EI laastareille!!

Niin, olen ihan sama mieltä näistä laastareista, niitähän riittää.
Laastari on siitä huono, että et todellakaan ole itse sellaisessa ajatuksenjuoksussa, jotta pystyisit järkevästi asioita katsomaan ja tämä lastari on usein ihan muuta kuin ensivaikutelma.

Joudut kohtaamaan monesti kovin ikäviä asioita laastarin menneisyydestä ja hänen tavoistaan toimia eli on vielä paljon pahempi kuin ex, josta olet halunnut päästä eroon.

Saattaa mennä pitkäkin aika ennenkuin olet siinä tilassa, että alat kuulemaan ja näkemään ympärillesi.
Yksi oiva merkki on, että laastari ei anna sinun oikein koskaan olla läheistesi kanssa, ei ystäviesi kanssa, alkaa mollaamaan näitä sinulle ja yrittää kaikin tavoin tehdä hyvin vaikeksi muiden ihmisten tapaamiset.

Jos yrität jotakin asiaa selvittää, hän luultavasti aina tietää paremmin ja valahtelee sinulle päin kasvoja.
Kun saat hänen ensimmäisen valheensa esille, ole varovainen, älä kerro hänelle, vaan ala kuuntelmaan tarkemmin hänen juttujaan, kysele kaikenlaista ja kuuntele niitä ihmisiä, jotka kieppuvat hänen lähellään, ihan varmasti jotakin ilmenee.
Melkein jokaisella laastarilla on melko synkkä tausta, sillä he työntyvät laastareiksi.
Ota hyvä ihminen selvää.

sinulle, joka nyt itket, koeta ajatella, että hyvä kun pääsin pois ja nyt sitten älä missään nimessä ja seksiä tai toisen sukupuolen seuraa, opettele nauttimaan kodistasi, jossa saat tehdä ihan kuten haluat, ilman kenenkään määräilyä.

En itse voisi tosiaankaan ottaa ns. laastaria omaa pahaa oloani lievittämään. Onhan se moraalisestikin väärin jollain tavalla. Siis se on väärin nimenomaan sille laastarille. Hän luultavasti on tilanteessa, jossa voisi solmia hyvän ihmissuhteen, mutta joutuukin sitten kärvistelemään suhteesta toipuvan rinnalla ja kuuntelijana.

Miksi kaksi aikuista, samassa tilanteessa olevaa ihmistä eivät voisi laastaroida toisiaan? Mulla on ollut yli vuoden varmaankin laastarisuhteeksi helposti nimitettävä suhde. Sama elämäntilanne yhdisti meidät. Suhde on ollut kaikinpuolin antoisa molemmille ja yhä paremmaksi se on muuttunut, kun molempien haavat ovat parantuneet. Laastarit ovat siis tulleet rakkaiksi toisilleen, vaikka eivät koskaan ole ollet rakastuneita toisiinsa. Tämä tietysti edellytti sitä, että olemme olleet toisillemme ehdottoman rehellisiä alusta saakka.