Reijo Laatikainen kirjoittaa blogissaan tutkituista asioista ravinnossamme. Mielettömän hyvä blogi meille jokaiselle! Uusinta tietoa ravinnosta.
Tänään hän kirjoittaa vähärasvaisesta ruokavaliosta ja Välimeren ruokavaliosta (jossa on runsaasti oliiviöljyä).
http://www.pronutritionist.net/hdl-kolesteroli-ja-ravinto/
Pieni lainaus: "Pointti ei mielestäni ole niinkään korostaa tyydyttyneen rasvan HDL-vaikutusta, vaan sitä, että liian vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio vähentää HDL-pitoisuutta n. 10 %. Ja kymmenen prosenttia ei ole vähän! Se on prosentuaalisesti saman verran, kun mitä ruokavaliolla voidaan hyvässä tapauksessa laskea LDL -kolesterolia."
(Jos joku ei muista,niin HDL = hyvä kolesteroli ja LDL = huono kolesteroli, näiden suhde on se, joka ratkaisee)
Laatikainen ei ole VHH-ruokavalion kannattaja, hän on lähinnä Välimeren ruokavalio -tyyppisen ruokavalion puolella. Mutta hän on aiemmin myöntänyt, että VHH:lla on puolensa, lukekaa blogista!
Tänään hän kirjoittaa vähärasvaisesta ruokavaliosta ja Välimeren ruokavaliosta (jossa on runsaasti oliiviöljyä).
http://www.pronutritionist.net/hdl-kolesteroli-ja-ravinto/
Pieni lainaus: "Pointti ei mielestäni ole niinkään korostaa tyydyttyneen rasvan HDL-vaikutusta, vaan sitä, että liian vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio vähentää HDL-pitoisuutta n. 10 %. Ja kymmenen prosenttia ei ole vähän! Se on prosentuaalisesti saman verran, kun mitä ruokavaliolla voidaan hyvässä tapauksessa laskea LDL -kolesterolia."
(Jos joku ei muista,niin HDL = hyvä kolesteroli ja LDL = huono kolesteroli, näiden suhde on se, joka ratkaisee)
Laatikainen ei ole VHH-ruokavalion kannattaja, hän on lähinnä Välimeren ruokavalio -tyyppisen ruokavalion puolella. Mutta hän on aiemmin myöntänyt, että VHH:lla on puolensa, lukekaa blogista!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jep.
Kun ruokavalion rasvaa vähennetään niin tilalle tulee yleensä nopeita hiilihydraatteja ja hyvän rasvan (tyydyttymättömän) määrä laskee. Seurauksena huonommat kolesteroliarvot.
Hyvä 'joku vaan',
Voi kun tuollaisia vähän laajemman katsantokannan ja ymmärryksen omaavia ihmisiä olisi vähän enemmänkin!
Itse ajattelen, että kaikkia rasvoja tarvitaan, niin eläin- kuin kasvirasvoja! Varmasti ihmisen kehityksessä on syöty eläimestä ne rasvaiset osat herkkuna aina! Kyllä niilläkin on tarkoituksensa. Tai voi olla, että esimerkiksi Suomessa ei ole ollut saatavilla kasviperäisiä rasvoja?!
Jos ajattelisimme elävämme rautakautisilla asuinsijoilla Suomessa, niin mistä me ihmiset saisimme kasvirasvaa? Tällä en halua todistella mitään, vaan mietin vain ihmisen kehityshistoriaa ja kuinka pitkä aikaväli tarvittaisiin maantieteelliseen sopeutumiseen?
Jos ajatellaan ihmisen kehitystä niin eläinrasvaa ei ole juurikaan tullut ravinnosta (ihminen lähti Afrikasta noin 70 000 vuotta sitten). Rasva oli kylläkin herkkua, esimerkiksi luut rikottiin luuytimen takia.
Se eläimistä saatava rasva on samaa kuin mitä ihminen kehittää itse. Ei edes turmiollista nykykäsityksen mukaan. Sen sijaan kasvirasvaa ihminen tarvitsee ravinnostaan. Kauhean paljon ei voi mennä metsään kun käyttää monipuolisesti rasvoja.
Suomen asutushistoria on niin lyhyt, että sillä ei ole ollut juurikaan merkitystä ihmisen kehitykselle. Keliaatikkoja meillä on kyllä kaksi kertaa enemmän kuin etelässä.
Osaan asioista ei oikein voi sopeutua, ihminen kerta kaikkiaan tarvitsee joitakin asioita ravinnostaan. Välttämättömät rasvahapot eivät kylläkään ole iso ongelma edes suomessa, niitä on kaikissa kasveissa. Jopa viljoissa. Rypsi kasvaa suomessa oikein hyvin ja siitä saa ne hyvin helposti.
Suurin ongelma olisi ravinnon riittävyys, me elämme halvasta energiasta valmistetuilla väkilannoitteilla. Suomalaisia on ehkä 20 kertaa liikaa elämään luonnosta, viljalla ja potulla eläisi ehkä miljoona ihmistä.
Ihminen on kovin paljon muuttunut rauta-tai kivikaudesta. Silloin kuoltiinkin alle kolmekymppisinä. Silloin ei oltu myöskään liikkumattomia, kuten nykyään. Sen aikaiset syömiset ja elämäntavat eivät ole ihanteena eikä se, mihin pitäisi nykyään pyrkiä.
Kukaan ei ole väittänyt, että rautakausi pitäisi olla ihanteena eikä edes että sellaiseen pitäisi pyrkiä.
Itse asiassa meillä ei ole oikein todisteita siitä kauanko ihmiset elivät. Rautakaudella ja kivikaudella on aika pitkä aikaväli.
Mutta eri ihmisrodut ovat sopeutuneet erilaiseen ravintoon, sitä on todisteena juuri tuo laktoosin sieto. Luultavasti myös vaalea ihonväri on sopeuma D-vitamiinin saantiin, se ei suoranaisesti liity ravintoon. Ei voi sanoa, että ihminen on "tarkoitettu" mihinkään tai tekemään mitään, evoluutio menee aina siihen suuntaan, mikä kulloinkin on sopivinta.
Jos ihminen on sopeutunut syömään sekä lihaa että kasviksia, niin kyllä eläinrasva on siinä tapauksessa kuulut ihmisen ravintoon todella kauan. Missä määrin, se on arvoitus ja vaihdellutkin varmasti heimoittain. Monet pikku mönkijät ovat hyvää proteiinia, mutta myös rasvaa. Kuka tietää onko kivikautista pissistä inhottanut syödä etanaa? Sammakkoa? Ainakin ne saa kiinni helposti.
Rypsistä ei kannata puhua samaan aikaan rautakaudenkaan kanssa, sehän tuotiin Suomeen 60-luvulla. Kasvisrasvaa on tietysti saatu kasveista, mutta ei tule mieleen erikoisen öljyisiä kasveja Suomesta. Paitsi pellava, jota on käytetty lähinnä muissa muodoissa kuin ravintona.
Kala ja hylkeet sen sijaan ovat olleet varmasti tärkeässä roolissa. Niitä saa myös talvisaikaan. Kalaöljyn EPA on parempaa kuin kasviöljyjen ALA, jos uskomme asiantuntijoita.
Söi ihminen mitä tahansa aiemmin, niin yksi on varma: hänen suolistonsa bakteerikanta mukautui siihen. Se olisi muistettava. Ellei näitä baktereja ole, me menehdymme. Vaikka isoisä olisi vetänyt rautanauloja, se ei auta meitä, jos tuhoamme suolistomme bakteerit. Bakteeritkin luultavasti tarttuvat, periytyvät jne. Ne kulkevat perheessä, heimossa, rodussa... kaupassa, läheisessä kanssakäymisessä.
Tuota bakteerikantaa ei ymmärretä tutkia tarpeeksi.
Ihminen on kaikkiruokainen.
Ihan oikeasti ne etanat ja sammakot ovat olleet sitä riistaa muinoin (molemmat ovat muuten vielä oikein hyviäkin). Se isompi riista on ollut jyrsijöitä.
Rypsi tuli Suomeen vasta 80-luvulla. Syynä ei ole se, etteikö rypsi kasvaisi hyvin täällä vaan puhtaasti maku. Rypsi on jalostamattomana tavattoman polttavan makuinen, siinä on ns. sinappiöljyjä paljon. Nuo jalostettiin siitä pois -70-luvulla ja uudet lajikkeet tulivat meillä laajaan käyttöön -80-luvulla.
EPA on hyödyllistä mutta elimistö osaa tehdä sitä ALA:sta. ALA:aa taas elimistä ei osaa tehdä. Parempi saada molempia ravinnosta. Kumpikaan ei ole parempaa, molemmat hyviä.
Suomessa kala on ollut pitkään tärkeä proteiinin ja muiden ravintoaineiden lähde. Lihaa meillä on syöty todella vähän aikaisemmin.
Suoliston bakteerikantaa jopa parannetaan siirteillä. Ruuan kannalta oleellisempaa on kylläkin entsyymi- ja hormonitoiminta.
"(Jos joku ei muista,niin HDL = hyvä kolesteroli ja LDL = huono kolesteroli, näiden suhde on se, joka ratkaisee)"
tuon väitteen saapi työntää sanonko minne?
reijo nyt on ihastunut kaikenkirjaviin "rakennuspalikkoihin". ei miehestä tolokkua saa. vaikuttaa kokonaisuutena,
yrittääkö selittää ancelin valheet parhain päin?
Reijon laskelmissa lähdetään vakioidusta tilanteesta missä tarkastellaan tietyn muuttujan vaikutusta toiseen muiden pysyessä vakiona. Kuitenkin erilaisilla ruokavaliolla on erilainen vaikutus ennenkaikkea painoon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Paljon hyviä hiilihydraatteja sisältävä ravinto on pitkällä tähtäimella edullinen painon kehityksen kannalta ja hoikkuus taas vaikuttaa edullisesti kolesterolilukemiin. Onhan hyvin tiedossa epidemiologiset tutkimukset, joissa hyvien hiilihydraattien käyttöön liittyy edullinen lipidiprofiili.
pahallekarpille:
hyviä hiilihydraatteja saa vihanneksista, juureksista, marjoista ja osin jopa hedelmistäkin.
ainakin parempia kuin vehnäjauhovellistä, perunasta, riisistä ym viljatuotteista esim leivästä.
myös kuituja saa ensimmäisestä ryhmästä riittävästi.
ravinnon vaikutus on kuitenkin varsin vähäinen kolesteroli lukemiin.
"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997."
vai mitä sanot tästä.vai sanotko mitään.
Aloituksessa: yhden ihmisen totuus.
Ancel Keys. yhden ihmisen totuus.
Niinpä, muutaman "papin" totuus on tässäkin enemmän kuin tieteen koko sektoritn tutkimusten tulokset.
Sitähän se uskonto teettää. Ja rahan mahti.
On se vaan hassua kun omat kokemukseni eivät millään lailla tue noita kumpaistakaan "pappia". Mutta niinhän se oma kokemus onkin se suurin "totuus" joten voit heittää sen Keysin romukoppaan, mokoman populistisen huuhailijan.
Kertoisitko meille muille, jotka emme ole asiaa ymmärtäneet, mikä on Laatikaisen uskonto?
Ei kai se ihan ole yhden ihmisen totuus, jos yksi ihminen tarkastelee joukkoa tutkimuksia? Tarkoitat ehkä näkökulmaa? Ei yhdelläkään ihmisellä voi olla kuin subjektiivinen käsitys muista.