Yhdessä 8 vuotta, siitä pari v. avoliitossa. Jokunen vuosi sitten ihastuin toiseen mieheen ja erosin, mutta palattiin kuitenkin exän kanssa yhteen. Luulen, että palasin hänen luokseen pelkästä tottumuksesta yhdessäoloon. En tiedä, rakastinko häntä silloin enää vai oliko se pelkkää uuden ja tuntemattoman pelkoa ja pakoilua.
Miehessä on liikaa ärsyttäviä piirteitä, riitelemme pienistäkin asioista, hermoja kiristää ja musta on alkanut tuntumaan, etten välttämättä saa hänen kanssaan koskaan sellaista tunnetta kuin parisuhteessa kuuluisi olla. Haluaisin haaveilla naimisiin menosta ja yhteisestä lapsesta/lapsista, mutta jotenkin kaikki on lässähtänyt. Kosketus ei tunnu miltään, seksiä ei pahemmin ole ja ollaan sentään melko nuoria vielä. Plussana kaiken päälle ajattelen välillä entistä ihastustani. Viimeisen puolen vuoden aikana olen useana yönä itkenyt ennen nukahtamista ja yksin kotona ollessa purskahtanut itkuun kun ajattelen elämääni ja sitä, miksen eronnut silloin kun sitä aioin, miksi palasin. Opinnot ovat loppusuoralla ja mies työtön. Hän ei jaksa hakea töitä ja saadaan juuri ja juuri maksettua laskut ja muut kulut. Koko yhdessäoloaikana ollaan oltu ravintolassa syömässä kerran. Siis 8 vuoden aikana kerran. Meillä ei ole yhteisiä ystäviä ja omatkin ystäväni vähenivät jo silloin, kun aloin seurustelemaan. Nyt näen parhaita ystäviäni erittäin harvoin ja heillä on omat parisuhteensa ja pariskuntaystävänsä.
Tässä tilanteessa joutuisin asumaan vanhempieni luona, kunnes saan oman asunnon. Ahdistaa ajatus sinne menosta, mutta vaihtoehtona se olisi melkein ainoa juuri nyt. Olen luonteeltani melko arka, mutta osa musta haluaa kokea kaikkea ja kokeilla uutta. Pelkään ahdistuvani ja kaipaavani vanhoihin tylsiin kuvioihin, jos eroan, mutta toisaalta tunnen että hukkaan elämääni ja aikaani riitelemällä näin nuorena huonossa parisuhteessa. Olen umpikujassa, josta olisi helppo päästä pois. Mutta se tuntuu pelottavalta.
Joko eroan?
6
408
Vastaukset
- df<dgv<d
Kuin minun kirjoittamani! Sama tilanne. Tuntuu vain, että pelkään ja ettei minulla ole aikaa ja uskallusta lähteä tutustumaan uuteen ihmiseen jonka kanssa pitäisi oppia olemaan luontevasti jne...En halua eksääkään, mutta hellyyden kipeys ajaa aina hänen luokseen :/
En kyllä keksi yhtään syytä, miksi sinun kannattaisi jatkaa kertomasi perusteella. Irrottaudu, äläkä hukkaa elämääsi toivottomaan suhteeseen.
- sh
Oli sama tilanne kun olin 23 vuotias. Oltiin seurusteltu silloin jo noin 7 vuotta ja erottukin monta kertaa, mutta aina vaan viikoksi/pariksi ja sitten takas yhteen. Lopulta muutin kunnolla pois, asuin kämppiksen kanssa ja yksin yli vuoden ja eri paikkakunnalla kuin exäni. Aluksi tuntui ihanalta olla yksin ja ajattelin että löydän jonkun ihana uuden jnejne, ei käynytkään niin, en halunnut ketään, ällötti kaikki muut miehet, olivat vastenmielisiä. Päivääkään ei "alkuhuuman" jälkeen mennyt etten olisi halunnut palata yhteen, mutta exälläni oli uusi nainen joten itse yritin vain jatkaa elämääni. En nähnyt exääni yli 8 kuukauteen enkä tiennyt hänestä mitään ja yritin vältellä näkemästä häntä aina kun menin samalle paikkakunnalle, jotenkin tuntui että oli helpompaa niin. Lopulta noin 1,5 vuoden eron ja täyden hiljaisuuden jälkeen näimme samoissa illanviettäjäisissä, hän oli eronnut tyttöystävästään. Sanoja ei tarvittu, ikävä oli ollut suunnaton. Siitä on nyt puolitoista vuotta, yhdessä ollaan edelleen. Paljon vahvempina kuin ennen. Ero ei ole aina huono asia, tapahtui mitä tahansa. Varsinkin jos on tosi nuoresta seurustellut saman kanssa niin jossain vaiheessa tulee vaihe kun täytyy kokeilla omaakin elämää, jatkuu se siitä sitten mihin suuntaan tahansa.
- tuplaidiootti
Itse olen myös tilanteessa jossa viimeiset kuukaudet miettiny eroa. Minusta tuntuu että vihaan noita ihmisiä (miestä ja sen jälkikasvua) välillä ne on niin typeriä ja ärsyttäviä kaikki vain tulee ja ottaa minusta palvelukset irti ja haluaa kokoajan jotaki - ja tietenki hauskuuden jälkeiset sotkut jää mulle siivottavaksi. Minun elämä olis PALJON helpompaa omassa taloudessa. Ongelma vain on rahan puute. En pääse oikein mihinkään...en ole töissä kun ei ole töitä..otan vastaan kaikki mitä saan mutta pätkähommat ja satunnaiset työpäivät silloin tällöin ei takaa turvaa taloudelle tai anna mahdollisuutta ottaa lainaa että pääsis alulle. olen niin kyllästynyt ja väsynyt. Muuttaisin pois sellaiselle paikkakunnalle jossa olisi enemmän töitä mutta minun jälkikasvuni koulu on täällä ja kaikki kaverit ja sitä en oman virheeni (vittu ittepähän tähän helvettiin hyppäsin) takia haluaisi tehdä että repisin pois tutusta. Jonain päivänä...
Ei sun kannata elämääsi haaskata tuolla tavoin kituen. Jos jäät edelleen tähän suhteeseen, niin olosi vain pahenee. Jos välit vanhempiisi ovat kunnossa, niin kerro tilanteesi heille ja muuta takaisin heidän luokseen.
Mulla oma nuoruudenrakkaus oli tuon kaltainen. Emme tosin asuneet yhdessä mutta tappelua ja on-off kikkailua kesti 6 vuotta. Uskoin tuolloin parikymppisenä että elämäni on ohi, kun suhde viimein kariutui. Kumma juttu - elossa ollaan edelleen =)
Jätä tuollainen suhde, anna itsellesi aikaa toipua ja aloita alusta.
Etsi uusia kavereita vaikka harrastuksista.- oppeliini
Nyt tytto heti pakkaamaan ja kotiin!
Sinun opintosi ovat loppusuoralla ja sinä tietoisesti yrität estää kunnialla valmistumisesi syyttämällä miehestäsi johtuvaa pahaa oloa!
Kuka siihen on syypää? Sinä itse!
Kuka estää sinua käyttää 100% energiasi ja aikasi opintoihin? Sinä itse.
Tällä hetkellä miehesi on OK , hän todennäkoisimmin pärjää loistavasti yksin. Hän ei tarvitse sinua.
MUTTA sinä tarvitset saada opintosi loppuun jatkaaksesi eteenpäin joko jatko-opinnoissa tai siirtyäksesi tyoelämää.
Tyoton miehesi EI ( eikä kukaan muukaan) voi lopettaa opintojasi sinun puolesta. Sinun on itsesi tehtävä se. Kaikkein parhaiten tuo tapahtuu kun hankit itsellesi oppirauhan ja tasasaisen kotielämän.
Valmistuttuasi, saattaa hyvinkin olla että tuo mies ja sinä ette enää halua jatkaa yhdessä tai kenteis tulette jatkamaan.
Aika näyttää.
Tällä hetkellä sinun opintosi ovat KAIKISTA tärkeimmällä sijalla. Saa ne kunnialla päätokseen, sitten voit suunnitella muita asioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904362
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?522840Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1132491Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1092279- 351973
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281957Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2181667Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91617- 291598
- 791446