Mies arvostelee jatkuvasti muita naisia, joko liian lihavia/rumia/läskiperseitä.. Nättejäkin toki löytyy, mutta nämä jostain huippumallikategoriasta. Siis mitä helv..? Itse olen kyllä ihan nätti, hoikka ja kiinteä- miinuksena pienet rinnat (vaikkei mies tätä myönnäkkään). Muuten suhteessa kaikki hyvin, tulevaisuudesta, lapsista jne. on puhuttu mutta jos naisten arvostus on tuota luokkaa niin ei jumankauta-mitäs sitten kun tuun raskaaksi ja LIHON?? saan jopa raskausarpia ja myöhemmin ryppyjä?
Itse en perusta suhdetta noin suuresti ulkoisille avuille, vaikka toki ne tärkeitä ovatkin (ulkonäköönhän sitä ensin ihastutaan..). Onkohan mieheni jotenkin keskenkasvuinen, vai onko tämä yleistä miesten ajatusmaailmassa? Mies kuitenkin jo paljon yli kolmikymppinen, eli ei ihan murkkuikäinen teini enää.
Tästä huolimatta tuntuu että vihdoinkin, kaikkien sinkkuvuosien jälkeen olen löytänyt sen oikean kumppanin- yhteistä huumorintajua löytyy, toisen kunnioitusta, hyvää seksiä ja rakkaudenosoituksia.. pelottaa vain kuinka kauan.. Voi v--!
Itse en perusta suhdetta noin suuresti ulkoisille avuille, vaikka toki ne tärkeitä ovatkin (ulkonäköönhän sitä ensin ihastutaan..). Onkohan mieheni jotenkin keskenkasvuinen, vai onko tämä yleistä miesten ajatusmaailmassa? Mies kuitenkin jo paljon yli kolmikymppinen, eli ei ihan murkkuikäinen teini enää.
Tästä huolimatta tuntuu että vihdoinkin, kaikkien sinkkuvuosien jälkeen olen löytänyt sen oikean kumppanin- yhteistä huumorintajua löytyy, toisen kunnioitusta, hyvää seksiä ja rakkaudenosoituksia.. pelottaa vain kuinka kauan.. Voi v--!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei normaalit miehet ajattele noin niin kuin sanoit ja jos jotku miehet täällä palstoilla arvosteleekin naisia nii ne on lähinnä keskenkasvuisia tai yksinäisiä luusereita tai miehiä jotka käyttää naisia vaan seksiin. Jos miehesi arvostelee sua nii anna kenkää, sillä myöhemmin tulee todella pahoja ongelmia jos jo nyt valittaa vaikka olet vielä lähes täydellinen.
Ikää on minullakin jo yli 30v. Mielestäni miehen sekä naisen tulee hoitaa kuntoaan ja pitää liikakilot poissa koko seksuaalisen ikänsä.
Vaimon lihominen raskauden aikana oli toki ymmärrettävää, mutta kilot kyllä karisevat synnytyksen jälkeen urheilulla, imetyksellä ja järkevällä ruokavaliolla. Myös raskausarvet ja rypyt kuuluvat elämään. Pienet rinnat ovat myös minun mielestäni seksikkäämmät, kuin isot. Läskiä ja huonoa kuntoa kammoksun. Kaikilta terveelliset elämäntavat eivät luonnistu. He varmasti löytävät rakastavat aviopuolison, joita asia ei vaivaa lainkaan. Minulla on ollut onni löytää puoliso, jonka elämäntapa vastaa omaani.
Lisäksi koko perheen yhteiset urheiluharrastukset ovat hauskoja. Terveelliseen ruokavalioon tottuu jokainen, joka viitsii totutella.
Minunkin mieheni aika lailla arvostelee ihmisiä (vieläpä törkeään huumoriin verhottuna kuten suojatiellä kipittävää tukevamman puoleista naista sanoin: onpas tyttö ollut syönnin aikaan kotona.)Siltikään en jaksa uskoa että ulkonäkökeskeisyys ulottuu suhteeseen asti.
Joskus olen kysynyt että mitäs jos sokeutuisin tai halvaantuisin. Hän ilmaisi kauniisti että ei voisi olla vammaisen kanssa. Kuitenkin arvaan että olisipa miehelle paha paikka lähteä kun rakastaa.
Eli pelkkää puhetta jota ei ole ajateltu loppuun asti.
Rakastuin mieheni pääkoppaan eli luonteeseen, ajatuksiin siihen hienoon ihmiseen, joka on ulkokuoren sisällä. Ulkokuoreen en olisi rakastunut eli tarvittiin puhe, kommunikointi. Minulle on aivan sama onko miehelläni mahaa vai ei (sellainen pieni maha tällä hetkellä).
Käännetään asia toisin päin:
Moniko nainen ajattelee miestään vanhempana? Onko hän valmis katsomaan miestään mahan kanssa, lösähtäneenä, kaljuuntuneena yms. ja mitä te miehet sitä ajattelette?!
Eräs ystäväni (nainen) tuumasi erään keskustelumme jälkeen, jolloin sanoin, että: "Kyllä miehen täytyy pitää peti lämpimänä. Mihin minä sitä muuten tarvitsen ;-)"
Hän sanoi: "Oletko ajatellut, että miehellä voi olla vaikka eturauhassyöpä tms"?
Tuumasin: "Täytyy lisätä listaan, ei eturauhassyöpää seurusteluvaiheessa..."
Totta puhuen, ei vakavilla asioilla saisi leikkiä ja eikä sillekään mitään voi jos sairastuu elämän varrella. Mutta en silti valitsisi miestä, joka ei minua pysty lämmittämään. Elämä tuo sitten omat lisukkeensa aikanaan...
Asian vierestä :-)
Tuleehan sitä ukkokultani sorruttua aina toisinaan ulkonäkö-arvosteluun toisia kohtaan.
Tässä taannoin kysyinkin, että mikäs se naisesta sitten kauniin tekee, kun muka kaikissa näkemissäsi on jotain vikaa, ja ne joissa ei ole, joita ihailet, edustavat täysin päinvastaista naisihannetta, kuin itse olen.
Se vaan sanoi, että ei ne naisen mitat, vaan se jokin, jota ei voi määritellä. Se on tapa liikkua ja olla, ilmeet ja silmien lämpö.
Eli ei auta, vaikka olisi miten timmi, ja miten seksikkäät vaatteet. Ei jos älykkyys on puukellon luokkaa, tai luonteessa ei ole lainkaan huumoria, eikä liikkeissä aistikkuutta.
Noh. Naisena en näistä selostuksista tullut hullua hurskaammaksi.
Enkä jaksanut jank´kaamaankaan alkaa.
Kyllä se tietää, että minä vanhenen. Olen tässä ehtinytkin suhteemme aikana "aikuisemmaksi".
Eikä sen rakkaus siihen lopu, että vanhemmaksi tullaan koko ajan. Minuahan se rakastaa. Rakastavan silmissä olen silti jostain kumman syystä se kaunein, paras ja lähinnä virheetön naisen kuva.
Niin se menee, kun todella rakkaudesta puhutaan.
Onhan hänkin. vieläpä paljon minua vanhempi; aina vain se ainoa todellinen mies silmissäni ja sydämessäni.
Eikä ne kuvat pelkkään ulkoasuun varmastikaan perustu. Vaan rakkauteen sitä toista ihmistä kohtaan. Sitä rakastaa kokonaan. Sisältä ja ulkoa.
Niitä naururyppyjäkin, joita taas on reilusti enempi kuin vuosi sitten.
Kiva(??) kuulla että muillakin samanlaisia kokemuksia näistä köriläitten aatoksista! Kyllähän näille jutuille ollaan yhdessä monasti naureskeltukin, mutta joskus menee kyllä yli ja tekisi hieman napauttaa! (ei se mieskään varmasti pysy niin timmissä kunnossa vuosien saatossa..). Kommentti josta itse hiukan närkästyin oli sängyssä sanottu "hulluhan minä olisin jos sua pettäisin, tuon näköinen nainen". Sinänsä imartelevaa, mutta tulee mieleen miesten monesti (?) pettämisen oikeutuksesta käyttämä veruke -kun se akka on päästänyt itsensä rupsahtamaan/halut menee jne.. (naisten logiikkaa??)
Suoraan on mies minulle kyllä sanonut että tyhmän naisen kanssa ei seurustelemaan lähtisi, haastetta pitää olla! samaa mieltä olen minäkin, tuo "tyhmyys" vain on sana jota käytetään liian kärkkäästi ihmisistä, ei välttämättä korkeasti koulutettu se fiksumpi ole, monesti jopa päinvastoin. Itse pidän keskustelutaitoa hyvin tärkeänä, ja sitähän meillä piisaa. Samoin huumorintaju on molemmilla samanlaatuinen- ei tätä elämää NIIN vakavasti kannata ottaa kuitenkaan!
Luulen myös että jos toista todella rakastaa, ulkoiset seikat tulevat myöhemmin toiselle sijalle arvomaailmassa (uskossa & toivossa on hyvä elää.. :)
Oma rakas on eri asia kuin satunnainen henkilö X kadulla, televisiossa tai lehden sivuilla, ja suhtautuminen fyysisiin avuihin tai tähän "rapistumiseen" (lihominen tms) on ihan erilaista. Tämähän on ihan selvä juttu, minulle ainakin. Kun on naisen löytänyt, niin eipä siinä pikkuasiat enää haittaa.
Joset usko ja vieläkin pelottaa, niin pidä kilot kurissa.
Täsmälleen kuten edellinen sanoi...
Oma on oma vaikka vähän kuorrutettunakin. Mut parempi sekin ois sutjakkana. Jos muuttuu laiskaksi ja lihavaksi, niin toki kiinnostus vähenee. Koska kuvittelee, että toinenkaan ei enää välitä koska ei viitsi itsestään huolehtia.
Raskausjutut on ihan eri asia ku lihominen!!! Raskaana oleva nainen on seksikäs. Se hehkuu! Ja tuore äiti on aina rakastettava.