Monestiko voi rakastua/ihastua elämänsä aikana?

Kait sitä silloin......kun ei koko prosessia pahemmin ajattele..............se vain sujuu silleen luonnostaan............jos on sujuakseen..........voi olla ihastunut tai rakastunut vaikka kuinka monta kertaa.........................

Vai olikos...........tämä nyt vain sitä meikäblondin logiikkaa..... :c)

Otsikkoon, että riippuu ihmisestä ja kohtaamistaan kumppaniehdokkaista. Joku voi ihastua ja rakastua usein, löytää aina jotain ihastuttavaa kohteistaan. Kun joku ei tunnu löytävän oikeen koskaan oikeen yhtään mitään mielestään. Rimat voi olla kans joko ylhällä tai alhalla, kokemukset voi olla melkein mitä vaan. Mutta ne vaikuttaa.

Kuinka monesti jaksaa aloittaa alusta treffailun sun muut touhut? - En tiiä, henkilökohtaisesti olen jaksanut jo liikaakin..nuivaa ajattelua ehkä, mutta siihin on syynsä.

Elääkö toivo "sen oikean" löytämisestä monien pettymysten jälkeenkin? - Nuorempana on elänyt, olen ollut aina optimisti ihmisten ja kehityksen suhteen..nyt se hiukan on alkanut jo hiipumaan. Siis se optimistisuus. Toivon silti, että ihmiset antaa toisilleen mahdollisuuksia liian jyrkästi tuomitsematta suoralta kädeltä. Eikä lannistuisi ihan pienestä ainakaan. tai syyttäisi kaikkia joidenkin tekemistä töppöilyistä tai omista virheistään. Oltas rehellisiä itselle ja muille.

Uskotteko aina ihastuessanne että tässä se nyt on vai kokeiletteko toista tyyliin "kun ei muitakaan nyt ole saatavilla". - En ole aina uskonut enkä ole aina ollut kovin ihastunutkaan, mutta olen nähnyt ihmisessä jotain potentiaalia siihin saakka, etä olen lähtenyt tutustumaan. Ensimmäinen poikaystävä oli juuri tuollainen "kun ei ole muitakaan" tapaus. Ihan typerää ja olen sitä moensti katunut jälkeenpäin siinö mielessä, että mihinkään ei pitäis olla niin kiire, että syöksyy suinpäin. Varsinkaan kaverien vuoksi. Tai siksi kun muutkin. Toisaalta olen siitä läksyni oppinut. Ehkä se oli kuitenkin tarpeellinen läksy?

Kuinka monesti jaksaa aloittaa alusta treffailun sun muut touhut?
-Ei kovin monesti, ei ainakaan missään kokeilumielessä. Kohteen täytyy tuntua oikealta tai muuten vain kiinnostavammalta tahi tärkeämmältä kuin muut, ennen kuin kiinnostaa tavata.

Elääkö toivo "sen oikean" löytämisestä monien pettymysten jälkeenkin?
- Elää, mutta kyynisyys lisääntyy pettymysten myötä.

Uskotteko aina ihastuessanne että tässä se nyt on vai kokeiletteko toista tyyliin "kun ei muitakaan nyt ole saatavilla".
- Miesten tyyliä tuo kun ei muitakaan ole saatavilla niin hengaan nyt tämän friidun kaa. Itse en lähde yhtään mihinkään enkä yrittämään ellen ole kunnolla ihastunut, mitä nykyään tapahtuu erittäin harvoin. Tässä se nyt on-juttuun on vaikea kommentoida mitään, koskaan ei ole tuntunut ihan siltä. Pieni pelko perseessä on ollut aina, mitähän tästä tulee jne :)

Tutkimukset sanoo, että ihminen rakastuu 0-20 krt elämänsä aikana. Ihastumisista en tiedä.

Vaikka kuinka monta kertaa mutta ei se tarkoita että joka kerta alettaisiin automaattisesti seurustelemaan tai edes deittailemaan.

Minä en ole ikinä uskonut mihinkään "siihen oikeaan". Ei ole olemassa juuri sinulle tarkoitettua ihmistä.

Ihastuminen on ihastumista, ei silloin ajatella mitään tuollaista. Rakastuminen sitten erikseen mutta rakastumisessa kestää aikansa.

Minä olen ihastunut lukemattomia kertoja ja rakastunut kerran. Missään vaiheessa en ole pettynyt vaan ymmärtänyt että olemme parempia ystävinä.

Miten suuri tarve on parisuhteeseen? Se on hirveän yksilöllistä, mutta pääsääntöisesti elämän kiertokulkuun kuuluu, että vuosikymmenten kertyessä mittariin, ihastumiset, treffit ja rakastumiset menettävät merkitystään. Yksilölliset erot on tietysti mielettömän suuria. Itse olen aina ollut hävettävän harvoin ihastuvaa sorttia ja nyt keski-iässä tuntuu, että miehen pitäisi likimain istua syliin, että huomaisin hänet tai hänen kinnostuksensa. Toisaalta tunnen 50-60 v. naisia, jotka ravaavat ravintoloissa ryyppäämässä, tanssimassa ja jahtaamassa ukkoja. Norttia, sidukkaa ja kaljaa kuluu heillä ihan arjessakin ja v...ttu on joka lauseeseen kuuluva välimerkki. Nämä tytöt käyttäytyvät kuin teinit, vaikka vaihdevuodet ovat meneillään. Itseä ei moinen nuorekkuus innosta.

"Rakkaus on ikuista, kohteet vain vaihtuvat"