Oma tarinani...
Tavattiin eukon kanssa tuossa reilu puolivuotta sitten ja kaikki sujui kuin tanssi.... Sitten hän alkoi miettiä jo että josko muuttaisi kanssani asumaan. Sanoin että tule jos sitä haluat ja jos olet valmis. no niin sitä sitten muutettiin saman katon alle. alku oli ihan mukavaa aikaa mutta sitten alkoi tulla ongelmia. vaimoke alkoi stressaantumaan, oli kuulemma niin paljon elämä muuttunut ja uusia asioita tuli kokoajan lisää ja paineet kasautui eikä ollut kuulemma mitään omaa enää... tämä kaikki on nyt räjähtänyt käsiin ja kaikista pahin on että tämä ahistus ja stressaantuminen ajoi hänet luotani pois, niin fyysisesti kuin henkisestikin. kävi sitten näinkin että hän ilmeisesti ihastui toiseen mieheen (pakotie???) kaiken antaisin anteeksi jos vain saisin hänen olon helpottumaan ja koska kumpikin haluaisimme yrittää uudestaan. rakastan häntä niin paljon. kun saisimme tilanteen samaan pisteeseen jossa oltiin joku aika sitten, voisi sanoa että edetään rauhallisesti....
Tavattiin eukon kanssa tuossa reilu puolivuotta sitten ja kaikki sujui kuin tanssi.... Sitten hän alkoi miettiä jo että josko muuttaisi kanssani asumaan. Sanoin että tule jos sitä haluat ja jos olet valmis. no niin sitä sitten muutettiin saman katon alle. alku oli ihan mukavaa aikaa mutta sitten alkoi tulla ongelmia. vaimoke alkoi stressaantumaan, oli kuulemma niin paljon elämä muuttunut ja uusia asioita tuli kokoajan lisää ja paineet kasautui eikä ollut kuulemma mitään omaa enää... tämä kaikki on nyt räjähtänyt käsiin ja kaikista pahin on että tämä ahistus ja stressaantuminen ajoi hänet luotani pois, niin fyysisesti kuin henkisestikin. kävi sitten näinkin että hän ilmeisesti ihastui toiseen mieheen (pakotie???) kaiken antaisin anteeksi jos vain saisin hänen olon helpottumaan ja koska kumpikin haluaisimme yrittää uudestaan. rakastan häntä niin paljon. kun saisimme tilanteen samaan pisteeseen jossa oltiin joku aika sitten, voisi sanoa että edetään rauhallisesti....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minunkin piti muuttaa yhteen miehen kanssa, mutta kaikki kaatui uuteen naiseen hetkellisesti...ilmeisesti pakotie, koska palattiin yhteen ja nyt asutaankin yhdessä hänen aloitteestaan.Olihan siinä tottumista, mutta ei se nyt niin kamalaa ole.
Tsemppiä!
Tässä nyt viikon yritetty selvitellä ja ollaan "erossa" oltu jokunen päivä... olen nukkunut toisessa kämpässä kun en ole pystynyt nukkumaan vieressä (ennen oli toisin päin, nyt nukkuu kuin tukki). Välillä hän sanoo että haluaa kaiken ennalleen niinkuin silloin kun asuttiin eri kämpissä ja ei halua menettää minua ja välillä taas ei... tuska painaa sydämessä kun ei tiedä tulevaisuutta ja ahdistaa tietää että toinen ei ilmeisesti rakasta enää.... vaikka pidän toivoa yllä mutten ikuisesti... haluan että hänelläkin olisi hyvä olla.. jos ei minun kanssa niin sitten ei... tuskaa.... sekin vielä että hänellä ei ole mahdollisuutta muuttaa pois tuosta "minun" luota, kun ei ole rahaa.... tämäkin varmasti on ahdistanut häntä tähän... ja muut asiat jotka hänellä muuttui aika isosti elämässä
Nyt tämä menee päin *****!!! eilen sanoin että tee päätös, ei sydän kestä muuten. oli vissiin se äijä pyytänyt mökille viikonlopuksi. illalla se mietti että josko menisi vai ei.... kunnes se luki tämän kirjoituksen illalla... tuli että rakastan sinua mutta en tiedä mitä teen!! aamusta tuli viesti että lähtee sen "ihastuksen" ja kissansa kanssa samaiselle mökille selvittämään ajatuksia. halusi kuitenkin sunnuntaina puhua, mutta en sanonut mitään.. ja kehtasi laittaa vielä viestin että älä tee mitään typeryyksiä hetkeä aikaisemmin! kului hetki aikaa niin tuli viesti että tämä voi olla hänen elämänsä suurin virhe mutta pakko jotain tehdä.. eikä vieläkään selkoa mistään... Ja sitten se pää hajos ja tein päätökseni, tästä ei enää mitään tule, luottamus on ainakin mennyt...pistin viestin suoraan että bye bye ja katellaan joskus. jos kerta haluat puhua sunnuntaina niin puhutaan.. ehkä. jos pää kestää SYDÄNTÄ RIISTÄÄÄÄÄ!!!! Ei haluais millään luopua rakkaastaan mutta pakko kai se on........................................... Jos ei kerta pysty päättämään että kumman se haluaa niin siinä menköön.. en ala enää ruikuttaan, jos joskus tulee pyytämään anteeksi niin katotaan sitten uudestaan sitä luottamusta ja kaveruutta....
T:Rakastunut hölmö