla oli myös jatkuvaa sairastelua eli usein oksentelin, yöheräilyä ja levotonta unta, ahdistusta, itkuisuutta, erilaisia selkä ja niskakipuja (nyt ei ole ollut)..

Harmi lukea tällaisia kokemuksia päiväkotityöstä. Omat työharjoittelut meni kyllä ihan kivasti, ei ikinä kohdeltu huonosti, mutta samaa mieltä tuosta, että muun henkilökunnan kanssa toimeen tuleminen oli aina se suurin kysymysmerkki.
Olisi tosiaan aika ikävää solmia pitkä työsopimus johonkin paikkaan missä ei tule yhtään toimeen henkilökunnan kanssa, mitenköhän tuon välttäisi.

Oletteko miettineet muita vaihtoehtoja lasten kanssa työskentelylle kuin päiväkoti? Olisi kiva kuulla kokemuksia erilaisista työpaikoista kun kohta valmistuu itsekin.

Olen ollut pitkään sijaisena päiväkodeissa ja voin sanoa, että jotkut niistä ovat ihan kamalia paikkoja ja toiset ihan mukavia. Joskus on vaikea tulla henkilökunnan kanssa toimeen ja joskus hankalien lasten. Olen yleensä saanut ihan hyvää palautetta, mutta pari kertaa myös huonoa palautetta ja kas kummaa huono palaute on tullut erittäin ikävistä paikoista, missä en itse ole viihtynyt. Sijaista kytätään usein paljon ja etenkin jos on nuori nainen, niin etsitään etsimällä vikoja. Vanhat työntekijät neuvovat ihan naurettavissa asioissa tyyliin "meillä on aina tehty näin". Jos on esim 3 eri päiväkotia samalla viikolla, niin koetan yleensä tehdä asiat samalla tavalla kuin vakkarit, etteivät vedä hernettä nenään. Monet käyttävät hyväkseen sijaista, joka joutuu olemaan enemmän ulkona kuin muut, tai olemaan nukkarissa pidempään. Olen sen verran pitkään ollut päiväkotisijaisena, että tiedän suunnilleen säännöt, joten muistan aina kysyä, että koska on kahvitauko jne. Kaikissa töissä n omat huonot ja hyvät puolet silti.

Ei voi olla totta! Kuulostaa juuri omalta kohtaloltani. Olen aloittanut kuukausi sitten lastentarhanopettajan työn pääkaupunkiseudulla ja uudet työkaverit tai siis ne vanhemmat kollegat siellä eivät hyväksy minua. Olen myös iltaisin tosi itkuinen ja miestä harmittaa katsoa vierestä, kun tietää että oon ahkera ja yritän parhaani (liikaakin) mutta se ei näytä riittävän alkuunkaan! Ihan typeristä asioista huomautellaan, kuten esim. tänään siitä, että kun toin puhelimen ulos, niin miksi en tuonut kännykkäpussia....Eikä kuulemma tässä työpaikassa kärsi sairastaa, kun sijaisiin ei ole varaa (oon yksityisessä töissä). Mietin joka päivä uuden paikan hakemista. Harmittaa ihan pirusti, että jätin aikaisemman työni, koska se ei vastannut täysin koulutustani. Työilmapiiri siellä oli loistava ja olin joka päivä onnellinen, vaikka lapset olivatkin paljon haastavampia ns. e-lapsia....Iso voimahali sulle. Samojen asioiden kanssa valvon yöt kuin sinä. Karenssi pelottaa, kun tuntuu, että kohta on niin maassa, ettei jaksa edes toista työtä hakea....

...tiedän miltä sinusta tuntuu.minua ahdistaa jo sunnuntaina herätessä ajatus töihin menemisestä.minulle sattui ns.täydelliset ihmiset tiimikavereiksi.olen kauan tehnyt tätä työtä ja olen omasta mielestä hyvä.kehuja ei saa ja mikään ei riitä.tuntuu että oikein kytätään että teen jonkun virheen.miten elämä voi olla tälläitä.miksi miesten alalla ei ole tälläistä kyynisyyttä ja pingottamista.tuntuu että elämä valuu hukkaan ja käyn säästöliekillä.ahdistus on kamala tunne,se vie ilon elämästä ja voimat.päiväkodit ovat raadollisia työpaikkoja,pieni palkka ja useimmiten ahdasmielinen työ yhteisö.voimia sulle.kerro lähditkö pois sieltä ja miten nyt voit.

JOO JA OLEN HUOMANNUT ETTÄ LAPSET EIVÄT SAA LEIKKIÄ VAPAASTI PK SSA.KOKOAJAN AIKUISET OHJAA LEIKKIÄ.MIELESTÄNI SE TAPPAA LUOVUUDEN JA SPONTAANIN ILON.SAMALLA TUO STRESSIÄ TYÖHÖN.MIKS NAISET EI OO RELOJA.EINEVAAN OSAA.KOKPAJAN PITÄÄ PÄTEÄ.