oma kulta...välillä semmoista kaipaa, välillä taas on helpompi olla yksin.
Miten onkaan kiva tulla töistä tyhjään kotiin ja rentoutua rauhassa, ihan vaikka tekemättä mitään. Tai ehkä olisi kivempi sittenkin kokata kerrankin kunnon ruokaa, nauttia siitä rakastamansa ihmisen kanssa?
Yksin saan rauhassa huutaa ja eläytyä lätkämatsiin. Mutta olisiko hauskempaa tehdä sekin jonkun kanssa?
Saan koko ison sängyn itselleni, nukkua vaikka poikkiteloin. Toisaalta olisi ihanaa käpertyä toisen kainaloon ja nukahtaa siihen.
Monesta virheestä "viisastuneena", itseä uusilta haavoilta suojelemalla näitä vaihtoehtoja pyörittelen. Ehkä joskus tulevaisuudessa, jälleen uskallan ja tiedän että tahdon.
Miten onkaan kiva tulla töistä tyhjään kotiin ja rentoutua rauhassa, ihan vaikka tekemättä mitään. Tai ehkä olisi kivempi sittenkin kokata kerrankin kunnon ruokaa, nauttia siitä rakastamansa ihmisen kanssa?
Yksin saan rauhassa huutaa ja eläytyä lätkämatsiin. Mutta olisiko hauskempaa tehdä sekin jonkun kanssa?
Saan koko ison sängyn itselleni, nukkua vaikka poikkiteloin. Toisaalta olisi ihanaa käpertyä toisen kainaloon ja nukahtaa siihen.
Monesta virheestä "viisastuneena", itseä uusilta haavoilta suojelemalla näitä vaihtoehtoja pyörittelen. Ehkä joskus tulevaisuudessa, jälleen uskallan ja tiedän että tahdon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaa olen itsekin pohdiskellut. Vaikkakaan en noita "miehisiä" tv-ohjelmia katsele vaan "naisellisia", ku oon naispuoleinen.
kumppanin joka antaa sinun säilyttää oman identiteettisi, pikkuvirheineenkin, ja antaa sulle tilaa ja aikaa ilman vaatimuksia? Pitäis varmaan olla sen verran hilloa että voisi rakentaa hulppean paritalon. Morsian asuisi toisessa päässä, yhteiset tilat olisivat siinä keskellä ja niitä käytettäisiin silloin kun kumpaakin sattuu huvittamaan :)
... olla samanlaiset ajatukset, siis TÄYSIN!
Kerran olen jo piirtänyt ko. paritalon pohjapiirustuksen, ihan vaan ajankuluksi.
Tai olisikohan sittenkin sinkkuihmisillä aika yleinen tuo suh't voimakas halu säilyttää se oma "tila"? Jokin syyhän tähän sinkkuuteenkin on kun en oikein usko meidän niin hirveästi kuitenkaan eroavan(ainakaan huonompaan suuntaan) varatuista, toiset vain ovat itsenäisempiä kuin toiset.
Kaitpa moni perheellinenkin asuisi mielellään niin väljästi että huonon työpäivän jälkeen voi vetäytyä omaan rauhaan ilman turhia sanomisia, talousasiat vain pakottavat kompromisseihin. Toisaalta eihän tuollainen paritalo hirveästi kalliimmaksi tulisi järkevällä suunnittelulla ja ehkäpä suhde säilyisi pidempään "tuoreena" kun kumpikin voisi säilyttää pienen palan "vapautta" arkirutiinien keskellä.
Jos kävisi niin huonosti että täytyy erota ei tarvitsisi taloa myydä kun olisi mahdollisuus erottaa puoliskot erillisiksi huoneistoiksi, jos jonkin ajan päästä alkaisi vanha suola janotttamaan olisi siitä hyvä lähteä lämmittämään kuviota uudestaan:)
Tuo olisi tosiaan loistoidea.. hyvä parisuhde ei edellytä edes yhdessä asumista, kunhan vain seurusteltaisi ja edes joitakin viikonloppuja vietettäisi kuukaudessa yhdessä.
Olisi yhteistä laatuaikaa ja aikaa itselle ja omille harrastuksille, mutta miehet harvemmin ovat kiinostuneita tälläisestä seurustelumuodosta..